Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

Luirojärvelle melomalla

166 views
Skip to first unread message

asko

unread,
Jan 21, 2004, 6:49:37 AM1/21/04
to
Hei!

Miten lähelle Luirojärveä pääsee inkkarilla Luirojokea nousten? Kuinka
helppoa nousu on? Onko koskia, nivoja? Aikomus on kesäkuun
alkupuolella meloa Lokalta kohti Luirojärveä. Onko kokemusta
Luirojokeen laskevasta Repojoesta?

t. Asko

Tapio Laine

unread,
Jan 21, 2004, 9:44:36 AM1/21/04
to

"asko" <asko.a...@pp1.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:a0ccd29e.0401...@posting.google.com...

Selvittelin samaa asiaa noin viisi vuotta sitten. Tulin käsitykseen, että
noin 10 viimeistä kilometriä Karapuljusta ylävirtaan on ainakin lähes
melontakelvotonta. Luirojärven päässä joki on matala ja kivikkoinen.
Tarkoituksenamme oli lähteä melomaan vesillelaskupaikasta, jonne autolla
pääsee Marivaaran tietä. Savukoski-Tuntsa ulkoilukartasta löytyy
Juurisatkonselkä, jonka pohjoispuolelle tie on merkitty. Lähtiessä alkoi
hirmuinen ukkosmyrsky, lämpötila putosi lähelle nollaa ja rakeita tuli niin
että maa oli pitkään valkoisena. Palasimme Tanhuaan jossa luppoilimme
Juhannuksen tienoon huonon sään jatkuessa.

Sensijaan Kairijoesta on erittäin hyvät muistot.

Tapio


JV

unread,
Jan 21, 2004, 4:06:43 PM1/21/04
to
"Tapio Laine" <tapio...@pp1.inet.fi> wrote in message
news:ofwPb.192$eb6...@read3.inet.fi...

>
> "asko" <asko.a...@pp1.inet.fi> kirjoitti viestissä
> news:a0ccd29e.0401...@posting.google.com...
> > Hei!
> >
> > Miten lähelle Luirojärveä pääsee inkkarilla Luirojokea nousten? Kuinka
>
> Selvittelin samaa asiaa noin viisi vuotta sitten. Tulin käsitykseen, että
> noin 10 viimeistä kilometriä Karapuljusta ylävirtaan on ainakin lähes
> melontakelvotonta. Luirojärven päässä joki on matala ja kivikkoinen.

Ennen Juhannusta Karapuljussa on kanootille vielä hyvin vettä ja olen
ymmärtänyt että korkealla vedellä ajavat sinne veneelläkin. Ja
luirojärvensuullakin on yleensä hyvin vettä tuohon aikaan, joten luulisi
välillekin riittävän. (Hyvin vettä: vaelluskengillä ei pääse ja jotakuinkin
polviin saa kahlata).

Syksymmäs pinnatsitten alenee.

JV


Antti Asikainen

unread,
Jan 21, 2004, 4:14:18 PM1/21/04
to

Lueskelin uuden vuoden tietämillä Karapuljun kämppäkirjaa ja olin
siitä ymmärtävinäni, että Luirolle asti kanootilla oli ainakin viime
vuonna päästy. Karapuljuun (7 kilsaa Luirojärvestä etelään Luirojoen
varrella) taitaa päästä moottoriveneelläkin, on ainakin päässyt. En
tosin tiedä, onko se luvallista - toivottavasti ei.

Käsittääkseni Luiro ei ainakaan hirveästi ryntäile, virtauksesta en
tarkemmin tiedä. Rauhalliselta näyttää, mutta en tiedä millainen
tilanne on alempana, missä vettäkin on enemmän.

Antti

Ari Ahola

unread,
Jan 22, 2004, 5:44:11 AM1/22/04
to
Jep, Luirojärvellä tuli käytyä ja vesi oli matalalla.
Toinenkin porukka "meloi" sinne samaan aikaan.
Me käytännössä sauvoimme, vedimme köydellä lähes koko loppumatka.
Kumpparit jalassa olisi ollut helpompaa, silloin olisi käytännössä voinut
vetää kanoottia pohjaa pitkin kävelle. Muutamissa paikoissa tarvii meloa
/sauvoa. Vesi virtaa nopeasti, mutta on vaaraton kun sitä on niin vähän.
Näin siis viime elokuussa.
Karapuljulle asti voi meloa ihan hyvin, vettä riittää.

