Espoon Laajalahden kosteikko uhattuna
Markus F Bj|rksten
Rakennushallituksen teettamasssa Otaniemen maankayttosuunnitelmassa
Laajalahden luonnonsuojelualueen suojavyohykkeelle Laajarantaan ja
Villa Elfvikin kalliometsaan on kaavailtu jopa kahdeksankerroksisia
toimistorakennuksia. Rakennettaviksi tulevat alueet ovat nykyisn
lintujen ahkerassa pesimis- ja ravinnonhakukaytossa. Metsahallituksen
osittain aarnialueeksi inventoimassa Villa Elfvikin kalliometsassa
on havaittu mm. vanhaa puusto vaativia polloja.
Pahin uhka suojelualueen tulevaisuudelle on kuitenkin Laajarannan ja
Villa Elfvikin kalliometsan suojavyohykevaikutuksen katoaminen.
Nykyisn nama alueet toimivat puskurina Keha I:n melua ja saasteita
vastaan. Otanimen maankayttosuunnitelmassa Keha I:n ja sen suojelualueen
valiin tulisi rakennusten lisaksi myos Otanieman ja Ruukinrannan
valinen rinnakkistie, joka toisi liikenteen melun ja muut haitat
entista lahemmas suojelualuetta. Suojelualuetta nykysin isannoiva
Metsahallitus vastustaakin Otaniemen maankayttosuunnitelman toteutumista.
Sen asiantuntijoiden mukaan Otaniemn maankayttosuunnitelman mukainen
rakentaminen tekisi tyhjaksi pyrkimykset linturikkaan Laajalhden
suojelemiseksi.
Laajalahden luonnonsuojelualue toimii valtakunnallisesti merkittavana
muuttolintujen levahdyspaikkana ja suuri osa linnuista jaa laueelle
myos pesimaan. Alueella on havaittu noin 240 lajia, joista 90 esiintyy
Suomessa harvinaisena. Luonnonarvojensa lisaksi alue on lintutorneineen
ja luontopolkuineen tarkea virkistysalue lahiseudun asukkaille.
Useiden yhdistysten toimesta on kaynnistetty nimienkerayskampanja
Laajarannan ja Villa Elfvikin kalliometsan saamiseksi suojelun
piiriin.
Lisatietoja kampanjasta: Kai Mykk{nen, puh 463 083.
Nimia kerataan mm. Otaniemessa TKK:n paarakennuksen ala-aulassa to
28.3 klo 11-13.
Markus Bjorksten
Jukka Korpela
Miksi kaikki arvokkaat lintuvedet ovat kaupungin keskell{? Kun Helsingiss{
on kaksi lintulahtea, Vanhankaupungin lahti ja Laajalahti, annetaan luonnon-
suojelijoiden p{{tt{{, kumpi on arvokkaampi ja j{tet{{n se rauhaan.
Molempien rauhoittaminen on liian kallista. Jos molempia yritet{{n suojella
voi k{yd{ niin, ett{ molemmat tukehtuvat asutuksen paineeseen.
Höpön höpön. Helsingin seudun rakentamisen kasvu on aika mitätöntä.
Väestöhän ei kasva, ainostaan asumisväljyys. Kasvu voidaan suunnata
ihan minne halutaan. Otaniemen rakennusoikeudestakin lienee vain
suunnilleen 50 % käytetty.
Kustaa Vaasa aikoinaan päätti rakennuttaa Helsingin paikkaan, jonka
lähellä on pari lahtea, ja ne lahdet sattuvat olemaan muinaisista
ajoista alkaen sellaisia, joiden kautta linnut muuttavat maantieteelli-
sistä syistä. Sittemmin koko Venäjänmaan tsaari, Suomen suuriruhtinas
jne. jne. Aleksanteri I päätti siirtää Suomen pääkaupungin pois
Turusta (joka oli liian lähellä Ruotsia), ja tsaarin sormi sattui
Helsinkiin. Siinä koko selitys. Ei ole mitään pakottavaa syytä
lisätä tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen ja tuotekehityksen
rakentamista juuri sillä pienellä alueella, joka ympäröi Teknillistä
korkeakoulua, vaikka se onkin suurin ja kaunein.
