Trangia
Jarno Salminen
Miksi marinolia pidetään parempana kuin sinolia ?
Entä tuo juttu että sekoittaa tentun joukkoon 10 prosenttia vettä ,koetin
hommaa ja
ei syttynyt kylmässä. ?
Entä nuo talvipolttimet trangiaan. ?
Onkos teillä tietoa/kokemusta asioista.
T: Jarno Salminen
Vesa Multanen
Väitetään että nokeentumista esiintyy vähemmän kun käyttää vettä seassa...
Voipi ollakin mutta neste palaa myös selvasti huonommin.
Joten en pidä tarpeellisena lantrata . Oma ikivanha Trangiani on kyllä melko
musta, mutta saa ollakin.
Mielestäni Marinolilla ja Sinolilla (Myös Nesteen polttoneste) ei ole mitään
käytännön eroa. Tosin itse valitsen aina Sinolia jos sattuu olemaan kaupassa
rinnan. Sillä minulla oli marinolin kanssa kerran noin 20 v. takaperin
palamisongelmia. Ja silloin tuntui että Marinol jotenkin tukkesi (karsta??)
polttimen pieniä reikiä. Myöhemmin ei ole kyllä ollut kertaakaan ongelmia.
terv Vesa Multanen
>
>
Kari Mikkola
>>Huonoa on pakkasnkestävyys.
>
>Tuota voi välttää käyttämällä mahdollisimman paljon probaania
>sisältävää kaasua esim. talvisekoitus 70/30 (probaani/butaani) on
>minimi. Onko joku löytänyt (lähes) pelkkää probaania sisältäviä
>pulloja ja miksi noita ei myydä yleisesti? Butaani lienee halvempaa
>ja riittää kesäkäyttöön.
Butaanin kiehumispiste (n-butaani) on +0.5 celsiusta,
propaanilla arvo on -45. Propaanin nesteenä pysymiselle
tarvittava paine lämpimässä
on niin suuri, että sitä kevyt peltirasia ei kestä. Voisihan riittävän
lujan pienen paineastian varmaan valmistaa, mutta ei sitä kukaan
viitsisi mukanaan kanniskella, hintakin olisi kova.
Kari Mikkola
Rovaniemi
Mikko Kovanen
Kirjottaisiko joku kokemuksista käyttää kaasupoltinta trangiassa.
Mitä olen ymmärtänyt niin olisi paljon kevyempi ja helpompi vaihtoehto,kuin
kantaa nesteenä polttoainetta mukana?
Ainakin ruotsalaisen Naturkompanietin mukaan yksi litra nestettä vastaisi
220g kaasua?
--
==============================
-MK- m...@nic.fi
==============================
Vesku
>220g kaasua?
Saattaa olla mutta sen purkin bruttopaino 435g. Lisäksi niitä
suositellaan mukaan otettavaksi kaksi kappaletta äärioloissa,
koska niissä saattaa olla venttiili tms ongelmia. Itsellä oli
polttimen venttiilissä vikaa; vaihdoin sen takuuna uuteen.
Tuo näkyi siten että kaasua vuoti kun letku oli kiinni vaikka
venttiili oli käännetty kiinni. Itse kaasupulloissa ei ole ollut vikaa
(toistaiseksi). Itse toimin niin että kokeilen mukaanotettavan
pullon jo ennen maastoon menoa, silloin huomaa onko systeemissä
jossain kohtaa vikoja. Viime syksynä olin Lapissa viikon reissun
vähän vajaalla pullolla, mukana ei siis ollut varapulloa. Mutta
vastuulliset myyjätkin painottivat että vaikeissa oloissa pitää olla
mukana varapullo. Itse hoidan tuon niin tarvittaessa(vaativissa
oloissa eli lähinnä talviaikana) että otan mukaan myös
vanhan polttimon ja pienen pullon Sinolia - ei edes paina paljoa.
Heikkoutena on kaasun kulutuksen arviointi, kun alumiinipullosta
Sinolia kaatamalla näkee aina tarkkaan paljonko on jäljellä.
Pahempi heikkous on tuo toimintavarmuuden puute. Vehje on
paljon herkempi toimintahäiriöille kuin huippuvarma peruspoltin.
Hyvää on tietysti tajuton nopeus h_i_t_a_a_s_e_e_n Sinol polttimeen
verrattuna ja kattiloiden puhtaana pysyminenkin on pieni lisäplussa,
joskaan ei mikään ratkaiseva tekijä.
Kokonaisuutena suosittelen tuon kaasupolttimen hankintaa.
Vesku
Juhana Ritakorpi
> Tuota voi välttää käyttämällä mahdollisimman paljon probaania
> sisältävää kaasua esim. talvisekoitus 70/30 (probaani/butaani) on
Tarkoittanet Primuksen ns. talvikaasua, jossa on propaania 35% ja
butaania 65%. Nämäkin kannattaa pitää takin tai makuupussin sisällä ennen
käyttöä.
> minimi. Onko joku löytänyt (lähes) pelkkää probaania sisältäviä
> pulloja ja miksi noita ei myydä yleisesti?
Pelkkää propaania sisältäviä pulloja löytyy yleisestikin, huoltoasemilta
isoista terässäiliöistä :) Pieniin kaasupulloihin, siis retkikäyttöön
soveltuvia, ei saa lain mukaan pakata suurempia pitoisuuksia kuin tuo
Primuksen 65/35. Jossain keskieuroopassa löytyy jopa 50/50 seoksia, mutta
räjähdysriski kasvaa kuulemma melkoiseksi.
Butaani lienee halvempaa
> ja riittää kesäkäyttöön.
Joo. Butaanin jäätymispiste on muistaakseni viiden plus-asteen
tietämillä. Kesäkäyttöön kannattaa etsiä vanhoja keltaisia Primuksen
säiliöitä( pelkkää butaania), ostin Prismasta 15 mk/kpl!