Repojoki näytti aika pieneltä "lirulta" elokuussa. Kesäkuussa tilanne on
varmaan toinen.

Moottoriveneellä ei päässyt Karapuljuun, mutta kylläkin sen alapuolella
olevaan "Orposeen", johon tulee joku tie/polku.

Kalaa ei joessa ollut mainittavasti.

T:Ari

Jaakko

unread,
Jan 22, 2004, 6:08:32 AM1/22/04
to
Tyhmä kysymys:
alkoi tuo Luiro kiinnostaa, hakuasanalla Luirojoki löytyi joki,
joka alkaa Lokan tekojärvestä ja päättyy n. 100 km myöhemmin
Kitisen jokeen ja siitä edelleen Kemijokeen.

Onko tästä joesta kysymys?
Miksi vastavirtaan?


--

kirjoitti,

Jaakko
o~
(____/____)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Löydä itsesi inkkarista: www.avokanootti.info
http://www.meridianx.fi > Kukkotarinoita
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

reijo blomberg

unread,
Jan 22, 2004, 6:26:31 AM1/22/04
to
Luirojoki alkaa Sokostin juurelta Luirojärvestä
rb
"Jaakko" <Jaa...@meridian2x.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:400FAF30...@meridian2x.fi.invalid...

> Tyhmä kysymys:
> alkoi tuo Luiro kiinnostaa, hakuasanalla Luirojoki löytyi joki,
> joka alkaa Lokan tekojärvestä ja päättyy n. 100 km myöhemmin
> Kitisen jokeen ja siitä edelleen Kemijokeen.
>
> Onko tästä joesta kysymys?
> Miksi vastavirtaan?
>
> >
> >
>
>

Jaakko

unread,
Jan 22, 2004, 6:50:34 AM1/22/04
to
reijo blomberg wrote:
> Luirojoki alkaa Sokostin juurelta Luirojärvestä
> rb
> "Jaakko" <Jaa...@meridian2x.fi.invalid> kirjoitti viestissä
> news:400FAF30...@meridian2x.fi.invalid...
>
>>Tyhmä kysymys:
>>alkoi tuo Luiro kiinnostaa, hakuasanalla Luirojoki löytyi joki,
>>joka alkaa Lokan tekojärvestä ja päättyy n. 100 km myöhemmin
>>Kitisen jokeen ja siitä edelleen Kemijokeen.
>>
>>Onko tästä joesta kysymys?
>>Miksi vastavirtaan?
>>

kiitos ja ymärrys!
Joo, kartasta löytikin joen yläosa ennen Lokkaa.
Paikoin aika kurvikas. Nyt ymmärrän vastavirtahomman.

asko

unread,
Jan 22, 2004, 7:37:14 AM1/22/04
to
"Tapio Laine" <tapio...@pp1.inet.fi> wrote in message news:<ofwPb.192$eb6...@read3.inet.fi>...

Suurkiitokset tiedoista! Hyvä oli kuulla myös tuosta
vesillelaskupaikasta. Kuvittelin, että täytyisi lähteä Pihtijoelta
Saarikahleenmaan kohdalta ensin alas ja sitten Lokan kulmasta
Luirolle. Lyhentää melontaa (sinänsä mukavaa) oleellisesti, sillä on
tarkoitus myös patikoida kolme, neljä päivää Luirojärven
itä-kaakkoispuolisilla tuntureilla. Nähtävää on varmasti sielläkin?
Meloitko koko Kairijoen?

Asko

reijo blomberg

unread,
Jan 22, 2004, 8:46:47 AM1/22/04
to
Muuten
Kullervo Kemppisen klassisessa Lumikuru kirjassa on juttu soutuveneretkestä
Saariselällä. Kemppisen mukaan huhu kertoi, että eräs porukka oli havainnut,
että vanhassa taloudellisessa kartassa joet oli merkattu melko leveiksi ja
korkeuskäyriä kartassa ei ollut. He päättivät soutaa Raja-Joosepista
Luirolle. No soutaminen muuttui heti veneen vetämiseksi Lotjanassa ja
viimeistään Muorravaarakalla. Ruoktulta kaverit kiskoivat veneen Lumikurua
pitkin rinnettä ylös ja samoin alas Luirojärveen Luirojärven jälkeenkään
matka ei juri kummin taittunut, koska joki mutkitteli melkoisesti.
Eli tämähän on vanha tuttu juttu.

rb
"Jaakko" <Jaa...@meridian2x.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:400FB90A...@meridian2x.fi.invalid...

