Erkki
: Nahkakenkiin (Alico, ei gorekalvoa) on pinttynyt kauhea haju. Millä
: siitä pääsisi eroon? Ajattelin pestä kenkien sisustan miedolla
: saippuavedellä ja suihkuttaa sitten Neo-amiseptia.
Minä käytän järkyttävän jalkahienhajun poistoon etikkaa. Kaadan 1-2dl
ruokaetikkaa kenkään ja hölskyttelen sitä jotta etikkaa menee joka
paikkaan kengän sisällä. Jätän lopun etikan seisomaan kenkään
vuorokaudeksi. Jos vuorokauden jälkeen kengässä on vielä nestettä, kaadan
sen pois ja annan kengän kuivua parvekkeella muutaman päivän. Kun kaikki
etikka on haihtunut pois, on hajukin lähtenyt.
--
Nestori Simola
> Erkki Lampén <ela...@saunalahti.fi.invalid> wrote:
>
> : Nahkakenkiin (Alico, ei gorekalvoa) on pinttynyt kauhea haju. Millä
> : siitä pääsisi eroon? Ajattelin pestä kenkien sisustan miedolla
> : saippuavedellä ja suihkuttaa sitten Neo-amiseptia.
>
> Minä käytän järkyttävän jalkahienhajun poistoon etikkaa. Kaadan 1-2dl
> ruokaetikkaa kenkään ja hölskyttelen sitä jotta etikkaa menee joka
> paikkaan kengän sisällä.
Uhhuh, olipa henki salpautua. Toivottavasti kengät pitävät Pirkka
Omenaviinietikasta. Muuta ei kotona ollut, paitsi tummaa aceto balsamico
di Modenaa.
Erkki
Febrese on kokeiltu ja toimii loistavasti. Omissa vaelluskengissäni haju oli
jotain kuolleen rotan oksennuksen luokkaa ja vaimo laittoi ne jo asumaan
kuistille- > mutta kappas vain Febreze toimi hyvin ja poisti hajun. Sitä saa
/ voi käyttää goren vahingoittumatta.
- Setä
"reijo blomberg" <ilmari....@pp1.inet.fi> wrote in message
news:FkPib.114$Nf3...@read3.inet.fi...
>Moi
>
>Febrese on kokeiltu ja toimii loistavasti. Omissa vaelluskengissäni haju oli
>jotain kuolleen rotan oksennuksen luokkaa ja vaimo laittoi ne jo asumaan
>kuistille- > mutta kappas vain Febreze toimi hyvin ja poisti hajun. Sitä saa
>/ voi käyttää goren vahingoittumatta.
Hyvä, että jollain toimi. Intissä ollessani jäi mielikuva, että tuo on
liian tehoton. Siellä kun niitä kenkiä piti väh 12 h / d lomien
välillä ja lomalle lähtiessä sitten suihkautti tuota.
Eikä se Febreze:n oma hajukaan mikään kovin miellyttävä minusta ole.
--
Vesa Ruusunen http://www.hut.fi/u/vruusune/
>Hyvä, että jollain toimi. Intissä ollessani jäi mielikuva, että tuo on
>liian tehoton. Siellä kun niitä kenkiä piti väh 12 h / d lomien
>välillä ja lomalle lähtiessä sitten suihkautti tuota.
Minulla kävi niin että intissä jalkani lakkasivat haisemasta.
Ilmeisesti se, että kengät ovat 'täysnahkaa' (ei minkäänlaista vuorta)
aiheutti tämän. Sen jälkeen ei ole yksikään nahkakenkä haissut pahalta.
Vuosikausia jalassa pidetyt M/93 mallin maiharit eivät haise
edelleenkään yhtään miltään. Mutta nahkaan ei kai
hien pahaksi hajuksi muuttava bakteeri kovin hyvin pesiydykkään.
