Hillebergin teltat
Anonymous
Nammatj ja Nallo, onko näissä minkälaisia eroja ja kumpi olisi parempi
vaihtoehto ?
Risto Paasivirta
Nallo on kevyempi ja Nammatji paksumpaa materiaalia ja talvioloissa
paremmin tuulettuva. Myrsky avotunturissa ei ole ongelma kummankaan
kanssa.
Itselläni on vanhan mallinen (kaaret samanmittaiset) Nallo ja se on
vallan riittävän hyvä mulle.
Risto
--
int a(int b, int c){return b<1?c+1:c<1?a(b-1,1):a(b-1,a(b,c-1))
;}main(int d,char**e){printf("%d\n",a(atoi(e[1]),atoi(e[2])));}
Esa Suominen
Minulla riitti 5 - 8 m/s tuuli särkemään kaikkien EU-normien mukaan
pystytetyn Nallon. Särkyminen johtui yksiselitteisesti teltan
huonosta suunnittelusta. Onneksi teltta pitää jo tuollaisessa
hiivarissa niin helvetillistä meteliä, että nukkuminen vaatii joko
erittäin huonoa kuuloa tai rautaisia hermoja. Tämä varmistaa sen,
että olet hereillä silloin, kun teltta hajoaa. Busse näyttää
nyttemmin parantaneen minulla särkynyttä kohtaa, lisäksi hän
suosittelee käyttämään kaksia kaaria ja neuvoo laittamaan telttaan
lisää naruja. Ei nimi Hilleberg siis mikään huippulaadun tae ole,
eikä ainakaan Nallo edes valmistajan mukaan ole kaupasta ostetussa
kuosissaan mikään erityinen myrskyteltta.
Esa Suominen
Risto Paasivirta kirjoitti:
Esa Suominen
Minulla riitti 5 - 8 m/s tuuli särkemään kaikkien EU-normien mukaan
pystytetyn Nallon. Särkyminen johtui yksiselitteisesti teltan
huonosta suunnittelusta. Onneksi teltta pitää jo tuollaisessa
hiivarissa niin helvetillistä meteliä, että nukkuminen vaatii joko
erittäin huonoa kuuloa tai rautaisia hermoja. Tämä varmistaa sen,
että olet hereillä silloin, kun teltta hajoaa. Busse näyttää
nyttemmin parantaneen minulla särkynyttä kohtaa, lisäksi hän
suosittelee käyttämään kaksia kaaria ja neuvoo laittamaan telttaan
lisää naruja. Ei nimi Hilleberg siis mikään huippulaadun tae ole,
eikä ainakaan Nallo edes valmistajan mukaan ole kaupasta ostetussa
kuosissaan mikään erityinen myrskyteltta.
Esa Suominen
Risto Paasivirta kirjoitti:
> Nallo on kevyempi ja Nammatji paksumpaa materiaalia ja talvioloissa
Panu Finnila
> Nammatj ja Nallo, onko näissä minkälaisia eroja ja kumpi olisi parempi
> vaihtoehto ?
Kannattanee miettiä tulevaa käyttötarkoitusta. Nallohan on kevyempi,
halvempi jne. Eli mukava kesäteltta. Kahden hengen teltta kulkee
mukavasti yksinkin. Kaksi mahtuu myös kivasti sisään. Eteinen on
hyvin pieni ja sinne ei isoja varusteita mahdu. Keitteleminen onnistuu
joten kuten, mutta onhan se epäsuositeltavaa. Tuulettuu vähän huonosti
ilman erikoisjärjestelyitä.
Sateella ja talvella sitä osaa arvostaa mm. sen raskaamman vaihtoehdon
mukanaan tuomaa isoa eteistä. Oi että on mukavaa kun seitsemän miestä
mahtuu räntäsateen sattuessa samaan telttaan keittelemään. Ja paremmat
tuuletukset on hyvä asia varsinkin talvella.
