Gore-Tex vs. DrymaxX
Marko Varjo
Onko teillä vertailukokemuksia Gore-Texistä ja DrymaxXista?
Tuo viimeksimainittu olisi vaan sen verran halvempi, että alkoi
vähän kiinnostamaan. Halti on näköjään kehitellyt omaa versiotaan
hengittävistä ja vedenpitävistä kankaista. Kaikkihan toki osaavat
tehdä vedenpitävän kankaan, mutta se hengittävyys... ja kestävyys.
Ajattelin omaa asuani lähinnä päivävaelluksille ja polkupyörällä
töihin ajoa varten. Kertokaa omat suosituksenne!
Marko Varjo
Esa Toivonen
En osaa vertailla noita materiaaleja, mutta perusperiaatteena voisi kai
sanoa, että jos pyöräillessä pitää kesäaikaan pukea jokin takki päälle,
niin jonkin verran hiki tulee joka tapauksessa - useinhan kastuu jo
pelkkä t-paita päälläkin. Eli ei kannata alkaa haaveilemaan ainakaan
tätä tasoa "kuivemmasta" hengittävyydestä oli sitten mikä ihmetakki
hyvänsä.
Käsittääkseni Goren tapaiset erikoismateriaalit ovatkin parhaimmillaan
about 0-10C° keleillä, jolloin sade tulee jo vetenä, mutta on vielä
suhteellisen viileää. Erikoisvaatteissa usein oleva
windstopper-ominaisuuskin on kesälämpimällä lähinnä haitallinen, koska
se estää ajon ilmavirtaa tuulettumasta vaatetuksen läpi eli lisää
hikoilua olennaisesti. Kesäiseltä pyöräilysadeasulta kai pitäisikin
vaatia tuulenläpäisevyyttä sateenpitävyyden lisäksi, jos oikein tarkka
haluaa mukavuudestaan olla.
Pyöräillessä sateen sattuessa se, mitä kannattaa tehdä tai pukea päälle,
on siten aika monen tekijän summa - ainakin näin teoreettisesti
etukäteen pohdiskellen (harrastan kyllä retkipyöräilyä ja omistan
Drymax-asun, mutten ole paljonkaan joutunut kovassa jatkuvassa sateessa
ajelemaan).
Alle 10 km työreissulla saattaa sateen yllättäessä kannattaakin vetää
päälle sateen pitävä ja hengittävä asu ja ajella sitten vastaavasti
varovaisemmin välttääkseen yletöntä hikoilua - siis mikäli alla on
vaatteita, joiden ei pitäisi pahasti kastua, tai jos sataa jo lähtiessä
ja haluaa pysyä lämpimänä.
Toisaalta, jos perillä on mahdollisuus vaihtaa vaatteet, niin sateen
haitallisuus riippuu kai eniten ilman kylmyydestä ja matkan pituudesta.
Helteen keskellä sadekuuroon ajaminen voi olla pelkkä virkistys ja
vaatteita saattaa kandea pikemminkin vähentää kuin lisätä (t-paita,
shortsit & sandaalit :). Pidemmällä retkellä puolestaan joutunee
ottamaan huomioon myös sateen runsauden ja oletetun keston, että
viitsiikö jatkaa lainkaan, vai laittaako pystyyn teltan tai jää jonnekin
taajamaan ja lepäilee sadepäivän ajan.
En ole kokeillut ajaa pidempään sateessa, että olisiko se terveydelle
haitallista, vai riittäisikö ajolämpö ainakin jonkin aikaa kompensoimaan
kylmenemistä - itse ainakin etukäteen ajatellen kuvittelisin mieluummin
hiukan hikoilevani Drymax-asuni (ainakin takki) sisuksissa kuin
kastuvani koko ajan suorasta sateesta, jos vähintään yli 20 km pitäisi
taittaa jatkuvaksi oletetussa sateessa.
--
Esa
Pekka Tokola
on ollut mukavan hengittävä. Sääskisellä suolla tai pajuvitikoissa,
perhoshaavi kädessä, lämpöaallon kourissa on ollut helpottava pitää takkia
päällä. Hengittävyys on hyvä, sateenpito hyvä. Rankkasateella saumoista
menee hieman läpi, mutta kuivana silloin ei säily kuitenkaan. Väri on
valitettavasti räikeä, mutta kaikkea ei voi saada. Coretex soveltunee
parhaimmin seisoskeluhommiin. Käsitykseni on että tuo drymax lienee
samanveikkasta.
PeTo
Riku Koivuneva
Haltin sitä pyöräilyyn suunniteltua, en muista nimeä, DryMaxx-asua tuli
käytettyä noin puolen vuoden ajan. Ja syksyllä satoi jokainen päivä. Olin
silloin töissä fillarilähettinä. Käyttänevät samaa mallia edelleen. Puku
piti asiakastyytyväisyyden takia (lue: haju) pestä joka viikko. Ainakaan
tuossa ajassa vedenpitävyys ei heikentynyt, kun pesin pukua ohjeen mukaan.
> Pyöräillessä sateen sattuessa se, mitä kannattaa tehdä tai pukea päälle,
> on siten aika monen tekijän summa - ainakin näin teoreettisesti
> etukäteen pohdiskellen (harrastan kyllä retkipyöräilyä ja omistan
> Drymax-asun, mutten ole paljonkaan joutunut kovassa jatkuvassa sateessa
> ajelemaan).
Vaihtoehtoja ei ole kyllä kun tasan yksi, jos a)matka on kohtuupitkä ~45 min
tai enemmän ja b)välittää mukavuudesta pätkän vertaa. Ja se on juuri joku
goreasu. Olen kokeillut polkemista monen ohuen keinokuitukerroksen kanssa,
mutta jos sataa koko päivän, niin kylmä siinä tulee. Kuoripuvun alla pysyy
lämpimänä, varsinkin jos tauoilla saa alempia kerroksia näkyviin -> vesi
haihtuu paremmin.
> En ole kokeillut ajaa pidempään sateessa, että olisiko se terveydelle
> haitallista, vai riittäisikö ajolämpö ainakin jonkin aikaa kompensoimaan
> kylmenemistä - itse ainakin etukäteen ajatellen kuvittelisin mieluummin
> hiukan hikoilevani Drymax-asuni (ainakin takki) sisuksissa kuin
> kastuvani koko ajan suorasta sateesta, jos vähintään yli 20 km pitäisi
> taittaa jatkuvaksi oletetussa sateessa.
Ei riitä ajolämpö kompensoimaan, ainakaan minulla. Ainakin päälliskerros
pitäisi olla viimanpitävä, mikä taas tarkoittanee jonkinlaista kalvoa.
Taisi mennä reilusti offtopicin puolella, mutta alkuperäiseen kysymykseen
selkeä vastaus: omien kokemusteni perusteella _uskon_ että Drymaxx-asu
toimii käytössäsi oikein hyvin. Toinen asia on, miten hyvin leikkaukseltaan
pyöräilyyn tarkoitettu puku sopii mainitsemillesi päiväretkille. Toiminee
kuitenkin riittävän hyvin.
Jorma Valkama
vaikka johan tuossa edellä olikin asiaa.
Kalvoasuista tiedän vain kahdesta tyypistä: Jack Wolfskinin takista (heillä
oma kalvo) ja Marmotin housuista (niissäkin jokin oma). Kokemukseni mukaan
kummankin alla tulee kosteaa (märähköä) kun liikkuu. Sitä kosteampaa, mitä
kuumempi ilma ja mitä enemmän joutuu tekemään lihastyötä. Joka tapauksessa
alla on aina ollut kosteaa asua riisuttaessa (riippumatta ilman
kosteudesta).
Kalvo-asun alle ilmestyvä kosteus on kuitenkin huomattavasti miellyttävämpää
kuin hyvin hengittävän kuoren läpäisemä kylmä sade. Viileähkössä ilmassa tuo
jäähdyttää rajuhkosti ja korvausenergia on saatava jostakin
(ääriolosuhteissa ja väsyneenä tuo voi olla hengelle käyvää).