Yucca
Antti Kolari
: Onko nyt tarkoituksena estää maassamme ainutlaatuisen kampuksen
: kehitys, kuristaa teknologian kehto luonnonsuojelualueella, tappaa
: hightech seimeensä? En sinänsä vastusta luonnonsuojelua, mutta rajansa
: kaikella - luulisi tähdellisempiäkin kohteita löytyvän.
Tämä on mielenkiintoinen huomio. Perinteisesti ympäristönsuojelu,
tai luonnonsuojelu, on ymmärretty "saastumisen" ja "päästöjen"
torjumiseksi. nyttemmin katsanto on laajentumassa ja mm. Erik
Wahlström väläytteli Ympäristöriskit-kirjassaan hyvänä ekotekona
kosteikkojen palauttamista alkutilaansa, soiden raivauksen lopettamista
jne.
Luonnon silleen jättämisen idea ei ole vielä kovin laajalti
läpäissyt yleistä mielipidettä. Ojitustraktoria parempi
vihollinen on valtameriä seilaava myrkkylaiva tai ydinvoimala,
jonka nimeä yleisönosaston huolestunut ei osaisi
kirjoittaa alkukielellä oikein.
--
Antti Kolari (ak5...@uta.fi)
Hämeenpuisto 37 B 70, 33200 TAMPERE, FINLAND
931-212 2668 (puh./tel.), 931-212 6263 (fax)
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kari T Sepp{nen
Tero Piirainen <Tero.Pi...@nmp.nokia.com> wrote:
% >
% > Valtakunnallisesti arvokas Laajalahden kosteikko uhattuna
Voi itku.
% > Rakennushallituksen teettamasssa Otaniemen maankayttosuunnitelmassa
% > Laajalahden luonnonsuojelualueen suojavyohykkeelle Laajarantaan ja
% > Villa Elfvikin kalliometsaan on kaavailtu jopa kahdeksankerroksisia
% > toimistorakennuksia. Rakennettaviksi tulevat alueet ovat nykyisn
% > lintujen ahkerassa pesimis- ja ravinnonhakukaytossa. Metsahallituksen
% > osittain aarnialueeksi inventoimassa Villa Elfvikin kalliometsassa
% > on havaittu mm. vanhaa puusto vaativia polloja.
%
% Nykyisistä suojelualueista Natura2000-alueet poikkeavat siten, että
% kaikki suojelualueeseen kielteisesti vaikuttavat toimet on kielletty
% myös itse suojelualueen ulkopuolella! Jos tässä tapauksessa Laajalahti
% liitetään Natura2000-verkostoon, myös suoja-alueille rakentaminen
% kävisi mahdottomaksi!
%
% Koska Laajalahti on lintukohteena merkittävä ja Natura2000-ohjelma,
Onko nyt tarkoituksena estää maassamme ainutlaatuisen kampuksen
kehitys, kuristaa teknologian kehto luonnonsuojelualueella, tappaa
hightech seimeensä? En sinänsä vastusta luonnonsuojelua, mutta rajansa
kaikella - luulisi tähdellisempiäkin kohteita löytyvän.
--
Kari Seppänen Kari.S...@hut.fi Kari.S...@vtt.fi
http://www.hut.fi/~kse/index.html
GSM: +358-40-5510813
Jukka Vaijärvi
>Subject: Re: Espoon Laajalahden kosteikko uhattuna
>Date: 26 Mar 1996 16:28:44 +0200
>In article <4j8qog$2...@nntp.hut.fi> k...@epsilon.hut.fi (Kari T Sepp{nen) writes:
>>% Koska Laajalahti on lintukohteena merkittävä ja Natura2000-ohjelma,
>>Onko nyt tarkoituksena estää maassamme ainutlaatuisen kampuksen
>>kehitys, kuristaa teknologian kehto luonnonsuojelualueella, tappaa
>>hightech seimeensä? En sinänsä vastusta luonnonsuojelua, mutta rajansa
>>kaikella - luulisi tähdellisempiäkin kohteita löytyvän.