--
- panu
Risto Paasivirta
Esa Suominen <Esa.Su...@Kajaani.fi> wrote:
>
>Minulla riitti 5 - 8 m/s tuuli särkemään kaikkien EU-normien mukaan
>pystytetyn Nallon. Särkyminen johtui yksiselitteisesti teltan
Mulla ei ole ollut ongelmia. Useampia myrskyjä avotunturissakin
koettu. Siis vuoden 2000 mallin kanssa, joka muotoilultaan ja
painoltaan muistutti Nammatjia paljon enemmän kuin nyky-Nallo.
(Myönnän, että pystytän teltan mahdollisimman suojaiseen paikkaan,
enkä ole mitannut kokemiani tuulia.)
>eikä ainakaan Nallo edes valmistajan mukaan ole kaupasta ostetussa
>kuosissaan mikään erityinen myrskyteltta.
Too bad. Sitten varmaan kannattaa valita Nammatji, jos haluaa
avotunturissa telttailla.
>Esa Suominen
Antti Jaatinen
> huonosta suunnittelusta. Onneksi teltta pitää jo tuollaisessa
> hiivarissa niin helvetillistä meteliä, että nukkuminen vaatii joko
> erittäin huonoa kuuloa tai rautaisia hermoja. Tämä varmistaa sen,
Keronissa nukkuessa kerran tuuli kääntyi puhaltamaan sopivasti viistosti siten,
että suojan puolelle taisi tulla kunnon pyörre. Ulkoteltan kaarien välinen osa
läpätti kyllä aika kovaäänisesti. Öinen kaiken mahdollisen kiristys auttoi.
Keron kesti aamuisen kovan tuulen pitkän sivun puolelta ryhdikkäästi, mutta
viereinen Fjällräven Akka Turist meni kyllä aika lyttyyn.
--
Antti Jaatinen
tos...@hukassa.com
mutta kolmea erilaista Nalloa on tullut reissussa kuljetettua.
Jos tarve on kolmen vuodenajan teltalle, niin Nallo suomalaisissa
olosuhteissa riittävä. Sen etuna on keveys tilavuuteensa nähden.
Uusi Nallo tuulettuu myös hyvin
http://www.saunalahti.fi/rance/rruutu/nallo2005.htm ja kaariongelmat
yleisesti ottaen ovat historiaa.
Telttakepit ovat ainoa huomauttamisen aihe hinnan lisäksi :(
Markku Lukkari
"Anonymous" <aa...@cc.dd> wrote in message
news:FM%if.368$0x...@read3.inet.fi...
> Tarkoitus olisi hankkia ensikesäksi teltta, olen tässä katsellut malleja
> Nammatj ja Nallo, onko näissä minkälaisia eroja ja kumpi olisi parempi
> vaihtoehto ?
Nallosta ei ole kokemuksia, mutta Nammatj on hyväksi havaittu ja paljon
kopioitu malli. En kyllä ole varma, että onko Nammatj vai Fjällräven Akka se
alkuperäinen.
Jos meinaa käyttää avotunturissa, niin kannattaa kiinnittää huomiota
kiinnitysnarujen määrään ja suuntaan. Tuuli kääntyy kuitenkin yöllä suoraan
sivulle, joten sivukiinnityksen on syytä olla tukeva.
-Markku
MB
> Minulla riitti 5 - 8 m/s tuuli särkemään kaikkien EU-normien mukaan
> pystytetyn Nallon. Särkyminen johtui yksiselitteisesti teltan
> huonosta suunnittelusta.
Tiedä sitten minkä vuoden mallinen Nallo Esalla oli, ja minkä
normien mukaan se oli pystytetty, mutta ainakin vanhaa Nalloa
(yhtä pitkät Eastonin kaaret) pidetään poikkeuksellisen hyvin
myrskyä kestävänä telttana perä tuuleen pystytettynä.
Mikä kohta siitä muuten särkyi? Sivutuuli? Olikvatko
kaikki narut kiinnitetty? (Nallo ei taida tulla valmiiksi
vinonarut kiinnitettynä?) Mikä kohta oli huonosti suunniteltu?
Itelläni ei ole kokemusta Nallsota. Yllä oleva käsitys perustuu
etenkin Chris Townsendin mielipiteeseen. Chris on 'ammattiretkeilijä'
ja kirjailija, ja on erittäin kokenut pitkiin ultrakevyisiin
sooloretkiin vaativissakin oloissa erikoistunut vaeltaja. Chrissin
kokemuksia vanhasta Nallosta ja Aktosta löytyvät ainakin
esim hänen kirjoittamastaan 'The Backpacker's Handbook':sta, tai
rec.backcountry -ryhmän arkistoja googlettamalla.