Testasin nuo omistamani kalvotuotteet tekemällä maljan kankaasta ja
kaatamalla siihen vettä. Sitten kiersin suu-aukon kiinni ja käänsin kankaan
nurjan puolen esiin. Kun syntynyttä vesipalloa puristelee, pitäisi
vuoripuolen kostua - sitä huljakkaammin mitä enemmän kalvo hengittää.
Tulokset:
- Jack Wolfskinin Night Moves (TEXAPORE) takista tulee ihan mukavasti
kosteus läpi heti kun vähän puristaa. Vettä tulee helposti pisaroiksi jotka
alkavat valua.
- Marmot Precip Pant housuista en saanut vuorta kostumaan ollenkaan
(Oliskohan nää kuitenkin ihan vaan plastiikkaa, jotka olen kalvohousuina
ostanut .. hmm)
- Lenkkihousut (tuulta pitävät ohuet housut (Adidas?), jotka kuitenkin
hengittää hyvin). Vesi tulee soljuen läpi, isommat roskat suodattuu.
- Haglöfs Rabot housut. Tulos sama kuin lenkkihousuilla.
JV
PS. Kalvo-asujen "hengittävyys" on naurettavan pientä siihen nähden minkä
ihminen todella kokee hengittävänä: Kaikki kalvot hengittävät eräällä
mitta-asteikolla ilmoitettuna lukemana noin 7.000-13.000, kun kunnollisen
hengittävän tuotteen vastaa lukema on 30.000-40.0000.
Kuitenkin on selvä ero sen välillä onko päällä "hermeettinen" sadetakki vai
kalvotakki jos tilanne on vain hieman hiostava: Jälkimmäisen alla ei tule
hikinen olo.
"Esa Toivonen" <esa.to...@sci.fi> wrote in message
news:1fbfufy.174...@mccclxxviii.hdyn.saunalahti.fi...
> Marko Varjo <marko...@nokia.com> wrote:
Janne Sinkkonen
> Testasin nuo omistamani kalvotuotteet tekemällä maljan kankaasta ja
> kaatamalla siihen vettä. Sitten kiersin suu-aukon kiinni ja käänsin kankaan
> nurjan puolen esiin. Kun syntynyttä vesipalloa puristelee, pitäisi
> vuoripuolen kostua - sitä huljakkaammin mitä enemmän kalvo hengittää.
> Tulokset:
> - Jack Wolfskinin Night Moves (TEXAPORE) takista tulee ihan mukavasti
> kosteus läpi heti kun vähän puristaa. Vettä tulee helposti pisaroiksi jotka
> alkavat valua.
> - Marmot Precip Pant housuista en saanut vuorta kostumaan ollenkaan
> (Oliskohan nää kuitenkin ihan vaan plastiikkaa, jotka olen kalvohousuina
> ostanut .. hmm)
> - Lenkkihousut (tuulta pitävät ohuet housut (Adidas?), jotka kuitenkin
> hengittää hyvin). Vesi tulee soljuen läpi, isommat roskat suodattuu.
> - Haglöfs Rabot housut. Tulos sama kuin lenkkihousuilla.
Teoriassa kalvot hengittävät (oikeaan suuntaan) jos höyrynpaine
sisäpuolella on suurempi kuin ulkopuolella. Vesi siirtyy kalvon läpi
höyrynä eikä nestemäisenä. Jos vesi siirtyy nestemäisenä, kalvon
sanotaan vuotavan. :) Toki lienee aina niin että kalvon saa vuotamaan
riittävällä paineella, ja myös varmaankin helpommin vuotava kalvo
hengittää usein (muttei aina) paremmin kuin suuremman paineen kestävä.
Mutta siis esim. Marmot Precip Pant -housusi voivat hyvinkin hengittää
vaikkeivat vuodakaan.
--
Janne
(To reply by e-mail, use the domain name 'hut.fi'.)
Martti Pesonen
Marko Varjo wrote
> Onko teillä vertailukokemuksia Gore-Texistä ja DrymaxXista?
Minulla on jonkun verran molempia romppeita avokanoottikäytössä. Siinä
lajissa DrymaxX on selvästi parempi. Se tuntuu hengittävänkin sen lisäksi,
että pitää hyvin vettä. Ja jos kastuu läpi, niin kuivuu nopeasti. Gore-Tex
on kamppeissani piilotettuna jonkin muun tekstiilin alle, joka vettyy
sateella ja roiskeissa oitis märäksi.
Martti Pesonen
Markku Lukkari
"Martti Pesonen" <ark...@hotmail.com> wrote in message
news:aalrb8$7ak$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Minulla on jonkun verran molempia romppeita avokanoottikäytössä. Siinä
> lajissa DrymaxX on selvästi parempi. Se tuntuu hengittävänkin sen lisäksi,
> että pitää hyvin vettä. Ja jos kastuu läpi, niin kuivuu nopeasti. Gore-Tex
> on kamppeissani piilotettuna jonkin muun tekstiilin alle, joka vettyy
> sateella ja roiskeissa oitis märäksi.
>
DrymaxXia pitää tietysti verrata 2-kerros Goreen, eli tilanteeseen, missä
kalvo on kiinni pintakankaan siäpinnassa. Ilmeisesti mainitsemasi
Gore-vaatteet ovt Z-Liner tyyppisiä, eli pintakangas on puuvillasekoitetta
tms. ja kalvo on irrallisessa kankaassa vuorin ja pintakankaan välissä.
Miten ihmeessä DrymaxX voi kastua läpi?
-Markku
Sampo Mattila
> En ole kokeillut ajaa pidempään sateessa, että olisiko se terveydelle
> haitallista, vai riittäisikö ajolämpö ainakin jonkin aikaa kompensoimaan
> kylmenemistä
Itse olen havainnut hyväksi seuraavat pukeutumisvaihtoehdot sateella
(kasvavan sateen & kylmenevän ilman mukaisessa järjestyksessä):
-lyhythiainen pyöräilypaita
-polypropeenialusasu
-edellinen + halpahallihuppari (lievästi tuulen&vedenpitävä)
-pp-alusasu + sadetakki
On mulla noilla reissuilla näitä juurikin pyöräilyyn tarkoitettuja
kalvoasujakin ollut mukana. Ei erikoisen vakuuttavilta ole tuntuneet
(lähinnä hengittävyyden puute on häirinnyt).
Sampo
--
e-mail: firs...@purdue.edu
Esa Toivonen
Eikös muuten tuollainen halpa huppari (siis ihan yksikerroksinen, ei
mitään paksumpaa) olisi aika helppo käsitellä jollain sumutteella TÄYSIN
vedenpitäväksi, jolloin ei tarvitsisi tuhrata pelkän kesäaikaisen
työmatkapyöräilyn takia kalliisiin erikoisasuihin? Selkäpuolelle hiukan
vahvempi kerros, että kestää pisaroiden rummutusta - vatsapuolelle
riittäisi pelkkä valumaveden imeytymistä estävä kerros. Kaiketi noiden
"teflon-sumutteiden" tehokin kestää ainakin muutamia pesuja, joten
kesästä saattaisi selvitä parilla pullollisella (20-30 euroa).
En nyt väitä, että tällainen pinnoitettu päällikangas mitenkään korvaisi
Gorea tai Drymaxia tms., mutta kuten aiemmin sanottua, kesäisessä
pyöräilyssä jokainen ylimääräinen vaatekerros lisää varmasti hikoilun
näkymistä kastumisena, joten mitään varsinaista takkia (enemmän kuin 1
kerros) on yleensä turha edes suunnitella pidempään ajoon. Mitenköhän
pelkkä isokokoinen pintasumutettu paita toimisi sadekuurossa?
--
Esa
Hanne Tolvanen
Esa Toivonen <esa.to...@sci.fi> wrote in article
<1fbfufy.174...@mccclxxviii.hdyn.saunalahti.fi>...