>Miksi kaikki arvokkaat lintuvedet ovat kaupungin keskell{? Kun Helsingiss{
>on kaksi lintulahtea, Vanhankaupungin lahti ja Laajalahti, annetaan luonnon-
>suojelijoiden p{{tt{{, kumpi on arvokkaampi ja j{tet{{n se rauhaan.
>Molempien rauhoittaminen on liian kallista. Jos molempia yritet{{n suojella
>voi k{yd{ niin, ett{ molemmat tukehtuvat asutuksen paineeseen.
Laajalahden kosteikon arvokkaimmat osat ovat kylläkin Espoossa. Arvelluttaa
hieman aikaisempi Kari Seppäsen teknokratistinen lausunto kyseisen kosteikon
arvosta (teknokraattihan ei kykene näkemään luonnolla mitään itseisarvoa,
itse asiassa muiden alojen teknokraatitkin ovat b-luokan ihmisiä...).
Kuitenkin kosteikot ja rantaniityt ovat maailmanlaajuisesti erittäin
uhanalaisia ekosysteemejä mm. urbanisoitumisen, eroosion ja saastumisen
vuoksi. Jos se teknologian kehto sitten on Otaniemi (teknologia kehdossaan?)
niin mikäpä estää jämeriä teekkareita raivaamasta itselleen lisää Lebensraumia
vaikkapa peruskallioon kaivautumalla? Ainakin vältytään pilaamasta maisemaa
tympeillä pääkonttorikolosseilla kuten Länsiväylän varressa.
jukka.v...@stat.fi
---------------------------------------------------------------------------
"Tiedemiehet ovat yleisesti huolissaan siitä, että vanhemmat,
opettajat ja poliitikot eivät tiedä kuinka helposti perversiot
ovat saatavissa Internetissä." (Rita Strömmer, Iltalehti)
Jukka Vaijärvi
>From: jkor...@snakemail.hut.fi (Jukka Korpela)
>Subject: Re: Espoon Laajalahden kosteikko uhattuna
>Kustaa Vaasa aikoinaan päätti rakennuttaa Helsingin paikkaan, jonka
>lähellä on pari lahtea, ja ne lahdet sattuvat olemaan muinaisista
>ajoista alkaen sellaisia, joiden kautta linnut muuttavat maantieteelli-
>sistä syistä.
Tarkasti ilmaistuna vanha Helsinki perustettiin Vanhankaupunginlahden
pohjukkaan, Kuninkaansaarelle ja sen itäpuolelle. Paikan valintaan on ollut
syynä myös Vantaanjoen runsaat lohisaaliit ja pääsy merelle. Myöhemmin tosin
jouduttiin kaupunki siirtämään Vironniemelle, koska Vanhankaupunginlahti
osoittautui liian matalaksi suurille purjealuksille.
Jukka Korpela
Nykyisell{ asuntojen rakennustahdilla on Helsingiss{
10 vuoden p{{st{ todella paha asuntopula.
"Asuntopula" on määritelmäkysymys. Asuntojen rakentaminen riippuu
olennaisesti asuntojen kysynnästä. Ja se on edelleen aika lamassa.
Sitä paitsi Laajalahden asiassa ei ole olennaisesti kyse asunto-
rakentamisesta. Kyse on Otaniemen ns. teknologiakeskittymän
mittavasta laajentamisesta. Sellaisen laajennuksen tarpeellisuus
on sangen kyseenalainen, ja lisäksi se voitaisiin toteuttaa Otaniemessä.
Asunnot olisi tietysti ekologisesti
j{rkevint{ rakentaa l{helle palveluita - -
Palveluita? Mitä kumman palveluita Laajalahdessa on, sellaisia joita
ei olisi jokaisessa pikku lähiössä ja kylässä? Ainakin kun pari vuotta
sitten Otaniemessä asuen etsin uutta asuntoa ja kävin Laajalahdessakin,
totesin sen palveluiltaan huonommaksi.
Jossakin mielessä ekologisinta ehkä olisi sijoittaa koko Suomen
väestö pariin tosi isoon taloon le Corbusier'n ehdottamaan tyyliin.
