Miten lähelle Luirojärveä pääsee inkkarilla Luirojokea nousten? Kuinka
helppoa nousu on? Onko koskia, nivoja? Aikomus on kesäkuun
alkupuolella meloa Lokalta kohti Luirojärveä. Onko kokemusta
Luirojokeen laskevasta Repojoesta?
t. Asko
Selvittelin samaa asiaa noin viisi vuotta sitten. Tulin käsitykseen, että
noin 10 viimeistä kilometriä Karapuljusta ylävirtaan on ainakin lähes
melontakelvotonta. Luirojärven päässä joki on matala ja kivikkoinen.
Tarkoituksenamme oli lähteä melomaan vesillelaskupaikasta, jonne autolla
pääsee Marivaaran tietä. Savukoski-Tuntsa ulkoilukartasta löytyy
Juurisatkonselkä, jonka pohjoispuolelle tie on merkitty. Lähtiessä alkoi
hirmuinen ukkosmyrsky, lämpötila putosi lähelle nollaa ja rakeita tuli niin
että maa oli pitkään valkoisena. Palasimme Tanhuaan jossa luppoilimme
Juhannuksen tienoon huonon sään jatkuessa.
Sensijaan Kairijoesta on erittäin hyvät muistot.
Tapio
Ennen Juhannusta Karapuljussa on kanootille vielä hyvin vettä ja olen
ymmärtänyt että korkealla vedellä ajavat sinne veneelläkin. Ja
luirojärvensuullakin on yleensä hyvin vettä tuohon aikaan, joten luulisi
välillekin riittävän. (Hyvin vettä: vaelluskengillä ei pääse ja jotakuinkin
polviin saa kahlata).
Syksymmäs pinnatsitten alenee.
JV
Lueskelin uuden vuoden tietämillä Karapuljun kämppäkirjaa ja olin
siitä ymmärtävinäni, että Luirolle asti kanootilla oli ainakin viime
vuonna päästy. Karapuljuun (7 kilsaa Luirojärvestä etelään Luirojoen
varrella) taitaa päästä moottoriveneelläkin, on ainakin päässyt. En
tosin tiedä, onko se luvallista - toivottavasti ei.
Käsittääkseni Luiro ei ainakaan hirveästi ryntäile, virtauksesta en
tarkemmin tiedä. Rauhalliselta näyttää, mutta en tiedä millainen
tilanne on alempana, missä vettäkin on enemmän.
Antti
Repojoki näytti aika pieneltä "lirulta" elokuussa. Kesäkuussa tilanne on
varmaan toinen.
Moottoriveneellä ei päässyt Karapuljuun, mutta kylläkin sen alapuolella
olevaan "Orposeen", johon tulee joku tie/polku.
Kalaa ei joessa ollut mainittavasti.
T:Ari
Onko tästä joesta kysymys?
Miksi vastavirtaan?
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(____/____)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Löydä itsesi inkkarista: www.avokanootti.info
http://www.meridianx.fi > Kukkotarinoita
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
kiitos ja ymärrys!
Joo, kartasta löytikin joen yläosa ennen Lokkaa.
Paikoin aika kurvikas. Nyt ymmärrän vastavirtahomman.
Suurkiitokset tiedoista! Hyvä oli kuulla myös tuosta
vesillelaskupaikasta. Kuvittelin, että täytyisi lähteä Pihtijoelta
Saarikahleenmaan kohdalta ensin alas ja sitten Lokan kulmasta
Luirolle. Lyhentää melontaa (sinänsä mukavaa) oleellisesti, sillä on
tarkoitus myös patikoida kolme, neljä päivää Luirojärven
itä-kaakkoispuolisilla tuntureilla. Nähtävää on varmasti sielläkin?
Meloitko koko Kairijoen?
Asko
--
Heikki
"Ari Ahola" <ari....@nokia.com> kirjoitti viestissä
news:400FA95E...@nokia.com...
:
: Moottoriveneellä ei päässyt Karapuljuun, mutta kylläkin sen
:
Luiroa pääsee helposti Karapuljuun tai oikeammin noin kilometrin
Karapuljun kämpästä alavirtaan helposti moottoriveneelläkin kuivanakin
aikana ja on luvallista paikkakuntalaisille puiston
perustamissäännöksien nojalla. Kulkijoita on kesällä kalastuksen ja
porohommien vuoksi ja syksyllä hirven, karhun ja maalintujen
metsästäjiä. Myös patikoijia jotkut vievät ylös Vuotsosta ja Lokasta.
Karapuljusta ylöspäin meno on todella hankalaa koko matkan Luirojärvelle
saakka ja veneellä ei pääse, kanootilla joten kuten repimällä. Ko.
osuudelta joki on mutkaista nopeavirtaista matalaa karikkoa ja
kalatonta, melomaan ei juuri pysty. Voihan siellä joku sattumakala olla
jossakin putamassa ja Luirojärvi täynnä särkeä ja erittäin pientä
siikaa. Ahvenen, harrin tai taimenen voi jymytuurilla saada ja haukia
tietenkin. Karapuljusta alaspäin Luirossa tavoittaa paitsi äärettömän
määrän särkiä ja säynäviä, niin myös eniten pienehköä Lokasta noussutta
siikaa perholla sekä mitallista harrria paikoin, joku pieni taimenkin
voi olla seassa, mutta erittäin harvassa. Repojoen suun alapuolella on
paljon nättiä ahventa ja haukea. Ahvenet voi olla toistakiloisiakin.
