Halpa=huono / Kallis=hyvä
Seppo Vuorinen
kalliilla hyvää.
Hyvä esimerkki halvalla hyvää ostamisesta on purkinavaaja.
GWS:n "karvalakkimallin" purkinavaajasta ei tarvitse maksaa itseään
kipeäksi, saaden silti itselleen mitä oivallisimman tuotteen siihen
tarkoitukseen mihin sen on hankkinutkin, eli purkinavaamiseen.
Kyllähän tuohonkin tarkoitukseen on saatavilla mitä eriskummallisempia
vempaimia joista pyydetään vaikka kuinka paljon. Toki jos tarkoituksena
on säilyttää purkit askartelua varten, niin tekeväthän monet tuota
GWS:ää siistimpää jälkeä.
Samalla tavalla retkikäytössä moni muukin tuote halpuudestaan huolimatta
täyttää sen tehtävän johonka se on suuniteltukin.
Eihän sitä voi kiistää etteikö kalliillakin tuotteilla ole paikkaansa
retkeilynkin saralla, mutta mikään välttämättömyyksiä ne eivät ole jos
puhutaan jokamiesluokan resuamisesta suomalaisessa luonnossa.
Paras tae luonnossa selviytymiseen on välineistä riippumatta se, että
liikuskelee, ja oleilee siellä mahdollisimman paljon.
TimoKoo
"Seppo Vuorinen" <umpihanki@ei_tata_saunalahti.fi> wrote in message
news:bQYzh.10924$9A....@reader1.news.saunalahti.fi...
> Samalla tavalla retkikäytössä moni muukin tuote halpuudestaan huolimatta
> täyttää sen tehtävän johonka se on suuniteltukin.
> Eihän sitä voi kiistää etteikö kalliillakin tuotteilla ole paikkaansa
> retkeilynkin saralla, mutta mikään välttämättömyyksiä ne eivät ole jos
> puhutaan jokamiesluokan resuamisesta suomalaisessa luonnossa.
>
Kaikkein tärkeintä on ostaa sellainen kampe, joka täyttää tarpeet. Sinänsä
liian 'hyvästä' ei ole muuta haittaa kuin lompakon oheneminen ja mahdollinen
extravitutus ao. kamppeen hävitessä/rikkoutuessa/palaessa.
Ja mikään ei ole ärsyttävämpää, kun kampe joka 'melkein toimii'. Sadetakki,
joka melkein pitää vettä. Sytkäri, joka melkein syttyy. Takki, joka melkein
pitää tuulta. Rinkka, jota on melkein mahdollista kantaa. Hyttyspäähine,
joka melkein pitää hyttyset ulkopuolella. Retkikeitin, joka melkein toimii.
Taskulamppu, joka melkein toimii metsässä. Jne..
Mielummin siis maksaa ehkä vähän ylihintaakin siitä, että saa varmasti
toimivan kamppeen. Pöljintä on säästää viisi euroa ja tilalle saa sen
'melkein toimivan' kamppeen.
Hinta yleensäkin toimii vain suuntaa-antavan indikaattorina laadusta. Paljon
maksamalla pääsääntöisesti saa hyvän tai kehnoa paremman. Halvin ei
kuitenkaan ole lähtökohtaisesti se huonoin. Kaiken a ja o on kuitenkin
ostaa sellaista mitä tarvitsee. Astronautti tarvitsee kuulakärkikynän, joka
toimii missä asennossa tahansa ja kirjoittaa vaikka suonsilmässä mateen
selkäevään. Minä tarvitsen kynän, joka ei vuoda ja sillä voi kirjoittaa
sujuvasti sisätiloissa tavalliselle paperille.
Markku Kalima
wrote:
> Eihän se noin yksioikoista ole, että halvalla saa vain huonoa, ja
> kalliilla hyvää.
>
Melkein kaikissa tuotteissa on kolme hintaryhmää - halvat, sopivat ja
kalliit.
Ensi tehdään jokin varuste (vaikka nyt keitin), joka täyttää
perusvaatimukset ihan hyvin ja maksaa jonkin verran. Sitten kun
harrastuksesta tulee suosittu, markkinamiehet ryntäävät paikalle ja
alkavat kloonata tuota toimivaa varustetta omien ideologioidensa
mukaan. Toinen tekee Lidlin krääsäkoriin ja Bilteman hyllyihin noita
"melkein toimivia" tuotteita, jotka näyttävät "aidoilta" ja toinen
hioo ko. tuotteen ominaisuuksia viimeisen asti ja tekee extreme-
huipputuotteita. Nämä huipputuotteet ovat kyllä hyviä, mutta aivan
suhteettoman kalliita tavanomaiseen käyttöön.
Eli kultainen keskitie on tässäkin paras. Ja etenkin, jos jonkun
tuotteen ostaa loppuiäkseen, ei juuri kannata noita ihan halvimpia
katsella.