Onhan koti vain kone asumista varten. Mutta jossakin toisessa mielessä
ekologisinta - ekologiahan on ihan mitä itse kukin sillä haluaa
tarkoittaa, se on vain omille ajatuksille annettu nimi kuten
"humanismi" oli ennen - olisi se, että ihmiset asuisivat omissa
mökeissään tai taloissaan ja käyttäisivät Internetiä ja tavarankuljetus-
palveluja. (Ihmisten kuljettaminen useiden kilometrien päähän on hyvin
epäekologista. Tavaroiden kuljettaminen on siedettävämpää. Datan
kuljettaminen, joka hyvin usein riittäisi, olisi ekologisesti terveintä.)
JK. Ihmettelen v{h{n, eiv{tk| linnut l|yd{ uusia lev{hdyspaikkoja, kun
vanhat h{vi{v{t? Uudenmaan rantaviivahan siirtyy koko ajan merelle p{in.
Linnuille olennaisia ovat sellaiset paikat, joihin ne voivat muuttaessaan
_suunnistaa_ ja jotka lisäksi sopivat levähdyspaikaksi. Linnut eivät
lue nyysejä eivätkä siis ota onkeensa hyvistä neuvoistasi. Oletkohan
koskaan edes silmämääräisesti tarkkaillut Laajalahtea kevät- tai
syysmuuton aikaan? Sinun pitäisi opettaa aika monta lintulajia
navigoimaan toista reittiä.
Yucca
Markus F Bj|rksten
> Miksi kaikki arvokkaat lintuvedet ovat kaupungin keskell{?
Kaikki arvokkaat lintuvedet eivat suinkaan ole 'kaupungin
keskella', tai edes lahella mitaan kaupunkia. Paakaupunkiseudun
asukkaat ovat kuitenkin siina onnellisessa asemassa, etta
paakaupunki sattuu sijaitsemaan kahden upean lintulahden
tuntumassa tarjoten siten erinomaisia luontoretkikohteita.
> Kun Helsingiss{ on kaksi lintulahtea, Vanhankaupungin lahti ja
> Laajalahti, annetaan luonnonsuojelijoiden p{{tt{{, kumpi on
> arvokkaampi ja j{tet{{n se rauhaan.
Seka Vanhankaupunginlahti etta Laajalahti ovat valtakunnallisella
tasolla linnustoltaan erityisen arvokkaita kosteikkoja, ja molempien
suojelu suoja-alueineen on valttamatonta, mikali kosteikkoja aiotaan
tassa maassa merkittavassa maarin suojella. Pesivien lintulajien
perusteella lasketun suojelupistearvon mukaan Vanhankaupunginlahti
on merenlahdistamme 6. arvokkain ja Espoon Laajalahti 11. arvokkain.
[Keranen, Soveri, 'Kosteikko', 1979. Joku voinee siteerata tuoreempia
tietoja?]
Nama lintulahdet suojavyohykkeineen eivat ole pinta-alallisesti
kovinkaan suuria, eika paakaupunkiseudullakaan luulisi olevan
tarpeen rakentaa niiden suojavyohykkeille. Rakentamatonta
peltoa kun loytyy viela yllin kyllin.
Markus Bjorksten
Petteri Kortelainen
>Seka Vanhankaupunginlahti etta Laajalahti ovat valtakunnallisella
>tasolla linnustoltaan erityisen arvokkaita kosteikkoja, ja molempien
>suojelu suoja-alueineen on valttamatonta, mikali kosteikkoja aiotaan
>tassa maassa merkittavassa maarin suojella. Pesivien lintulajien
>perusteella lasketun suojelupistearvon mukaan Vanhankaupunginlahti
>on merenlahdistamme 6. arvokkain ja Espoon Laajalahti 11. arvokkain.
>[Keranen, Soveri, 'Kosteikko', 1979. Joku voinee siteerata tuoreempia
>tietoja?]
