Teltanlämmitin
Petri Kaipiainen
heikki...@pp1.inet.fi wrote on 5.5.2001 18:47:
> Hei!
>
> Tietääkö kukaan Panasonicin petrolikäyttöistä teltanlämmittimestä.
Kysele rautakaupoista vaikka puhelimitse. Kyllä petroolilämmittimiä on
tullut käytettyä partiokämpän lämmitykseen ja aina silloin tällöin sellaisia
tulee vastaan tuttujen mökeillä. Ei kaikkea tarvitse internetistä kaivella,
maalaiskauppa saattaa auttaa paremmin...
Miten kätevää sitten moisen (herkän) härvelin kuskaaminen metsään lienee ja
miten turvallista piiputtoman laitteen käyttö on on toinen juttu, mutta
telttaan on ainakin helppoa järjestää kunnon tuuletus.
Petri K.
Juha Laukkanen
lämmitysominaisuuksista vaellusteltassa? Montako astetta lämpöä saa
nostettua vai saako? Väheneekö kosteus teltassa merkittävästi?
Juha
Lassi Hippeläinen
Kaasulampun tehtävä on tuottaa valoa, ei lämpöä. Teho lienee alle 100W?
Ainakin pienempi kuin keittimessä.
Jotkut pitävät öljylamppua päällä yön yli. Ainakin syksyisin saaristossa
se pitää kosteutta kurissa. Öljylamppu on hyötysuhteeltaan paljon
huonompi kuin kaasulamppu, joten sen lämpöteho saattaa olla suurempi.
-- Lassi
Petri Kaipiainen
lahi...@ieee.orgies.invalid wrote on 10.5.2001 14:00:
> Kaasulampun tehtävä on tuottaa valoa, ei lämpöä. Teho lienee alle 100W?
> Ainakin pienempi kuin keittimessä.
>
> Jotkut pitävät öljylamppua päällä yön yli. Ainakin syksyisin saaristossa
> se pitää kosteutta kurissa. Öljylamppu on hyötysuhteeltaan paljon
> huonompi kuin kaasulamppu, joten sen lämpöteho saattaa olla suurempi.
Lämmöksi se valokin muuttuu loppujen lopuksi imeytyessään teltan seiniin
(kannattaa siis ottaan mukaan valoa läpäisemätö teltta, heh),
(neste)kaasulamppuja on tehoiltaan erilaisia noin 20 watista yli sataan.
Lämmittävät ne toki, mutta kosteudesta on paha mennä sanomaan mitään,
kaasussa on paljon vetyä joka muodostaa vettä palaessaan.
Petri K.
Sampo Mattila
>kaasussa on paljon vetyä joka muodostaa vettä palaessaan.
Ikäänkuin tuohon lauseeseesi kuuluisi täydennysosana seuraava:
"toisin kuin XXX:ssä, jota pottamalla ei synny vettä."
Jolloin ainakin minua kiinnostaisi, että mikä yleisesti käytetty
polttoaine tuo XXX on?
Sampo
--
e-mail: firstname...@oulu.fi
Vesku_HKI
>lämmitysominaisuuksista vaellusteltassa? Montako astetta lämpöä saa
>nostettua vai saako? Väheneekö kosteus teltassa merkittävästi?
Teltta on niin hatara tekele eristyksiltään että ei siinä pienet
lämmittimet astekaupalla lämmitä. Tuo ilmaa kuivaava vaikutus voi olla
merkittävämpi. Itse olen käyttänyt joskus trangian spriikeitintä aamu
heräämisen helpottamiseen huurteisessa teltassa. Teltta lämpiää
selvästi mutta vain sen ajan mitä sprii poltin palaa eli parikymmentä
minuuttia. Heti kun sammuu, niin muutama minuutti ja taas on viileää.
Muuten tuo aika riittää hyvin pakkaamisiin ym. Jos lämpöä haluaa, niin
parempi hankkia lämmin makuupussi eikä ole ongelmia kylmilläkään
keleillä.
Metsäsuomessa talviretkeilyssä sitten kaminallinen teltta on
ylellisyyttä.