Minä olen käyttänyt sekä vaelluksilla, että pyöräillessä vaellusviittaa
jonka olen saumoista tiivistänyt liquisolella. Sen hyvä puoli on siinä,
ettei se hiosta hirveesti ( ja siksi minusta vaelluksilla ihan yliveto),
mutta pyöräillessä on ongelmana se että helma sotkeutuu helposti polkimiin
ja repeää. Myöskin kontiot tai kurasäärystimet ovat paikallaan, sillä
sääret polkiessa tuppaavat kastumaan jos tuulee tai sataa kaatamalla.
Lippalakki päässä pitää saderoiskeet pois silmistä ja pitää sadeviitan
paikallaan niin että näkee väistää muuta liikennettä. Olen joskus
pyöräillyt 20km töistä kotiin kuminen sadeasu päällä ja olin hiestä
litimärkä perillä, joten siitä ei ollut iloa.
Hanne tolh...@cc.jyu.fi
Markku Lukkari
"Esa Toivonen" <esa.to...@sci.fi> wrote in message
news:1fbiqu6.131...@lxxxvi.jdyn.saunalahti.fi...
>
>
> Eikös muuten tuollainen halpa huppari (siis ihan yksikerroksinen, ei
> mitään paksumpaa) olisi aika helppo käsitellä jollain sumutteella TÄYSIN
> vedenpitäväksi, jolloin ei tarvitsisi tuhrata pelkän kesäaikaisen
> työmatkapyöräilyn takia kalliisiin erikoisasuihin? Selkäpuolelle hiukan
> vahvempi kerros, että kestää pisaroiden rummutusta - vatsapuolelle
> riittäisi pelkkä valumaveden imeytymistä estävä kerros. Kaiketi noiden
> "teflon-sumutteiden" tehokin kestää ainakin muutamia pesuja, joten
> kesästä saattaisi selvitä parilla pullollisella (20-30 euroa).
Tuskin noilla suihkeilla mitään täydellistä vedenpuitävyyttä saa aikaan.
Grönlanninvahalla saa käsittääkseni puuvillasekoitteet melko tiiviiksi,
mutta tuskin silläkään täysin vedenpitäväksi. Toisaalta, mikä tuossa olisi
parempaa verrattuna sadetakkiin, jonka saa varmasti samaan hintaan jostain
halpahallista?
-Markku
Martti Pesonen
Markku Lukkari wrote:
> DrymaxXia pitää tietysti verrata 2-kerros Goreen, eli tilanteeseen, missä
> kalvo on kiinni pintakankaan siäpinnassa. Ilmeisesti mainitsemasi
> Gore-vaatteet ovt Z-Liner tyyppisiä, eli pintakangas on puuvillasekoitetta
> tms. ja kalvo on irrallisessa kankaassa vuorin ja pintakankaan välissä.
>
Näinhän on asia. Onko mitään hyötyä, jos pintakankaan käsittelee vahalla tai
ruiskuttaa teflonilla? Meneekö systeemit sekaisin?
> Miten ihmeessä DrymaxX voi kastua läpi?
>
No siltä ainakin tuntuu, kun tulee koskea alas polvillaan ja pilssivedet
valuvat lahkeesta sisään. On märkää molemmin puolin kangasta, mutta ei
kauan.
Martti
Markku Lukkari
>
> >
>
> Näinhän on asia. Onko mitään hyötyä, jos pintakankaan käsittelee vahalla
tai
> ruiskuttaa teflonilla? Meneekö systeemit sekaisin?
Vahaamaan en ehkä menisi, koska vaha saattaa kuumennettaessa mennä läpi
välikankaaseen, ja heikentää hengittävyyttä. Joku Gore-vaatteille sopiva
suihke varmaan auttaa asiaa.
-Markku
Riku Koivuneva
wrote:
>Eikös muuten tuollainen halpa huppari (siis ihan yksikerroksinen, ei
>mitään paksumpaa) olisi aika helppo käsitellä jollain sumutteella TÄYSIN
>vedenpitäväksi, jolloin ei tarvitsisi tuhrata pelkän kesäaikaisen
>työmatkapyöräilyn takia kalliisiin erikoisasuihin?
Onnistuu varmasti, mutta halvemmaksi tulee liuottaa sillikonikittiä
tärpättiin tai muuhun liuottimeen. Tästä kyllästeaineesta on ryhmässä
juteltu paljon aiemminkin.
Esa Toivonen
> "Esa Toivonen" <esa.to...@sci.fi> wrote:
> > Eikös muuten tuollainen halpa huppari (siis ihan yksikerroksinen, ei
> > mitään paksumpaa) olisi aika helppo käsitellä jollain sumutteella TÄYSIN
> > vedenpitäväksi, jolloin ei tarvitsisi tuhrata pelkän kesäaikaisen
> > työmatkapyöräilyn takia kalliisiin erikoisasuihin? Selkäpuolelle hiukan
> > vahvempi kerros, että kestää pisaroiden rummutusta - vatsapuolelle
> > riittäisi pelkkä valumaveden imeytymistä estävä kerros. Kaiketi noiden
> > "teflon-sumutteiden" tehokin kestää ainakin muutamia pesuja, joten
> > kesästä saattaisi selvitä parilla pullollisella (20-30 euroa).
>
> Tuskin noilla suihkeilla mitään täydellistä vedenpuitävyyttä saa aikaan.
> Grönlanninvahalla saa käsittääkseni puuvillasekoitteet melko tiiviiksi,
> mutta tuskin silläkään täysin vedenpitäväksi. Toisaalta, mikä tuossa olisi
> parempaa verrattuna sadetakkiin, jonka saa varmasti samaan hintaan jostain
> halpahallista?
Ajattelin, että huppari pysyisi ilmavana eli hengittävänä ja
ajoilmavirtaa läpi päästävänä samaan tapaan kuin telttakankaatkin. En
nyt tosin tarkemmin ajatellen tiedä onko tuo teknisesti mahdollista.
Mutta vesipisarallahan on tietty itseään koossapitävä voima (veden
pintajännite tms.), joten sade ei ehkä menisi sisään ihan pienistä
pintakudoksen aukoista, jos se ei pääsisi imeytymään itse kankaaseen,
mutta huppari silti hengittäisi, tavallaan köyhän miehen kalvotakkina.
Siis suurin osa kangaspintaa olisi ikäänkuin teflonoitua, mutta
sisältäisi kuitenkin kuteelle ominaisia pieniä aukkoja. Mutta jos
tällainen olettamani vedenpitävyys/hengittävyys on fysiikan lakien
vastaista, niin kertokaa toki.
--
Esa
Lauri Raittila
<re...@NOSPAM.iki.fi> wrote:
>Vaihtoehtoja ei ole kyllä kun tasan yksi, jos a)matka on kohtuupitkä ~45 min
>tai enemmän ja b)välittää mukavuudesta pätkän vertaa. Ja se on juuri joku
>goreasu. Olen kokeillut polkemista monen ohuen keinokuitukerroksen kanssa,
>mutta jos sataa koko päivän, niin kylmä siinä tulee. Kuoripuvun alla pysyy
>lämpimänä, varsinkin jos tauoilla saa alempia kerroksia näkyviin -> vesi
>haihtuu paremmin.
Olen ajanut yhtämittaa vesisateessa 170km (n. 10 tuntia) ilman
vedenpitävää vaatetusta. Kylmä tuli minuutin päästä siitä kun nousin
pyörän selästä, muttei aiemmin. Mielestäni on myös mukavampi ajaa
sateesta märkänä kuin hiestä märkänä. Lämpötila oli jotain +5°C
>> En ole kokeillut ajaa pidempään sateessa, että olisiko se terveydelle
>> haitallista, vai riittäisikö ajolämpö ainakin jonkin aikaa kompensoimaan
>> kylmenemistä - itse ainakin etukäteen ajatellen kuvittelisin mieluummin
>> hiukan hikoilevani Drymax-asuni (ainakin takki) sisuksissa kuin
>> kastuvani koko ajan suorasta sateesta, jos vähintään yli 20 km pitäisi
>> taittaa jatkuvaksi oletetussa sateessa.
>
>Ei riitä ajolämpö kompensoimaan, ainakaan minulla.
