Suomujoen ylitys
Hannu Pyykkö
ylityspaikasta?
-veden korkeus(juhannuksen aikaan)
-joen leveys kahlaamon kohdalla yms.
t.Hannu Pyykkö
jouko moisander
Kun tulet tietä joen rantaan, kahlaamo EI sitten ole siinä, vaan
vähän matkaa alavirtaan, paikalta varmaan löytyy kahluu-
sauvoja merkkinä.
Vettä on vain kohtuullisesti ja leveyttä, jaa..a, 15-20 metriä,
ei jäänyt mieleen mitenkään erikoisena.
jouko
Harry
En ota kantaa millä korkeudella vesi on tänä Juhannuksena, mutta itse
kahluupaikasta on kuvia viime kesän heinäkuun lopulla otettuna:
http://www.svk.fi/versot/jyve/kuvat/lupu29.jpg
http://www.svk.fi/versot/jyve/kuvat/lupu32.jpg
http://www.svk.fi/versot/jyve/kuvat/lupu02.jpg
Nuorimmat tytöt kuvissa 12-vuotiaita, josko auttaa arvioimaan veden
korkeutta ;-)
Varsin helppo ylitys tuolloin. Niin se leveys oisko joku 15-20
metriä??
Kannattaa kuitenkin olettaa että Juhannuksen aikoihin vedet ovat
korkeammalla (tai sitten ei).
Harri
On Fri, 12 May 2000 07:00:40 GMT, "Hannu Pyykkö"
<hannu....@pkshp.fi> wrote:
>Hei! Haluaisin tietoja Saariselältä Aittajärvellä olevasta Suomujoen
>ylityspaikasta?
>-veden korkeus(juhannuksen aikaan)
>-joen leveys kahlaamon kohdalla yms.
>
>t.Hannu Pyykkö
>
>
Hannu Pyykkö
"Harry" <oh...@eiroskaaamsat.org> kirjoitti viestissä
news:391bd2be....@news.kolumbus.fi...
Pertti Itkonen
vesitilannetta kannattaa tiedustella Koilliskairan luontokeskuksesta
muutamaa päivää ennen retkeä. Normaalilla kesävedellä ylitys on helppo,
mutta kevättulva saattaa jatkua juhannukseen saakka, ja myöhemminkin vesi
nousee nopeasti sateiden jälkeen.
6-7 vuotta sitten kaksi vaeltajaa hukkui juuri tällä paikalla yrittäessään
ylittää tulvivaa jokea.
Pertti Itkonen
Sodankylä
Tauno Perttula
Pertti Itkonen <taina....@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:Vq_S4.362$0G6....@read2.inet.fi...
Tarkoitatko niitä kahta naista, 51 v. ja 58 v.? Eivätkös he hukkuneet
kolmisen km Porttikosken kämpältä ylävirtaan? Toinenhan löydettiin
sieltä alasuvannosta, toinen yläkoskesta. Näin minä olen kuullut,
jos nyt tarkoitat tuota samaa tapausta, kuten oletan, koska muita
vastaavia ei - onneksi - ole tapahtunut näillä seuduilla ainakaan
vuoden 1950 jälkeen.
Normaalistihan ylitys Juhannuksen tienoilla on siitä saaren yläpuolelta
hyvin helppo. Olen tuon ylityksen tehnyt satakunta kertaa ja yleensä olen
selvinnyt - niin kuin aina pitääkin - antautumatta vaaralle alttiiksi.
Mutta... Olen myös tullut paikalle toukokuun lopulla-kesäkuun alussa ja
silloin on joskus ollut vettä niin hirvittävän paljon, että puheena oleva
saari on ollut kokonaan veden alla. Ylitysyritys tuolloin olisi ollut
itsemurha.
Kerran päivän mittainen ukkossade nosti myös vedet niin korkealle,
että Aittajärven yli ei olisi päässyt kahluukeinoin.
Kun olen neljä kertaa elämässäni ollut viittä vaille joutua virran
vietäväksi
eri puolilla Lappia, sanon vielä kokeneena vaeltajana, että kaikkein
vaikeimpia ovat ylitykset. Esimerkiksi Muorran ylitys sen loppujuoksulla
saattaa olla täysin mahdoton, vaikka onkin 3 pikkusaarta apuna., jos vettä
on liikaa. Pohja kun on siellä isokivinen ja vaikea. Täysin toista on
ylittää
Luirojoki Luirojärven alapuolelta: On kuin maantietä kävelisi!
Kun on kerrankin tilaisuus varoittaa, sanon vielä: Veden voima on valtava!
Kiertäkää mieluummin vaikka 10 km ylävirtaan, niin kuin minä kerran
jouduin tekemään vaatimattomalla Kiertämäojalla, ennen kuin otatte
riskiä. Varsinkaan yksinäisellä vaeltajalla ei ole varaa uhmata koskea.