>
> Juhana
Kari Mannermaa
Empiiristen kokemuksieni mukaan marinol ei maistu niin karvaalle kuin sinol.
Ei, en ole juonut. Mutta jos sinolia pääsee tippa kattilan pohjalle ja se
kuivuu, niin sitä tippaahan ei enää näe. Mutta sen kyllä sitten maistaa...
Samasta syystä marinolia eivät kaikki huotoasemat myy. Deegujen maha kyllä
kestää denaturoinnin, mutta mukavuudenhaluisia kun ovat, juovat mielellään
marinolia kun se ei maistu niin pahalle kuin muut vastaavat tökötit.
Kari
jouko moisander
> Ei, en ole juonut. Mutta jos sinolia pääsee tippa kattilan pohjalle ja se
> kuivuu, niin sitä tippaahan ei enää näe. Mutta sen kyllä sitten maistaa...
Vaikka trangian poltin onkin myyntipakkauksessa kattilan sisällä,
ei sitä tarvitse siellä sen jälkeen säilyttää.
jouko
Kari Mannermaa
> ei sitä tarvitse siellä sen jälkeen säilyttää.
Ei niin tarvi, mutta voi jos haluaa. Ja jos käyttää marinolia.
Siellä sisällä säilytän myös kaffepannua, kaffepannun roikotuskoukkua,
joskus tulitikkujakin. Kun siellä kerran on tilaa, niin miksi sitä ei
käyttäisi sellaisten värkkien säilytykseen, joita trangian kanssa tarvii.
Kari
P.S. Lusikkahaarukkahan pitää säilyttää SA:n ohjeiden mukaisesti
rintataskussa, jotta äkillisesti vastaan tulevat herkut saa siirrettyä
ruuansulatuselimistöönsä mahdollisimman tehokkaasti ;-)
Stefan Engström
kattilanpohjallisen vettä, johon sitten asettaa kaasupurkin. Tehonlisäys on
silmin ja korvin huomattava kun vesi lämmittää kaasua.
Sinolin maku siirtyy paljon herkemmin ruokaan kuin Marinolin.
Trangiaan saa myös ns. "monipolttoainepolttimia" esim. eteläeuroopassa ja
muissa ihmepaikoissa on hyvin kätevää täyttää varastot lähimmällä
huoltsikalla, tai imuttaa vuokra-autosta.. käyttö on muuten pikkusen
työlästä mielestäni. Ainakin kaasuun verrattuna.
t.stef
Petri Kaipiainen
>
>Butaanin kiehumispiste (n-butaani) on +0.5 celsiusta,
>propaanilla arvo on -45. Propaanin nesteenä pysymiselle
>tarvittava paine lämpimässä
>on niin suuri, että sitä kevyt peltirasia ei kestä. Voisihan riittävän
>lujan pienen paineastian varmaan valmistaa, mutta ei sitä kukaan
>viitsisi mukanaan kanniskella, hintakin olisi kova.
On niitä ollut mm. Primuksella propaanilla toimiva retkikeitin. Muistutti
hieman trangiaa ja jotain nytkin myynnissä olevaa Primuksen mallia, mutta
nyrkinkokoinen, teräksinen kaasupullo oli kätketty keittimen runkoon
(alaosaan). Oli liian painava ja kallis.
Eivät menneet kaupaksi, kun puteliin mahtui vain 150 grammaa tai jotain ja
tyhjä pullo painoi melkoisesti. Ideana oli siis täyttää pullo jostain
suuremmasta astiasta vaikkapa huoltoasemalla. Viikon retkelle olisi
pitänyt ottaa puolenkymmentä nuorisokuulan painoista mönttiä (noin
karrikoiden sanottuna) jotka maksoivat melkoisesti kpl.
Propaani/butaaniseosten huono puoli on siinä, että niistä pakkaa propaani
palamaan ensin, joten kylmässä jäljelle jää enemmän sitä huonompaa
butaania.
Olli Pihlajamaa
Pauli Isoaho wrote:
> Moi !
>
> Kaasu on tosi hyvä:
> * Säätö
> * Nopeus
> * Nokeamaton
> * Ei läträämistä
>
Jep, nopeus tarkoittaa tehoa. Peruspolttimella on ihan turha yrittää lettujen
paistoa (onnistuneesti).
Kesälläkin tuon Primuksen peruskama voi olla siinä ja siinä ja pullon lämmitys
tarpeen. Ensimmäiset kokemukseni kaasusta sisälsivät nimittäin myös hieman
huolestumista, kun en silloin ymmärtänyt lämmitellä pulloa. Tapahtui nimittäin
niin, että jossain Viddalla kilometrissä pitkän päivän jälkeen sain teltan pystyyn
ja haaveilin kuumasta teestä pienen rommitujauksen kanssa auringon unohtaessa
minut tunturin harjan taakse. Kaasullapa nopeasti homma hoituisi. Ikävä kyllä
huomasin, että vähän pihinää sain polttimesta ulos, mutta en millään syttymään.
Rikki perhana! Tönäsin siinä absidiin kurotellessani teltassa olevan kaasupullon
eri asentoon ja polttimosta lehahti oikein kunnon lieskan sekainen tuhaus. Rupesi
jo hieman pelottamaan, mitä uutukainen telttani pitäisi lämpökäsittelystä.