Muutenkin. Tunnelit kestävät yleensä varsin hyvin tuulta pituus-
suunnassaan, ja sitä paremmin, mitä virtaviivaisempia (viistompia)
ovat. Esim Nallon perä - sekä uuden että vanhan - on mitä ilmei-
simmin tässä suhteessa parempi kuin Nammatjin.
Erityisen hyvinä myrskynkestäjinä on - Nallon lisäksi - pidetty
TNF:n Westwindiä, Fjällräven Cyqlonia (poistuneita malleja) ja
Stephenson Warmliten telttoja. Kaikki tunneleita. Yleensä
näillä pystytettävyys kovassa tuulessa on myös erityisen hyvä
muihin verrattuna. Cyqlonin Fjällräven väitti kestäneen 33m/s
(tjsp) Volvon tuulitunnelissa. Stephenson on testaillut telttojaan
mm auton katolle pultattuna.
Sivusuunnassa tunneleilla on enempi ongelmia, ja ovat tuulella
yleensä varsin äänekkäitä. 'Geodeettiset' ja 'hybridit' kestävät
paremmin sivu- tai pyörivää tuulta, mutta ovatkin sitten selvästi
painavempia, usein vaikeampia pystyttää tuulessa ja suurin
kestetty tuulen nopeus jäänee alhaisemmaksi kuin parhailla
tunneleilla tuulen suuntaisina.
Antti Asikainen
> normien mukaan se oli pystytetty, mutta ainakin vanhaa Nalloa
> (yhtä pitkät Eastonin kaaret) pidetään poikkeuksellisen hyvin
> myrskyä kestävänä telttana perä tuuleen pystytettynä.
Mitkä seikat myrskynkestävyyteen vaikuttavat? Jos narut pysyvät
maassa, niin voivatko kaaret katketa siitä huolimatta? Olen joskus
kaaria käsipelin työnnellyt ja ravistellut ja miettinyt, että miten
ne voivat katketa, jos narut pysyvät kiinni. Mutta kai ne voivat.
Antti
Esa Suominen
Minusta kannattaa uskoa omiin kokemuksiin. Noita kaikentietäviä
auktoriteetteja löytyy joka lähtöön. Yksi kirjoittaa yhtä ja
toinen toista. Jokainen löytää varmasti vahvistusta omalle
uskolleen.
Särkynyt telttani on uutta mallia, siinä on siis eri pituiset kaaret.
Teltta oli pystytetty täysin siinä olleen ohjevihkosen mukaisesti,
tietenkin tuulen suuntaiseksi ja käytin kaikkia teltassa olleita
kiinnitysnaruja. En tiedä mitä vinonaruja tarkoitat, mutta minusta
500 euron hintaisessa teltassa pitää olla kaikki tarpeelliset narut
mukana. Tuohon hintaan ei voi olla käyttäjän velvollisuus ryhtyä
kehittelemään siihen vielä jotain omia lisävirityksiä.
Teltta särkyi seuraavalla tavalla: Nallon ahteri on maassa kiinni
kolmella narulla. Ne on kiinnitetty metallirenkaisiin, jotka puolestaan
on kiinnitetty teltan helmaan kangasnauhoilla. Noissa metallirenkaissa
oli sen verran terävät reunat, että kun tuuli ravisteli telttaa, ne
paitsi nyrhivät naruja, katkaisivat käsittämättömän ohuesta
kanttinauhasta tehdyt lenkit, joilla ne olivat kiinni teltassa. Teltan
takapää siis irtosi kiinnikkeistään.