Eli n{m{ merenlahdet eiv{t olekaan niin "korvaamattomia" kuin on haluttu
antaa ymm{rt{{. Vanhankaupunginlahdesta k{ydyst{ keskustelusta on ainakin
t{ll{inen tarkemmin lintuvesi{ tuntematon saanut sellaisen k{sityksen, ett{
kyseinen alue olisi Suomen k{rjess{ ja It{merell{kin todella merkitt{v{,
n{in ei taidakaan olla. Laajalahti ei kuulu edes kymmenen arvokkaimman
joukkoon. Jos Laajalahti rakennetaan, linnut ja bongarit l|yt{nev{t
uuden kodon.
>Nama lintulahdet suojavyohykkeineen eivat ole pinta-alallisesti
>kovinkaan suuria, eika paakaupunkiseudullakaan luulisi olevan
>tarpeen rakentaa niiden suojavyohykkeille. Rakentamatonta
>peltoa kun loytyy viela yllin kyllin.
Alle 10 kilometri{ keskustasta?
Petteri Kortelainen
Petteri Kortelainen
> on kaksi lintulahtea, Vanhankaupungin lahti ja Laajalahti, annetaan luonnon-
> suojelijoiden p{{tt{{, kumpi on arvokkaampi ja j{tet{{n se rauhaan.
> voi k{yd{ niin, ett{ molemmat tukehtuvat asutuksen paineeseen.
>Höpön höpön. Helsingin seudun rakentamisen kasvu on aika mitätöntä.
>Väestöhän ei kasva, ainostaan asumisväljyys.
Helsingin seudun v{est| kasvaa n. 15000 henke{ eli n. 1.5 prosenttia
vuodessa, t{m{ kotitalouksien m{{r{n kasvun lis{ksi aiheuttaa mittavan
uudisrakennustarpeen. Nykyisell{ asuntojen rakennustahdilla on Helsingiss{
10 vuoden p{{st{ todella paha asuntopula. Asunnot olisi tietysti ekologisesti
j{rkevint{ rakentaa l{helle palveluita ja mielell{{n jo osittain
rakennetuille alueille(Esim. Laajalahti ja Viikki). Jos Laajalahti ja
Vanhakaupunginlahti suojellaan tiukasti aiheutetaan kaupunkirakenteen
hajautumista ja ymp{rist|n kuormitus kasvaa. Suo siell{, vetel{ t{{ll{.
Petteri Kortelainen
Petteri Kortelainen
>Palveluita? Mitä kumman palveluita Laajalahdessa on, sellaisia joita
>ei olisi jokaisessa pikku lähiössä ja kylässä? Ainakin kun pari vuotta
>sitten Otaniemessä asuen etsin uutta asuntoa ja kävin Laajalahdessakin,
>totesin sen palveluiltaan huonommaksi.
Laajalahden palvelut ovat l{hinn{ Tapiolassa ja Lepp{vaarassa.
Petteri Kortelainen
Marko Hamilo
> Eli n{m{ merenlahdet eiv{t olekaan niin "korvaamattomia" kuin on haluttu
> antaa ymm{rt{{. Vanhankaupunginlahdesta k{ydyst{ keskustelusta on ainakin
> t{ll{inen tarkemmin lintuvesi{ tuntematon saanut sellaisen k{sityksen, ett{
> kyseinen alue olisi Suomen k{rjess{ ja It{merell{kin todella merkitt{v{,
> n{in ei taidakaan olla. Laajalahti ei kuulu edes kymmenen arvokkaimman
> joukkoon. Jos Laajalahti rakennetaan, linnut ja bongarit l|yt{nev{t
> uuden kodon.
Kuinka korvaamattomiksi ne on annettu ymmärtää?
Pääkaupunkiseudulla asuu miljoona asukasta, joten virkistysalueina nämä
merenlahdet ovat sitäkin merkittävämpiä.
> >Nama lintulahdet suojavyohykkeineen eivat ole pinta-alallisesti
> >kovinkaan suuria, eika paakaupunkiseudullakaan luulisi olevan
> >tarpeen rakentaa niiden suojavyohykkeille. Rakentamatonta
> >peltoa kun loytyy viela yllin kyllin.
>
> Alle 10 kilometri{ keskustasta?
Henttaan pellot ovat muutaman kilometrin päässä Laajalahdesta. Joillekin
suojelijoille ne edustavat merkittäviä maisema- ja virkistysarvoja. Jos
luonnonsuojelijoita halutaan syyttää suhteellisuudentajun puutteesta,
siinä olisi paljon parempi kohde.