Määnteinen neuvoi minulle aikoinaan parhaan mahdollisen Suomun
ylityspaikan. Se on noin 3 km Aittajärven tien päästä ylävirtaan. Siellä
on upea nuotiontekopaikka ja ylityspaikka on siitä noin 100-200 m
alavirtaan. Ylitys tehdään V:n muotoisesti: Ensin vinosti sen pikkusaaren
luo, jossa kasvaa vankkoja koivuja ja siitä aluksi melkein 100 m jokea
ylävirtaan kahlaten ja sitten taitetaan itään päin ja tullaan pikkusaarelle,
jonka jälkeinen puro-osa on usein se vaikein nelimetrinen, mutta siitä
aina selviää.
Tästä kerran kovan ukkossateen jälkeen vaivattomasti joen ylitin.
Aittajärven ylityspaikalla olisin silloin tarvinnut veneen ylitykseen.
Lapin erakko Määnteinen oli muuten niitä todellisia erämaan ystäviä,
jonka kanssa oli aina kiva jutella kairan asioista. Hyviä neuvoja häneltä
myös sai, kun osasi oikein kysyä. Hän tunsi kotikairansa.
Hyviä neuvoja saa myös Luppo-Matilta, jonka kanssa juuri tarinoin
vanhoista ja uusistakin UK-puiston tapahtumista. Sillä miehellä
on tietoa erämaan oloista. Kun vaan saisi sen kirjansa aikaiseksi...
--
Tane
"Hammaskota on paras paikka maan päällä."
Heikki
seutuvilla olisi joku nainen hukkunut joskus 70-luvulla. Olivat
helikopterilla kuulemma hakeneet. Varma en ole.
Tulvalla Suomu on hankala. Aittajärven ylityspaikkakin saattaa olla
menemätön paikka, vaikka kuivalla kesällä siitä menee tavallisilla
kumppareilla yli noin vain.
Usein Juhannuksen jälkeen tulee tuntureista ns. tunturitulva, joka kauniista
kesästä huolimatta nostaa vedet tulvaan. Näin on käynyt tästä kahtena
edellisenä kesänä kalastellessani Luirolla ja Suomulla Juhannuksen jälkeen.
Alamaissa on ollut kuivaa ja ylhäällä joki virtaa yli äyräiden....
Heikki
"Tauno Perttula" <tauno.p...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:R2bT4.76$5E....@read2.inet.fi...
Pertti Itkonen
Tauno Perttula <tauno.p...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:R2bT4.76$5E....@read2.inet.fi...
>
>
> Tarkoitatko niitä kahta naista, 51 v. ja 58 v.? Eivätkös he hukkuneet
> kolmisen km Porttikosken kämpältä ylävirtaan? Toinenhan löydettiin
> sieltä alasuvannosta, toinen yläkoskesta. Näin minä olen kuullut,
> jos nyt tarkoitat tuota samaa tapausta, kuten oletan, koska muita
> vastaavia ei - onneksi - ole tapahtunut näillä seuduilla ainakaan
> vuoden 1950 jälkeen.
Juuri näitä tarkoitan, saatat olla oikeassa paikan suhteen. Joka tapauksessa
tulvaveden aikaan Suomu on hankala ylitettävä.
Aittajärven kahluupaikan suhteen on pohdittu erilaisia ratkaisuja ylikulun
varmistamiseksi. Siltaa emme MH:ssa halua, mutta kahluuta helpottava köysi
saattaisi olla hyvä ratkaisu. Vai jätetäänkö ylitys yhdeksi haasteeksi
vaellukselle? Ottakaapa kantaa.
Pertti Itkonen
Sodankylä
Tauno Perttula
Pertti Itkonen <taina....@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:B9jT4.223$5E....@read2.inet.fi...
> varmistamiseksi. Siltaa emme MH:ssa halua, mutta kahluuta helpottava köysi
> saattaisi olla hyvä ratkaisu. Vai jätetäänkö ylitys yhdeksi haasteeksi
> vaellukselle? Ottakaapa kantaa.
Älkää ihmeessä mitään köyttä laittako! Muutamia vuosia sitten oli
Snellun luona köysi, joka oli kyllä kiinnitettykin toisella puolella
jokea mahdottoman pieneen puuhun. Vettä oli paljon ja päätinpä
kuitenkin joen tuosta ylittää. Onnistui se, enhän tätä muuten ehkä
kirjoittaisikaan, mutta kyllä siellä keskellä hieman pelotti.
Edellisessä viestissäni selostamani Määnteisen ylityspaikka
on hyvä. Joki on siinä erittäin leveä ja saarinenkin. Sitä paitsi
Porttikosken sillallekaan ei ole mahdoton matka. Tämä silta
on hyvä säilyttää ja pitää kunnossa. Minä en sitä kyllä tarvitse,
joka lienee syytä mainita. Köysiylityksessä on lisäksi se huono
puoli, että kulkijat ovat hyvin eri pituisia. Jollekin köyden korkeus
on sopiva, toiselle ei.
Minusta varsinkin tottumattomille, ja niitä juuri Aittajärvelle voi
autoillaan ajella, vaikka eivät sitten erämaahan lähtisikään, tuo
köysi voi olla kohtalokas. Erityisesti raskaan rinkan kanssa
köysiylitys vaatii mielestäni taitoa ja sitä ei kaikilla varmasti ole.