Ei se mikään korjaamaton paikka ollut, mutta esimerkiksi keskiyöllä
oikeassa räntämyrskyssä tilanne olisi ollut vähintään
kiusallinen. Minusta tuota voi kutsua surkeaksi laaduksi ja se herätti
kysymyksen, mikä paikka seuraavaksi hajoaa. Minulla oli koko tuulisen
reissuni alusta lähtien ollut sellainen tunne, että teltta ei
loputtomiin kestä tuulenpuuskien rynkytystä, joka kuitenkin kohdistuu
vain pariin pisteeseen. Kun tämä aavistus sitten toteutui, katsoin
parhaaksi keskeyttää retkeni ja palata asiaan luotettavamman teltan
kanssa. Lisämausteena oli se, että tuulisina öinä yöunet olivat
jääneet helvetillisen paukkeen takia varsin vähäisiksi.
Käräjöin asiasta aika äkäisenä Herra Teltantekijän kanssa.
Olisin halunnut purkaa kaupan tai vaihtaa teltan tukevampaan, mutta
tuohon hän ei edes vastannut. Sen sijaan sain uuden pääliteltan,
jossa kanttinahat on korvattu huomattavasti tukevammilla. Lisäksi
telttaan on lisätty neljä kiinnityspistettä ja pystytysohjeitakin
muutettu. Tuskin kyseessä on pelkästään minua varten tehty
erikoispainos. Siitä päättelen, että jollain muullakin on ollut
samantapaisia ongelmia.
Myrskyistä avotunturissa vielä pari sanaa. Yhden retken tuulimittarin
kanssa tehneen asiantuntemuksella voin omana kokemuksenani sanoa, että
kauniilla ja lämpimällä säällä päiväsaikaan tuulen voimakkuus
on helppo arvioida oikein. Mutta kun vettä tulee kuin paloruiskusta ja
pilvet kulkevat korvien tasolla, tuulen voimakkuuden arvioi helposti
kaksinkertaiseksi, varsinkin jos illan pimeneminen vielä tehostaa
vaikutelmaa. Ja kun on Nallon sisällä, kuvittelee tuulen nopeuden
vähintään viisinkertaiseksi. Myrskyn raja taitaa Suomessa olla
kymmenen minuutin keskiarvona 21 m/s ja Ruotsissa 25 m/s. Se on
avotunturissakin käsittääkseni aika harvinaista. Silloin elämä
Nallossa saattaa olla melko tukalaa. Se, suvaitseeko myrsky puhaltaa
teltan kannalta optimaalisesta suunnasta on tosielämässä osaksi
aivan onnesta kiinni. Sen varaan ei minusta kannata kovin paljon
laskea. Kysyin muuten Busselta myös sitä, kuinka kovan tuulen Nallo
hänen mukaansa kestää. Luulisi heidän sitä testanneen. Sain
todella poliitikkomaisesti kiertelevän vastauksen.
Varmuuden vuoksi: Tiedän kyllä, että lähes kaikki naparetkeilijät
yms. käyttävät Hillebergin tunneleita. Nallokin on minusta monessa
suhteessa aivan erinomainen teltta. Mutta ei nimi Hilleberg ja korkea
hinta takaa huippulaatua eikä sitä, että kaikki yksityiskohdat on
todella viimeisen päälle mietitty ja toteutettu. Kuten yleinen
käsitys tuntuu olevan.
Esa Suominen
tos...@hukassa.com
luvattoman paljon, eikä enää voi tuudittautua sen varaan, että
ostaessaan Hillebergin saa _huolettoman ja laadukkaan_ teltan.
Itse on otettava selvää mahdollisista ongelmista ja tarkistettava
vastaavatko ominaisuudet omia vaatimuksia. Tuon hintaisessa teltassa se
on anteeksiantamatonta.
Nytkin oli tässä tapauksessa säästetty ihan pikku jutuissa ja
pilattu kerralla kokonaisuus.
Antti Asikainen
Mainittu ammatikseen retkeilevä auktoriteetti on satunnaiseen
retkeilijään verrattuna melko luotettava lähde. Pelkästään hänen
nettiin kirjoittamasta aineistostaan näkee, että faktojen taustalla
on aito ja vankka kokemus, eikä hänellä myöskään ole tapana
ylistää kaikkea, vaan myös negatiiviset seikat tuodaan rohkeasti
esiin. Toki myös omalla kokemuksella on arvoa, mutta sen perusteella
ei kannata yleistää liiaksi, koska se on vain oma kokemus.
Muistanko oikein, että Hillebergillä on tapahtunut sukupolvenvaihdos.