Riippuu tietenkin lämpötilasta ja vauhdista. Olen ajanut 30 km
kaatosateessa ohuissa puuvillahousuissa ja fleece paidassa, sekä
sandaaleissa. Lämpötila oli n. 15 astetta.
>Ainakin päälliskerros
>pitäisi olla viimanpitävä, mikä taas tarkoittanee jonkinlaista kalvoa.
Ei tarkoita. Tuulitakki tai omassa tapauksessani yleensä
Fjell-Revenin Greenland takki (250mk) on ajanut asian. Pyörällä
ajettaessa kalvo ei auta mitään, jos vesi valuu sisään
kaula-aukosta tai hihansuista sisään.
>Taisi mennä reilusti offtopicin puolella,
Samoin. Minulla ei ole huonoja kokemuksia mistään kalvoista, mutta
eipä ole hyviäkään. Syy on tietysti se etten omista mitään kalvolla
varustettua vaatetta ;-)
> mutta alkuperäiseen kysymykseen
>selkeä vastaus: omien kokemusteni perusteella _uskon_ että Drymaxx-asu
>toimii käytössäsi oikein hyvin.
Miksei sopisi.
--
Lauri Raittila <http://www.iki.fi/lr> <http://www.iki.fi/zwak/fonts>
Markku Lukkari
> ajoilmavirtaa läpi päästävänä samaan tapaan kuin telttakankaatkin.
Telttakankaathan eivät ole täysin vedenpitäviä, mutta ovat toisaalta lähes
hengittämättömiä, eli eivät kovin hyvä vaihtoehto vaatteeseen. Teltan
vedenpitävyys perustuu siihen, että ulkoteltta on kireä, ja vesi valuu siitä
helpommin pois, kuin menee läpi. Hengittävyys puolestaan siihen, että
sisäteltta hengittää, ja telttojen välinen ilma pääsee kiertämään.
> En
> nyt tosin tarkemmin ajatellen tiedä onko tuo teknisesti mahdollista.
> Mutta vesipisarallahan on tietty itseään koossapitävä voima (veden
> pintajännite tms.), joten sade ei ehkä menisi sisään ihan pienistä
> pintakudoksen aukoista, jos se ei pääsisi imeytymään itse kankaaseen,
> mutta huppari silti hengittäisi, tavallaan köyhän miehen kalvotakkina.
> Siis suurin osa kangaspintaa olisi ikäänkuin teflonoitua, mutta
> sisältäisi kuitenkin kuteelle ominaisia pieniä aukkoja. Mutta jos
> tällainen olettamani vedenpitävyys/hengittävyys on fysiikan lakien
> vastaista, niin kertokaa toki.
Fyysistä perustelua en osaa sanoa, koska en ole fyysikko, mutta nuo suihkeet
käsittääkseni perustuvat siihen, että ne imeytyvät kuituun, ja estävät itse
kuitua imemästä vettä. Ne eivät siis pienennä mainittavasti kuitujen välisiä
aukkoja, eivätkä näinollen tee kankaasta vedenpitävää. Jos vedenpitävä ja
hengittävä kangas voitaisiin toteuttaa pelkällä käsittelyllä, niin uskoisin
tällä aineella olevan suuret markkinat.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö vahattu anorakki voisi olla oikein hyvä
pyöräilyvaate.
-Markku
Sami Makinen
> vedenpitävyys perustuu siihen, että ulkoteltta on kireä, ja vesi valuu
siitä
> helpommin pois, kuin menee läpi.
:-D Tämä oli kyllä viikon paras teoria! Toivottavasti en koskaan eksy tuon
teorian mukaisesti valmistettuun telttaan yöksi sateella.
Sami
Markku Lukkari
"Sami Makinen" <sami-pette...@NOSPAM.nokia.com> wrote in message
news:4KqA8.3748$ZE1....@news1.nokia.com...
>
> :-D Tämä oli kyllä viikon paras teoria! Toivottavasti en koskaan eksy tuon
> teorian mukaisesti valmistettuun telttaan yöksi sateella.
>
Siis mitä? Meinaatko, että jos teltassa olisi tasakatto, jonne vesi kertyisi
lammikoksi, että vesi ei tulisi läpi? Tai ei ehkä tule uusista >= 4000 mm
kestävistä kankaista, mutta lapsena tuli kyllä nukuttua monta märkää yötä
"lehmäksi" pystytetyssä laavussa.
-Markku
Sami Makinen
kertyisi
> lammikoksi, että vesi ei tulisi läpi?
Meinaan, mikäli teltta on oikeasti vedenpitävä.
Sami
Sami Makinen
Minä en lakkaa ihmettelemästä sitä, miten edelleen joillekin
retkeilyihmisille telttakankaan vuotaminen on niin itsestäänselvä asia, että
heille on täysin käsittämätöntä että oikeasti vedenpitäviä telttoja on
olemassa. Ilmeisesti he ovat juuri näitä joiden mielestä "Haltissa on hyvä
hinta/laatu suhde" ja samaan aikaan eivät edes tiedä minkälainen on hyvä
teltta ja täten eivät mitään vertailua osaa edes tehdä.
Tietenkin tärkeintähän on, että kukin on itse tyytyväinen varusteisiinsa ja
tapaansa retkeillä, ei toisten saarnoista ja mieltymyksistä kannata
välittää. Ja monet haluavat toteuttaa retkeilyä mahdollisimman halvalla jne.
Ymmärrän kyllä tämänkin puolen. Se vain tuntuu hullulta, että reissuun
ollaan valmiita pistämään joka vuosi esim. bensojen muodossa vajaa tonni
vanhaa rahaa, mutta telttan pitäisi kuitenkin irrota mielellään vielä
halvemmalla, joka kuitenkin palvelee useita vuosia ja useita reissuja.
Tietenkin riippuu myös siitä, missä retkeilee: takapihalle suuntautuvalle
reissulle ei välttämättä tarvitse samanlaista turvamarginaalia teltan
suhteen kuin esim. Norjan lapissa.
Toisaalta ei se Hillebergin ostaminenkaan välttämättä kallista ole: hyvän
teltan kun voi ostaa myös käytettynä, jolloin hinta ei enää olekaan
korkeampi kuin huono teltta uutena.
Sami
peks...@njet-spam-iki.fi.invalid
>> Teltan vedenpitävyys perustuu siihen, että ulkoteltta on kireä, ja vesi valuu
>> siitä helpommin pois, kuin menee läpi.
> :-D Tämä oli kyllä viikon paras teoria! Toivottavasti en koskaan eksy tuon
Ennen näin todella oli, kunnon puuvillateltan kun pisti kireälle se
todella piti vettä aika pitkäänkin. Tosin kun koski sormella kankaan
sisäpintaan kangas alkoi vuotaa. Myös armeijan perinteiset teltat ovat
puuvillaisia eivätkä itsessään pidä vettä, apuna tällöin toki on
usein kuuma kamiina, joka kuivattaa kangasta sitä mukaa kun se kastuu.
-- pekka sallinen iki fi
Markku Lukkari
Tottapa tuokin, mutta alkuperäinen juttu koskikin telttakankaan soveltumista
vaatteeksi, tai jotain...
-Markku
Janne Janhunen
> Toisaalta ei se Hillebergin ostaminenkaan välttämättä kallista ole: hyvän
> teltan kun voi ostaa myös käytettynä, jolloin hinta ei enää olekaan
> korkeampi kuin huono teltta uutena.
Täysin untuvikko kun näissä teltta-asioissa olen, niin kertokaapa
kokeneemmat, mistä maksan, jos ostan esim. Hillebergin
Nammatj GT:n. Näkyy olevan tuo isompi malli Partioaitan
kuvastossa 759 euroa.
Jack Wolfskinin Tundra III näyttäisi noin äkkisiltään katsottuna
aivan samanlaiselta. Kuvaston hinta 239 euroa ja taitaa olla
Partioaitan tarjouksessa alle pariin sataan.
Hurja ero ja pelkkä nimi tuskin maksaa 500 euroa ( tarjoushinnalla
lähes 600 euroa ). Mistä siis maksan?