> reijo blomberg wrote:
> > Luirojoki alkaa Sokostin juurelta Luirojärvestä
> > rb

Heikki

unread,
Jan 22, 2004, 11:51:24 AM1/22/04
to
Orponen on Kopsujoessa, ei Luirossa. Olisiko kyse Ponkusta tai
Sentiojasta, näihin pääsee autolla.

--
Heikki

"Ari Ahola" <ari....@nokia.com> kirjoitti viestissä
news:400FA95E...@nokia.com...
:
: Moottoriveneellä ei päässyt Karapuljuun, mutta kylläkin sen

:


Heikki

unread,
Jan 22, 2004, 12:17:56 PM1/22/04
to
Tähän on vastailtukin, mutta tuosta Repojoesta vähemmän.

Luiroa pääsee helposti Karapuljuun tai oikeammin noin kilometrin
Karapuljun kämpästä alavirtaan helposti moottoriveneelläkin kuivanakin
aikana ja on luvallista paikkakuntalaisille puiston
perustamissäännöksien nojalla. Kulkijoita on kesällä kalastuksen ja
porohommien vuoksi ja syksyllä hirven, karhun ja maalintujen
metsästäjiä. Myös patikoijia jotkut vievät ylös Vuotsosta ja Lokasta.
Karapuljusta ylöspäin meno on todella hankalaa koko matkan Luirojärvelle
saakka ja veneellä ei pääse, kanootilla joten kuten repimällä. Ko.
osuudelta joki on mutkaista nopeavirtaista matalaa karikkoa ja
kalatonta, melomaan ei juuri pysty. Voihan siellä joku sattumakala olla
jossakin putamassa ja Luirojärvi täynnä särkeä ja erittäin pientä
siikaa. Ahvenen, harrin tai taimenen voi jymytuurilla saada ja haukia
tietenkin. Karapuljusta alaspäin Luirossa tavoittaa paitsi äärettömän
määrän särkiä ja säynäviä, niin myös eniten pienehköä Lokasta noussutta
siikaa perholla sekä mitallista harrria paikoin, joku pieni taimenkin
voi olla seassa, mutta erittäin harvassa. Repojoen suun alapuolella on
paljon nättiä ahventa ja haukea. Ahvenet voi olla toistakiloisiakin.

Repojokea pääsee helposti Vuolevinmaan ja Suovainlammen kohdalle
veneelläkin, mutta siitä ylöspäin ei juuri kannata lähteä
kanootillakaan. On pelkkää repimistä. Repojärviin pääsee ojaa pitkin,
itse järvet on erittäin matalia ja mutapohjaisia. Kalaa Repojoessa on
samalla lailla kuin Luirossakin.

Kesäkuun alkupuolella voi olla tulva kovimmillaan riippuen tietenkin
kesäntulosta ja ns. tunturitulvasta (tunturista sulaa routa ja lumi
myöhemmin kuin alempaa ja ylöspäin nousu voi olla todella työlästä ja
vaarallista varsinkin kanootilla. Joskus on ollut juhannuksen jälkeenkin
tosi kova tunturitulva. Veneitä on tulvassa ko. joella kaadettu usein,
kova virta painaa veneen jotain jokeen kaatunutta liekoa vasten mutkassa
ja kiepsauttaa ympäri. Kesävedellä on paljon helpompaa.

Autolla pääsee Lokasta Pihtijoen alemman sillan kautta Ponkuun
(Raavaskoskenrovaan) tai ylemmäs Sentiojalle, jossa on Metsähallituksen
parakkeja ja venevaja. Kesäkuun alussa on kelirikko usein pahimmillaan
ja tiet kun on käytännössä moreenipenkalla ja siten pelkkää rälliä
roudan sulamisen aikoihin, koska kunnollista päällystesoraa ei ko.
seuduilla ole, pelkkää "Lokan savea". Helposti voi auto rypeä
astinlautoja myöten ja matkaa on Lokasta 50 kilometriä Yli-Luirolle,
kuten sanotaan. Metsähallitus rajoittaa myös liikennöintiä kelirikon
aikana tiestön särkemisen vuoksi.