Olisikohan samalla bisnesfilosofia muuttunut, koska olen lukenut
muitakin huonoja kokemuksia uudemmista Hilleistä. Enemmän rahaa ja
vähemmän laatua?
Antti
Markku Lukkari
"Esa Suominen" <Esa.Su...@Kajaani.fi> wrote in message
news:1133506299.1...@g44g2000cwa.googlegroups.com...
Särkynyt telttani on uutta mallia, siinä on siis eri pituiset kaaret.
Eikö Nallon malli muuttunut jossain välissä ihan täysin. Vanha oli
malliltaan kuin Nammatj, mutta kevyempää kangasta ym. Uudessa on sitten ihan
erilainen ankkurointi vähemmillä naruilla.
-Markku
Mika Leinonen
>Eikö Nallon malli muuttunut jossain välissä ihan täysin. Vanha oli
>malliltaan kuin Nammatj, mutta kevyempää kangasta ym. Uudessa on sitten ihan
>erilainen ankkurointi vähemmillä naruilla.
Muuttui. Ensimmäisenä "uuden mallin" vuonna oli huonot kaaret. Ja tänä
vuonna muutoksena oli parempi tuuletus.
Allekirjoittaneella ei ole ollut mitään Hillebergin telttaa, mutta
intternetin ansiosta tällaisetkin seikat tarttuvat kiinnostuneen
mieleen.
Markku Lukkari
"Antti Asikainen" <Asika...@yahoo.com> wrote in message
news:1133444228.2...@o13g2000cwo.googlegroups.com...
>Mitkä seikat myrskynkestävyyteen vaikuttavat? Jos narut pysyvät
>maassa, niin voivatko kaaret katketa siitä huolimatta? Olen joskus
>kaaria käsipelin työnnellyt ja ravistellut ja miettinyt, että miten
>ne voivat katketa, jos narut pysyvät kiinni. Mutta kai ne voivat.
Narujen pitää pysyä sekä maassa, että teltassa, ja ne eivät saa katketa.
Mitä useampi naru, niin sitä vähemmän kuormaa / kiinnityspiste. Kesällä
maakiila on usein heikoin lenkki, talvella voi käyttä lumiankkuria, jolloin
heikoin lenkki on jossain muualla.
-Markku
tos...@hukassa.com
ulkomuoto vaihtui Nammatj:in näköisestä mallista takapäästään
matalammaksi. Kaareet muuttuivat eripituisiksi ja kaarien valmistaja
vaihtui, sekä teltan materiaali muuttui ohuemmaksi. Aluksi niissä
kaarissa oli pujoitusongelmia, jotka johtuivat jatkosten kohdalla
olevasta isommasta raosta. Toinen ongelma kaarissa oli kun putket
alkoivat repeillä jatkoskohdista. Melko pian kaaret vaihdettiinkin
saman valmistajan laadukkaampiin (ja kalliimpiin) malleihin.
Viimeisin muutos on ollut tämän vuoden mallissa, jossa tuuletusta on
paranneltu ja maakiilojen mallia vahdettu.
Mielenkiintoista olisi tietää onko Esan havainnoima ongelma korjattu
tässä viimeisessä mallissa.
Risto Paasivirta
Vanhempi oli, sikäli kun osaan Nammatjia hypistelemättömänä sanoa,
muodoltaan just, eikä melkein samanlainen. Päästä kaivaen erona:
ei maakiiloan paikkoja kaarien päiden kohdalla (onhan Nammatjissa,
"pystytysohje" Hillen sivulta ei kerro yhtään mitään... pyllystä),
ei naruja tuuletusaukoissa(?), ei tuuletusaukkoa takaseinässä, ohuempi
kangas sisäteltan lattiassa, ei vetoketjua absidin sivussa, hämärä
muistikuva että painoero oli jotain 400gr brutto ja hintaero muutama
sata mk. Erityisesti ulkoteltan kangas (silloin Keron 1500) ja kaaret
(Easton) oli samat. Ilmeisesti Hillellä ovat menestyksekkäästi kasvattaneet
eroa mallien välille ja (vaikka olen täysin tyytyväinen omaan vanhanmallin
Nallooni,) nykyisistä valitsisin Nammatjin näillä tiedoilla.
