TVO/Rauma/Eurajoki/UPM-kymmene ottavat kaikkim keskeisemmät juoma-, käyttö-,
ja prosessivetensä siis systeemistä johon kuuluu pitkälti n. 1220km2
kokoinen Eurajoki ja 400km2 kokoinen Lapijoki. Systeemin koko tuotto jaetaan
noin kolmeen yhtä suureen kulutusyksikköönsä. Kyseessä on siis Rauman 25 000
henkilöä, Eurajoen 6 000henkee ja UPM-kymmenen paperintuotannot ja toki myös
KAIKKIEN TVO:n ydinvoimaloiden massiiviset prosessivesikulutukset ja muut.
Tiedoksi vaan niille, jotka haluavat esim. poistattaa Lapijoen
patosysteemeistä "jotain", koko vesiekon kapasiteetti oli aikoinaan vuosia
hajalla kun tuo Lapijoen pato oli paskana. UPM-kymmene, saati Rauman
kauppunki eivät kyenneet systeemiä stabiloimaan, vaan padon takuinen
massiivinen vesiallas kuivui kesäisin säännöstelemättöminä, ja likastui
suurtulviinsa muina aikoina. Veden pinta liikui siis Lapijoessa +2,5m
tulvasta -2,5m kuivumisiin. Tämä tilanne tarkoitti sitä, että
vesivarannmoista vajaa neljännes menetettiin padon toimimattomuuksiin
vuosikausiksi ilman nähtävää ratkaisua.
Kun Lapin patoon saatiin nykyinen hallittu koneellinen patokoneisto alueen
altaan pintavaihtelu kutistui kymmensenttiluokkiinsa. UPM-kymmene totesikin
pian ilokseen, että aiempana hätäratkaisunaan käyttämät yläjärvien kalliit
moninaiset säännöstelyt voitiin poistaa, koska joen vesistabiliteetti parani
niin merkittävästi toimistamme. Nyt tilanne on tosiaan se, että
alapuolivesiemme stabiliteetti auttaa kaikkia osapuolia niin massiivisesti,
ettei vesi ole ollut IKINÄ näin turvattua rajallisista reserveistään
huolimatta. Eli tosiaan tämä vaan tiedoksi niille, joista padot on pahasta.
Patojen suurin arvo on nimenomaan oleminen elämää tärkeimpänä
juoma/kastelu/prosessivarastona! Tilanne on täysin sama koko maailmassa.
YKSIKÄÄN maailman ydinvoimala, tuskin monikaan kaupunki ei saisi vesiään
ilman maankattavia massivisia vesisäännöstelypatoja. esim Espanjassa
TIPPAAKAAN jokivedestä ei malteta päästää meriin! Ja maan ydinvoimaloille se
on elinehto!! Nyt EU määrittelee jo samaa kaikkiin maihinsa. Toki vesialan
uhrautuvat työn varsinaisesti tekevät ovat vaatimattomuuttaan suotta hiljaa.
Heidän työstään nyt kun oikeasti pyörii prosessivesinä varovaisesti
arvioiden 50% maailman kansantalouksista!*** Ehkö tosiaan näitten
"ydinpatopuhkojien" olisi oikeasti viimein aika ymmärtää itse elämää.
Nimittäin 1600MW jäähdytetornillinen ydinvoimala kuluttaa yhtä paljon makeaa
jokivettä ilmaan, kun esim. Lapijoen voimala tuottaa keskimäärin
ydinaavikoituneessa maapallossamme!
2/ K�ytetyn ydinpolttoaineen huollon vaihtoehdot.
KTM Energiaosaston virallista julkaisumateriaalia.
10/1999 OY EDITA AB
Markku Anttila
Mikael Bj�rnberg
Seppo Vuori
_____________
Ydinvoimalaitosten polttoainekierron suunnittelun l�ht�kohtana pidettiin
aluksi yleisesti periaatetta, jossa halkeamiskelpoisten aineiden
mahdollisimman tehokkaan hyv�ksik�yt�n takaamiseksi uraanin lis�ksi my�s
reaktorissa syntyv� PLUTONIUM kierr�tet��n polttoaineena. K�ytetyn
polttoaineen j�lleenk�sittely on olennainen osa t�llaista suljettua
polttoainekiertoa.
