VIELÄ SILLISTÄ JA ROSOLLISTA
Seppo Järvinen
Lapsuudessani 30-luvulla teki isoäitini Tampereen Pispalassa rosollin
niin, että siihen ei pantu silliä vaan - suolasilakan parisenttisiä
pätkiä.
No, silakkahan on "Baltic herring" eli kaiketi Atlantin sillin
kääpiökasvuinen, itämerinen muoto, joten läheltä liippaa sen sillinkin
kanssa. Selvä lienee, että silakka oli vähäväkisten Pispalan emäntien
ainoa mahdollisuus, sillit kuuluivat herrasväelle!
Itse teen rosollin tietysti tämän "Pispalan mamman" reseptin mukaan.
Siis suolasilakat avataan peukalolla, siivotaan sisältä, ei liotella,
pätkitään veitsellä ruotoineen ja pannaan rosollikulhoon päälle.
Palanen sinne tänne, ovat tosi suolaisia! Mielestäni käyvät rosolliin
paremmin kuin silli. Sama asetelma on Janssonin kiusauksen ja
silakkalaatikon kanssa: silakkalaatikko vaatii oikean, maustamattoman
suolasilakan (tosin liotettuna ja mahdollisesti selkäruoto poistettuna),
ja Janssonin kiusaus taas maustekalan. Ja niin vain on, että se
yksinkertainen silakkalaatikko vie voiton, varsinkin kun kun sen päälle
lautaselle kaataa vähän etikkaa...
Seppo Järvinen jars...@sci.fi
Jussi Pulkkinen
In article <349EC7D8...@sci.fi>, Seppo Järvinen <jars...@sci.fi> wrote:
...
>
>No, silakkahan on "Baltic herring" eli kaiketi Atlantin sillin
>kääpiökasvuinen, itämerinen muoto, joten läheltä liippaa sen sillinkin
>kanssa. Selvä lienee, että silakka oli vähäväkisten Pispalan emäntien
Niiden kaupallinen (ja lajitekninenkin kai?) erottaminen toisistaan perustuu
rasvaprosenttiin. Mikali kalassa on rasvaa yli 18% (jos en aivan vaarin
muista, saatanpa toki), niin se on silli, oli se senttinen tai
puolikiloinen. Puolikiloisessa silakassa on rasvaa vahemman. Mutta selkeaa
lienee, etta silakkavesilta pyydetty kala on silakkaa, Islannin nurkilta
pyydetty lahes vastaava otu sillia, koosta riippumatta ja rasvaprosenttiin
katsomatta.
...
tv jp, LVSP
Otto-Ville Ronkainen
>Niiden kaupallinen (ja lajitekninenkin kai?) erottaminen toisistaan perustuu
>rasvaprosenttiin.
Ainakin Yhteisöt määritellevät silakan Itämerestä 59,5. pohjoisen
pituuspiirin pohjoispuolelta pyydetyksi silliksi, rasvasta ei
puhuta mitään.
Jussi Laaksonen
Alkuosa tästä silakkajutusta on jäänyt näkemättä, mutta pistänpä kuitenkin lusikkani
(silakka?)soppaan... Juttelin jouluna yhden silakka-ihmisen kanssa, ja hän sanoi että hyvä silakan
tuntomerkki on iloinen ilme ! Eli silakan suupielet ovat ylöspäinkääntyneitä. Aika hauska homma,
täytyy tutkia kunhan taas näen moisen vesipedon... Lisäksi silakka on selvästi pienempi kuin silli,
mutta se on taas toinen juttu.
Teknisesti silakka kuuluu olevan aivan toisenlainen konstruktio kuin silli. Silli elelee vedessä,
joka on suolaisempaa kuin kala itse, eli se joutuu hankkiutumaan eroon ylimääräisestä suolasta.
Silakka taas on nippanappa suolaisempi kuin kotomerensä, se on siis joutunut opettelemaan
elektrolyyttien haalimisen ympäristöstään. Eli tästä apu lajinmääritykseen: heitetään kalaparka
suolattomaan veteen ja katsotaan mitä tapahtuu: jos se kuolee, on se silli. Jos se vain hymyilee
moiselle, on se silakka... :)
Liittyikös muuten tähän säikeeseen silakkapihvireseptejä ?
Terv Jussi