Repojokea pääsee helposti Vuolevinmaan ja Suovainlammen kohdalle
veneelläkin, mutta siitä ylöspäin ei juuri kannata lähteä
kanootillakaan. On pelkkää repimistä. Repojärviin pääsee ojaa pitkin,
itse järvet on erittäin matalia ja mutapohjaisia. Kalaa Repojoessa on
samalla lailla kuin Luirossakin.
Kesäkuun alkupuolella voi olla tulva kovimmillaan riippuen tietenkin
kesäntulosta ja ns. tunturitulvasta (tunturista sulaa routa ja lumi
myöhemmin kuin alempaa ja ylöspäin nousu voi olla todella työlästä ja
vaarallista varsinkin kanootilla. Joskus on ollut juhannuksen jälkeenkin
tosi kova tunturitulva. Veneitä on tulvassa ko. joella kaadettu usein,
kova virta painaa veneen jotain jokeen kaatunutta liekoa vasten mutkassa
ja kiepsauttaa ympäri. Kesävedellä on paljon helpompaa.
Autolla pääsee Lokasta Pihtijoen alemman sillan kautta Ponkuun
(Raavaskoskenrovaan) tai ylemmäs Sentiojalle, jossa on Metsähallituksen
parakkeja ja venevaja. Kesäkuun alussa on kelirikko usein pahimmillaan
ja tiet kun on käytännössä moreenipenkalla ja siten pelkkää rälliä
roudan sulamisen aikoihin, koska kunnollista päällystesoraa ei ko.
seuduilla ole, pelkkää "Lokan savea". Helposti voi auto rypeä
astinlautoja myöten ja matkaa on Lokasta 50 kilometriä Yli-Luirolle,
kuten sanotaan. Metsähallitus rajoittaa myös liikennöintiä kelirikon
aikana tiestön särkemisen vuoksi.
Joinain vuosina Lokan allas on ollut jäässä lähelle juhannusta kylmän
kevään seurauksena.
Heikki
"asko" <asko.a...@pp1.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:a0ccd29e.0401...@posting.google.com...
: Hei!
Ja kiitokset kaikille tähän mennessä kirjoittaneille. Todella hyvää ja
arvokasta tietoa on tullut. Mielelläni kuulen lisää Luirojoesta ja
muidenkin alueen jokien melottavuudesta. Ja vaikkapa patikoinnista
Saariselän itäisissä osissa...
Asko
Autolla pääsee Ponkuun, jostä melomalla ylävirtaan. Ajoimme jokiveneellä
muutama vuos sitten karapuljuun kohtalaisen vähällä vedellä. Mutta jos
kesäkuussä lähtee niin luulisi veden riittävän. Jos Ponkusta lähtee niin
alkumatkan saa meloa leveää jokea, koska lokan tekoaltaan vaikutus näkyy
vielä siellä saakka mutta jo noin 10 km jälkeen joki kapenee ja virtaus on
jonkin verran vuolaampaa. Ylä juoksulla ei juuri kohisevia koskia ole. Lokan
tekoaltaan alajuoksulla on pahempia ainakin ylä- ja alaköngäs.
Hyvä yöpaikka välillä on Tammikämppä. Ennen tammen alta tuli kovastikkin
pikku tammukkaa mutta ei kai paljoa enään nykyisin.
Kairijoki on myös laskemisen arvoinen joki.
Melotteko inkkarilla vai kajakilla?
Toinen vaihtoehto voisi olla myös että meloo kopsusjokea yöspäin jä käy
sieltä sitten patikoimassa luirojärvellä.
Ivalo joki on myöskin laskemisen arvoinen yläjuoksulta vaikkapa Kutturaan
tai sitten ihan Ivaloon saakka. Tosin Ivalojoessa on paljon enemmän isoja
koskia. mutta voipahan samalla käydä vaeltamassa vanhoilla kultamailla....
Siinäpä ajatuksia...
-jone
"asko" <asko.a...@pp1.inet.fi> wrote in message
news:a0ccd29e.04012...@posting.google.com...
Kopsusjoen melontaa olisi syytä välttää, jos on vähänkään
luonnonsuojelija. Joessa on erittäin uhanlaista jokihelmisimpukkaa ja
matalassa pienessä joessa melominen saattaa aiheuttaa simpukoille
ongelmia aivan turhaan. Toisekseen joki ei ole mitenkään otollinen
reittinä. Saman matkan pääsee melkein kävelemällä tienvarresta melko
vaivattomasti.
Luirossa ei ole ainakaan Karapuljusta alaspäin.
Heikki
Kalastosta että Tammikämpän kohdalla oli ahventa ja haukea, ylempänä
nähtiin yksi isompi taimen/harri, joka meinasi jäädä kengän alle
kanoottia vetäessä.
Luirojärvessä oli kalaa vaikka muille jakaa ja niin tehtiinkin. Isoa n.
kiloista säynävää ("kuparin värinen särki") ja isoja ahvenia. Todella
lämmin järvivesi aiheutti kait sen että jalokalaa ei saatu.
Ari