Olisikohan jalkojen desinfioinnista aina ennen potentiaalisen
hajukengän käyttöä hyötyä?
p.s. Kyllä ne jalat taas haisevat, jos pitää kangasvuorellisia kenkiä.
--
Tero-Markus C Rönkkö | "If i could change something in my life,
di...@batmud.bat.org | I would definitely do more mistakes to feel
www.oivalla.net | sorry about"
Tuossa yksi toimiva troppi:
http://www.tohtori.fi/laakeopas/tuotelisa.php3?laakeID=1772
KM
Siis mitä? Pitääkö haisevat kengät pestä jalkasilsavoiteella?
-Markku
Mulla ei yleensä jalkahiki hirveästi haise (aika vähän sitä onkaan).
Vaan yhdet nahkaiset Schollin sandaalit meni melkein pilalle, kun pidin
jalkaterän ylimenevää nahkaläpykkää liian kireällä: sen kohdalla
jalkapohja oli koko ajan kiinni sandaalin pohjassa eikä ilma kiertänyt.
Ja kaipa sitten sandaaleihin pääsee ulkomaailman pöpöt paremmin kuin
suljetumpiin jalkineisiin, joten vähin erin tossut alkoivat haista ihan
julmetusti. Koitin sitten nististää hajua pesemällä ja jollain
kenkäspraylla, vaan ei auttanut. Lopulta vein ne suutariin, joka vaihtoi
sisäpohjan nahan - ja haju meni sitten mukana. Nyt pidän tossuja
löysemmin päällä, eikä hajuongelma ole palannut. Ja siis sandaalien
sisäpohja oli sekä ennen että jälkeen suutarilla käynnin nahkaa.
--
+ taija.p...@poistaostama.helsinki.fi.INVALID +
En lähtisi vielä tämän oman kokemukseni perusteella yleistämään, mutta jos
muutkin ovat mokkakenkiä ilman hajuongelmia väärinkäyttäneet, niin ehkä
siitä voisi jo jotain päätellä.
[Niin, ihan prrkeleen liukkaathan noi lenkkarit on rantakalliolla; ostan
heti vibramipohjalliset kengät kun voitan lotossa tms.]
Tommi
Auttaiskohan niin kuin lisäterästeenä vielä pitää kenkiä muutama viikko
pakastimessa, kuolisi ainakin se osa mikrobikannasta joka viihtyy etikassa
mutta on kylmälle herkkää.
Ja jos tätä ajatusketjua jatkaa niin miten olisi vielä päälle kunnon kuiva
saunotus.
JV
> Minä käytän järkyttävän jalkahienhajun poistoon etikkaa. Kaadan 1-2dl
> ruokaetikkaa kenkään ja hölskyttelen sitä jotta etikkaa menee joka
> paikkaan kengän sisällä. Jätän lopun etikan seisomaan kenkään
> vuorokaudeksi. Jos vuorokauden jälkeen kengässä on vielä nestettä, kaadan
> sen pois ja annan kengän kuivua parvekkeella muutaman päivän. Kun kaikki
> etikka on haihtunut pois, on hajukin lähtenyt.
Tuotaniinniin, monessako vuodessa se etikka haihtuu? Eteisessäni asuu
nyt jatkuvasti ranskalaisen salaattikastikkeen aromi, jalassa ei kenkiä
voi pitää, tai kyllä voi mutta jalkoja ei voi ottaa pois kengistä
ainakaan missään kyläilypaikassa koska niiden mukana kohoaa henkeä
salpaava pilvi.
Erkki
: Tuotaniinniin, monessako vuodessa se etikka haihtuu? Eteisessäni asuu
: nyt jatkuvasti ranskalaisen salaattikastikkeen aromi, jalassa ei kenkiä
: voi pitää, tai kyllä voi mutta jalkoja ei voi ottaa pois kengistä
: ainakaan missään kyläilypaikassa koska niiden mukana kohoaa henkeä
: salpaava pilvi.