Markku
Mika Leinonen
> Ja mikään ei ole ärsyttävämpää, kun kampe joka 'melkein toimii'. Sadetakki,
> joka melkein pitää vettä.
Kertakäyttösadetakki on melkein tuollainen. Vaikka niitä ottaisi varalta
useammankin vaellukselle. Tuulta ja vettä pitävä hengittämätön kevyt
sadetakki, esim. PU-pinnoitettu PE tai ehkäpä silnyloninen on kaksikäyttöinen,
paikallaan ollessa pitää kylmän tuulen ulkona, vaikka olisikin kuivaa.
Takin taaseen olisi kesäretkellä syytä olla hyvin hengittävä, sillä siis
ainakin itse pidän sellaista myös lämpimällä hyttyssuojana, ja takki on
tietenkin hupullinen siitä syystä. Tästä voisi rakentaa aasinsillan
muodin oikkuihin, nimittäin nykyisin fleece-puserot näyttävät olevan
enimmäkseen ilman huppua, joka yhdysrakenteisena olisi lämmin suhteessa
lisääntyneeseen painoon, eli siis totanoin niskan kohdalle ei jäisi
paljasta pintaa.
Tuukka L.
"TimoKoo" <timo.kooAThotmail.com> wrote in message news:45d07780$0$24602
> Hinta yleensäkin toimii vain suuntaa-antavan indikaattorina laadusta.
> Paljon maksamalla pääsääntöisesti saa hyvän tai kehnoa paremman. Halvin ei
> kuitenkaan ole lähtökohtaisesti se huonoin.
Ihmiset ei yleensä kässää laadusta ja sen arvottamisesta mitään (yleinen
huomioni yhteiskunnasta). Kun ei osata arvioida tuotteen ominaisuuksia niin
johtopäätökset menee luokkaa hinta=laatu. Kyllähän tuokin toki
jonkinlaisesta ohjenuorasta käy ja varsin usein tuotteen hinta ja laatu
korreloivat keskenään. Sen sijaan kaikkein halvimmasta varoittaisin. Se on
melkeinpä tuote kuin tuote, jos ostat sitä aivan pohjalla noruvaa paskaa
niin voit olla varma, että se tuotettu hullunkiiltosilmissä, viimeistä
senttiä jahdaten, laadusta tinkimällä. Jos ei muuta strategiaa osaa ja rahat
on vähissä, niin kaikkein alin hintasegmentti kannattaa skipata. Niihin
nimittäin valmistajat dumppaa paskat, joissa aivan kaikessa on säästelty.
Siitä hiven ylöspäin oleva hintaluokka on usein köyhälle se optimaalisin.
Yläpäässä sitten maksetaan luxuksesta, merkistä, statuksesta ja muusta
immateriaalista.
Ostamisessa tietysti auttaa paljon se, jos on tuotannollistaloudellista
kokemusta/koulutusta/näkemystä sen verta, että tietää, mitä asioiden
tuottaminen suurinpiirtein maksaa tai mitä maksaa tuotekehitys ja testaus
teollisuudessa.
Tällöin voi ne aivan halvimmat skeidat skipata suoraan sillä perusteella,
että näkee, ettei "toi hinta voi olla mahdollinen, jos tuote on asiallisesti
tehty".
Esim. Erätukun Airtexistä olen nimenomaan tämän vuoksi varsin varma, ettei
se ole kunnon kamaa. Kuka sen kankaan on kehittänyt ja miten on meininki
saada tuotekehitysinvestoinnit pois kun rätissä on hädin tuskin halvimman
nailon ripstopperin hinta sisällä?
Tuukka L.
"Markku Kalima" <mka...@pp.nic.fi> wrote in message
>mukaan. Toinen tekee Lidlin krääsäkoriin ja Bilteman hyllyihin noita
Tosin Lidlistä on sanottava, että kyseisen firman ostamat "krääsät" on usein
hintaansa laadukkaampia. Joku siellä Saksanmaalla osaa ostajan hommansa.
Biltemassa taas on laatua laidasta laitaan. Välillä kamaa on ilmiselvästi
ihan ammattityökalujakin tekevistä tehtaista - silloin kun niillä on
joutilasta kapasiteettia koneissa. Tää nyt vähän off-topicina, mutta näkee,
ettei teillä paljon käsitystä ostamisesta ole.
jaakko
Tuukkalaiset olis ihan fiksuja, ellei ne olis niin saatanan tyhmiä.
Tuukkalaisittain huono ja osaamaton valinta voi olla köyhän suurta
viisautta. Jos rahaa ei ole ja haluaa retkeillä, niin pitää opppia
elämään vajaatoimisten välineiden kanssa. Oppia taitavaksi kulkijaksi.
Turha sellaisia valintoja on parjata.