Kaasupulloa kääntelemällä sain epätasaisesti palavan liekin aikaan ja teen
lämmitettyä. Samalla huomasin, että metalli venttiilin ympäriltä oli ihan kunnolla
jäätynyt. Ymmärsin, että nyt on kysymys jostakin mielenkiintoisesta
fysiikaalisesta ilmiöstä, sillä teltassa oli lämmintä +5 astetta. En jaksanut
kuitenkaan miettiä kaasulakeja ja lämpötilan paikkaa niissä. Kun pistin venttiilin
kiinni, ei lieska loppunut ollenkaan. Nyt viimeistään mietin, että olipa hyvä tämä
kehuttukaasupoltin. Hiljalleen liekki kuoli ja ajattelin sitten aamupuuroa
keitellessä tutkia, josko löytäisin polttimosta vikaa. Aamuauringossa kun
varmuudeksi kokeilin, niin kaasu pelasi kuin enkelten laulu, ja että säätö
vaikutti välittömästi. Näinpä päättelin, että tuo kesäilta vähän korkeammalla
tunturissa oli jo tarpeeksi kylmä kaasulle. (Tiedä missä vaiheessa ilmanpaineella
alkaa olla merkitystä?)
Kun edellä mainitun kokemuksen otti korvan taakse, on kaasu ollut verraton
vaihtoehto kesävaellukselle. (Talvella ei tulisi mieleenkään kokeilla.)
Kun vielä muistaa, että kunnon gourmee-kokitkin käyttää kaasua (tarkan
säätömahdollisuuden vuoksi) ei ole mitään syytä vaihtaa nesteitä kaasuksi kesällä.
Olli
Esa Kinnunen
> Ainakin ruotsalaisen Naturkompanietin mukaan yksi litra nestettä vastaisi
> 220g kaasua?
Etanolin ja propaanin alempien lämpöarvojen (MJ/kg) suhde on noin 28/46
,eli 0,6 kertainen, butaanilla ei kovin paljon poikkea. Eli tämän
mukaan yksi litra etanolia (0,79 kg) vastaisi 0,48 kiloa nestekaasua.
Arvot poimittu hieman sieltä sun täältä kun ei löytynyt sopivaa
hakuteosta käsille.
Esa
Leinonen Mika
>paistoa (onnistuneesti).
Tästä paistamisesta, että saako Trangian päälle sopivia tavallisia
paistinpannuja ostettua? Taitavat tavallisesti olla liian pieniä tai suuria?
--
mika.leinonen"at"cc.tut.fi
http://www.students.tut.fi/%7El150540/
Mikko Heiskanen
85% alkoholi syttyy vielä kokolailla helposti. Tikku vaan palavana
polttimeen kumolleen. Kokemukset on aina -36 astetta asti. Voit tietysti
käyttää apuna Trangian talvipoltinta (siis sitä pientä osaa polttimen alla,
johon kaadetaan tenttua ja poltetaan, jotta varsinainen poltin lämpenee
nopeammin. Muusta talvipolttimesta en tiedä. Trangiani ei ole kovin vanha
(noin 20 vuotta), mutta ei myöskään mustapekka.
Kaasua en ole talvisaikaan käytellyt laisinkaan. Miten te kaasun nimeen
vannovat muuten hoidatte homman, mikäli aiotte lentää jonnekin? Tenttua saa
ainakin joka huoltamolta, mutta kaasun saannista en tiedä (esim Ivalon
kentän tienoilta).
Marinol vs. Sinol = makuasia (siis Sinolista voi tulla enemmän makua
keitettäessä). Molemmat maituvat ruoan joukossa pahalta joka tapauksessa.
Itse olen käytellyt myös Hyvää tulta.
Jarno Salminen <oss...@nettilinja.fi> wrote in message
news:01bf77de$b1b77aa0$742dc5c3@ossian...
> Moi !
>
> Miksi marinolia pidetään parempana kuin sinolia ?
>
Vesku
>paistinpannuja ostettua? Taitavat tavallisesti olla liian pieniä tai suuria?
Ota se vakioläpyskä kauppaan mukaan ja vertaa sitä oikeaan
paistinpannuun; niitähän on joka lähtöön.
Vesku
>hieman trangiaa ja jotain nytkin myynnissä olevaa Primuksen mallia, mutta
>nyrkinkokoinen, teräksinen kaasupullo oli kätketty keittimen runkoon
>(alaosaan). Oli liian painava ja kallis.
Aivan, mutta nykyisin saisi kaiketi titaanista vahvan mutta kevyen
pullon, jonka kävisi sitten täyttämässä huoltoasemalla. Tuollainen
500g propaania vetävä pullo riittäisi hyvin viikoksi kahdelle
tai kahdeksi viikoksi yhdelle(talvella tuplana). Hinta olisi tietty
kova edelleen.
Harri Nieminen
Leinonen Mika wrote:
>
> Tästä paistamisesta, että saako Trangian päälle sopivia tavallisia
> paistinpannuja ostettua? Taitavat tavallisesti olla liian pieniä tai suuria?
>
Ostin hiljattain matalareunaisen teflonpannun, joka on saman kokoinen
alkuperäisen pannun kanssa.
t: Harri Nieminen
Kari Mannermaa
> käyttää apuna Trangian talvipoltinta (siis sitä pientä osaa polttimen
alla,
> johon kaadetaan tenttua ja poltetaan, jotta varsinainen poltin lämpenee
> nopeammin. Muusta talvipolttimesta en tiedä. Trangiani ei ole kovin vanha
> (noin 20 vuotta), mutta ei myöskään mustapekka.
???
Mikäs tuo. Omastani en ole moista löytänyt. Ikälokka n. 15 v.
Tomi Repo
> > Voit tietysti
> > käyttää apuna Trangian talvipoltinta (siis sitä pientä osaa polttimen
> alla,
Itse olen käyttänyt tuikkukynttilää polttimen alla. Se on helppo sytyttää
pakkasessakin ja lämmittää poltinta mukavasti.
-Tomi
Mikko Heiskanen
laitettava härveli, jossa on pohjalla vähän lasivillaa tms. Kuljetuskunnossa
talvipoltin työnnetään varsinaisen polttimen päälle. Keittimen paino ei
lisäänny juuri lainkaan. Eli itselläni on se aina mukana. Talvipoltin ei
kuulunut vakiovarustukseen, vaan olen ostanut sen myöhemmin.