Markku Lukkari
"Lassi Hippeläinen" <lahi...@ieee.orgies.invalid> wrote in message
news:3AFA7463...@ieee.orgies.invalid...
>
> Kaasulampun tehtävä on tuottaa valoa, ei lämpöä. Teho lienee alle 100W?
> Ainakin pienempi kuin keittimessä.
>
Valotehoksi ilmoitetaan ainakin Primuksen malleilla 25-100 wattia. Lämpöteho
on varmaan noin kymmenkertainen, ainakin jos laskee kaasunkulutuksesta.
Kyllä 1000 wattia lämmittää jo ihan mukavasti, mutta toisaalta eihän sitä
lämpöä yöllä tarvi, kun ollaan makuupussissa. Jos teltassa on iso absidi,
niin keittimellä saa telttaan mukavasti lämpöä aamu- ja iltatoimien ajaksi.
Sisäteltassa ei kannata kokeilla.
-Markku
Lassi Hippeläinen
<...>
> Nestekaasussa on suhteessa paljon vetyä ja on liekkikin nokeamaton ja
> puhdas.
Siinä on puolensa. Nokeava liekki valaisee (öljylamppu). Nokeamaton
kuumentaa, joten valaisuun tarvitaan hehkusukka (kaasulamppu ja Tilley).
Jälkimmäinen on paljon tehokkaampi valon tuottaja, eli polttoainetta
kuluu ja lämpöä tulee paljon vähemmän.
Jos telttaa pitää lämmittää, keitin on parempi.
-- Lassi
Lasse Johansson
sitä lämpöä yöllä tarvi, kun ollaan makuupussissa. Jos teltassa on iso
absidi, niin keittimellä saa telttaan mukavasti lämpöä aamu- ja
iltatoimien ajaksi.
> Sisäteltassa ei kannata kokeilla.
> -Markku
Taas tämä väite, ettei teltassa sisällä voisi käyttää keitintä. Mihin se
perustuu? Kokemukseen? Montako telttaa olet polttanut?
Minä käytän säännöllisesti illoin aamuin petroolikeitintä talvella
sisällä teltassa. Pääsiäisenä sujui taas 8 vrk reisu joka yö teltassa,
varusteet kuivina. Kelit vaihtelivat -26:sta räntäsateeseen. Kertokaa,
mikä menee vikaan, kun en näe pienintä riskiä menettelyssä.
Olenko hullun- vai tyhmänrohkea?
Lasse
Lassi Hippeläinen
<...>
> Olenko hullun- vai tyhmänrohkea?
>
> Lasse
Vain jos potkaiset sen kumoon.
-- Kaima
Lasse Johansson
> > Lasse
>
> Vain jos potkaiset sen kumoon.
> -- Kaima
Arctic-polttimen liekki Trangian kuorissa on aika hyvässä suojassa sekä
potkimisilta, että makuupussin liepeen päälle valumisilta. Alustavaneri
vielä tukevoittaa niin, että eipä ole ollut edes läheltä-piti
-tilanteita. Joskus lieska on lyönyt puoli metriä korkealle,
mutta sen verran tilaa teltassa pitää ollakin.
Lasse
Markku Lukkari
"Lasse Johansson" <lasse.j...@sci.fi> wrote in message
news:9dgi0l$3n8$1...@tron.sci.fi...
>
> Arctic-polttimen liekki Trangian kuorissa on aika hyvässä suojassa sekä
> potkimisilta, että makuupussin liepeen päälle valumisilta. Alustavaneri
> vielä tukevoittaa niin, että eipä ole ollut edes läheltä-piti
> -tilanteita. Joskus lieska on lyönyt puoli metriä korkealle,
> mutta sen verran tilaa teltassa pitää ollakin.
>
No jos on noin paljon materiaalia laittaa polttimen ympärille, niin sitten
ehkä...
Itse en kuitenkaan laittaisi punaisena hehkuvaa MFS:a sisätelttaan, vaikka
periaatteessa niin voisikin tehdä. Tuota vaneeria kun ei ole tullut
kannettua mukana...