> Petteri Kortelainen
-- - - - - http://www.vyh.fi/ym/people/Marko_Hamilo.html - - - - - - --
Marko....@Helsinki.fi voice: + 358 0 1991 9452
Ministry of the Environment fax: + 358 0 1991 9602
P.O. Box 399 FIN-00121 Helsinki Opinions above are mine!
-- - - - - - - - - http://www.helsinki.fi/~hamilo - - - - - - - - - - --
Marko Hamilo
> Helsingin seudun v{est| kasvaa n. 15000 henke{ eli n. 1.5 prosenttia
> vuodessa, t{m{ kotitalouksien m{{r{n kasvun lis{ksi aiheuttaa mittavan
> uudisrakennustarpeen. Nykyisell{ asuntojen rakennustahdilla on Helsingiss{
> 10 vuoden p{{st{ todella paha asuntopula. Asunnot olisi tietysti ekologisesti
> j{rkevint{ rakentaa l{helle palveluita ja mielell{{n jo osittain
> rakennetuille alueille(Esim. Laajalahti ja Viikki). Jos Laajalahti ja
> Vanhakaupunginlahti suojellaan tiukasti aiheutetaan kaupunkirakenteen
> hajautumista ja ymp{rist|n kuormitus kasvaa. Suo siell{, vetel{ t{{ll{.
Periaatteessa olet mielestäni oikeassa siinä, että joskus
luonnonsuojelunäkökohdat ovat ristiriidassa ympäristönsuojelun kanssa
(tiiviimpi kaupunkirakenne -> vähemmän päästöjä) ja sekin lienee totta,
että on (kiihko)luonnonsuojelijoita, jotka sitten astuvat hajanaisen
kaupunkirakenteen alhaisen energiatehokkuuden vetelään toisaalla.
Mutta, herrankiesus sentään, Laajalahden suojelu ei kyllä ole syy Espoon
kaupunkirakenteen haulikkomalliin! Sen sijaan Kehä kakkosen vastustukseen
sopivat kyllä molemmat täällä esitetyt argumentit ("eikö parempiakin
kohteita olisi" ja "kaupunkirakenne hajoaa"). Suhteellisuudentaju tuntuu
olevan kortilla kaikilla osapuolilla.
Petteri Kortelainen >
> JK. Ihmettelen v{h{n, eiv{tk| linnut l|yd{ uusia lev{hdyspaikkoja, kun
> vanhat h{vi{v{t? Uudenmaan rantaviivahan siirtyy koko ajan merelle p{in.
Siinä ajassa kun nykyinen Laajalahden kosteikko on muuttunut metsäksi,
uusi lintuparatiisi on sitten ehkä siirtynyt keskemmälle Laajalahtea.
Miten se liittyy tähän?
Hanna M{enp{{
: Valtakunnallisesti arvokas Laajalahden kosteikko uhattuna
Itse koen hirvitt{v{n t{rke{ksi, ett{ kaupungin keskell{kin s{ilytet{{n
mahdollisimman paljon alkuper{ist{ luontoa, jos mahdollista,
luonnontilassaan. Mm. Uudenmaan mets{alueiden pirstoutuminen on
surullista katseltavaa. Luonnonsuojelu ei ole innovaatioiden aktiivista
est{mist{.
Olisin valmis ker{{m{{n t{{ll{ keh{kolmosen ulkopuolella nimi{, mik{li
ko. adressi p{{tet{{n toteuttaa. Olisi mukava jos joku viitsisi tehd{
valmiin ukaasipohjan, ettei tarvitsisi itse aivan kaikkea v{{nt{{;
n{ytt{v{th{n vaivalla hingutut nimetkin sit{paitsi paremmilta, mik{li ne
on t|herretty huolellatehtyyn lomakepohjaan.
- Hanna
Petteri Kortelainen
>>>Miksi tiedepuistossa pesivä teknokraatti olisi kosteikossa pesivää
>>>tukkasotkaa arvokkaampi minkään mittapuun mukaan?