> -Markku
MB
> Minusta kannattaa uskoa omiin kokemuksiin. Noita kaikentietäviä
> auktoriteetteja löytyy joka lähtöön. Yksi kirjoittaa yhtä ja
> toinen toista. Jokainen löytää varmasti vahvistusta omalle
> uskolleen.
Ei siis ihme, että kirjoituksesi herätti pientä skeptisyyttä... ;)
Johonkin on kuitenkin uskottava, jos - ja kun - ei itse ole
kaikkea kokeillut, testannut ja tutkinut. Itse arvostan kyllä
Townsendin korkealle, ja koen tuntevani hänet henk.kohtaisesti.
> En tiedä mitä vinonaruja tarkoitat, mutta minusta
> 500 euron hintaisessa teltassa pitää olla kaikki tarpeelliset narut
> mukana.
Mukana, kyllä, muttei välttämättä valmiiksi kiinnitettynä.
> Tuohon hintaan ei voi olla käyttäjän velvollisuus ryhtyä
> kehittelemään siihen vielä jotain omia lisävirityksiä.
Valitettava tosiasia on, ettei rahalla välttämättä saa laatua.
Kamat pitäisi aina testata etukäteen, mikä käytännössä voi
olla aika hankalaa. Itse olen törmännyt Hillebergin kanssa
vähän samantapaiseen lapsukseen:
Nammatj '93:n kaariholkkien kuminauhat olivat liian lyhyet
kovalla pakkaselle. Kireällä pakkasellahan kangas tunnetusti
"kutistuu" (menee pienelle rypylle, jota ei käytännössä voi
vetää suoraksi), eikä mitoitus tahtonut millään riittää
kaarien saamiseksi paikoilleen. Ei kamalasti naurattunut
kolmenkymmenen asteen pakkasessa pimeässä metsässä väsyneenä
selvittää mistä kiikastaa. Korjaus oli toki helppo: turhat
nauhat poikki.
> Käräjöin asiasta aika äkäisenä Herra Teltantekijän kanssa.
> Olisin halunnut purkaa kaupan tai vaihtaa teltan tukevampaan, mutta
> tuohon hän ei edes vastannut. Sen sijaan sain uuden pääliteltan,
> jossa kanttinahat on korvattu huomattavasti tukevammilla. Lisäksi
> telttaan on lisätty neljä kiinnityspistettä ja pystytysohjeitakin
> muutettu. Tuskin kyseessä on pelkästään minua varten tehty
> erikoispainos.
Hilleberg säätää jatkuvasti tuotteitaan, ja kaiketi testaaminen
muutoksien jälkeen saattaa jäädä puutteelliseksi. Tekeekö joku
sitten parempia telttoja? En tiedä. Ehkä Helsport? Mutta kyllä
niistäkin on löytynyt suunnittelulapsuksia.
Käytännössä olen päätynyt ostamaan Hilleltä useampia telttoja, kun
mallit ja ratkaisut ovat tuntuneet sopivan hyvin tarpeisiini -
joskin sitäkin huonommin lompakolleni. Näkyvät muuten ko
kuminauhatkin pidentyneen. Erikoispainoksia Hille kyllä muuten
osaa ja voi tehdä.
Jos haluaa tunnelin, jossa kaaret kiinnittiyvät ulkotelttaan,
ja ulkoteltta on silikonipäällystettyä polyamidia, ei ole kovin
montaa vaihtoehtoa. Esim angloamerikkalaisessa telttasuunnittelussa
em ratkaisut ovat käsittämättömän harvinaisia.
Mitä muuten kaupan purkamiseen tulee, niin purkaminen on
mahdollista vain sen kanssa, jonka kanssa kauppa on alunperin
solmittu, tietysti. Ostitko suoraan Hilleltä?
MB
> Vanhempi [Nallo] oli, sikäli kun osaan Nammatjia hypistelemättömänä
Ei. Vanhassa Nallossa kaaret ovat lähempänä toisiaan, ja
jalkopää on siten viistompi. Virtaviivaisuutta Nammatjiin
verrattuna parantaa lisäksi erityisesti venttiilin puuttuminen
jalkopäästä.