Turha sellaisille on goresta esitelmöidä.
Ostin jokunen vuosi sitten saksalaisen Suenkamara -merkkisen teltan.
Aikaisempi telttani oli amerikalainen Pohjoisnaama. Sen näki, mistä on
tingitty, jotta saadaan hinta kolmannekseen, mutta silti lopputulos on
vedenpitävä sulan oluen ajan teltta. Teltta on painava, vetskarit vähän
liian lyhyitä jne. Monta yötä olen siinä nukkunut. Vasta kun tuli eteen
varusteiden keventäminen ja tilavuuden pienentäminen, niin piti lähteä
kalliimman perään.
Tuukka get life.
--
kirjoitti,
Jaakko, vapaa meloja
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Markku Kalima
> Tää nyt vähän off-topicina, mutta näkee,
> ettei teillä paljon käsitystä ostamisesta ole.
Oliko sinulla itsetehostuksesi lisäksi tässä jokin pointti?
Markku
Seppo Vuorinen
Jos ei muuta strategiaa osaa ja rahat
> on vähissä, niin kaikkein alin hintasegmentti kannattaa skipata. Niihin
> nimittäin valmistajat dumppaa paskat, joissa aivan kaikessa on säästelty.
> Siitä hiven ylöspäin oleva hintaluokka on usein köyhälle se optimaalisin.
> Yläpäässä sitten maksetaan luxuksesta, merkistä, statuksesta ja muusta
> immateriaalista.
Kuten myös rikkaalle. Optimaalinen on optimaalinen kaikille,
varakkuudesta riippumatta. Turha sitä on sponsoroida valmistajaa
pelkästä logosta.
Mitä taas tulee kaikkein halvimpiin tuotteisiin, niin saa niistä usein
ainakin käypäsen aihion, kun virittelee niistä itse laatutuotteen.Noin
ylipäätään itse tekemällä saa kaikkein laadukkaimman tuotteen ITSELLEEN,
tai ainakin soveliaimman,ja jonka laadunpuutteesta ei voi moittia muuta
kuin osaamattomuuttaan.Se onkin sitten taas toisen tarinan paikka,kuka
mitäkin osaa.
Risto Paasivirta
> Kaikkein tärkeintä on ostaa sellainen kampe, joka täyttää tarpeet. Sinänsä
> toimii missä asennossa tahansa ja kirjoittaa vaikka suonsilmässä mateen
Astronautit tarvitsi kuulakärkikynän, jonka kehittäminen maksoi $$$$$$$.
Kosmonautit käytti lyijykynää.
Risto.
--
char l['RP']="GIKGOPAMU@",*I,*O,_;main(){for(I=O=99+l;_
=l[_/2&30|*(*I++=_%2|48,puts(O),I-=_&2)&1];I<O&&--O);}
TimoKoo
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:XT2Ah.233$Tq6...@read3.inet.fi...
>
> Ostamisessa tietysti auttaa paljon se, jos on tuotannollistaloudellista
> kokemusta/koulutusta/näkemystä sen verta, että tietää, mitä asioiden
> tuottaminen suurinpiirtein maksaa tai mitä maksaa tuotekehitys ja testaus
> teollisuudessa.
>
Lisäksi kannattaa huomioida se, että mitä se merkki maksaa. Yleisesti ottaen
se on tavaran kallein osa, se tuotemerkki. Noname-tuotteet yleensä tulee
samalta linjalta mutta niihin ei laiteta sitä logoa vaan myydään toisen
jakelukanavan kautta. Sekä se uusin ja hienoin keksintö on se must, vanhempi
teknologia sitten siirtyy niihin vähemmän seksikkäisiin tuotemerkkeihin.
Saattaa vaihtaa nimeänsäkin jottei ao. tuotemerkin maine kärsi
'halpatuotteista'. Kodinkoneissahan on enempi kuin sääntö, että sama tehdas
pukkaa samoja tuotteita useammallekkin eri tuotemerkille. Linjan päässä
sitten teipataan oikeat logot tuotteen kylkeen.
Sitten on tietysti patentit ja niiden raukeaminen. Liekö DuPontilla edes
patenttikaan voimassa siihen ensimmäiseen goren versioon? Jos ei, niin sitä
voi valmistaa kekä vaan millä nimellä vaan. No, voihan sitä gorenkin nimellä
tehdä, mutta sitten joutuu maksamaan DuPont'lle royalteja.
>
> Esim. Erätukun Airtexistä olen nimenomaan tämän vuoksi varsin varma, ettei
> se ole kunnon kamaa. Kuka sen kankaan on kehittänyt ja miten on meininki
> saada tuotekehitysinvestoinnit pois kun rätissä on hädin tuskin halvimman
> nailon ripstopperin hinta sisällä?