Muuten olen sitä mieltä, että mitään ylityssiltoja ei tarvitse rakentaa.
Yhdyn tässä jälleen kerran erämies Mika Suikin "Varjosuunnitelman"
ajatuksiin. Mitä helpompi on kaukaisempaan kairan osaan päästä,
sitä enemmän sinne tulee porukkaa, joka ei kunnioita riittävästi
luontoa ja sen pyhää koskemattomuutta. Moni olisi - minäkin - valmis
jopa purkamaan mm. Porttikosken, Lankojärven, Tuiskun ja
Hammaskurun kämpät. Näin säilyisi koskemattoman erämaan
anti myös tuleville sukupolville. Aloitella voi puiston perusosassa ja
kokemusten kartuttua riittävästi, voi jatkaa kauemmas ja tulla todellakin
toimeen ilman kämppää joka 10 km:n päässä.
Eikä tässä nyt ole kysymys siitä, että "jotkut vanhat parrat" haluavat
omia UK-puiston parhaat alueet omaan käyttöönsä. Ajatellaan puiston
kulumista ja sen minimoimista. Vrt. Luirojärven hotellikylä heinäkuussa
tai ruskan aikana.
--
Tane
"Hammaskota on paras paikka maailmassa."
Mikko Hakala
Mukava saada tietoa hyvistä ylityspaikoista Suomulla.
Tietääkö kukaan Luton ylitysmahdollisuuksista Luttokönkään yläpuolelta vanhan
kolttakentän tietämistä? Entä onko Suomulla ylityspaikkoja Luton ja
Muorravaarakan välillä.
Mikko Hakala
Helsinki
Heikki
news:391E8B02...@saunalahti.fi...
>
> Tietääkö kukaan Luton ylitysmahdollisuuksista Luttokönkään yläpuolelta
vanhan
> kolttakentän tietämistä? Entä onko Suomulla ylityspaikkoja Luton ja
> Muorravaarakan välillä.
>
>
hiihtämällä niiltä seuduin), mutta Suomun paikat tunnen hyvin jokakesäisen
kalasteluni vuoksi.
Suomukönkään alaosasta ennen Luttoon yhtymistä jonkun sata metriä Suomua
ylöspäin on tunnettu kahluupaikka.
Seuraava ylöspäin on Harrijärven kohdalla Harrimukassa nuotipaikan ja
puuvajan kohdalla, josta pääsee joessa olevan saaren kautta "ilman housuja".
Tästä mennään usein yli kalastaessa kahluuhousuilla, kahluusaappaat juuri ja
juuri riittävät kuivemmalla jokivedellä. Helppo paikka on Harrijärvestä
jokea ylöspäin seuraavan lammen yläpään tasalta. Siitä menin pari kertaa
viime kesänä yli elokuun lopulla koiran kanssa, tavallinen kumppari ei aivan
riitä. Koirakaan ei joutunut uimasille kuin Muorravaarakan puolella.
Muorravaarakan Suomuun yhtymäkohdan alapuolelta parisataa metriä on helppo
mennä, siinä on tasaista leveää sorakkoa. Myös Muorravaarakan suusta
ylöspain Lotjanankosken alapäästä pääsee. Ylempää menee jo hankalammaksi,
mutta koskesta pääsee yleempääkin joen ollessa kuivempana.
Nämä ehdottomalla edelletyksellä, ettei vesi ole kovinkaan korkealla
"kesävedestä". Hiemankin kovempi sade nostaa joen pinnan nopeasti ja on
menemätön paikka, kokeiltu on pari viikkoa viime Juhannuksen jälkeen, mutta
virta vie väkisin mennessään. Ei päässyt kuin pari metriä rannasta, niin
virran paine alkoi olla liian kova ja jalat alkaa menemään alta.
Silloin on turvattava siltoihin. Juuriko kannattaakaan yrittää ko. kautta,
jos tulee Joosepista? Menee riippusillan kautta.
Huvittava piirre Suomulla on veden ollessa erittäin kirkas, että syväkin
paikka, jossa on 1 ½ - 2 metriä vettä, näyttää hyvin matalalta.
Heikki
Reijo Blomberg
Heikki <heikki...@pp1.inet.fi> kirjoitti
viestissä:3_zT4.218$OW1....@read2.inet.fi...
> "Mikko Hakala" <mik...@saunalahti.fi> kirjoitti viestissä
> news:391E8B02...@saunalahti.fi...
> >
> > Tietääkö kukaan Luton ylitysmahdollisuuksista Luttokönkään yläpuolelta
> vanhan
> > kolttakentän tietämistä? Entä onko Suomulla ylityspaikkoja Luton ja
> > Muorravaarakan välillä.
> >
> >
> Luttokönkään seuduista en tiedä juurikaan (olen mennyt vain talvella
> hiihtämällä niiltä seuduin), mutta Suomun paikat tunnen hyvin jokakesäisen
> kalasteluni vuoksi.
>
Minulle neuvottiin seuraava reitti ja sillä selvisin sekä Suomun, että Luton
yli.
Se oli heinä/elokuun vaihdetta.