Oma '93 Nammatjini on vielä pidennettävää mallia, jolloin absidin
saa lisävarustepidennysosalla Nammatj GT:n kokoisesksi,
mutta lopputulos on GT:tä selvästi painvampi. Sittemmin
pidennysmahdollisuudesta luovuttiin, ja pienemmän oviaukon myötä
lyhyen Nammatjin painoa saatiin vähennettyä.
Nallossa on kaiketi aina ollut ohuempi pohjakangas kuin "raskaissa"
Hillebergeissä. Uudessa Nallossa ulkokangaskin on kevyempi.
Tero Ahlqvist
"Markku Lukkari" <etu....@nokia.POISTA.com> wrote in message
news:Jfijf.16072$_k2.2...@news2.nokia.com...
Kun tässä keskustelussa mainitaan sivutuuli ja Fjällräven Akka, niin
ajattelin
lisätä soppaan viimekesäisen kokemuksen uuden Akka RST:n kanssa.
Akkaan on kopioitu nuo Hillen kiristettävät tassut kaarien päihin. Mutta
jostain syystä Akan kiristysvara ei tunnu riittävän. Vaikka kiristyksen
vetää loppuun asti, kaari tai kangas jää hieman löysäksi.
Kesällä leiriydyimme Maarianhaminan leirintäalueelle. Yöllä alkoi tuulla
melko kovaa ja tietysti sivusta. Leiri oli jo rakennettu ja paikka oli
sellainen, että ei viitsinyt telttaa kääntääkään. Laitoin sitten sivunarut
kiinni ja kiristin ne hyvin. Perhe (2- ja 4- vuotiaat lapset) nukkuivatkin
melko hyvin koko yön, mutta aamulla havaitsin keskikaaren katkenneen
keskeltä. Katto oli kuin harjakatto. Vaikka kaaren repeämiskohta oli
hyvin terävä, telttakangas oli kuitenkin sen kestänyt repeämättä.
En keksinyt tuohon mitään muuta selitystä, kuin että kaari ei ollut
tunnelissaan aivan 'piukalla'. Ja nyt kun sivunaruja kiristettiin,
päällikangas venyi senverran, että ylin kaariliitos alkoi 'irvistää'.
Nyt kun kaariliitos ei ollut pohjassa vaan huulilla, ulkoputki
oli revennyt ikävän näköisesti halki tuulen ravistellessa telttaa.
No kaari saatiin korjattua sahaamalla revennyt osa leathermanilla
pois, ja vaihtamalla revennyt kaari päätymmäiseksi, jolloin jos
repeämäkohtaan jäi jotain halkeamia, se ei kuormitu niin paljon.
Huolimatta kiroilusta, melko helppo korjaus leirintäalueella kesällä.
Tunturissa talvella en ehkä haluaisi sitä tehdä.
En tiedä koskeeko yksi yhteen Hillen telttoja, mutta kannattaa ne
tassut kiristää myrskyssä vaikka viimeisenä vielä ennen nukkumaan
menoa. Kankaan kireys kun vaihtelee kosteuden ja lämpötilojen mukaan,
niin vaikka kaaret olisivat olleet kireällä pystytettäessä, saattavat
ne olla hetken päästä löysällä.
Ja nyt kun tuli asia puheeksi, täytyneekin ottaa Fjällräveniin
asian tiimoilta yhteyttä. Mielestäni tuo, että tassuilla ei saada
kaarta kireäksi on selkeä suunnittelu/mitoitusvirhe.
-Tero-
MB
> En kyllä ole varma, että onko Nammatj vai Fjällräven Akka se
> alkuperäinen.
Nammatj on vanhempi, ja Akka heikompilaatuinen plagiaatti.
Greendoor alkoi tosin tuoda Hillejä maahan vasta kun Akka oli
jo Suomen markkinoilla. Aiemmin Hilleberg harrasti koko Pohjolassa
vain postimyyntiä suoraan valmistajalta hinnan pitämiseksi
kurissa.
Tyylilleen uskollisena Lassi mainosti Akkaa "aitona ja
alkuperäisenä", kun Hille tuli naapurikauppaan.