Ilmeisesti maksan ainakin nimen tuomasta luotettavuudesta
ja kestävyydestä. Mitenkäs kun minulla oli untuvikon käsitys,
että Wolfskinilläkin olisi ihan laadukkaita tuotteita?
PS. Kun katselen Partioaitan 2002 kesäkuvastoa, huomaan, että
kuvaston hinnat ovat ainakin joiltakin osin huomattavasti halvempia,
kuin itse kaupassa. Mistähän moinen mahtaa johtua?
Esim. Merrel Molokai III tai Haglöfs Rabot Split ( juu, nyt juuri
tarjouksessa, mutta normaalihinta ), Meindl Tunturisusi...
Ja nielaisinpa pari kertaa tyhjää, kun meinasin ostaa Trangian
kaasupolttimen, 49 euroa!!! Taitaapi irrota jostakin muualta
hiukan halvemmalla. Pitääpä käydä ainakin Olarin Seikkailuretkessä
katselemassa.
--
J.
Janne Sinkkonen
> Täysin untuvikko kun näissä teltta-asioissa olen, niin kertokaapa
> kokeneemmat, mistä maksan, jos ostan esim. Hillebergin
> Nammatj GT:n. Näkyy olevan tuo isompi malli Partioaitan
> kuvastossa 759 euroa.
Partioaitan hinnat ko. telttojen osalta näyttävät olevan suhteellisen
ok, kun ne ovat täsmälleen samat kuin Globetrotterilla. Lisäksi PA:sta
saa 10% alennuksen liittymällä Suomen Latuun (ja partiolaisena
enemmän).
En osaa verrata Hillebergia Jack Wolfskiniin, mutta noin yleensä
Hilleberg on paitsi laadukas myös materiaalit ovat parhaita, eli
kevyitä ja silti tuulta, kulutusta ja UV-valoa kestäviä. Hyvät
silikoni ja PU-käsitellyt ripstop-kankaat maksavat, ja
alumiinikaaretkin ovat kohtuuhinnakkaita.
Itselläni ei ole Hillebergiä vaan Mountain Shopista ostettu Terra
Novan Ultra Quasar. Päällepäin materiaalit näyttävät kovin
samanlaisilta ja hintakin on samaa luokkaa. Myöskään TNF:n vastaavat
teltat eivät liene juuri halvempia (tunnelia heillä ei ehkä ole).
Noin muuten hintavertailu ehdottomasti kannattaa, ainakin verrattuna
sokkona PA:sta ostamiseen. :)
Juu, ja jos Hilleberg on maineeltaan näin hyvä, niin varmaankin pienen
preemion joutuu nimestäkin maksamaan.
> Ja nielaisinpa pari kertaa tyhjää, kun meinasin ostaa Trangian
> kaasupolttimen, 49 euroa!!! Taitaapi irrota jostakin muualta
> hiukan halvemmalla. Pitääpä käydä ainakin Olarin Seikkailuretkessä
> katselemassa.
Onko tuo hyväkin kauppa?
Markku Lukkari
>
>
> Minä en lakkaa ihmettelemästä sitä, miten edelleen joillekin
> retkeilyihmisille telttakankaan vuotaminen on niin itsestäänselvä asia,
että
> heille on täysin käsittämätöntä että oikeasti vedenpitäviä telttoja on
> olemassa. Ilmeisesti he ovat juuri näitä joiden mielestä "Haltissa on hyvä
> hinta/laatu suhde" ja samaan aikaan eivät edes tiedä minkälainen on hyvä
> teltta ja täten eivät mitään vertailua osaa edes tehdä.
Haltin hinta-laatu -suhteeseen en ota kantaa, koska ei ole juuri kokemusta.
Paitsi Hiker-rinkasta, jossa tuo suhde oli yhtä syvältä kuin itse rinkka.
Omaa telttaa en omista, mutta yhteiskäytössä olen mielistynyt Hillebergeihin
korkean laadun, toimivien mallien ja hyvien materiaalien vuoksi. Toki
Hillebergeissäkin on kompromisseja, esim. juuri tuon mainitun
vedenpitävyyden suhteen. Kangas on toki vedenpitävä (en tiedä onko niin
hyvin, että saisi myydä vedenpitävänä, siihen on varmaan joku normi), mutta
saumoja ei ole teipattu, koska kankaan lujuus olisi tästä kuulemma kärsinyt.
>
> Tietenkin tärkeintähän on, että kukin on itse tyytyväinen varusteisiinsa
ja
> tapaansa retkeillä, ei toisten saarnoista ja mieltymyksistä kannata
> välittää. Ja monet haluavat toteuttaa retkeilyä mahdollisimman halvalla
jne.
> Ymmärrän kyllä tämänkin puolen.
Ei varusteisiin voi olla koskaan tyytyväinen. Retkeilyn suolahan on siinä,
että saa kokeilla edellisen reissun jälkeen hommattuja varusteita :)
Tuossa on kyllä huonona puolena se, että kaappiin tahtoo kertyä aivan
käyttökelpoista kalustoa, jota ei kuitenkaan tule käytettyä, koska omistaa
parempaakin. Tietysti niitä vois myydä pois, mutta kun ei jaksa...
> Tietenkin riippuu myös siitä, missä retkeilee: takapihalle suuntautuvalle
> reissulle ei välttämättä tarvitse samanlaista turvamarginaalia teltan
> suhteen kuin esim. Norjan lapissa.
Ja lisäksi riippuu omasta mukavuudenhalusta ja tietämyksestä. Nykyisin minua
ei varmasti saisi räntäsateeseen puuvilla-anorakissa, vaikka joskus se
tuntui aivan toimivalta asulta. Ja tietohan lisää tunnetusti tuskaa. Lapsena
hiideltiin ja laskettiin mäkeä Sarekissa puisilla Jääkarhuilla ja nukuttiin
reikäisessä Tena Kammissa, eikä tuntunut ollenkaan pahalta. Lumimyrskystä
tiedettiin, että tuulee ja sataa lunta yhtäaikaa ja lumivyöryt oli niitä,
mitä satuu alpeilla. Luonnonvalinta toki korjaa tietämättömät ensimmäisenä,
mutta onneksi ei sattunut kohdalle...
-Markku
Sami Makinen
> kokeneemmat, mistä maksan, jos ostan esim. Hillebergin
> Nammatj GT:n.
Parasta kun kokeilet itse, mutta tässä jotain...
Tärkein asia on turvallisuus ja luottamus asumukseesi. Maksat siitä, että
voit luottaa 100%:sti telttasi säänkestävyyteen kaikissa oloissa: vesi ei
tule läpi vaikka sataisi kuinka ja teltta pysyy moitteettomasti pystyssä
vaikka tuulta olisi esim. yli 30 m/s (ks. Retki-lehden telttavertailu viime
syksyltä). Maksat siis ennenkaikkea ns. turvamarginaalista. Ja eipähän
tarvitse keskeyttää kauan suunniteltua reissua sen takia, että sää ei nyt
sitten ollutkaan yhtä auringonpaistetta... sehän on kaikista surkeinta, jos
joutuu ajamaan 800 km jonnekin vain todetakseen, että teltta hajosi tai
kamppeet ovat läpimärät, lähdetäänpäs kotiin.
Maksat myös siitä, että teltta on helppo pystyttää kelillä kuin kelillä
yksin, ilman nyhräystä kaaritunnelien tai vetoketjujen yms. kanssa ja ilman
pelkoa siitä, että tuuli repäisee telttakankaan siinä vaiheessa kun teltta
ei ole vielä täysin pystytetty ja tuettu. Tämä on tärkeää silloin, kun keli
on huono pitkän päivän jälkeen ja fyysiset ja henkiset voimat ovat vähissä.
Maksat siitä, että yksityiskohdatkin toimivat, esim. harusnarut eivät löysty
yön aikana kovassa tuulessa eikä niitä tarvitse juosta kiristelemässä.
Maksat myös siitä, että tarvittaessa jälkihuolto pelaa (oli teltta uusi tai
vanha).