Alkuperäinen teflon-pannu toimii sen sijään vielä ihan mukavasti, vaikka
teflonia on mennyt mahaan ja muuallekin.
Kari Mannermaa <kari.ma...@pp.inet.fi> wrote in message
news:FhOq4.50$xL6....@read2.inet.fi...
> > Voit tietysti
> > käyttää apuna Trangian talvipoltinta (siis sitä pientä osaa polttimen
> alla,
Olli Pihlajamaa
> Kaasua en ole talvisaikaan käytellyt laisinkaan. Miten te kaasun nimeen
> vannovat muuten hoidatte homman, mikäli aiotte lentää jonnekin? Tenttua saa
> ainakin joka huoltamolta, mutta kaasun saannista en tiedä (esim Ivalon
> kentän tienoilta).
Lentävälle homma on hiukan problemaattinen. Kilpisjärvellä kaasua saa
ainakin retkeilykeskuksesta (siitä muutakin eräkamaa myyvästä paikasta)
mutta ei siitä kauppahallista (tuli ylimääräinen kävelyreissu kerran, kun
luotin kauppahalliin, josta toki saa Sinolia). En ole varma kaasun
saatavuudesta muualla Lapin perukoilla. Kertokaas tosiaan paikkoja mistä
lentävällä pohjoiseen menevät ja siitä suoraan eteenpäin jatkavat saavat
kaasunsa helposti.
Olli
--
Olli Pihlajamaa, VTT Information Technology
P.O.Box 1203, FIN-02044 VTT, Finland
Olli.Pi...@vtt.fi, http://www.vtt.fi/tte/staff/ojp/
TEL: +358-9-456 6070, FAX: +358-9-456 7028, GSM: +358-40-506 9153
Markku Knuutinen
Mikko Heiskanen <mikko.h...@mil.fi> kirjoitti
viestissä:88g4gs$q87$1...@news.clinet.fi...
>
> Kaasua en ole talvisaikaan käytellyt laisinkaan. Miten te kaasun nimeen
> vannovat muuten hoidatte homman, mikäli aiotte lentää jonnekin? Tenttua
saa
> ainakin joka huoltamolta, mutta kaasun saannista en tiedä (esim Ivalon
> kentän tienoilta).
>
purkkeja.
Saariselällä löytyy ainakin Partioaitasta kaasua.
Inarissakin muistaakseni löytyi kaasua jostain kaupasta.
Ja taisi olla tuolla Utsjoellakin Uulan Säästössä olla kaasu purkkeja
myytävänä.
Lasse Johansson
> > Miten te kaasun nimeen
> > vannovat muuten hoidatte homman, mikäli aiotte lentää jonnekin?
> Lentävälle homma on hiukan problemaattinen. Kertokaas tosiaan
paikkoja mistä
> lentävällä pohjoiseen menevät ja siitä suoraan eteenpäin jatkavat
saavat
> kaasunsa helposti.
Minä olen laittanut kamat, ahkion, sukset ja pahvilaatikollisen
muonaa pari päivää etukäteeen Matkahuollolla lähtöpaikan
toimipisteeseen ja lentänyt itse perässä. Ei ole ongelmaa
polttoaineitten saannin kanssa, eikä tarvitse maksaa Lapin-lisien
korottamia hintoja.
Lasse.
Petri Kaipiainen
>
>
>varmuudeksi kokeilin, niin kaasu pelasi kuin enkelten laulu, ja että säätö
>vaikutti välittömästi. Näinpä päättelin, että tuo kesäilta vähän korkeammalla
>tunturissa oli jo tarpeeksi kylmä kaasulle. (Tiedä missä vaiheessa ilmanpaineella
>alkaa olla merkitystä?)
viidessä kilsassa alkaa butaaninkin kiehumapiste olla -20 tietämissä, joten Himalajan
seudulla voi kaasukeittimiä käyttää aika lailla murehtimatta. Kilometrin korkeus ei
vaikuttane paria astetta enempää (mutua).
Petri K
Jaakko Kontiainen
> ainakin joka huoltamolta, mutta kaasun saannista en tiedä (esim Ivalon
> kentän tienoilta).
Me noukimme omat pullomme matkalla lentokentältä metsään (tai itse asiassa
taksikuski noukki). Huoltoasemalta löytyy melko todennäköisesti ja etukäteen
soittamalla tämäkin varmistuu.
Jaska
Niko
sekoituksellakin pärjää, mutta pohjoiseen on parempi varautua talvi
seoksella. Kylmien päivien varalle olen ottanut trangian vakio polttimen
pienen pullon sinolia/marinolia. Voihan niitä käyttää ainakin nuotion
sytyttämiseen tai ehkä desifiointiin? Onko joku kokeillut desifioida
marinolilla ta sinolilla. Käsittääkseni niissä on vain makuaineita estämässä
alkon tulojen pienenemistä.
> > Voit tietysti
> > käyttää apuna Trangian talvipoltinta (siis sitä pientä osaa polttimen
> alla,
Talvipoltin nopeuttaa keittämistä huomattavasti talvi olosuhteissa.
Kesälläkin sillä voi nopeuttaa veden kiehumista, mutta sitä ei kannata
kokeilla sisätiloissa.
> Vaikka trangian poltin onkin myyntipakkauksessa kattilan sisällä,
>ei sitä tarvitse siellä sen jälkeen säilyttää.
>jouko
Kun polttimen polttaa tyhjäksi sitä voi säilyttää vaikka kuksassa, jos siltä
tuntuu. Mielestäni koskaan ei kannata jättää polttimeen tenttua, jos sitä
ollaan kuljettamassa.