>
Mutua. Elämä on varmaan helppoa ja yksinkertaista, kun mutun perusteella voi
muodostaa täysin varmoja mielipiteitä. Sitähän sanotaan, että vain
täydellinen tietämättömyys antaa täydellisen varmuuden.
Seppo Vuorinen
Osta 39 euron kännykkä
Juha Haataja
12.2.2007
Se mikä on parasta on usein kaikkein halvinta, vaikka toisin yritetään
uskotella.
Tajusin tämän ostettuani tyttärelleni Nokian halpakännykän, mallia 1112.
Kännykässä on hyvä ääni, sopivan kokoiset näppäimet ja helposti luettava
näyttö. Ja akku kestää, kestää ja kestää. Lisäksi kännykkä on kestänyt
pudotukset niin lattialle kuin lammikoihin.
Toisin on kalliimpien kännyköiden kanssa. Olen aiemminkin valittanut
Nokian edistyksekkäiksi mainostettujen tuotteiden laadusta, mutta ei
oppi ojaan kaada.
Parissa vuodessa käsiini on hajonnut kaksi Nokian kännykkää, 6800 ja
9500, kumpikin saranan rikkoutumiseen. Ja nyt 9300i on alkanut osoittaa
alkavan hajoamisen merkkejä (natinaa, nitinää ja näppäimistön löysyyttä).
Lisäksi Nokian kännykköjen ohjelmistoissa on virheitä kerrakseen.
Viimeisin käänne oli se että 9300i hävitti ihmisten kontaktitiedot
jonnekin langattoman verkon tuolle puolen. Lopulta laite täytyi laittaa
huoltoon, kun se ei enää kyennyt lukemaan tai alustamaan muistikortteja.
Mutta halpakännykät Nokia osaa. Ei ihme että yhtiö on menestynyt
paremmin kuin kilpailijansa.
ja tuolta koko kolumni.
Tero Rönkkö
> Esim. Erätukun Airtexistä olen nimenomaan tämän vuoksi varsin varma, ettei
> se ole kunnon kamaa. Kuka sen kankaan on kehittänyt ja miten on meininki
> saada tuotekehitysinvestoinnit pois kun rätissä on hädin tuskin halvimman
> nailon ripstopperin hinta sisällä?
Ensimmäisten ptfe/pu kankaiden patentit ovat käsittääkseni umpeutuneet (tai
kiinalaiset ovat ne itse, omin luvin ottaneet käyttöön) joten kankaita joilla
on samat ominaisuudet kuin muinaisilla goren kankailla, saa vaikka TeroTex
nimellä jos vain pätäkkää löytyy.
Ominaisuuksiltaan ne ovat siis hyvinkin samaa tasoa kuin ensimmäiset
gorekankaat (vuodelta 198x?). Itse totesin Windstopper + normaali
anorakki (G1000 kangas ja vahakäsittely) + alusvermeitä yhdistelmän
paremmaksi vehkeeksi syysvaelluksella kuin kalvovaatteen (Fjällrävenin
forest Goretex, jossa minulle tulee aina kuuma ja hikoilen ja palelen
vuoronperään). Tuo kalvovärme on sensijaan erinomainen syksyisessä,
märässä metsässä pyssykädessä hirveä odotellessa. Syysretkellä oli
sadevaatteena kyllä erillinen Goren paclite, joka on kaikinpuolin
erinomainen (sekä kallis että hyvä).
<Quote>
"Teflon is the brand name of a polymer compound discovered by Roy J. Plunkett
(1910-1994) of DuPont in 1938 and introduced as a commercial product in 1946."
"Gore-tex patent: U.S. Pat. 3,962,153 (8 June 1976) R.W.Gore (to W.L.Gore and
Associates). This is a continuation-in-part of application Ser. No. 39,753,
filed May 21, 1970, now abandoned. source: U.S. Patent Office 4jun2005"
</quote>
http://www.mindfully.org/Plastic/Teflon/Gore-tex4jun05.htm
On paljon halvempaa ostaa bränditöntä "vastaavaa" kangasta bulkkitoimittajalta
kuin Gorebrändättyä tuotetta. Goressa maksaa merkin lisäksi myös työn
laatutakuu: Jos goretuote alkaa vuotamaan, saat tilalle uuden tuotteen. *
Tulevan TeroTex bränditakin valmistaja on ilmoittanut että uuden takin saa
niinkauan kuin perävalot näkyy.
* Tiedän tapauksen että X-TEX tuotteen vuotamisesta on riidelty aikalailla
kovasti myyjän kanssa. Itse sain vuotavien goretexkenkien tilalle mukisematta
uudet (Haglöfs).