Suomusta pääsi yli aika helposti kahlaamalla vähän sen yhtymistä Luttoon.
Suomu on sillä kohtaa sen verran leveä, ettei se tuottanut vaikeutta.
Siten piti mennä saareen, joka on Suomun ja Luton keskellä. Kahlaus onnistuu
Luton niskalta saareen. mukaan tarvittiin köysivarmistus. Sitten saaresta
johtaa viistottain n. 200 metriä pitkä kahluuosuus Luton kolttakentän
puoleiselle rannalle seuraten kivikkoa.
Ainakin minulla näkyi kartassa jopa katkoviivoitus ko kohdalta. Siihen
neuojani minua viittasi. Oli itsekin käyttänyt ko reittiä useampaan kertaan.
rb
Lasse Johansson
Heikki:
> Näin on käynyt tästä kahtena edellisenä
> kesänä kalastellessani Luirolla ja Suomulla Juhannuksen jälkeen.
> Luttokönkään seuduista en tiedä juurikaan (olen mennyt vain talvella
> hiihtämällä niiltä seuduin), mutta Suomun paikat tunnen hyvin
> jokakesäisen kalasteluni vuoksi.
Minä luulin, ettei siellä saa kalastaa samoilla paikoilla kuin joka
kolmas vuosi. Luulinko ihan väärin?
Lasse.
jouko moisander
> Älkää ihmeessä mitään köyttä laittako! Muutamia vuosia sitten oli
> Snellun luona köysi, joka oli kyllä kiinnitettykin toisella puolella
> jokea mahdottoman pieneen puuhun.
Silloin kun aikamies ei enää oikein viitsi lähteä Snellulta yli,
pääsee Aittajärveltä vielä pitkävartisilla saappailla, joten
paikka on melko erilainen. Onko köysi silti tarpeellinen, on
eri juttu. Yksi keino helpottaa ylitystä, olisi laittaa tuplaköydet,
joilla rinkan voisi hinata yli ja menna itse ilman kuormaa.
> Köysiylityksessä on lisäksi se huono
> puoli, että kulkijat ovat hyvin eri pituisia. Jollekin köyden korkeus
> on sopiva, toiselle ei.
Köysi on aina sopiva, kun sen joutuu kiristämään alavirtaan.
> Erityisesti raskaan rinkan kanssa
> köysiylitys vaatii mielestäni taitoa ja sitä ei kaikilla varmasti ole.
Kuten sanoin edellä....
> Muuten olen sitä mieltä, että mitään ylityssiltoja ei tarvitse rakentaa.
> Yhdyn tässä jälleen kerran erämies Mika Suikin "Varjosuunnitelman"
> ajatuksiin. Mitä helpompi on kaukaisempaan kairan osaan päästä,
> sitä enemmän sinne tulee porukkaa, joka ei kunnioita riittävästi
> luontoa ja sen pyhää koskemattomuutta.
Samaa tapahtuu jo nyt. Kun suosituimmilla reiteillä ylityspaikoille
raahataan ja jopa kaadetaan keloja, jotka tulva sitten taas vie,
herää kysymys, mikä olisi parasta. Ja kun jossain on märempää,
reitti leviää pikkuhiljaa, joten olisivatko pitkospuut sittenkin
paras ratkaisu. Minusta olisi.
> Normaalistihan ylitys Juhannuksen tienoilla on siitä saaren yläpuolelta
> hyvin helppo. Olen tuon ylityksen tehnyt satakunta kertaa ja yleensä olen
> selvinnyt - niin kuin aina pitääkin - antautumatta vaaralle alttiiksi.
Hmm.. Eikös paras paikka ole suunnilleen rannassa olevan laavun (tien)
ja saaren puolivälissä?
jouko
kimmot...@my-deja.com
vanhan
> kolttakentän tietämistä? Entä onko Suomulla ylityspaikkoja Luton ja
> Muorravaarakan välillä.
>
> Helsinki
>
>
Luttojoen yli pääsee matalan veden aikana kolttamuseon kohdalta monesta
kohtaa.
Tasapainoilua vaativa reitti lähtee (Rajajoosepin tien puoli) saunasta
alavirtaan juuri ennen nivan muuttumista suvannoksi. Siitä menee yli
enemmän ja vähemmän puolikaaren muotoon "tehty" kivikkö.
"Kivisilta" näyttää museon puolelta osittain hävinneen mutta joen
eteläpuoliskolla se näkyy selvästi. Elokuussa vettä on niin vähän että
em jää kanootilla pohjasta kiinni.
En varmuudella tiedä mutta päättelen paikalla asuneen koltan tehneen
itselleen jonkinlaisen ylikulkupaikan. Siltä se ainakin vaikutti sillä
kivet olivat niin asetellun näköisesti joen poikki.
Muuten!!!
Kolttamuseon saunan voi etukäteen varata käyttöönsä. Olisi hieno
saunapaikka. Hintaa tosin en tiedä mutta tuskinpa on kovin kallis.
terv Kimmo T
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
jussi laukkala
> Pertti Itkonen <taina....@pp.inet.fi> kirjoitti
> > saattaisi olla hyvä ratkaisu. Vai jätetäänkö ylitys yhdeksi haasteeksi
> > vaellukselle? Ottakaapa kantaa.