--
Niko Nyman
email ni...@nic.fi
http://www.nic.fi/~niny/
Kotisivulla juttua vaelluksesta ja kalastuksesta
Hyyryläinen Teemu
: Talvipoltin nopeuttaa keittämistä huomattavasti talvi olosuhteissa.
: Kesälläkin sillä voi nopeuttaa veden kiehumista, mutta sitä ei kannata
: kokeilla sisätiloissa.
Talvipoltin plusasteilla käytettäessä aiheuttaa kokemuksieni mukaan
helposti pääpolttimen polttoaineen (itse käytän marinolia) kiehumisen,
jolloin saamme aikaan aika kokon liekkien lyödessä kattilan laitoja
pitkin ylös saakka. En tiedä onko tuosta haittaa paitsi nokeentuneen
alueen kasvaminen, mutta ei se kovin turvalliselta näytä.
Talvella se on kyllä kätevä ja nopeuttaa selvästi keittimen täyden tehon
saavuttamista.
Teemu
Mikko Heiskanen
Matkahuollon palvelusta kysyisin vielä, josko kaasun saisi toimitettua
lentokentälle jotenkin vai pitääkö tavara hakea Ivalosta?
Mikko
muo...@my-deja.com
"Jarno Salminen" <oss...@nettilinja.fi> wrote:
> Moi !
>
> Miksi marinolia pidetään parempana kuin sinolia ?
>
> Entä tuo juttu että sekoittaa tentun joukkoon 10 prosenttia
vettä ,koetin
> hommaa ja
> ei syttynyt kylmässä. ?
>
> Entä nuo talvipolttimet trangiaan. ?
>
> Onkos teillä tietoa/kokemusta asioista.
>
> T: Jarno Salminen
>
myös. Oma trangiani on myös erittäin musta, mutta olen yrittänyt
reissulla kovasti puhdistella sittä, koska noki vaikuttaa suoraan
kiehumisnopeutumiseen (varksinkin kun kattiloita pitää tervasen yllä)...
Taidat sitten lorautttaa vettä liikaa sekaan, jos ei pala
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
Jaakko Kontiainen
> lentokentälle jotenkin vai pitääkö tavara hakea Ivalosta?
Meillä homma toimi siten että olimme menossa postitaksilla Ivalosta
Nellimin suuntaan. Tämän postitaksin kanssa saatiin sovittua siten että
a) hän ostaa kaasupullot huoltoasemalta/ jostain
b) noutaa meidät lentokentältä ja vie hotellille (johon jätimme
siviilikamat)
c) nappaa meidät hotellilta kun on lastannut postin autoon ja
d) kyytii meitä metsään
Kaikkiaan palvelu on todella hyvä ja joustava. Maksoimme bussitaksaa
Kessin tienhaaraan asti (postitaksi kun oli), normaalin taksitaksan Kessin
tienhaarasta metsäautotien päähän, kaasupullojen hinnan sekä jotakin
lentokentältä noutamisesta. Kaiken kaikkiaan saimme mielestämme varsin
hyvä vasteen rahoille johtuen joustavasta ja sujuvasta palvelusta.
Suosittelen, jos olet menossa Kessin suuntaan. Luultavasti numerotiedotus
osaa antaa numeronkin, koska hän oli ainoa taksikuski Nellimissä.
Jaska
Jarno Salminen
> > Olen kyllä todennu tmarinolin olevan vähemmän nokeavaa....´kalliimpaa
Hong Kong tavarataloissa marinol maksaa 18mk /pullo ,sinol saman verran
> Taidat sitten lorautttaa vettä liikaa sekaan, jos ei pala
No litraan desi vettä eikös se ole 10% jotkut tahot suosittelevat jopa 15%
minulla ei toiminut edes 10% pakkaskelillä
T: Jarno Salminen
Jarno Salminen
Hyyryläinen Teemu <te...@cc.tut.fi> kirjoitti artikkelissa
<890416$4p7$1...@baker.cc.tut.fi>...
Ainakin trangian kahvipannussa kumipäällysteinen kahva kärähtää
jos polttoaine rupeaa kiehumaan ja roihuamaan. Eipä siinä varmaan muuta
haittaa ole sillä onhan nuo osat metallia ,mutta onko hyötysuhde enään
niin hyvä
T: Jarno Salminen
Lassi Hippeläinen
<...>
> No litraan desi vettä eikös se ole 10% jotkut tahot suosittelevat jopa 15%
> minulla ei toiminut edes 10% pakkaskelillä
>
> T: Jarno Salminen
Ja hyväkään sekoittaminen ei auta. Parin tunnin kuluttua vesi ja pirtu
ovat taas separoituneet. Saattaa kaatamalla saada melkein puhdasta
vettä. Eikös se mennyt niin, että poltin sytytetään pirtulla, ja vasta
sitten lisätään vettä?
Itse en ole noesta kärsinyt. Musta kylki ottaa lämpöä vastaan kiiltävää
paremmin. Vasta jos karstaa on paksu kerros, se haittaa. Silloin se
hangataan pois.
-- Lassi
Nestori Simola
> Ja hyväkään sekoittaminen ei auta. Parin tunnin kuluttua vesi ja pirtu
> ovat taas separoituneet. Saattaa kaatamalla saada melkein puhdasta
> vettä. Eikös se mennyt niin, että poltin sytytetään pirtulla, ja vasta
> sitten lisätään vettä?
Jos asia olisi näin, kossupullosta voisi varovasti kaatamalla kaataa vedet pois
ja jäljelle jäisi 100% etanolia + hieman epäpuhtauksia. Etanoli ja vesi
sekoittuvat täydellisesti toisiinsa eivätkä erotu tai muodosta faasitasoja
itsestään.
--
Nestori Simola
Nalle
Lassi Hippeläinen <"lahippel$does-not-eat-canned-food"@ieee.org> wrote in
message <38B5550B...@ieee.org>...