--
aRSSe! Rss feed -watcher program: http://www.ronkko.fi/arsse/
Jukka Ruotsalainen
Toisaalta kun ostaa noita "huppu" tuotteita, jos esim. leathermania tai
maglitea voi tällaisiksi laskea, parikin tarinaa:
Ostin leatherman supertoolin joskus vuonna 97, 5 vuotta myöhemmin siitä
hajosi terä ja muutenkin alkoi olla hieman jäykkä jne... Kyysyin suomen
maajantuojalta huoltoa ja huolto oli ilmainen, terät oli teroitettu ja
rikkinäinen vaihdettu, öljytty ja putsattu... Maksoin postikulut
menosuuntaan.
Toinen esimerkki, maglite, ostin omani niin ikään 10 vuotta sitten,
partiokäyttöön... Pari vuotta sitten pistin lampun kellariin, kun led
tekniikka ajoi ohi. Nyt ostin uuden led polttimon lamppuun ja samalla
sain maahantuojalta tilattua ilmaiseksi vara-osat lamppuun, uusi
heijastin hapettuneen tilalle, uuden lissin ja tiivisteet. Lamppu
palvelleen seuraava 10 vuotta vaivatta.
Jukka
Markku Kalima
> Itse totesin Windstopper + normaali
> anorakki (G1000 kangas ja vahakäsittely) + alusvermeitä yhdistelmän
> paremmaksi vehkeeksi syysvaelluksella kuin kalvovaatteen (Fjällrävenin
> forest Goretex, jossa minulle tulee aina kuuma ja hikoilen ja palelen
> vuoronperään).
Olen muutaman ihmisen kanssa keskustellut gore- tai ylipäätään
kalvovaatteiden haitoista ja huomannut, että osalle ihmisistä ihon
ilmanvaihto on muita tärkeämpää. Itse kuulun juuri tähän ryhmään,
jolla vaatteiden hyvä hengittävyys on erittäin tärkeää, ja liiallinen
"sisäinen kosteus" saa olon tuntumaan hyvin muovikassimaiselta ja
epämukavalta. Siksi suosin ei-kalvoasuja, paitsi kengissä ja
sadevaatteissa. Kengissäkin hyvin hengittävät ovat paljon mukavammat,
mutta vesitiiviys taas niin suuri etu, että se voittaa.
Ehkäpä toiset sietävät kalvoasujen huonoa hengittävyyttä paremmin ja
siksi ne tuntuvat siedettäviltä tai jopa mukavilta. Oloon, jossa ei
juuri hikoilla, kalvoasut ovat toki ihan passeleita.
Markku
Tuukka L.
> Mitä taas tulee kaikkein halvimpiin tuotteisiin, niin saa niistä usein
> ainakin käypäsen aihion, kun virittelee niistä itse laatutuotteen.Noin
> ylipäätään itse tekemällä saa kaikkein laadukkaimman tuotteen ITSELLEEN,
> tai ainakin soveliaimman,ja jonka laadunpuutteesta ei voi moittia muuta
> kuin osaamattomuuttaan.Se onkin sitten taas toisen tarinan paikka,kuka
> mitäkin osaa.
Kuulostaa köyhien hommilta.
Tuukka L.
"TimoKoo" <timo.kooAThotmail.com> wrote in message news:45d168a5$0$22511
> Lisäksi kannattaa huomioida se, että mitä se merkki maksaa. Yleisesti
> ottaen se on tavaran kallein osa, se tuotemerkki. Noname-tuotteet yleensä
> tulee
Siihen on myös syynsä.
> 'halpatuotteista'. Kodinkoneissahan on enempi kuin sääntö, että sama
> tehdas pukkaa samoja tuotteita useammallekkin eri tuotemerkille. Linjan
> päässä sitten teipataan oikeat logot tuotteen kylkeen.
Laatu ei välttämättä ole silti samaa.
> Sitten on tietysti patentit ja niiden raukeaminen. Liekö DuPontilla edes
> patenttikaan voimassa siihen ensimmäiseen goren versioon? Jos ei, niin
> sitä voi valmistaa kekä vaan millä nimellä vaan. No, voihan sitä gorenkin
> nimellä tehdä, mutta sitten joutuu maksamaan DuPont'lle royalteja.
Mitä tekemistä Dupontilla olisi Gore-Texin kanssa? (Tässä tää palstan
"asiantuntemus" taas nähdään :-)
> Mutua. Elämä on varmaan helppoa ja yksinkertaista, kun mutun perusteella
> voi muodostaa täysin varmoja mielipiteitä. Sitähän sanotaan, että vain
> täydellinen tietämättömyys antaa täydellisen varmuuden.
Kertoo mies, joka ei tiedä Gore-Texistä sen vertaa edes, että kenelle
patentti ja tavaramerkki kuuluu. Next.
Tuukka L.
> Mutta halpakännykät Nokia osaa. Ei ihme että yhtiö on menestynyt paremmin
> kuin kilpailijansa.
>
> ja tuolta koko kolumni.