>>Vai, ett{ sinakin olet Linkolan linjoilla? Minun mielest{ni tukkasotkat
>>ovat parhaimmillaan paistina(nam. nam.). Ik{v{ kyll{ ne taitaa olla rauhoi-
>>tettu. :)
>>Petteri Kortelainen
>Oletko koskaan maistanut hyvin haudutetun teknokraatin lihaa?
Ikävä kyllä en käy Greenpeacen kokouksissa. Hauduttavatkohan ne teknoraatit
vai syövätkö elävältä? :)
Petteri Kortelainen
Timo Niemel{inen
>>>Vai, ett{ sinakin olet Linkolan linjoilla? Minun mielest{ni tukkasotkat
>>>ovat parhaimmillaan paistina(nam. nam.). Ik{v{ kyll{ ne taitaa olla rauhoi-
>>>tettu. :)
>>>Petteri Kortelainen
>>Oletko koskaan maistanut hyvin haudutetun teknokraatin lihaa?
>Ikävä kyllä en käy Greenpeacen kokouksissa. Hauduttavatkohan ne teknoraatit
>vai syövätkö elävältä? :)
Kyll{ ne taitavat k{ytt{{ enimm{kseen hiillostusta... :)
Timo Niemel{inen
Juha Koivisto
> : Valtakunnallisesti arvokas Laajalahden kosteikko uhattuna
>
> Itse koen hirvitt{v{n t{rke{ksi, ett{ kaupungin keskell{kin s{ilytet{{n
> mahdollisimman paljon alkuper{ist{ luontoa, jos mahdollista,
> luonnontilassaan. Mm. Uudenmaan mets{alueiden pirstoutuminen on
> surullista katseltavaa. Luonnonsuojelu ei ole innovaatioiden aktiivista
> est{mist{.
Kyllä kaupunki on kaupunki, eikä siitä alkuperäisluontoa saa voissa paistamallakaan. Tämä on
taas sitä suomalaisten geeneissä olevaa halua omistaa omakotitalo veden äärellä
rauhalloisessa luonnon helmassa lähellä palveluja. Rakennetaan kaupungit kaupungeiksi
(joiden olennaisia osia ovat puistot) ja suojellaan alkuperäisluontoa siellä, missä se
luontevasti onnistuu. Luontokappaleet tuskin häiriintyvät asutuksen laajenemisesta
Laajalahden kosteikon ympäristössä (tarkoitushan ei liene rakentaa itse kosteikkoalueelle),
mutta tuleeko meistä suomalaisista koskaan kaupunkilaisia?
Juha.
Kate Alhola
> Onko nyt tarkoituksena estää maassamme ainutlaatuisen kampuksen
> kehitys, kuristaa teknologian kehto luonnonsuojelualueella, tappaa
> hightech seimeensä? En sinänsä vastusta luonnonsuojelua, mutta rajansa
> kaikella - luulisi tähdellisempiäkin kohteita löytyvän.
Eiköhän tässä nyt ole kysymys enemmänkin periaatteellisesta halusta
rakentaa tuolle alueelle. Otaniemen alue on nykyisin kaavoitettu
hyvin harvasti ja sama määrä neliöitä olisi saatu aikaan nostamalla
Otaniemen rakennustehokkuutta. Esimerkiksi Innopolin viereen nykyisille
parkkipaikoille mahtuisi toinen samankokoinen talo, parkkipaikat voisi
rakentaa kellarikerrokseen. JET aseman paikalle saisi ihan mukavasti
kolmannen samankokoisen talon, vanhat teknologiakylän parakit voisi
korvata neljännellä jne.
Niin, oletko ajatellutm että luonto voi olla tärkeä inspiraation lähde
myös monelle hightech ihmisille ? Miksi se pitäisi tuhota ?
Kate
--
+================================================================+
! Kate Marika Alhola Internet Technologies International Oy !
! ka...@kathy.hai.fi Phone +358 400 740701 Work +358 0 7771280 !
! ka...@iti.fi Fax +358 0 8051268 !
! ka...@nic.funet.fi http://nic.funet.fi/~kate/ !
+================================================================+