Joinain vuosina Lokan allas on ollut jäässä lähelle juhannusta kylmän
kevään seurauksena.

Heikki


"asko" <asko.a...@pp1.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:a0ccd29e.0401...@posting.google.com...

: Hei!

asko

unread,
Jan 23, 2004, 12:01:51 AM1/23/04
to
Tervehdys!

Ja kiitokset kaikille tähän mennessä kirjoittaneille. Todella hyvää ja
arvokasta tietoa on tullut. Mielelläni kuulen lisää Luirojoesta ja
muidenkin alueen jokien melottavuudesta. Ja vaikkapa patikoinnista
Saariselän itäisissä osissa...

Asko

jone

unread,
Jan 23, 2004, 3:34:55 PM1/23/04
to
Moro

Autolla pääsee Ponkuun, jostä melomalla ylävirtaan. Ajoimme jokiveneellä
muutama vuos sitten karapuljuun kohtalaisen vähällä vedellä. Mutta jos
kesäkuussä lähtee niin luulisi veden riittävän. Jos Ponkusta lähtee niin
alkumatkan saa meloa leveää jokea, koska lokan tekoaltaan vaikutus näkyy
vielä siellä saakka mutta jo noin 10 km jälkeen joki kapenee ja virtaus on
jonkin verran vuolaampaa. Ylä juoksulla ei juuri kohisevia koskia ole. Lokan
tekoaltaan alajuoksulla on pahempia ainakin ylä- ja alaköngäs.

Hyvä yöpaikka välillä on Tammikämppä. Ennen tammen alta tuli kovastikkin
pikku tammukkaa mutta ei kai paljoa enään nykyisin.

Kairijoki on myös laskemisen arvoinen joki.

Melotteko inkkarilla vai kajakilla?

Toinen vaihtoehto voisi olla myös että meloo kopsusjokea yöspäin jä käy
sieltä sitten patikoimassa luirojärvellä.

Ivalo joki on myöskin laskemisen arvoinen yläjuoksulta vaikkapa Kutturaan
tai sitten ihan Ivaloon saakka. Tosin Ivalojoessa on paljon enemmän isoja
koskia. mutta voipahan samalla käydä vaeltamassa vanhoilla kultamailla....

Siinäpä ajatuksia...


-jone


"asko" <asko.a...@pp1.inet.fi> wrote in message
news:a0ccd29e.04012...@posting.google.com...

Heikki

unread,
Jan 24, 2004, 5:33:50 PM1/24/04
to
"jone" <jkel...@ratol.fi> kirjoitti viestissä
news:bus0h7$4hd$1...@plaza.suomi.net...
: Moro
: Toinen vaihtoehto voisi olla myös että meloo kopsusjokea yöspäin jä

käy
: sieltä sitten patikoimassa luirojärvellä.

Kopsusjoen melontaa olisi syytä välttää, jos on vähänkään
luonnonsuojelija. Joessa on erittäin uhanlaista jokihelmisimpukkaa ja
matalassa pienessä joessa melominen saattaa aiheuttaa simpukoille
ongelmia aivan turhaan. Toisekseen joki ei ole mitenkään otollinen
reittinä. Saman matkan pääsee melkein kävelemällä tienvarresta melko
vaivattomasti.

Luirossa ei ole ainakaan Karapuljusta alaspäin.

Heikki


Ari Ahola

unread,
Jan 26, 2004, 1:50:29 PM1/26/04
to
Tarkennan että paikalliset venemiehet puhuivat kyllä Orposesta. Itse
menimme autolla Sentionojalle, josta aloitimme melontamatkan ylöspäin.

Kalastosta että Tammikämpän kohdalla oli ahventa ja haukea, ylempänä
nähtiin yksi isompi taimen/harri, joka meinasi jäädä kengän alle
kanoottia vetäessä.
Luirojärvessä oli kalaa vaikka muille jakaa ja niin tehtiinkin. Isoa n.
kiloista säynävää ("kuparin värinen särki") ja isoja ahvenia. Todella
lämmin järvivesi aiheutti kait sen että jalokalaa ei saatu.

Ari

0 new messages