Sitäpaitsi näitä ohjeita voivat lukea muutkin, kuin me retkeilyn
huippuasiantuntijat, ja siksi on syytä olla varovainen kirjoituksissaan :-D
-Markku
Sampo Mattila
>Koska polttaine sisältää pääosin hiiltä ja vetyä, voidaan näiden
>suhdetta säätää valitsemalla sopivia hiilivetykomponentteja tai
>tisleiden jakeita.
Hiilen ja vedyn suhdetta hiilivedyissä ei pysty
hiilivetykomponentteja valitsemalla muuttamaan mihinkään.
Ja tuo mihinkään tarkoittaa tämmöistä havaittavaa eroa.
Laboratorioinstrumenteillä ja varsinkin teoreettisesti laskemalla
asia on toinen, mutta näin harrastus.retkeilyssä pysytellen tuota ei
pysty muuttamaan.
>Koittakaapas joskus polttaa tärpättiä, niin näette mitä korkea
>hiilipitoisuus tekee liekille vaikka verrattuna sinolin
>polttamiseen.
Jos tarkoitat kirkkaan keltaista ja reilusti savuttavaa liekkiä,
niin tuo johtuu aromaattisista hiilivedyistä.
>Myös kemiallisesti sitoutunut happi parantaa yleensä
>palamisominaisuuksia.
Niinno. Yleensä täällä ollaan kyllä sitä mieltä että sprii olisi
polttoaineena huonompi kuin vaikkapa pensa tai nestekaasu.
Mulle spriikeitin kyllä on piisannut ihan hyvin. Niin vieläpä se
Ruotsin armeijan pakki+keitin-yhdistelmä.
Sampo
--
e-mail: firstname...@oulu.fi
Sampo Mattila
>Nokeava liekki valaisee (öljylamppu). Nokeamaton kuumentaa, joten
>valaisuun tarvitaan hehkusukka (kaasulamppu ja Tilley). Jälkimmäinen
>on paljon tehokkaampi valon tuottaja, eli polttoainetta kuluu ja
>lämpöä tulee paljon vähemmän.
Taitaa kyllä tulla samasta määrästä polttoainetta sama määrä lämpöä,
potti sen millä tavalla tahansa.
Sampo
--
e-mail: firstname...@oulu.fi
Juha Jokila
Sampo Mattila wrote:
> Juha Jokila <juha....@pp.nic.fi> wrote:
>
> >Koska polttaine sisältää pääosin hiiltä ja vetyä, voidaan näiden
> >suhdetta säätää valitsemalla sopivia hiilivetykomponentteja tai
> >tisleiden jakeita.
>
> Hiilen ja vedyn suhdetta hiilivedyissä ei pysty
> hiilivetykomponentteja valitsemalla muuttamaan mihinkään.
>
> Ja tuo mihinkään tarkoittaa tämmöistä havaittavaa eroa.
> Laboratorioinstrumenteillä ja varsinkin teoreettisesti laskemalla
> asia on toinen, mutta näin harrastus.retkeilyssä pysytellen tuota ei
> pysty muuttamaan.
Siis ensin ei ehdottomasti pysty ja sitten taas pystyy kuitenkin???
Se on totta, että retkeilijä itse ei tuohon voi juurikaan enää vaikuttaa
ostaessaan bensaa kaupasta. Valmistaja on sen jo ratkaissut yhtälöllä,
jossa taloudellisen voiton maksimointi on tärkin tekijä.
Esim. propaani on C3H8 ja butaani on C4H10 eli propaanimolekyylin
atomeista on 72.7% vetyjä ja butaanimolekyylin atomeista on71,4% vetyjä.
Syklopropaani on taas C3H6 -> 66.6 % vetyä ja vielä vaikka
bentseenirengas C6H6 -> 50 % vetyä. Eli kyllä hiilen ja vedyn suhdetta
voidaan sätää hiilivetyseoksissa ihan merkittävästi.