>Ja hyväkään sekoittaminen ei auta. Parin tunnin kuluttua vesi ja pirtu
>ovat taas separoituneet. Saattaa kaatamalla saada melkein puhdasta
>vettä. Eikös se mennyt niin, että poltin sytytetään pirtulla, ja vasta
>sitten lisätään vettä?
Ja tasan tarkkaan vesi ja pirtu liukenevat keskenään, eikä niitä
dekantoimalla eroita kukaan!!! Niin saatana!#!
Jos veden lisäämisellä on oikeasti edes mitään vaikutusta nokeentumiseen,
syy saattaisi olla siinä, että veden lisääminen kylmentää liekkiä ja
laihentaa palavaa kaasuseosta hieman, jolloin palaminen on kaiketi hieman
täydellisempää, eikä liekin mukana nouse katilan pohjaan palamatonta hiiltä,
eli nokea niin paljoa.
Minä en pirtuuni vettä kaataisi - järjetöntä hölynpölyä, sillä ei vesi pala
vaikka kuinka yrittäisitte. Sinolin noki on melko harmitonta ja sen voi
hangata sammaleeseen taikka lumeen. Jos noki ei kiinnosta siirtykää kaasuun
taikka trangiaan sopiviin painepolttimiin.
Talvitehoa pirtupolttimiin saa lisäämällä asetonia polttimeen vaikka joku
kolmasosa pirtun määrästä. Asetonia saa maalikaupasta sopivissa pulloissa.
Juha Jokila
jjo...@cc.hut.fi
Lassi Hippeläinen
>
> Lassi Hippeläinen <"lahippel$does-not-eat-canned-food"@ieee.org> wrote:
>
> > Ja hyväkään sekoittaminen ei auta. Parin tunnin kuluttua vesi ja pirtu
> > ovat taas separoituneet. Saattaa kaatamalla saada melkein puhdasta
> > vettä. Eikös se mennyt niin, että poltin sytytetään pirtulla, ja vasta
> > sitten lisätään vettä?
>
> ja jäljelle jäisi 100% etanolia + hieman epäpuhtauksia. Etanoli ja vesi
> sekoittuvat täydellisesti toisiinsa eivätkä erotu tai muodosta faasitasoja
> itsestään.
>
> --
> Nestori Simola
Kokeilepa joskus.
Vesi ja pirtu menevät kyllä mekaanisesti sekaisin pieniksi pisaroiksi,
mutta kun niiden antaa seisoa jonkin aikaa, on pirtu noussut taas
_pinnalle_. Se on se kevyempi neste. Jos pullosta kaataa kippaamalla sen
ylösalaisin, voi täydestäkin pullosta saada huonolla tuurilla enemmän
pohjalla olevaa vettä, kuin pinnalla olevaa pirtua.
Vasta ajan kanssa ne diffundoituvat toistensa sekaan. Diffuusio tapahtuu
sitä nopeammin, mitä korkeampi on lämpötila. Kotitekoista likööriä
tehdessä kannattaa tavara kypsyttää huoneenlämmössä eikä jääkaapissa.
Kun pirtu on saatu laimennettua kossun tasolle, sekoittuminen käy jo
helpommin. Muun muassa siksi, että tiheysero ei enää pääse vaikuttamaan
yhtä paljon.
-- Lassi
Jarno Salminen
> Talvitehoa pirtupolttimiin saa lisäämällä asetonia polttimeen vaikka joku
> kolmasosa pirtun määrästä. Asetonia saa maalikaupasta sopivissa
pulloissa.
>
Tuohan on mielenkiintoinen juttu. palaako asetoni yhtä nokeamattomalla
liekillä
kuin tenu ja entäs sitten liekin korkeus ,tuleeko se reunojen yli pahasti ?
entä miten ois pelkkä asetoni onko liian kovaa kamaa ? ainakin marinolissa
on jonkin verran asetonia sillä tuoteselosteessa lukee ethyl-,methyl
ketone.
muistaakseni asetoni oli dimetyyliketoni mutta varmaan palaa jokseenkin
samalla
lailla. se on sitten eri asia onko marinolissa kolmasosaa taitaapa olla
vähemmän.
Sitten vielä eräs kysymys: eikö trangiassa voisi käyttää muitakin
polttoainetta kuin
etanolia ja metanolia (polttimen kannessa lukee use alcohols only) miksi ei
vaikka asetoni
ja muut polttoaineet käy (ohjen mukaan) sillä luulenpa että jos ostaa
isomman kannun
asetonia vois sen saada suhteessa tenua halvemmalla.
T: Jarno Salminen
Nalle
Jarno Salminen wrote in message <01bf7f95$f52105e0$e350c5c3@ossian>...
>
>Tuohan on mielenkiintoinen juttu. palaako asetoni yhtä
>nokeamattomalla liekillä kuin tenu ja entäs sitten liekin korkeus
>tuleeko se reunojen yli pahasti ?
>entä miten ois pelkkä asetoni onko liian kovaa kamaa ? ainakin
>marinolissa
>on jonkin verran asetonia sillä tuoteselosteessa lukee ethyl-,methyl
>ketone.
>muistaakseni asetoni oli dimetyyliketoni mutta varmaan palaa >jokseenkin
>samalla
>lailla. se on sitten eri asia onko marinolissa kolmasosaa taitaapa olla
>vähemmän.
>T: Jarno Salminen
Asetoni on tosiaankin 2-propanone eli dimetyyli ketoni.
Kiehumispiste on 56,2 oC ja sulamispiste on -95,35 oC ja se liukenee täysin
sekä etanoliin että veteen.
Jos asetonia on etanolin joukossa liian paljon, niin se ylikuumenee ja alkaa
kiehua polttimessa ja palaa hirmuisella liekillä.