Maksat siitä, että teltta palvelee sinua seuraavat 10-20 vuotta (käytöstä
tietenkin riippuen). Jos haluat myöhemmin vaihtaa telttasi
isompaan/pienempään tai toisenlaiseen, niin saat teltastasi käytettynäkin
tyydyttävän korvauksen.
Hillebergillä on runsaasti myös kovan luokan referenssejä, sitä on käytetty
eri retkikuntien toimesta Grönlannissa, pohjois- ja etelänavalla jne.
Sami
Markku Lukkari
"Janne Janhunen" <janne.j...@iki.otapois.fi> wrote in message
news:3CD269F4...@iki.otapois.fi...
>
> Täysin untuvikko kun näissä teltta-asioissa olen, niin kertokaapa
> kokeneemmat, mistä maksan, jos ostan esim. Hillebergin
> Nammatj GT:n. Näkyy olevan tuo isompi malli Partioaitan
> kuvastossa 759 euroa.
>
> Jack Wolfskinin Tundra III näyttäisi noin äkkisiltään katsottuna
> aivan samanlaiselta. Kuvaston hinta 239 euroa ja taitaa olla
> Partioaitan tarjouksessa alle pariin sataan.
>
> Hurja ero ja pelkkä nimi tuskin maksaa 500 euroa ( tarjoushinnalla
> lähes 600 euroa ). Mistä siis maksan?
>
> Ilmeisesti maksan ainakin nimen tuomasta luotettavuudesta
> ja kestävyydestä. Mitenkäs kun minulla oli untuvikon käsitys,
> että Wolfskinilläkin olisi ihan laadukkaita tuotteita?
Wolfskinilla on enemmän ja vähemmän laadukkaita tuotteita. Hillebergillä
pelkästään enemmän...
Kokemusta on Tundran edellisestä mallista.
Nammatj 3GT on reilusti isompi kuin Tundra III. Tundraan ei mahdu kunnolla
kolmea aikuista. Tundran kaaret olivat aivan ala-arvoisia. Alumiinikaaret
halkesivat pituussuunnassa, tosin takuuseen sai kyllä uudet (paremmat??)
tilalle. Päällyskangas on Hillebergissä silikonoitua ripstop nylonia kun
taas Tundrassa heikompaa ja painavampaa poylesteriä. Sitten kaikki pikku
yksityiskohdat ovat Hillebergissä toimivampia ja kestävämpiä.
Mallihan on hyvin suosittu ja myös toimiva, joskaan se ei kestä kovin hyvin
tuulta. Fjällräven Akka oli käsittääkseni ensimmäinen tuon mallinen tekele.
Akkaa saa vieläkin, ja rankkaisin sen jonnekin Tundran ja Nammatjin
välimaastoon.
Sitten jos haluaa vielä vähän paremman, eikä lisähinta tai -paino häiritse,
niin Hillebrg Keron GT on harkinnan arvoinen vaihtoehto. Sisäteltta on
huomattavasti avarampi ja mukavampi kuin Nammatjissa.
-Markku
Sami Makinen
<peks...@njet-spam-iki.fi.invalid> wrote in message
news:aatrm3$i3e$1...@news.turkuamk.fi...
En sitä väitäkään, etteikö tuo joidenkin telttojen kohdalla pitäisi
paikkansa, päinvastoin! Tuosta vain tuli se käsitys, että tuo teoria olisi
ainoa tapa suunnitella teltta ja sen halusin tyrmätä.
Sami
Sami Makinen
> > Täysin untuvikko kun näissä teltta-asioissa olen, niin kertokaapa
> > kokeneemmat, mistä maksan, jos ostan esim. Hillebergin
> > Nammatj GT:n.
>
> Parasta kun kokeilet itse, mutta tässä jotain...
>
> Tärkein asia on turvallisuus ja luottamus asumukseesi. Maksat siitä, että
Tuosta listasta unohdin yhden itselleni tärkeän asian: Hillen kohdalla
maksat myös siitä, että teltta on kaikista yo. ominaisuuksista huolimatta
erittäin kevyt.
Sami
Janne Janhunen
Janne Sinkkonen wrote:
> Hilleberg on paitsi laadukas myös materiaalit ovat parhaita, eli
> kevyitä ja silti tuulta, kulutusta ja UV-valoa kestäviä. Hyvät
> silikoni ja PU-käsitellyt ripstop-kankaat maksavat, ja
> alumiinikaaretkin ovat kohtuuhinnakkaita.
Mainokset ovat tietysti mainoksia, mutta Wolfskinistä sanotaan:
Päälliteltta vedenpitävää ja UV-suojattua polyesteria.
Teipatut saumat. Sisäteltta hengittävää nailonia, pohja
70 denierin Hydrofilm lite kangasta ( 5000 mm).
Kaikissa malleissa lentokonealumiini kaaret.
> Onko tuo hyväkin kauppa?
Enpä tiedä, kun en ole vielä käynyt. Saitti tuntuu olevan vielä
hiukan vaiheessa. http://www.adventurevega.com/seikkailuretki.html
Onkos näitä muita kauppoja vielä Lassin lisäksi?
http://www.vapaa-aika.com/ on tietysti, mutta siis PKS alueella.
--
J.
Janne Janhunen
Markku Lukkari wrote:
> Nammatj 3GT on reilusti isompi kuin Tundra III.
Hmmh... Nammatj GT: 220x160/100, Tundra III: 215x160/100
> Tundran kaaret olivat aivan ala-arvoisia. Alumiinikaaret
> halkesivat pituussuunnassa, tosin takuuseen sai kyllä uudet (paremmat??)
> tilalle. Päällyskangas on Hillebergissä silikonoitua ripstop nylonia kun
> taas Tundrassa heikompaa ja painavampaa poylesteriä. Sitten kaikki pikku
> yksityiskohdat ovat Hillebergissä toimivampia ja kestävämpiä.
Tärkeitä pointteja.
> Mallihan on hyvin suosittu ja myös toimiva, joskaan se ei kestä kovin hyvin
> tuulta.
Tunturiin ei ainakaan näillä näkymin ole tarkoitus.
--
J.
Sami Makinen
> Hillebergeissäkin on kompromisseja, esim. juuri tuon mainitun
> vedenpitävyyden suhteen. Kangas on toki vedenpitävä (en tiedä onko niin
> hyvin, että saisi myydä vedenpitävänä, siihen on varmaan joku normi),
mutta
> saumoja ei ole teipattu, koska kankaan lujuus olisi tästä kuulemma
kärsinyt.
Hillen saumoja ei tosiaan ole teipattu, mutta syynä on se, että Hillen
silikonikäsiteltyyn kankaaseen ei teippi tartu luotettavasti. Toinen syy on
se, että teippaus olisi täysin turhaa. Nimittäin Hillen saumat pitävät
vettä! Niistä saattaa pari pisaraa tirauttaa läpi kaatosateella Hillen oman
oppaan mukaan, mutta sillä ei ole merkitystä (enemmän on merkitystä esim.
hengityshöyryn aikaansaamalla kosteudella). Jossain vaiheessa Hillen mukana
tuli kyllästysainetta saumoihin, mutta ei enää nykyään.
Se, että saumoja ei ole teipattu, ei kerro mitään niiden vedenpitävyydestä.
Enemmänkin saumojen teippaaminen kertoo siitä, että saumat ovat niin
huonosti tehtyjä/kangas niin heikkoa (ompelureiät laajenevat rasituksessa),
että ne pitää sen takia teipata. Ja teipit sitä paitsi irtoavat nopeasti
omia aikojaan, joten jos niiden varaan vedenpito perustuu, niin ei hyvä.
Minusta teipatut saumat kuuluvat sarjaan "nysvääminen" eli kestävät kaksi
reissua, sen jälkeen teltta on kuin seula.
Sami
Markku Lukkari
>
> Hillen saumoja ei tosiaan ole teipattu, mutta syynä on se, että Hillen
> silikonikäsiteltyyn kankaaseen ei teippi tartu luotettavasti. Toinen syy
on
> se, että teippaus olisi täysin turhaa. Nimittäin Hillen saumat pitävät
> vettä!