> >Koittakaapas joskus polttaa tärpättiä, niin näette mitä korkea
> >hiilipitoisuus tekee liekille vaikka verrattuna sinolin
> >polttamiseen.
>
> Jos tarkoitat kirkkaan keltaista ja reilusti savuttavaa liekkiä,
> niin tuo johtuu aromaattisista hiilivedyistä.
Aromaateistapa hyvinkin ja juuri siksi niistä, että aromaatisissa
yhdisteissä on vetyatomeja vähemmän suhteessa hiiliatomeihin. Siinä
kohtaa liekkiä, kun se näyttää kirkkaan keltaiselta, niin se
aromaattinen yhdistekkin on jo aikoja sitten palanut alkutekijöihinsä.
>
> >Myös kemiallisesti sitoutunut happi parantaa yleensä
> >palamisominaisuuksia.
>
> Niinno. Yleensä täällä ollaan kyllä sitä mieltä että sprii olisi
> polttoaineena huonompi kuin vaikkapa pensa tai nestekaasu.
Tässä ei nyt kokin logiikka riitä. Kemia on täynnä poikkeuksia ja
asioilla on niin monia eri puolia. Spriin palamislämpö on bensaa
huonompi, mutta silti sen palamisominaisuudet ovat paremmat esim.
vähäisemmän nokeamisen takia. Koitappas polttaa bensaa ja spriitä
samanlaisella avoliekillä vertailun vuoksi ja katsoa kumpi palaa
puhtaammin. Käyttämällä painekeittimen kehittynyttä polttotekniikkaa
tilanne on tietysti toinen. Nestekaasua harvemmin kyetään avoliekillä
polttamaan.
Juha Jokila
juha....@pp.nic.fi
reijo
mm pultsarit käyttävät öljylamppua telttojen lämmitykseen. Senpä takia
heillä usein kuolemantapauksia, kun teltta syttyi tuleen.
rb
"Juha Laukkanen" <ju...@kuvasirkus.fi> kirjoitti viestissä
news:9ddi5o$p9a$1...@tron.sci.fi...
Petri Kaipiainen
Pitkissä hiilivetyketjuissa on vähiten vetyä molekyylipainosta, joten bensan
ja petroolin palamisessa syntynee vähemmän vettä, mutta ero ei todellakaan
ole merkittävä, ehätän itse lisäämään.
Petri K
in article slrn9fm2ud...@python.oulu.fi, Sampo Mattila at
Sampo Mattila
>Sampo Mattila wrote:
>>
>> Hiilen ja vedyn suhdetta hiilivedyissä ei pysty
>> hiilivetykomponentteja valitsemalla muuttamaan mihinkään.
>>
>> harrastus.retkeilyssä pysytellen tuota ei pysty muuttamaan.
>
>Siis ensin ei ehdottomasti pysty ja sitten taas pystyy kuitenkin???
Alunperin esitettiin että nestekaasu on huono
teltanlämmityspolttoaine koska _siinä_ on paljon palaessa vedeksi
muuttuvaa vetyä. Väitteeseesi tuon vedyn määrän säätelyn
mahdollisuudesta hiilivetykomponentteja valkkaamalla vastasin, ettei
semmoista pysty tekemään. Ainakaan keskusteluryhmä ja alkuperäinen
ongelma huomioonottaen.
Koska kuitenkin hyvin tiedän, että saivartelu kuuluu nyysseihin yhtä
oleellisena osana kuin vaikkapa kirvelevä tappio jääkiekkofinaaliin,
lisäsin tuon seuraavan kappaleen jossa totesin, että teoreettisessa
ja/tai laboratoriolaitteilla tapahtuvassa tarkastelussa tämä
kuitenkin on mahdollista.
>Esim. propaani on C3H8 ja butaani on C4H10 eli propaanimolekyylin
>atomeista on 72.7% vetyjä ja butaanimolekyylin atomeista on71,4% vetyjä.