Esa Suominen
En pyri guruksi gurun paikalle. En tunne mainitsemaasi henkilöä,
minun mielessäni ovat lähinnä lehtien testit. Niitäkin ovat
tekemässä ammattilaiset, joiden tietoa, taitoa, kokemusta,
arvostelukykyä tai rehellisyyttä en mitenkään aseta kyseenalaiseksi
vaan päinvastoin, suuresti kunnioitan.
Olen hankkinut useamman kuin yhden testivoittajan ja uusia retki- (tai
muita) välineitä hankkiessani tutkin tarkkaan, mitä niistä on
testeissä kirjoitettu. Tuotteiden omat mainokset ja esitteet eivät
liene paras mahdollinen tietolähde ja omat testausmahdollisuudet
yleensä rajoittuvat hypistelyyn kaupassa. Käyttäjät
pääsääntöisesti joko ylistävät tai ainakin kehuvat omia
hankintojaan, joten ei sieltäkään suunnasta välttämättä kovin
luotettavaa tietoa saa. Mutta epäilen silti, että hankkimalla vain
TM, Erä-, Retki- jne lehtien testivoittajia, ei välttämättä saa
juuri niihin omiin tarpeisiin parhaita tuotteita. Mitä enemmän omaa
kokemusta on karttunut, sitä enemmän olen testeistä koittanut
testivoittajan sijasta hakea tietoa niistä ominaisuuksista, jotka
minulle ovat tärkeitä. Testejä pitää yrittää lukea myös rivien
väleistä ja koettaa tehdä tulkintoja, mutta aina sekään ei
onnistu. Ja kun lukee useamman testin, niin samasta asiasta voi olla
päinvastaisia tuloksia. Siis ammattilaisetkin voivat olla tuotteista
aivan eri mieltä. Toiseen suuntaan voi taas vaikuttaa sopuli/keisarin
uudet vaatteet -ilmiö. Ihmisiähän ne testaajatkin ovat. Mihin
sitten pitää luottaa? Yleensä tietenkin siihen, joka kehuu sitä jo
itsellä olevaa tai etukäteen omassa mielessä parhaaksi arvioimaa
tuotetta. Jotain tämän tapaista tarkoitin sillä, että jokainen
löytää varmasti mieleisensä asiantuntijan.
>Mitä muuten kaupan purkamiseen tulee, niin purkaminen on
>mahdollista vain sen kanssa, jonka kanssa kauppa on alunperin
>solmittu, tietysti. Ostitko suoraan Hilleltä?
Teltan myyjä nimenomaan otti esille mahdollisuuden, että valmistaja
ehdottaa kauan purkamista. Siitä intouduin itse ehdottamaan sitä
valmistajalle, koska he minun mielestäni olivat esittäneet
tuotteestaan katteettomia lupauksia.
>Nammatj '93:n kaariholkkien kuminauhat olivat liian lyhyet
>kovalla pakkaselle. Kireällä pakkasellahan kangas tunnetusti
>"kutistuu" (menee pienelle rypylle, jota ei käytännössä voi
>vetää suoraksi), eikä mitoitus tahtonut millään riittää
>kaarien saamiseksi paikoilleen. Ei kamalasti naurattunut
>kolmenkymmenen asteen pakkasessa pimeässä metsässä väsyneenä
>selvittää mistä kiikastaa. Korjaus oli toki helppo: turhat
>nauhat poikki.
Tuo on valitettavan tuttu ilmiö. Kun kovassa pakkasessa rukkaset
kädessä yrittää kiinnittää Terra Novan pääliteltan viimeistä
kulmaa, se ei ole todellakaan lapsille sopivaa kuultavaa. Yhdellä
kädellä kun pitää kiinni teltasta ja toisella vetää pakkasen
kutistamaa päälitelttaa, niin sitten pitäisi olla vielä kolmas
käsi laittamaan se nauhassa oleva rengas kaaren päähän. Riittävän
kovassa tuulessa se saattaa jäädä tekemättä. Mutta eipä teltta
lepata, jos sen pystyyn onnistuu saamaan. Silti, muovikuppeihin muina
kuin juoma-astioina olen aina suhtautunut suurella epäluulolla.
Esa