>
Ylityspaikka on tällä hetkellä mitä parhaimmin varustettu - kahluusauvoja
on molemmin puolin pitkin rantaa. Köysi houkuttelisi ylittämään vaikka vettä
olisi liikaakin.
jussi laukkala
Tauno Perttula
jouko moisander <jouko.moisander@ota_tama_pois.nokia.com> kirjoitti
viestissä:391FB777.CD2690C5@ota_tama_pois.nokia.com...
> Tauno Perttula wrote:
> > Köysiylityksessä on lisäksi se huono
> > puoli, että kulkijat ovat hyvin eri pituisia. Jollekin köyden korkeus
> > on sopiva, toiselle ei.
>
> Köysi on aina sopiva, kun sen joutuu kiristämään alavirtaan.
Ei se nyt noinkaan! Se köysi kun on kauimpana alavirrassa silloin,
kun se muodostaa tasakylkisen kolmion tukipylväiden määräämän
janan kanssa ja lyhimmillään, kun e.m. jana muodostaa 90 asteen
kulman syntyvän kolmion lyhyemmän sivun kanssa. Köysi tietysti
kiristyy alavirran suuntaan, mutta ei säilytä korkeuttaan veden
pinnasta mitattuna. Entäs sitten, kun ote köydestä kirpoaa?
Kokenut saattaa silloinkin selviytyä, mutta kokemattomalle
voi tulla viimeinen uintireissu.
Puiston kannalta saattaa syntyä myös oikeudellista
vastuuta, jos voidaan katsoa, että rakennettu ja
jokaista kulkijaa palvelevaksi tarkoitettu rakennelma pettää
tai osoittautuu muutoin vaaralliseksi. Itse en ainakaan tuota
vastuuta ottaisi kontolleni. Pelastukseksi ei koidu väite siitä,
että "Kenenkään ei ole pakko ylitystä köyden avulla yrittää."
Sen sijaan vastuutaan voinee lieventää kirjoitetulla viestillä:
"Ylitys omalla vastuulla." En tosin tiedä, kun en löytänyt täysin
vastaavia oikeustapauksia, miten tuossa lopulta kävisi.
Jääteistä ja lahoista kaivon kansista kyllä löytyi, mutta ei
ylitysköysistä.
Ettei nyt vaan joku sano: "Entä, jos kompastun, vastaako puisto",
todettakoon enemmittä perusteluitta, kun tämä ei ole lakiryhmä,
että ei todellakaan vastaa. Eikä vastaa myöskään saappaan valmistaja!
Tuossa joku mainitsi siitä vaarasta, joka syntyy, kun taitamattomat
rupeavat ylitykseen paljonkin veden aikana köyteen liikaa luottaen.
Varmasti tärkeä pointti!
> > Muuten olen sitä mieltä, että mitään ylityssiltoja ei tarvitse rakentaa.
> > Yhdyn tässä jälleen kerran erämies Mika Suikin "Varjosuunnitelman"
> > ajatuksiin. Mitä helpompi on kaukaisempaan kairan osaan päästä,
> > sitä enemmän sinne tulee porukkaa, joka ei kunnioita riittävästi
> > luontoa ja sen pyhää koskemattomuutta.
>
> Samaa tapahtuu jo nyt. Kun suosituimmilla reiteillä ylityspaikoille
> raahataan ja jopa kaadetaan keloja, jotka tulva sitten taas vie,
> herää kysymys, mikä olisi parasta.
Kyllä kai perin harva - toivottavasti - viitsii ruveta ylityssiltoja
rakentamaan. Hyvä ylityspaikka kun kyllä löytyy aikanaan,
kun virran laitamia kuljeskelee.
> Ja kun jossain on märempää,
> reitti leviää pikkuhiljaa, joten olisivatko pitkospuut sittenkin
> paras ratkaisu. Minusta olisi.
Jossain Härkämurustan tietämillä pitkospuut, joita muutamat vihaavat,
oli mielestäni hyvä ratkaisu. Olisivat kyllä huomattavasti lyhyemmät
riittäneet! Nyt matkalla Jauru-Manto-oja on kaksi miltei kilometristä
rakennelmaa ja pari lyhyempää.
Olen monen muun erämiehen kanssa yhä enemmän sitä mieltä, että
kaikkinainen rakentaminen olisi minimoitava UK-puistossa. Muutoin
jotkut saattavat ruveta vaatimaan vielä autosillan rakentamista
Jooseppiin Luton yli ja tukkitien kunnostamista autoilla ajettavaksi
välillä Lutto-Hammaskota, että jokainen pääsee näkemään kairaa.
Ei ikunas päivänä! Erämaan on säilyttävä erämaana!
> Hmm.. Eikös paras paikka ole suunnilleen rannassa olevan laavun
(tien)
> ja saaren puolivälissä?