Ja kun nestekaasu on propaani-butaani-seosta, niin ehdotatko kenties
että polttamalla teltassa esim 50/50 nestekaasun sijaan puhdasta
butaania, jolloin tuo vedenmuodostus pienenee melkein prosentin
verran, saavutetaan jotenkin merkittäviä teltan kosteusongelman
pienenemisiä?
>Syklopropaani on taas C3H6 -> 66.6 % vetyä ja vielä vaikka
>bentseenirengas C6H6 -> 50 % vetyä.
Suositteletko kenties jomman kumman noista käyttämistä
teltanlämmitysaineena? Jos hevostelulinjalle lähdetään, niin telttaa
kannattaa ilmanmuuta lämmittää halkomalla uraania. Hajoamisessa ei
synny vettä, ja pieni määrä polttoainetta riittää lämmittämään
telttaa pitkäksi aikaa. Toki joitain haittapuoliakin on, mutta niin
on samalla tavalla myös bentseenin käyttämisessä polttoaineena.
> Kemia on täynnä poikkeuksia
Kemia on kuitenkin eksakti luonnontiede (vaikkei aina siltä tunnu).
Poikkeuksien kanssa joutuu askaroimaan liian laveita ja siten
paikkaansapitämättömiä yleistyksiä tehtyään.
Sampo
--
e-mail: firstname...@oulu.fi
Juha Jokila
Sampo Mattila wrote:
> Alunperin esitettiin että nestekaasu on huono
> teltanlämmityspolttoaine koska _siinä_ on paljon palaessa vedeksi
> muuttuvaa vetyä. Väitteeseesi tuon vedyn määrän säätelyn
> mahdollisuudesta hiilivetykomponentteja valkkaamalla vastasin, ettei
> semmoista pysty tekemään. Ainakaan keskusteluryhmä ja alkuperäinen
> ongelma huomioonottaen.
Olipa alunperin puhe mistä vaan, niin sinä Mattila aloit puhua ensin
polttoaineesta xxx, johon sitten avarasti vastasin ajatellen kaikkia
yleisesti käytettyjä polttonesteitä. Niidenkin välillä on hiili/vety
suhteissa pieniä eroja. Näitä eroja tuskin huomaa teltan kostumisen
perusteella.
> Ja kun nestekaasu on propaani-butaani-seosta, niin ehdotatko kentie että
> polttamalla teltassa esim 50/50 nestekaasun sijaan puhdasta butaania,
jolloin tuo
> vedenmuodostus pienenee melkein prosentin verran, saavutetaan jotenkin
> merkittäviä teltan kosteusongelman pienenemisiä?
Polta sinä Sampo vaikka kuivatettua kamelinpaskaa rättimajasasi. Minä
käyttäisin ainakin kaminaa teltanlämmitykseen, jolloin palamiskaasut saa
johdettua mukavasti ulos ja kaminan kylki säteilee mukavaa kuivaa ja
hajutonta lämpöä. Tuskin kukaan valitsee retkikeitintään sillä perusteella,
että mikä niistä tuottaa palaessaan vähiten kosteutta telttaan.
> >Syklopropaani on taas C3H6 -> 66.6 % vetyä ja vielä vaikka
> >bentseenirengas C6H6 -> 50 % vetyä.
>
> Suositteletko kenties jomman kumman noista käyttämistä
> teltanlämmitysaineena? Jos hevostelulinjalle lähdetään, niin telttaa
> kannattaa ilmanmuuta lämmittää halkomalla uraania. Hajoamisessa ei
> synny vettä, ja pieni määrä polttoainetta riittää lämmittämään
> telttaa pitkäksi aikaa. Toki joitain haittapuoliakin on, mutta niin
> on samalla tavalla myös bentseenin käyttämisessä polttoaineena.
>
> > Kemia on täynnä poikkeuksia
>
> Kemia on kuitenkin eksakti luonnontiede (vaikkei aina siltä tunnu).
> Poikkeuksien kanssa joutuu askaroimaan liian laveita ja siten
> paikkaansapitämättömiä yleistyksiä tehtyään.