>
> http://mikropc.net/kolumni/index.jsp?id=j323
Mitä tekemistä asialla on retkeilyn kanssa? Jatkot matkapuhelimiin.
Markku Kalima
> Toisaalta kun ostaa noita "huppu" tuotteita, jos esim. leathermania tai
> maglitea voi tällaisiksi laskea, parikin tarinaa:
Itse luokittelen Lethermannin ja Magliten noihin "alkuperäisiin", eli
varsin laadukkaiden ja hinta-laatu-suhteeltaan pätevien tuotteiden
joukkoon, vaikka molemmissa tuotteissa on vikansa. Lethermannin terät
jumittavat helposti, ja Maglite on ...keleen kylmä sormille
talvikäytössä.
Tarkoitin huipputotteella nyt vaikka 600 euron hintaista perhovapaa.
Kyllähän sillä siima lentää, mutta lentää se hieman halvemmallakin.
Markku
Tuukka L.
"Tero Rönkkö" <te...@ronkko.suomi.invalid> wrote in message
news:slrnet3d6...@ronkko.fi...
> Ensimmäisten ptfe/pu kankaiden patentit ovat käsittääkseni umpeutuneet
> (tai
> kiinalaiset ovat ne itse, omin luvin ottaneet käyttöön) joten kankaita
> joilla
> on samat ominaisuudet kuin muinaisilla goren kankailla, saa vaikka TeroTex
> nimellä jos vain pätäkkää löytyy.
Pitää paikkansa. Silti, vaikka patentti ei ole voimassa, niin
valmistusmenetelmä ei ole kinkeillä tiedossa ja toisekseen, se valmistuskin
(onnistuessaan, mitä epäilen) maksaa ihan kohtuullisesti. Esim. eVentin
kangashan perustuu juuri tähän, että Gore-Tex keksintönä ei enää nauti
patentin suojaa. Silti eVentkään ei pysty kangasta ihan mihin hintaan
tahansa myymään vaikka Aasiassa kankaansa valmistuttaakin.
> Ominaisuuksiltaan ne ovat siis hyvinkin samaa tasoa kuin ensimmäiset
> gorekankaat (vuodelta 198x?). Itse totesin Windstopper + normaali
Sikäli kuin ovat onnistuneet jäljittelyssä. En olisi aivan satavarma
kinkkien tuottamasta laadusta. Next.
> On paljon halvempaa ostaa bränditöntä "vastaavaa" kangasta
> bulkkitoimittajalta
> kuin Gorebrändättyä tuotetta. Goressa maksaa merkin lisäksi myös työn
> laatutakuu: Jos goretuote alkaa vuotamaan, saat tilalle uuden tuotteen. *
Kuinkhan monta kertaa Gore on joutunut tuota takuuta lunastamaan? Mutta olet
oikeassa, Gore suorittaa valmiiden tekstiilien hyväksyntää ja
laadunvalvontaa. Silti bränditönkään tekninen kangas on asiallisesti
valmistettuna tietyn hintaista ja kun siitä tehdään asiallinen
retkeilyvaate, niin Erätukun hinnoilla se ei enää ole mahdolista.
Tuukka L.
Oli. Mitä kohtaa viestistä et ymmärtänyt?
Tuukka L.
>Tarkoitin huipputotteella nyt vaikka 600 euron hintaista perhovapaa.
>Kyllähän sillä siima lentää, mutta lentää se hieman halvemmallakin.
600 euron perhovavalla lentää tarkemmin ja pidemmälle ja tulee kalaa. Sillä
sun köyhäin vavalla ei saa kaloja. Next.
Juha Vesamäki
eräitten huippuvälineillä kalastavien ilmeet kun siskoni mies kiskoi
Muonion joesta tammukan aikansa "legendalla" eli kela Abu 110 ja vapa
Mullon heinäseiväs. Tosin tammukka tai taimen ei ollut iso mutta kun ne
muut ei saaneet mitään.
Juha Vesamäki
Ps. Kalastuksessa ei suinkaan ole tarkoitus heittää pitkälle vaan sinne
missä lohi luuraa ;-)
Markku Kalima
> "Markku Kalima" <mkal...@pp.nic.fi> wrote in message
Todellakin next. Kaltaisesi besserwisserin kanssa ei todellakaan jaksa
enempää keskustella. Sinulla ei ole juuri muuta sanottavaa, kun että
"Olenpas minä hyvä" ja sen olemme jo (liian monta kertaa) kuulleet.
Markku
Seppo Vuorinen
Seppo Vuorinen
poikkeus muusta tuotannosta. Kyllä sielläkin osataan uunottaa hyväuskoisia.
Tuukka L.
> Ei se ole köyhä, joka vähään tyytyy, vaan se joka paljon tahtoo.
Työttömien touhuja tommoiset, jos on aikaa näperrellä joutavia. Rahalla
saapi vaikka kuinka hyvän ja valmiina.