Ei ole! Siinä kohdassa joki on kapea ja virtaus kova. Ne kuutisen-
kymmentä kahluusauvaa lojuvat täsmälleen sen pikkusaaren lähellä,
koska siitä joki tavallisesti ylitetään vinottain ylävirran suuntaan
mennessä ja alavirran suuntaan palatessa.
Kahlasimme tosin Määnteisen kanssa kerran ihan piruuttamme siitä
tien pään kohdalta yli. Mikä oli päätetty, se piti tehdä. Enkä minäkään
kehdannut huonommaksi jäädä, vaikka Reijolla oli kokemusta melkoisesti
enemmän kuin minulla. Lähes kaulaan asti siinä meni, joten rinkat tuotiin
sovinnolla kosken kautta. Oli heinäkuu ja vesi oli lämmintä. Kaikkea
sitä silloin tuli koettua!
--
Tane
"Hammaskota on maailman paras paikka!"
Heikki
vasten, ulkopaikkakuntalaisilla joka kolmas vuosi. Ei se nyt mitenkään
erityisen suosittua ole, oma vakiintunut väkensä siellä kulkee, etupäässä
joen nostalgian voimin. Moni paikkakunnan kävijä näköjään herkästi kyllästyy
käymään, kun ei saa juuri mitään pitkän matkan takaa (400 km mukin
Sodankylästäkin). Eikä sieltä nykyisin juuri kummoisesti saakaan. Toista oli
vielä 80-luvullakin ja sitä aikaisemmin.
Maisemat ja harrastus sinne enemmän vetää, joki on vaikea kalastaa ja saalis
on kesässä joku harri ja enimmilläänkin pari taimenta kesässä. Olisiko
kokonaistaimensaalis muutamissa kymmenissä kesässä, jos sitäkään. Viime
kesänä kävin kolme kertaa ja yksi 1,8 kg:n taimen, kolme pääsi irti, eikä
harmittanut. Sodankylän Perhokalastajat ry on todella huolestunut
kannanotoissaan joen tilasta, ehkäpä kaikki kalastus saattaa olla liikaa
nykytilanteessa, verkkokalastushan ei ole enää sallittua Suomun järvissä,
joka kylläkin kohdistui siikaan. Ongelmat lienee rajan toiselta puolen
aiheutettuja, siellä kuulemma kalastetaan kaikin mahdollisiin ja mahdottomin
keinoin.
Heikki
"Lasse Johansson" <lasse.j...@sci.fi> kirjoitti viestissä
news:8fmop8$2fd$1...@tron.sci.fi...
jouko moisander
> > Köysi on aina sopiva, kun sen joutuu kiristämään alavirtaan.
>
> Ei se nyt noinkaan! Se köysi kun on kauimpana alavirrassa silloin,
> kun se muodostaa tasakylkisen kolmion tukipylväiden määräämän
> janan kanssa ja lyhimmillään, kun e.m. jana muodostaa 90 asteen
> kulman syntyvän kolmion lyhyemmän sivun kanssa. Köysi tietysti
> kiristyy alavirran suuntaan, mutta ei säilytä korkeuttaan veden
> pinnasta mitattuna.
Minusta tämä alkaa vaikuttaa välimerkkiin yhtymiseltä...
Enkä oikein ymmärrä mitä tällä trikonometrian oppitunnilla on asian
kanssa tekemistä.
> Entäs sitten, kun ote köydestä kirpoaa?
> Kokenut saattaa silloinkin selviytyä, mutta kokemattomalle
> voi tulla viimeinen uintireissu.
Tai kun ylittää paljain jaloin ja jalka lipeää...
> Puiston kannalta saattaa syntyä myös oikeudellista
> vastuuta, jos voidaan katsoa, että rakennettu ja
> jokaista kulkijaa palvelevaksi tarkoitettu rakennelma pettää
> tai osoittautuu muutoin vaaralliseksi.
Mitenkäs asia on Kevolla, pitääkö ensin allekirjoittaa paperi,
jossa ottaa itse vastuun?
> Tuossa joku mainitsi siitä vaarasta, joka syntyy, kun taitamattomat
> rupeavat ylitykseen paljonkin veden aikana köyteen liikaa luottaen.
> Varmasti tärkeä pointti!
Erämaahan menoa ei voi keltään kieltää, valitettavasti.
> Kyllä kai perin harva - toivottavasti - viitsii ruveta ylityssiltoja
> rakentamaan. Hyvä ylityspaikka kun kyllä löytyy aikanaan,
> kun virran laitamia kuljeskelee.
Kulku suuntautuu luonnostaan tietyille reiteille ja tekijöitä
aina löytyy.
> Olen monen muun erämiehen kanssa yhä enemmän sitä mieltä, että
> kaikkinainen rakentaminen olisi minimoitava UK-puistossa.
Se on totta.
> Muutoin
> jotkut saattavat ruveta vaatimaan vielä autosillan rakentamista
> Jooseppiin Luton yli ja tukkitien kunnostamista autoilla ajettavaksi
Wanhat sillat ovat lahonneet ja räjäytetty pois, mutta tienpohja
on, eihän sitä koskaan tiedä 'matkailun' nimissä keksitään.