>
> Sampo
En tunnetusti suosittele bentseenin polttamista, vaikka monet täälläkin
keskusteluryhmässä haluavat polttaa aineita, joissa on aina pieniä
pitoisuuksia bentseeniä. Tässä oli nyt tarkoitus vain osoittaa aukottomasti,
että eri hiilivetymolekyyleissä on vetyä ja hiiltä eri suhteissa.
Kemia on vain epätarkka oletusten ja arvausten muodostama kuva
todellisuudesta.
Juha Jokila
juha....@pp.nic.fi
Sampo Mattila
>
>Olipa alunperin puhe mistä vaan, niin sinä Mattila aloit puhua ensin
>polttoaineesta xxx,
Siis tästä olemattomasta polttoaineesta xxx, _josta_ *ei* palasessa
syntyisi vettä suurinpiirtein yhtä paljoa kuin nestekaasusta.
>johon sitten avarasti vastasin ajatellen kaikkia yleisesti
>käytettyjä polttonesteitä.
Jolloin voisi olla ihan hyvä mainita, että seuraavassa käsittelen
asiaa yleiseltä kannalta eikä mainitsemillani asioilla ole
suoranaista relevanssia alkuperäisen aiheen tai muutenkaan
tämän uutisryhmän kanssa.
>Näitä eroja tuskin huomaa teltan kostumisen perusteella.
Siis tämähän se pointti oli.
>Polta sinä Sampo vaikka kuivatettua kamelinpaskaa rättimajasasi.
No huh huh!
Teltassa on poltettu lämpökynttilää. Yleensä muovirasiassa joka
roikkuu rautalangoilla teltan katossa risteilevistä
vaatteidenkuivatusnaruista. Ratkaisu ei ole mitenkään optimaalinen,
mutta parempaa, särkymätöntä ja lisäpainoa tuomatontakaan en ole
keksinyt (muovirasia toimii kynttilän alustana tietenkin vain OTO).
Sampo
--
e-mail: firstname...@oulu.fi
Juha Jokila
Sampo Mattila wrote:
> Jolloin voisi olla ihan hyvä mainita, että seuraavassa käsittelen
> asiaa yleiseltä kannalta eikä mainitsemillani asioilla ole
> suoranaista relevanssia alkuperäisen aiheen tai muutenkaan
> tämän uutisryhmän kanssa.
Tuossa alla on kopioituna se alkuperäinen viesti, mistä oma
väärinymmärrykseni alkoi. Luulin tuohon vastatessani, että sinä luulit
oikeasti, että sellaisia polttonesteitä olisi olemassa, joista
polttamalla ei vapautuisi vesihöyryä ollenkaan taikka hyvin vähän. Sen
jälkeen osakseni saamasta nokkavasta viisastelusta provosoituneena sitten
tuli väännettyä rautalankamallia piikkilangasta. Saattaa olla, että
puolin jos toisin on ymmärretty muutakin väärin, joko vahingossa, taikka
tahallaan - samapa tuo.
Tuohon yleistyksen relevanssiuteen voisin sanoa, että jos on jo puhe
jostain xxx polttoaineesta, niin eikö silloin ole puhe muistakin
vaihtoehdoista, kuin jo mainituista nestekaasuista. On päivänselvää, että
parista aineesta koostuvien nestekaasujen omiaisuuksia ei voi muuttaa
komponentteja valitsemalla, koska sellaisia vaihtoehtoja ei ole. Tilanne
on toinen bensiinien ym. runsaasti eri komponentteja sisältävien aineiden
kanssa.
Vituttaa tällainen jahnaaminen ja kirpunnussiminen, varsinkin kun kirpun
kohdalla homma meni millin pieleen ja osui silmään.
Juha Jokila
----Kopio----
Petri Kaipiainen <pet...@nanda.pp.fi> wrote:
Sampo
--
e-mail: firstname...@oulu.fi
---Kopio---
Tamim Khawaja
>>Koska polttaine sisältää pääosin hiiltä ja vetyä, voidaan näiden
>>suhdetta säätää valitsemalla sopivia hiilivetykomponentteja tai
>>tisleiden jakeita.