Tuohan alkaa kuulostaa Hillebergin mainosmiehen puheelta, mutta etten jäisi
huonommaksi, niin kerottakoon, että Hillebergin ompelukoneissa on
jäähdytetyt neulat, ettei neulan lämpö sulattaisi reikää isommaksi ;)
-Markku
Markku Lukkari
>
>
> Markku Lukkari wrote:
>
> > Nammatj 3GT on reilusti isompi kuin Tundra III.
>
> Hmmh... Nammatj GT: 220x160/100, Tundra III: 215x160/100
>
Näyttää muuttuneen malli (katsoin Wolfskinin sivulta). Vanhassa mallissa
jalkopään kaari oli n. 30 cm muita kaaria lyhempi, eli teltta kapeni ja
madaltui jalkopäätä kohti.
> Tunturiin ei ainakaan näillä näkymin ole tarkoitus.
>
Kyllä noilla tunturissakin pärjää. Ongelmia tulee, jos paikka on suojaton,
eikä kiiloja saa kunnolla kiinni maahan. Pahinta on, jos tuuli kääntyy
puhaltamaan sivulta.
-Markku
Markku Lukkari
>
> Tässä vain aprikoin, kun oikeastaan meinasin ostaa oikein
> perheteltan, mutta sittemmin olen alkanut harkitsemaan.
> Olemme lähdössä nimittäin kuukauden rundille Keski-Eurooppaan
> ja ensin ajattelin, että ilman muuta otamme tilavan perheteltan.
> Tuolla teltalla ei vain kovin paljon käyttöä sitten muuten olisi.
> Lisäksi pystytys- / purkurumba voi alkaa viidennentoista
> kerran jälkeen närästämään. Ehkäpä sittenkin tulisimme
> toimeen tuollaisella pienemmällä, jolle olisi käyttöä sitten
> myöhemminkin.
>
> Noissa isommissa absideissa kun tuntuu olevan tilaa ihan
> kivasti ja suurin osa tavaroista säilyy farkun perässä kuitenkin.
>
Jos on rahaa, niin osta se Keron GT. Esim Keron 4 GT:ssä 8 ihmistä istuu
iltaa oikein mukavasti, ja yksi voi vielä keitellä absidissa. Tuossa
Nammatj-mallissa ei voi asua oikein kuin makuuasennossa, tai istullaan selkä
absidiin päin. Saattaa alkaa kuukaudessa ahdistamaan.
Keron 3 GT painaa 4,0 kg, eli ei paljon enempää kuin Tundra III.
-Markku
Sami Makinen
> > silikonikäsiteltyyn kankaaseen ei teippi tartu luotettavasti. Toinen syy
> on
> > se, että teippaus olisi täysin turhaa. Nimittäin Hillen saumat pitävät
> > vettä!
>
> Tuohan alkaa kuulostaa Hillebergin mainosmiehen puheelta, mutta etten
jäisi
> huonommaksi, niin kerottakoon, että Hillebergin ompelukoneissa on
> jäähdytetyt neulat, ettei neulan lämpö sulattaisi reikää isommaksi ;)
>
> -Markku
:-D :-D Ok, täytyy myöntää että sinä voitit. Nyt jäin minäkin
sanattomaksi.... ;-)
Sami
Janne Janhunen
Markku Lukkari wrote:
> Näyttää muuttuneen malli (katsoin Wolfskinin sivulta). Vanhassa mallissa
> jalkopään kaari oli n. 30 cm muita kaaria lyhempi, eli teltta kapeni ja
> madaltui jalkopäätä kohti.
No minä jo hiukan ihmettelin, kun Tapiolan Partioaitassa katselin
pystytettyä Tundraa ja totesin parin aikuisen + lapsen menevän
hienosti. Ja kyllä tuonne kolme makuualustaa "sopu sijaa antaa"
periaatteella sovittaa.
Tässä vain aprikoin, kun oikeastaan meinasin ostaa oikein
perheteltan, mutta sittemmin olen alkanut harkitsemaan.
Olemme lähdössä nimittäin kuukauden rundille Keski-Eurooppaan
ja ensin ajattelin, että ilman muuta otamme tilavan perheteltan.
Tuolla teltalla ei vain kovin paljon käyttöä sitten muuten olisi.
Lisäksi pystytys- / purkurumba voi alkaa viidennentoista
kerran jälkeen närästämään. Ehkäpä sittenkin tulisimme
toimeen tuollaisella pienemmällä, jolle olisi käyttöä sitten
myöhemminkin.
Noissa isommissa absideissa kun tuntuu olevan tilaa ihan
kivasti ja suurin osa tavaroista säilyy farkun perässä kuitenkin.
--
J.
Markku Lukkari
> > > Mallihan on hyvin suosittu ja myös toimiva, joskaan se ei kestä kovin
> hyvin
> > > tuulta.
>
Lue
> Retki-lehden telttatesti viime syksyltä 2001. Siinä testattiin telttoja
> tuulikoneiden edessä tuulen nopeudella yli 30 m/s. Hillen iso tunneli
Keron
> pysyi moitteettomasti aloillaan yli 30 m/s:n tuulessa (myös sivutuulessa).
Tunnelia mallina. Keronin kanssa ongelmia tuli, kun tuuli sivulta ja satoi
vettä yhtäaikaa. Maaperä kastui liejuksi, jossa kiilat eivät pitäneet. Tuuli
oli kyllä todella kova.
Teltan sivulla on paljon tuulipintaa, ja kaaret eivät ole kovin jäykät, vaan
teltta pääsee elämään, ja kiilat löystyvät vähitellen.
-Markku
Sami Makinen
hyvin
> > tuulta.
Tarkoititko tässä nimenomaan Hillen Nammatjia vai tunneleita ylipäätään? Lue
Retki-lehden telttatesti viime syksyltä 2001. Siinä testattiin telttoja
tuulikoneiden edessä tuulen nopeudella yli 30 m/s. Hillen iso tunneli Keron
pysyi moitteettomasti aloillaan yli 30 m/s:n tuulessa (myös sivutuulessa).
Toinen hyvin tuulta kestänyt oli Helsportin hybridi, muut merkit sitten
olivat enemmän tai vähemmän "pettymyksiä". Esim. Halti olisi yllättäen
muuten kestänyt aika mukavasti, mutta harusnarut löystyivät muutamassa
minuutissa huonojen kiinnityksien/kiristyksien takia => pienetkin
yksityiskohdat ratkaisevat, vaikka päälle päin teltta näyttää ihan samalta
kuin joku toinen kaksi kertaa kalliimpi.
Jos taas tarkoitit ylipäätään tunnelia mallina, niin oikeassa olet, että se
ei ole optimaalinen tuulen kannalta. Kuitenkin hyvin toteutettuna sekin
kestää hyvin, mutta se on paljon äänekkäämpi mallina kuin esim. hyvä kupoli.
Äärimmäisiin tuulioloihin kannattaakin valita joku laadukas kupolimalli tai
joku laadukas monikaarinen ns. hybridi.
Sami
Sami Makinen
> Tunnelia mallina. Keronin kanssa ongelmia tuli, kun tuuli sivulta ja satoi
> vettä yhtäaikaa. Maaperä kastui liejuksi, jossa kiilat eivät pitäneet.
Tuuli
> oli kyllä todella kova.
>
> Teltan sivulla on paljon tuulipintaa, ja kaaret eivät ole kovin jäykät,
vaan
> teltta pääsee elämään, ja kiilat löystyvät vähitellen.
>
>
> -Markku
Tuo on ikävä tilanne. Kiilojen on oltava tiukasti kiinni, muuten mikä
tahansa teltta kaatuu. Mutta jos maa on liejua, niin heikoilla ollaan...
Kiviä voi tietysti yrittää kiilojen päälle kasata.
Sami
Janne Janhunen
Sami Makinen wrote:
> Minusta teipatut saumat kuuluvat sarjaan "nysvääminen" eli kestävät kaksi
> reissua, sen jälkeen teltta on kuin seula.
