Kerkeää, mutta miksi? Jos sattuukin niin että iskee kunnon kuurosateet
pahan sumun, tms niin ainakaa kovin myöhäiselle syksyyn en reissua
ajoittaisi. Saattaa pimeä tulla vastaan :-( ja kun maasto on pelkkää
rakkaa poislukien ensimmäiset kilometrit, niin varovaisuus on valttia.
Viime vuonna tehtiin haltin huiputus niin että autolla haltin taakse
yksi yö järvellä (se pikkuinen siinä haltin takana ) ja aamulla lähettiin,
käytiin huipulla ja tultiin takaisin autolle. Yönseutu teltassa takasi
kiireettömän
reissun ( syyskuussa kun päivän pituus alkaa vähenemään )
Voin laittaa tarvittaessa koordinaatteja.
Terveisin
--
Jari Turpeinen
http://personal.inet.fi/koti/jmt
Päivän puheenaiheet news:sfnet.harrastus.sukellus
"Tapio Siltala" <tapio....@sonera.com> wrote in message
news:zVn89.146$kK4....@read2.inet.fi...
"Pertti Lepistö" <Pertti....@pp.inet.fi> wrote in message
news:lRo89.179$kK4....@read2.inet.fi...
"Tapio Siltala" <tapio....@sonera.com> kirjoitti viestissä
news:zVn89.146$kK4....@read2.inet.fi...
Me (minä ja vaimo) kävimme Haltin päällä päivässä syyskuun alussa 2000
(fillari-vaellus-fillari) aloittaen matkan Kåfjordbotnin (Birtavarre)
leirintäalueelta vuonon rannalta. Matkan Haltin juurelle poljimme
maastopyörillä (n. 30 km, korkeuseroa muistaakseni yli 700 metriä).
Alkumatka asfalttia loivaa nousua, sitten alkaa sorapätkä todella mukavan
pitkän nousun kera ;) Haltin päälle nousimme vasenta puolta järveltä
katsoen. Paikoin sai olla tarkkana nousun kera - isoja kivilouhikoita.
Suomen puolen rajapyykkiä emme saavuttaneet, koska takaisinkääntymisraja oli
klo 18:00. Korkeusmittari näytti yli 1330 metriä ja se oli kaiketi joku
Norjan puoleisista huipuista, jossa kävimme. Sellaista tasaista loivaa
kivikkoa siellä oli. Näimme 500 metrin päässä jonkin rajapyykin (onko tuo se
Suomen korkein kohta, vai onko siellä useampia rajamerkkejä?).
Alas laskeuduimme itäpuolta ja kiersimme pohjoiskautta takaisin pyörille.
Matkalla kohtasimme loukkaantuneen yksinvaeltajan (oli kaatunut louhikossa),
joka piti saattaa autolle järven rannalle. Hidasti jonkin verran
matkantekoa, mutta ehdimme pyörille ennen pimeän tuloa. Alas soratien
jouduimme ajamaan valojen varassa. Mielenkiintoinen kokemus laskeutua
täyspimeällä alas tuo tie, suosittelen. Perillä mökissä olimme klo 23-24.
Tv JL
Tapio Siltala kirjoitti viestissä ...
Tuota samaa on Suomenpuoleisellakin Haltilla. Missään muualla en ole
samanlaista kiviainesta nähnyt, tai kengän alla tallonut, mutta
mielenkiintoista oli kyllä.. Ja todella hyvä pito.
Tuomas