> > Hmm.. Eikös paras paikka ole suunnilleen rannassa olevan laavun
> (tien)
> > ja saaren puolivälissä?
>
> Ei ole! Siinä kohdassa joki on kapea ja virtaus kova. Ne kuutisen-
> kymmentä kahluusauvaa lojuvat täsmälleen sen pikkusaaren lähellä,
> koska siitä joki tavallisesti ylitetään vinottain ylävirran suuntaan
> mennessä ja alavirran suuntaan palatessa.
Eipä tullut mitattua askelpareilla, kunhan muistelin ja
jokatapauksessa, paikan löytää ensikertalainenkin. :=)>
Sauvojen määrä on sitten viimenäkemän lisääntynyt
dramaattisesti. Miten lie lenkkarien kanssa, niitä oli kolme paria.
> Kahlasimme tosin Määnteisen kanssa kerran ihan piruuttamme siitä
> tien pään kohdalta yli. Mikä oli päätetty, se piti tehdä. Enkä minäkään
> kehdannut huonommaksi jäädä, vaikka Reijolla oli kokemusta melkoisesti
> enemmän kuin minulla. Lähes kaulaan asti siinä meni, joten rinkat tuotiin
> sovinnolla kosken kautta. Oli heinäkuu ja vesi oli lämmintä. Kaikkea
> sitä silloin tuli koettua!
Joissain kartoissa se on jopa merkitty ylityspaikaksi, toivottavasti ei
enää. Paikalla on kuitenkin ollut joskus joku naru/vaijeri hässäkkä ja
taittopyörät kummallakin rannalla.
> "Hammaskota on maailman paras paikka!"
Ei nyt sentään, vaikka hyvä onkin.
jouko
Lasse Johansson
Heikki:
> Sodankylän Perhokalastajat ry on todella huolestunut
> kannanotoissaan joen tilasta, ehkäpä kaikki kalastus saattaa olla
> liikaa nykytilanteessa, verkkokalastushan ei ole enää sallittua
> Suomun järvissä, joka kylläkin kohdistui siikaan. Ongelmat lienee
> rajan toiselta puolen aiheutettuja, siellä kuulemma kalastetaan
> kaikin mahdollisiin ja mahdottomin keinoin.
Taitaa niitä ongelmia tulla rajan tältäkin puolelta.
1996 tuli kaksi porukkaa perämoottoriveneillä (järjestyssäännöissä
kiellettyä paikkakuntalaisiltakin) yöllä Siikauopajalle. Pitivät meitä
hereillä melkein aamuun hoilaamalla pitkin rantoja ja huudattamalla
radiota. Verkkoja oli vedelty pitkin poikin Uopajaa.
Liekö ollut sama porukka, jonka jäljiltä sitten paluumatkalla siivosimme
Aittajärven saaren (jo toista kertaa) pullonsirpaleista,
tupakantumpeista ym roskista.
Että ei se eräitten paikkakuntalaisten kalastus niinkään, vaan siihen
liittyvät lieveilmiöt...
Lasse.
Tauno Perttula
viestissä:3920E9BE.8E68C0C9@ota_tama_pois.nokia.com...> Tauno Perttula
wrote:
>
> Minusta tämä alkaa vaikuttaa välimerkkiin yhtymiseltä...
> Enkä oikein ymmärrä mitä tällä trikonometrian oppitunnilla on asian
> kanssa tekemistä.
Ei tässä, hyvä Jouko, nyt mitään trigonometriaa ollut! Tuo köyden
heiluminen ja muuttuva korkeus vaan ovat minun kokemukseni
mukaan vaikea paikka kokemattomalle. Yritän aina varottaa, kun
tiedän, kuinka paljon tapahtuu onnettomuuksia niille, jotka eivät
osaa varoa.
Oletkos muuten ylittänyt Suomun Kotakönkään vanhaa siltaa
pitkin? Oli kyllä varsinkin liukkailla keleillä todella vaarallinen,
kun ei ollut vaakasuorassa. Nykyisen sillan yli voi tulla vaikka
silmät sidottuna.
Muistissani on tapaus, jossa ensikertalainen kaverini kosken
ylityksessä pudotti keskellä jokea sen ainukaisen kahluusauvan,
joka piti päästää käsistä vasta siellä joen toisella puolella.
Onneksi pysyi pystyssä ja sain vietyä hänelle uuden, mutta kyllä
mulla oli silloin vähän orpo olo hetken aikaa.
> Tai kun ylittää paljain jaloin ja jalka lipeää...
Kyllä. Itse kahlaan aina kumisaappaat jalassa ja silti kierähdin
kerran istumaan keskelle jokea. Vaaraa ei ollut, mutta tulipa
rinkkakin pestyä! Kummarit muuten valutan vastarannalla ja
vielä kuivaan pyyheliinalla.
> Mitenkäs asia on Kevolla, pitääkö ensin allekirjoittaa paperi,
> jossa ottaa itse vastuun?
Olisi mielenkiintoinen asia pohdittavaksi lakiryhmässä!
> Erämaahan menoa ei voi keltään kieltää, valitettavasti.
Olisi kyllä syytä - joskus.