Asetoni liuos nokeaa mielestäni vähemmän kuin pelkkä etanoli.
Ja muistkaa varmistaa, että pullonne kestävät asetonin liuottavaa
vaikutusta. Siggin alumiinisen polttoainepullon korkkikin oli heppoista
kamaa, kun laitoin pulloon hieman asetonia.
Älkää käyttäkö asetonia kesällä!
Asetoni haisee voimakkaasti, mutta ei ole mikään hirmuinen myrkky,
käytetäänhän asetonia kynsilakanpoistoaineenakin. Turvallisia kokeiluja...
Juha Jokila
jjo...@cc.hut.fi
Nalle
Lassi Hippeläinen <"lahippel$does-not-eat-canned-food"@ieee.org> wrote in
message <38B63673...@ieee.org>...
>Kokeilepa joskus.
>
>Vesi ja pirtu menevät kyllä mekaanisesti sekaisin pieniksi pisaroiksi,
>mutta kun niiden antaa seisoa jonkin aikaa, on pirtu noussut taas
>_pinnalle_. Se on se kevyempi neste. Jos pullosta kaataa kippaamalla sen
>ylösalaisin, voi täydestäkin pullosta saada huonolla tuurilla enemmän
>pohjalla olevaa vettä, kuin pinnalla olevaa pirtua.
>
>Vasta ajan kanssa ne diffundoituvat toistensa sekaan. Diffuusio tapahtuu
>sitä nopeammin, mitä korkeampi on lämpötila. Kotitekoista likööriä
>tehdessä kannattaa tavara kypsyttää huoneenlämmössä eikä jääkaapissa.
>
>Kun pirtu on saatu laimennettua kossun tasolle, sekoittuminen käy jo
>helpommin. Muun muassa siksi, että tiheysero ei enää pääse vaikuttamaan
>yhtä paljon.
>
>-- Lassi
Kyllä vesi ja etanoli liukenevat toisiinsa täydellisesti kaikissa suhteissa.
Sun pirtussas on jotain vikaa, jos se eroittuu vedestä.
Olen tehnyt lukuisia kokeita vesi pirtuseoksilla, enkä muista tuossa
liukenemisessa olevan juurikaan viivettä normaalissa huonelämpötilassa.
Juha Jokila
jjo...@cc.hut.fi
juha....@raisiogroup.com
Juha Vehkamaki
>
>
> Asetoni haisee voimakkaasti, mutta ei ole mikään hirmuinen myrkky,
> käytetäänhän asetonia kynsilakanpoistoaineenakin. Turvallisia kokeiluja...
>
>
> Juha Jokila
> jjo...@cc.hut.fi
>
Mutta ulkomuistiusta kertoen:
Vaappunikkareiden kesken on ollut paljon
juttua asetonin vaarallisuudesta. Nimittäin asetonilla on paha tapa
imeytyä ihon läpi ja tuhota
luuydintä. Samaten asetonihöyryillä on sama luuydintä tuhoava vaikutus,
joten kyseessä ei ole todellakaan vaaraton aine. Itselläni muuttui
asetonin käsittely huomattavasti varovaisemmaksi jutun luettuani.
J.Vehkamäki
Juha Jokila
Kemikaalien vaarallisuus on suhteellinen käsite. Työpaikallani käytetään
tonnikaupalla aineita, joilla tappava annos on 2 - 4 tippaa nieltynä.
Asetoni ei ole niin vaarallista, mutta kyllä se taatusti aivoja
liuoittaa ja varmaan luuydintäkin.
Käyttöturvallisuustiedoitteen viralliset arvot ovat:
HTP 8h = 1200 mg/m^3
HTP 15 min = 1500 mg/m^3
LD 50 = 5800 mg/kg suunkautta rotalle
Tuosta voi laskea arvion, että 80 kg:n ihmisen tappamiseen tarvitaan 80
x 5800 mg = 465 g. Melko paljon pitää asetonia ottaa, jotta kuolee...
Tietysi kukaan ei ole noita kokeita ihmisille tehnyt, joten voi sitä
helpommallakin henki lähteä ja varmuudella vaurioita tulee jo paljon
vähemmälläkin nauttimisella.
Asetoni muodostaa myös räjähtäviä ilma - kaasuseoksia varsinkin
lämpimässä, joten ei kannata kesällä käyttää asetonia Trangiassa, jollei
halua sokeaksi ja kaljuksi.
Juha Jokila
jjo...@cc.hut.fi
Illu
Sinolin. Lisäksi se palaa puhtaammin, varsinkin kun siihen lisää sitä vettä.
t: Illu
Sampo Mattila
>Juha Vehkamaki wrote:
[snips]
>> > Asetoni haisee voimakkaasti, mutta ei ole mikään hirmuinen myrkky,
[snips]
>> luuydintä. Samaten asetonihöyryillä on sama luuydintä tuhoava vaikutus,
[snips]
>liuoittaa ja varmaan luuydintäkin.
Kyllä kaikki liuottimet ovat yleensä pahasta terveydelle. Vettä
kenties lukuunottamatta.
Asetonin on todettu olevan sikiötoksinen. Kemian labroista, joissa
on raskaana olevia naisia raakataan kaikki asetoni veks (tai sitten ei
päästetä niitä raskaana olevia naisia ko. labroihin).
Sampo
--
e-mail: firstname...@oulu.fi
Juha Jokila
>
> Marinol on siksi parempaa, koska sen leimahduspiste on alhaisempi kuin
> Sinolin. Lisäksi se palaa puhtaammin, varsinkin kun siihen lisää sitä > vettä.
Olenkin aina ihmetellyt, miksi samaa etanolia pitää myydä Sinolina ja
Marinolina, mutta täytyy kai niiden sisältämissä epäpuhtauksissa sitten
olla jotain eroakin, koska kaikki käyttäjät raportoivat niiden palavan
eri tavalla. Ja vielä vettä joukkoon... :)
Mahtaakohan jostain löytyä valmistajan analyysituloksia ko. litkujen
komponenteista?