Tuukka L.
> Laadunvertailuexpertti huomaa yhtäläisyydet. Tuskimpa retkivälineala on
> poikkeus muusta tuotannosta. Kyllä sielläkin osataan uunottaa
> hyväuskoisia.
On aika kaukaa haettua lähteä pohtimaan näitä asioita Mokian laatuongelmista
käsin. Mokia tekee nykyään kehitysmaille puhelimia ja laatu on sen mukaista.
Tuukka L.
"Juha Vesamäki" <jii....@kopteri.net> wrote in message news:sSpAh.12131
> No kun asia ei suinkaan ole aina näin nimittäin olisitpa ollut näkemässä
> eräitten huippuvälineillä kalastavien ilmeet kun siskoni mies kiskoi
> Muonion joesta tammukan aikansa "legendalla" eli kela Abu 110 ja vapa
> Mullon heinäseiväs. Tosin tammukka tai taimen ei ollut iso mutta kun ne
> muut ei saaneet mitään.
Pelkkä yksittäistapaus ja amatöörin tuuria. Ei merkitystä.
> Ps. Kalastuksessa ei suinkaan ole tarkoitus heittää pitkälle vaan sinne
> missä lohi luuraa ;-)
Muoniojoessa se luurauspaikka vaan on yleensä *kaukana*. Iso virta ja syvin
uoma keskellä.
Tuukka L.
>enempää keskustella. Sinulla ei ole juuri muuta sanottavaa, kun että
>"Olenpas minä hyvä" ja sen olemme jo (liian monta kertaa) kuulleet.
Sitä sait mitä tilasitkin sarkahousu. Itsepähän aloitit.
Juha Vesamäki
> "Juha Vesamäki" <jii....@kopteri.net> wrote in message news:sSpAh.12131
>> No kun asia ei suinkaan ole aina näin nimittäin olisitpa ollut näkemässä
>> eräitten huippuvälineillä kalastavien ilmeet kun siskoni mies kiskoi
>> Muonion joesta tammukan aikansa "legendalla" eli kela Abu 110 ja vapa
>> Mullon heinäseiväs. Tosin tammukka tai taimen ei ollut iso mutta kun ne
>> muut ei saaneet mitään.
>
> Pelkkä yksittäistapaus ja amatöörin tuuria. Ei merkitystä.
a) kyseessä ei suinkaan ollut amatööri vaan henkilö joka tiesi missä
kalat mahd. voivat olla.
>
>> Ps. Kalastuksessa ei suinkaan ole tarkoitus heittää pitkälle vaan sinne
>> missä lohi luuraa ;-)
>
> Muoniojoessa se luurauspaikka vaan on yleensä *kaukana*. Iso virta ja syvin
> uoma keskellä.
>
>
Juha Vesamäki
Seppo Vuorinen
Seppo Vuorinen
kerskapuhelimet kaikkine hilavitkuttimineen, mutta sehän tuossa on se
hyvä puoli, että näin Nokia pystyy valmistamaan noita halpoja
laatupuhelimia meidän laatutietoisten tarpeisiin.
Siispä optimilaatu on tässäkin tapauksessa tuolla asteikon alapään
suunnassa.
Tuukka L.
> Ne tekee jotka osaa, ja ne jotka ei osaa ostavat.
Ja ne jotka ymmärtävät jostain jotain, eivät tuhlaa aikaansa matalan
lisäarvon orjan hommiin. Ei lorditkaan itse linnansa golfviherioitä leikkaa
vaikka varmaan osaamisesta se ei ole kiinni.
Tuukka L.
> Nimenomaan halpamallithan ne juuri porskuttavat laadullaan, e
Hintaansa nähden niissä on kai aivan ok laatu, mutta vain hintaansa nähden.
Esim. Sonnierkin vanhaa Z300 myytiin jämät veks joulun alla ja sen laatu
hakkaa mennen tullen kaikki Nokia mallit aina 150 euron hintaan asti. Sonni
lähti kympin kallimmalla kuin Nokian halvin halpis. (Yhtään kestävää ja
toimivaa läppäpuhelinta Nokia ei ole vielä saanut aikaiseksi - sen sijaan
Sonyn halvinkin täyttää kriteerit)
> kerskapuhelimet kaikkine hilavitkuttimineen, mutta sehän tuossa on se hyvä
> puoli, että näin Nokia pystyy valmistamaan noita halpoja laatupuhelimia
> meidän laatutietoisten tarpeisiin.
Älä sinä ladakuski selitä laadusta mitään. Et ole ikinä sitä nähnytkään.
Tuukka L.
"Juha Vesamäki" <jii....@kopteri.net> wrote in message news:eoDAh.12389
> a) kyseessä ei suinkaan ollut amatööri vaan henkilö joka tiesi missä kalat
> mahd. voivat olla.