> Hiilen ja vedyn suhdetta hiilivedyissä ei pysty
> hiilivetykomponentteja valitsemalla muuttamaan mihinkään.
CH4 vrs CH3(CH2)^20CH3
Jälkimmäisessä suhde melkein 1/2 kun taas ensimmäisessä 1/4
> Ja tuo mihinkään tarkoittaa tämmöistä havaittavaa eroa.
> Laboratorioinstrumenteillä ja varsinkin teoreettisesti laskemalla
> asia on toinen, mutta näin harrastus.retkeilyssä pysytellen tuota ei
> pysty muuttamaan.
>>Koittakaapas joskus polttaa tärpättiä, niin näette mitä korkea
>>hiilipitoisuus tekee liekille vaikka verrattuna sinolin
>>polttamiseen.
> Jos tarkoitat kirkkaan keltaista ja reilusti savuttavaa liekkiä,
> niin tuo johtuu aromaattisista hiilivedyistä.
voipi olla. Kuitenkin palamisominaisuudet muuttuvat ketjun pituuden
kasvaessa, niin että pitkää ketjua on vaikeampi polttaa kuin lyhyttä.
Tämä ei ainoastaan johdu hiilen määrän suhteellisesta lisäyksestä vaan
myös siitä molekyylinpainon kasvusta sinänsä.
>>Myös kemiallisesti sitoutunut happi parantaa yleensä
>>palamisominaisuuksia.
> Niinno. Yleensä täällä ollaan kyllä sitä mieltä että sprii olisi
> polttoaineena huonompi kuin vaikkapa pensa tai nestekaasu.
Antaa vähemmän energiaa per gramma, joo. Happeahan saa ilmastakin joten
spriitä kannettaessa kannetaan myös ilmaa. Kuitenkin sitä on helpompi
polttaa ja se palaa puhtaammin.
> Mulle spriikeitin kyllä on piisannut ihan hyvin. Niin vieläpä se
> Ruotsin armeijan pakki+keitin-yhdistelmä.
> Sampo
> --
> e-mail: firstname...@oulu.fi
--
Sampo Mattila
Muistaen että "Newsgroups: "-rivillä lukee sfnet.harrastus.retkeily
ja että alunperin kysymys oli polttoaineen palaessa telttaan
syntyvästä kosteudesta yleistin seuraava:
>> Hiilen ja vedyn suhdetta hiilivedyissä ei pysty
>> hiilivetykomponentteja valitsemalla muuttamaan mihinkään.
Ja lisäksi ikäänkuin korostin vielä, että teoreettisesti nipottaen
asia toki on toinen, mutta alkuperäisen ongelman, eli telttaan
syntyvän kosteuden kannalta ei:
>> Ja tuo mihinkään tarkoittaa tämmöistä havaittavaa eroa.
>> Laboratorioinstrumenteillä ja varsinkin teoreettisesti laskemalla
>> asia on toinen, mutta näin harrastus.retkeilyssä pysytellen tuota ei
>> pysty muuttamaan.
Johon sitten Tamim Khawaja <tamim....@helsinki.fi> kirjoitti:
>CH4 vrs CH3(CH2)^20CH3
>
>Jälkimmäisessä suhde melkein 1/2 kun taas ensimmäisessä 1/4
Tarkoitatko ihan vinkkinä kaikille, tähän asti metaanisäiliöitä
teltanlämmitystarkoituksissa kairaan raahanneille, kertoa että
kannattaa ennemmin polttaa bitumia? Vai oliko sittenkin tarkoitus
vain esitellä orgaanisen kemian taitoja? Aivan huippupisteitä en
kyllä antaisi tuosta vastauksesta, oli tarkoitusperä kumpi tahansa.
Sinäänsä tietenkin olisi, ihan yleisen viihtyvyyden kannalta, hyvä
jos keksittäisiin keino, millä telttojen pääasiallisesta
metaanilähteestä saataisiinkin tuon metaanin sijaan erittymään
vaikkapa sitten tuota bitumia.
Sampo
--
e-mail: firstname...@oulu.fi