Oli kerran eräs nelihenkinen seurue, joka oli matkalla Porttikosken
kämpältä Sudenpesälle. Seurueen ainoan kartan ja kompassin omistaja
lähti etukäteen lämmittääkseen kämpän muille. Olin kaverini kanssa
tuolloin Raappanalla syyskuussa, kun illan jo pimettyä menin ulos ja
samassa joku huusi pimeydestä: "Hoi, onko siellä ketään?" Hetken
kuluttua tulikin ilman taskulamppua pimeydestä Sudenpesää toisille
ystävällisesti lämmittämään lähtenyt iäkäs mies ja sai aluksi sanottua
vain: "Onko vettä?" Kertoi sitten olevansa matkalla Sudenpesälle.
Kyllähän meitä siinä hieman kummastutti, mutta maailma on täynnä
yllätyksiä!
> > Olen monen muun erämiehen kanssa yhä enemmän sitä mieltä, että
> > kaikkinainen rakentaminen olisi minimoitava UK-puistossa.
>
> Se on totta.
Onneksi puistolla ei ole rahaakaan rakentamiseen!
> Sauvojen määrä on sitten viimenäkemän lisääntynyt
> dramaattisesti. Miten lie lenkkarien kanssa, niitä oli kolme paria.
Lenkkareita oli tosiaan kolme paria viime lokakuussa. Kumman
tarkkaamattomasti jotkut kulkevat!
> Joissain kartoissa se on jopa merkitty ylityspaikaksi, toivottavasti ei
> enää. Paikalla on kuitenkin ollut joskus joku naru/vaijeri hässäkkä ja
> taittopyörät kummallakin rannalla.
Oli ja oli venekin. Puistomestarit vaan kyllästyivät siihen, kun eräät
surkimukset veivät veneen jopa kilometrien päähän.
> > "Hammaskota on maailman paras paikka!"
> Ei nyt sentään, vaikka hyvä onkin.
Siellä on sitten nyt uusi kamiinakin!
--
Tane
"Hammaskota on UK-puiston paras paikka!"
Heikki
> Taitaa niitä ongelmia tulla rajan tältäkin puolelta.
>
> 1996 tuli kaksi porukkaa perämoottoriveneillä (järjestyssäännöissä
> kiellettyä paikkakuntalaisiltakin) yöllä Siikauopajalle. Pitivät meitä
> hereillä melkein aamuun hoilaamalla pitkin rantoja ja huudattamalla
> radiota. Verkkoja oli vedelty pitkin poikin Uopajaa.
>
> liittyvät lieveilmiöt...
>
siistiytyneet aika lailla Suomulla ja Luirolla, jospa se sivistys on alkanut
tulla hiljakseen tännekin tai vanhat yrittäjät eivät enää muista lähteä,
nuori polvi on mielestäni muuttanut tapojaan. Mutta ainahan sekaan sopii
monenlaista yrittäjää. Eipä se mitenkään yleisesti hyväksyttyä ole
täälläkään. Noiden yksittäistapausten merkitys kuitenkin ollenee
kalakantojen kannalta pientä siihen nähden mikä kova kalastuspaine
järjestelmällisestä ryöstökalastuksesta Venäjän puolella aiheutuu.
Ekologisina syinä ollenee myös Nuorttijärven säännöstelyaltaan tila.
Olipa tässä 98 kesällä joku leirikouluporukka tai vastaava kymmenkunnan
hengen lauma virvelöimässä Suomussa, nähdessään minut tiputtelivat
virveleitään maahan vaivihkaa, oli näemmä tiedossa, että luvatta
kalastellaan. Enpä puhunut mitään, käveleskelinpä ohi, kun en viitsinyt
kiertääkään kovin kaukaa maan puolelta.
Heikki
jouko moisander
> Oletkos muuten ylittänyt Suomun Kotakönkään vanhaa siltaa
> pitkin? Oli kyllä varsinkin liukkailla keleillä todella vaarallinen,
> kun ei ollut vaakasuorassa.
Siis se, jossa ensin piti pudottautua alas, että edes pääsi
sillalle..... ?
> Nykyisen sillan yli voi tulla vaikka
> silmät sidottuna.
Taisi siinä olla ennenkin emännällä silmät kiinni koko
matkan kun vein yli. .=)>
jouko
Reijo Blomberg
<kimmot...@my-deja.com> kirjoitti
viestissä:8fohlm$n4l$1...@nnrp1.deja.com...
fore you buy.
Kahluupaikka
Tuskinpa koltat ova ko reittiä tehneet. Ennemmin se on syntynyt luonnon
voimin. sitäpaittsi jos oikein muistan. Asutus on ollut syntynyt vasta sodan
jälkeen, eli Petsamon luovutuksen jälkeen. Koltat saivat sitten vakituisen
asuinpaikan Sevettijärveltä.
Muuten vuokraako rajavartiosto ko saunaa? Esim. rajavartiostosta saa oppaan
Raja-Joosepin tuvalle. - Samoin kulkulupa pitää pyytää rajavariostosta ja
sen jälkeen vo mennä kysymään opasta puomivartiosta.
rb