Nojaa, eiköhän nämä Terra Novan teltat nyt ainakin ole ihan laadukkaasti tehty.
http://www.mountainshop.fi/prods/prod357.html
Uskoisin näiden saumojen kestävän hiukan enemmän, kuin pari reissua.
--
J.
Petri Kaipiainen
tartu, siksi (esim.) Hillen kankaita ei teipata, saa liimalla tiivistää jos
haluaa.
PU-kyllästettyyn kankaaseen saa teipin kiinni, siksi TN ihan varmuuden
vuoksi teippaa saumat, lisäksi geodeettisessa teltassa saumoja kulkee
ikävästi ristiin keskeltä kattoa toisin kuin tunneleissa. TN käyttää
ulkopinnaltaan silikonikyllästettyä ja sisäpuolelta PU-pintaista kangasta,
tällä saavutetaan kummankin edut: liukas ulkopinta, hyvä UV-kesto, kangas
lujenee, sisäpuolen Pu on vesitiiviimpi kuin silikoni ja teippisaumat
mahdollisia.
Muistan kerran Nuuksiossa kun kömmin ystäväni kanssa aamulla teltasta
nuotiopaikalle, jonne oli tullut retkiporukka. Yöllä oli satanut aivan
kaatamalla ja tuo porukka oli perunut yöretkensä kelin takia. Kyselivät
kummissaan, miten olimme pärjänneet. Ihmettelin kysymystä kunnes tajusin
heidän ihmettelevän pärjäämistämme sateessa. Siinä taas ei minusta ollut
mitään kummallista, teltassahna oli ollut vallan rattoisaa ja kuivaa (mitä
sateeseen tulee). Taikasana Terra Nova Super Quasar.
P.
in article 3CD28D20...@iki.otapois.fi, Janne Janhunen at
Esa Toivonen
> > Teltan vedenpitävyys perustuu siihen, että ulkoteltta on kireä, ja vesi
> > valuu siitä helpommin pois, kuin menee läpi.
> :-D Tämä oli kyllä viikon paras teoria! Toivottavasti en koskaan eksy tuon
> teorian mukaisesti valmistettuun telttaan yöksi sateella.
No ei tuo ihan mahdottomalta kuulosta, kun ajattelee sateenvarjojakin.
Niiden kangashan venyy aukaistaessa hyvinkin kireäksi ja kestää sitten
tuntikaupalla sateen rummutusta, ja ovat silti halpoja. Jos tuo olisi
pelkästä materiaalista tai pintakäsittelystä kiinni, kaipa ainakin
sadeasujen takkeja jo valmistettaisiin samasta materiaalista.
Toisaalta, telttoihin palatakseni, jos ulkokangas siis SAA olla
vedenpitävä hengittävyyden kustannuksella, niin ihmettelen edelleen
(viimevuotinen aihe) miksei ulkokankaita siis tehdä TÄYSIN
vedenpitäviksi millä hyvänsä käsittelyllä? Ei luulisi olevan edes
kallista, joten pitäisi olla saatavissa edullisiinkin
kaksikerrostelttoihin. Vaan eipä ole. :)
--
Esa
Timo Noko
>PU-kyllästettyyn kankaaseen saa teipin kiinni, siksi TN ihan varmuuden
>vuoksi teippaa saumat, lisäksi geodeettisessa teltassa saumoja kulkee
>ikävästi ristiin keskeltä kattoa toisin kuin tunneleissa. TN käyttää
Pakko todeta tässä, että nimenomaan Terra Novan tuotteet loistavat
jälkitiivistystekniikassa, teippauksissa ja tiivistysaineissa.
Johtuen tietysti siitä, että näissä hintavissa tekeleissä on saumat
ommeltu väärin, ilmeisesti jonkun liivitehtaan ylijäämäkoneilla.
Littiin ommeltu farmarihoususauma näyttää tukevalta, mutta se vuotaa
heti ja automaattisesti.
Itseasiassa viimeksi näin kunnolla tehtyjä pystyynommeltuja
teltansaumoja joskus 70-luvulla, oliskoha merkki ollu "Tena"?
Risto Paasivirta
Esa Toivonen <esa.to...@sci.fi> wrote:
>(viimevuotinen aihe) miksei ulkokankaita siis tehdä TÄYSIN
>vedenpitäviksi millä hyvänsä käsittelyllä? Ei luulisi olevan edes
>kallista, joten pitäisi olla saatavissa edullisiinkin
>kaksikerrostelttoihin. Vaan eipä ole. :)
Kun sen kankaan pitäisi olla paitsi vedenpitävää, myös lujaa,
kulutusta kestävää ja kevyttä. Jos edullisen semmoisen keksit,
niin ala tehdä hyviä halpoja telttoja, tarvin semmoisen kun
Nalloni joskus kaukaisessa tulevaisuudessa hajoaa.
>Esa
Risto
--
"ATK on rikki!"
Sampo Mattila
> Eikös muuten tuollainen halpa huppari (siis ihan yksikerroksinen, ei
> mitään paksumpaa) olisi aika helppo käsitellä jollain sumutteella TÄYSIN
> vedenpitäväksi
Kyllä. Kun tämä Säästökuopan tarjouskaukalosta 39 markalla ostamani
huppari rupesi kolmantena käyttövuotenaan menettämään (ilmeisesti
toistuvan pesemisen seurauksena) tuulen ja vedenpito-
ominaisuuksiaan, otin sakset ja rapsaisin siitä sen täysin typerän
selkäpuolen puuvillavuoren ns. helkkariin ja töpöttelin
silitärpättiliuksella hupun, hartiaseudun ja hihojen yläpuolet täysin
tukkoon. Koko etumus sekä selkäpuoli pääosin on käsitelty hieman
lievemmin.
Lopputulos on pyöräily- & jalkailuretkeilyyn ideaalinen tuulen- ja
sateenpitävä takki, jonka sisässä ei tapahdu muovipussiefektiä,
vaikka äijä ponnistelisi välillä vähän reippaamminkin.
Kun hinta-laatu-suhdetta on täällä otettu esille, niin kun tuo
omavirittelemä on pari kertaluokkaa windstopper-vastaavaani
hengittävämpi, kertaluokan halvempi ja (nyt kun tuosta
windstopperi-keksinnöstä vielä laukesi vetskari, näköjään)
kertaluokan kestävämpi, niin tällöinhän tuo on varovaisesti
arvoioiden ainoastaan 10000 kertaa parempi.
> En nyt väitä, että tällainen pinnoitettu päällikangas mitenkään
> korvaisi Gorea tai Drymaxia tms.,
Varmaan noinkin. Mutta jos pinnoitetun päälikankaan sijaan käyttää
_kyllästettyä_ päälikangasta, niin tilanne on aivan toinen.
--
sampo e-mail: firs...@purdue.edu
Janne Sinkkonen
> Onkos näitä muita kauppoja vielä Lassin lisäksi?
www.mountainshop.fi on, eikä sitä kannata missata, mutta ei sieltä
Hillebergiä saa.
Lassissa voi yleensä tinkiä, PA:ssa ei.
Janne Janhunen
> > Onko tuo hyväkin kauppa?
>
> Enpä tiedä, kun en ole vielä käynyt. Saitti tuntuu olevan vielä
> hiukan vaiheessa. http://www.adventurevega.com/seikkailuretki.html
Kävin paikan päällä. Kauppa on varsin pieni siinä Olarin ostarin
kupeessa.
Eli varsin vähän tavaraa on nähtävillä ja hypisteltävänä, mutta Vauden
( saksalaisten Halti ? ) katalookista tilaamalla saapi ihan kaikkea.
Hiukan
vain jäin ihmettelemään, että mihin sitä myymälää tarvitaan.
Ihmettelin myös Markillin poltinta trangiaan. Vaikutti kyllä hiukan
sekundaversiolta. Pieni esilämmitysputki, ei heijastinlevyä, ei
letkusuojaa
ja kaikenkaikkiaan vaikutti melko heppoiselta viritykseltä.
--
J.