Käsintehdyllä 10000 euron perhovavalla kalastava hondamies olisi tuonut koko
joen kalat jo siinä ajassa kuin Abu-miehesi vielä selvitteli kelan
aiheuttamia sotkuja.
Seppo Vuorinen
itse monia asioita, vaan kun se taito asioiden tekemiseen ei
seurannutkaan perinnön mukana, niin on palkattava tekijät, jotka pitävät
äijän kaltaistensa silmissä edes joltisessakin arvossa.
Seppo Vuorinen
vaatiessa. Me laatutietoiset hallitsemme itse omaa elämäämme, emmekä
tarvitse siihen toisten määrittelemiä kriteereitä laadukkaasta elämästä.
Syö poika säästäen savea, maailman sivu on pitkä, ja lavea, sanoi
sammakko poikaselleen.
Samaa sanon minäkin sinulle, tuukkaseni.
Juha Vesamäki
loppujen lopuksikaan tiedä oikeastaan muuta mitä kaverit on kertoneet.
Kuten aiemmin mainitsin niin kela oli merkiltään ABU 110 ja ko. kelaa ei
saanut edes yrittämälläkään sekaisin eli kyseessä on ns. umpikela tai no
Tuukka L. olisi ehkä siihenkin pystynyt.
Juha Vesamäki
taija.p...@poistaostama.helsinki.fi.invalid
: Toisaalta kun ostaa noita "huppu" tuotteita, jos esim. leathermania tai
: maglitea voi tällaisiksi laskea, parikin tarinaa:
: hajosi terä ja muutenkin alkoi olla hieman jäykkä jne... Kyysyin suomen
: maajantuojalta huoltoa ja huolto oli ilmainen, terät oli teroitettu ja
: rikkinäinen vaihdettu, öljytty ja putsattu... Maksoin postikulut
: menosuuntaan.
: Toinen esimerkki, maglite, ostin omani niin ikään 10 vuotta sitten,
: partiokäyttöön... Pari vuotta sitten pistin lampun kellariin, kun led
: tekniikka ajoi ohi. Nyt ostin uuden led polttimon lamppuun ja samalla
: sain maahantuojalta tilattua ilmaiseksi vara-osat lamppuun, uusi
: heijastin hapettuneen tilalle, uuden lissin ja tiivisteet. Lamppu
: palvelleen seuraava 10 vuotta vaivatta.
Tämmöiset on kyllä sen verran iloinen asia, että siitä voi maksaakin:
ettei aina tavaran tarvitessa huoltoa tai rikkoutuessa tartte heittää
sitä pois.
--
+ taija.p...@poistaostama.helsinki.fi.INVALID +
Tuukka L.
"Seppo Vuorinen" <umpihanki@ei_tata_saunalahti.fi> kuvitteli
> Juuri lordin osaamattomuudestahan se on kiinni.Ukkoparka tekis miellään
> itse monia asioita, vaan kun se taito asioiden tekemiseen ei seurannutkaan
> perinnön mukana, niin on palkattava tekijät, jotka pitävät äijän
> kaltaistensa silmissä edes joltisessakin arvossa.
Ja Seppo Vuorisen valtakirja lordien äänellä puhumiseen löytyy mistä? :-)
Tuukka L.
> Ei minun tarvitsekaan sitä nähdä, hommaan sitä sitten aina tarpeen
> vaatiessa. Me laatutietoiset hallitsemme itse omaa elämäämme, emmekä
> tarvitse siihen toisten määrittelemiä kriteereitä laadukkaasta elämästä.
Älä plässytä. Ei sulla ole rahaa, joten milläs mitään hommaat.
Tuukka L.
"Juha Vesamäki" <jii....@kopteri.net> wrote in message news:_VWAh.13311
> Siis olet joko se kuuluisa trollipeikko tai sitten henkilö, joka ei
> loppujen lopuksikaan tiedä oikeastaan muuta mitä kaverit on kertoneet.
> Kuten aiemmin mainitsin niin kela oli merkiltään ABU 110 ja ko. kelaa ei
> saanut edes yrittämälläkään sekaisin eli kyseessä on ns. umpikela tai no
> Tuukka L. olisi ehkä siihenkin pystynyt.
>
> Juha Vesamäki
Väärää tietoa. Kyllä saa sekaisin ladakuskien markettilaatu siimalla. Ja
jopa minä saan sen sekaisin. Next.
Tuukka L.
<taija.p...@poistaostama.helsinki.fi.INVALID> wrote in message
> Tämmöiset on kyllä sen verran iloinen asia, että siitä voi maksaakin:
> ettei aina tavaran tarvitessa huoltoa tai rikkoutuessa tartte heittää
> sitä pois.
Joo, mutta sitten se vaikeampi kysymys: kuinka paljon kannattaa maksaa
lisää?