Juha Jokila
jjo...@cc.hut.fi
TiLi
<38BE2477...@cc.hut.fi>...
Ihan vaan mielenkiinnosta kiinnostaisi tietää miksi Marinolin
leimahduspiste on alhaisempi ja onko sillä mitään merkitystä jos erot ovat
marginaalisia. Käsittääkseni kumpainenkin aine (Marinol ja Sinol) on
kuitenkin pääsääntöisesti etanolia.
Alkohan noita kumpaakin valmistaa - (siis tarkoitin Primalko tai joku muu
ninihässäkkä), heiltä löytyy tarkat tuoteselosteet siitä mitä aineet
sisältää. Tietoja saattaisi jopa löytyä Primalkon kotisivuilta suoraan,
ettei tarvitse soitella puhelimella edestakaisin.
Minulla oli aikoinaan Alkon tuoteselosteen heidän kaikista "teknisitä"
alkoholeista (Marinol, Sinol, Lasol,...), mutta paperit tuppaavat
häviämään... Olihan noissa aineissa eroja. Käsittääkseni Marinolissa on eri
denaturoimisaine kun Sinolissa tai oliko se niin että denaturoimisainetta
oli Marinolissa selvästi vähemmän.
Alko ainakin suositteli kaikkiin paineellisiin keittimiin (pienet kanavat)
Marinolia, koska polttoainejäämät ovat selvästi vähäisemmät. Ainakin
Marinol on laitapuolen kulkioiden suosiossa, johtuisiko denaturoimisen
vähäisyydestä...
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
Sergei the Eagle
> > Sinolin. Lisäksi se palaa puhtaammin, varsinkin kun siihen lisää sitä >
vettä.
> Olenkin aina ihmetellyt, miksi samaa etanolia pitää myydä Sinolina ja
> Marinolina, mutta täytyy kai niiden sisältämissä epäpuhtauksissa sitten
> olla jotain eroakin, koska kaikki käyttäjät raportoivat niiden palavan
> eri tavalla. Ja vielä vettä joukkoon... :)
Itsekin Trangiaa ahkerasti käyttäneenä voin todeta , että Marinol ja vesi
noin 10% on todella hyvä palamaan ja ei
nokea paljolti.Talvella tosin on sytytys ilman talvipoltinta kysynyt hermoja
ja aikaa.Kaverit ovat jo syöneet pakista Lundeenit
aikapäivää sitten pitämällä pakkia nuotiossa , mutta parempi
myöh....Ajattelin hankkia kaasupolttimen Trangiaani jotta talvella
toimisi tehokkaammin.Annan muuten aina Marinolin palaa loppuun polttimossa ,
kesäisin en edes täytä poltinta ihan täyteen.
Aion yhä pysytellä Trangiassa vaikka kylläkin uudet ja hienot (luetaan
kevyet ja kalliit ) keittimet kiinnostavat.
talviterveisin Sergei
--
Sergei the Eagle
"never trust a smiling cat"- Jim Davis
Ville Koponen
Illu <sari.h...@nospamdlc.fi> kirjoitti ...
> Marinol on siksi parempaa, koska sen leimahduspiste on alhaisempi kuin
Muistaisiko joku mitä tarkoitetaan leimahduspisteellä. Jostain on mieleeni
jäänyt, että se olisi jokseenkin eriasia kuin se lämpötila jossa jokin aine
syttyy.
Eli leimahdella voi aikas matalassa lämpötilassa, mutta se syttyminen
vaatikin sitten jotain muuta.
T: Ville -334-
--
: Nimenomaan tästä asiasta en tiedä juuri mitään, mutta sehän ei
: kirjoittamista haittaa.
Juha Jokila
> Muistaisiko joku mitä tarkoitetaan leimahduspisteellä. Jostain on mieleeni
> jäänyt, että se olisi jokseenkin eriasia kuin se lämpötila jossa jokin aine
> syttyy.
> Eli leimahdella voi aikas matalassa lämpötilassa, mutta se syttyminen
> vaatikin sitten jotain muuta.
Itse neste ei pala lainkaan, vaan heti pinnan yläpuolella kaasuuntuneena
leijuva aine. Nesteen kaasuuntumisnopeus riippuu taas lämpötilasta.
Leimahduspiste on se lämpötila, jossa tuota kaasuuntumista tapahtuu niin
paljon, että syttyminen on mahdollista. Kun liekki on sitten jo
syntynyt, niin siitä lähteekin sitten niin runsaasti säteilylämpöä, että
se varmistaa yleensä jatkuvan palamisen.
Tulitikulla taikka muulla sellaisella kun aikansa Sinolin pintaa
lämmittää, niin silloin voi pintalämpötila paikallisesti nousta niin
korkealle, että saadaan liekki syttymään, vaikka itse liemi olisikin
alle leimahduspisteen kovalla pakkasella. (En nyt muista etanolin
leimahduspistettä.) Vastaavasti tuolla talvipolttimella taikka tuikun
käytöllä polttimen alla pyritään lämmittämään polttoainetta
syttymislämpötilaan ja sen jälkeen nopeuttamaan kaasuuntumista jolloin
myös liekki suurenee.
Leimahduspiste on siis tieteellinen suure ja tarkoittamasi
syttymislämpötila on kansanomainen termi, joka tarkoittanee vähän
laveammin lämpötila-aluetta, jossa esim. Sinoli saa vielä vippaskonstein
syttymään.
Sitten on vielä esim. itsestäänsyttymislämpötila, jossa aine syttyy
itsestään ilman ulkopuolista sytytyslähdettä, mutta se ei kuulu tähän.
Juha Jokila
jjo...@cc.hut.fi