*Keskeisin sanoma t�ss� on se, miksi jo Anne Holmlundille TVO esitti OL-3
hankestartianomuksessaan, ett� vuoteen 2020 menness� jo n. 20% maailman
ydinvoimaloista kerrottiin perustuvan tulevaisuuden PLUTONIUMPOLTTOSYSTEEMIN
mukaanottoon! OL-3 laitos on t�m�n uudenlaisen plutoniumvoiman
esitaistelijaksi jo alkujaan tieten suunniteltu. Siit� huolimatta, ettei
plutoniumpolttoa maasamme nykylain edes sallita. Siit� huolimatta, ett�
puhtaana ydinaseaineena tarkoin kontroloitu tappavantuhoisana syyt�� 1000
kertaa s�teilev�mp�� ydinj�tett� 10 kertaa nykyreaktoritiloja
s�teilev�mp�n�, Ja koko tuotantotapaa ei sallita kuin ainoastaan
NATO-maissa! Vaan annetaan t�m�n tarkoin julkisuudesta poissa pidetyn
valtion salausarkiston OY EDITA AB jatkaa sanomaansa.
Jo ydintekniikan alkuajoista tiedettiin tarve huolehtia ydinj�tteist�, mutta
suunittelu j�tettiin kesken. T�m� raportti on katsaus uusimpiin tutkimuksiin
aiheesta. Vaihtoehtoina runsasaktiivisten ydinj�tteitten tai k�ytetyn
ydinpolttoaineen sijoittamiselle esitettiin seuraavia:
* L�hett�minen avaruuteen.
* Hautaaminen napaj��h�n.
* Tuhoaminen ja kiinteytt�minen kallioper�n sis��n maanalaisten
ydinr�j�hdysten avulla.
* Laimentaminen valtameriin.
* Upottaminen kapseloituna syvien valtamerialtaiden pohjasedimenttiin.
* Sijoittaminen kapseloituna eritt�in syviin reikiin kallioper�ss�.
(Ruotsin peruttua Posivapelleilyt ep�onnistuneina turvaa nyttemmin t�h�n!)
* Loppusijoitus kapseloituna kallioper��n muutaman sadan metrin syvyyteen.
Ensimm�iset 4, luotettavuusongelmaisvaaraa. 3 seuraavaa samaa, mutta
v�hemm�n. Valtamerisedimentti -80 luvulla OECD ydinenergiaj�rjest�piiriss�
selvitys (NEA 1988) todettu teknisesti toteuttamiskelpoiseksi,
ymp�rist�haitat eritt�in alhaiset. Samoin ihmistunkeutumisriskit pienet.
Palautusmahdollisuus plutoniumpolttoon pienet. Poliittinen vastustustettu
j�tteen upotuksena meriin, kansainv�lisin sopimuksin kielletty. Perusmallin
ohella selvitet��n sek� syviin pystyreikiin ett� pitkiin vaakasuoriin
reikiin tapahtuvaa loppusijoittamista (Juhlin ym. 1998, SKB 1992).
Mainittuja kolmea kallioupotuksia pidet��n teknisesti luotettavuudeltaan
suunilleen samana. Syv�porautusj�tteen palautusta pidet��n huomattavasti
vaikeampana.
*Kuten huomaamme TVO/Posiva kaavailee kaikissa toimissaan siihen, ett�
maasamme aletaan NATO-j�senyyden turvin k�sitelem��n maailmanlaajuisesti
tuotua ydinj�tett�. T�llaisien haahuilujen esteen� ei n�yt� olevan 1000
kertaistuvat ydinsaastaj�tteet vuosimiljooniksi maaper��mme, ei
ydinvoimaloittemme muuttuminen 10 kertaa ymp�rist�lleen tuhoisammin
s�teilysyyt�v�ksi. Ei edes se, ett� n�in maamme joutuu ammattimaisten
ydinasemateriaalivarkaiden polttopisteeseen. Edes se, ett� n�in tuotettu
ydinvoima on v�hint��n taas 2,5 kertaa my�s nykyist� kalliimpaa. Vaikka
kansa vastustaa hankkeeseen elimellisesti kuluvia massiivisia saotilaalisia
NATO-kontrolerreja ja massiivisia j�senmaksuja. Ei tunnu puuhamiehi�
haittaavan edes se, ettt� naapurimaista n�in starttaavat ydinasehankkeemme
on julistettu jo nyt niin varoitellen vaarallisiksi. On hiuskarvan varassa
ettei sotaa jo sytyt�!