Kyllä minulla on etikka haihtunut pois (siis kenkä kuivaksi) muutamassa
päivässä. Eikä ole kummemmin haissut. Alussa on pieni etikan aromi, mutta
ei mikään häiritsevä.
Minä olen käyttänyt Rajamäen väkiviinaetikkaa.
--
Nestori Simola
> Kyllä minulla on etikka haihtunut pois (siis kenkä kuivaksi)
> muutamassa päivässä. Eikä ole kummemmin haissut. Alussa on pieni
> etikan aromi, mutta ei mikään häiritsevä.
>
> Minä olen käyttänyt Rajamäen väkiviinaetikkaa.
Minullakin on etikan haju haihtunut. Olen tietenkin huuhtonut kengät
etikkapesun jälkeen mahd. hyvin, enkä ole käyttänyt omenaviinietikkaa
jossa on myös sokeri ym. "epäpuhtauksia".
--
Janne
Kyseessä on siis parisuhdeongelma.
Tai siis ongelma parisuhteen muodostamisvaiheessa. Nimittäin
mitä etäisempi vastakkainen sukupuoli on geneettisesti,
sitä paremmalta se luontaisesti haisee.
-----
Toisaalta samaa sukupuolta olevissa asia on juuri päinvastoin,
afromiehet esimerkiksi haisee tosissaan paskalta. Täysin vailla
ennakkoluuloja ja asiaan työvoimakurssilla perehtyneenä toteaisin
näin.
Timo Noko wrote:
> Tästä tulikin mieleeni, että eikai kukaan tosissaan välitä
> miltä sen kengät, vaatteet tai makuupussi haisee?
Muistaakseni tämä on ensimmäinen kerta elämäni aikana kun tosissani
havahduin kenkieni hajuun. Ehkä olen geneettisesti itselleni etäinen,
kun viihdyn kohtalaisen hyvin omassa nuhjuisessa retkihajussani.
Erkki
Avasin juuri talvimakuupussin. Kieltämättä se haisee. Hajusta tulee
Faija-vainaa ja sen vene mieleen. Sellanen tervan, piipputupakan,
2-tahtibensan ja pierun sekotus. Pitäs varmaan kysyä joltain
kolmannelta osapuolelta, onko haju hyvä vai paha, ennenkun lähtee
turhantakia pesulaan.
"Janne Sinkkonen" <ja...@iki.fi> wrote in message
news:bndtut$38m$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Jos makari haisee (hyvältä tai pahalta), se on varmaan likainen. Puhdas
makari lämmittää paremmin, joten pesu ei liene turha :)
-Markku
: Jos makari haisee (hyvältä tai pahalta), se on varmaan likainen. Puhdas
: makari lämmittää paremmin, joten pesu ei liene turha :)
Mihinkähän fysiikan ilmiöön tuo perustuu? Minä en ole koskaan pessyt
talvimakuupussejani. Viimeisin on ollut aktiivikäytössä 5 vuotta. Se on
kuitupussi ja sillä on nukuttu noin 150 yötä.
Minun maalaisjärkifysiikkani selittää pussin eristyskyvyn perustuvan sen
sisällä olevan kuidun sitomaan ilmaan. Mitä ihmeen merkitystä sillä, onko
pussin sisäpinnan kangas likainen vai puhdas? Vai väitätkö paskan
tunkeutuvan tiiviistä Pertex kankaasta läpi ja kuolettavan kuitujen kykyä
paisua ja siten sitoa ilmaa?
--
Nestori Simola
Mainittakoon tässä yhteydessä ruotsalaisen lehden (Råd och Rön)
tutkimuksesta joku 10 vuotta sitten, jonka mukaan kaikki makuupussit
menettivät lämmöneristysominaisuuksiaan heti ensi pesussa. Mukana oli
myös -40C laatupusseja. Jotkut pussit menivät pesussa itse asiassa
täysin piloille, kun eristyskyky laski jotain 30 prossaa.
Mulla on ainakin yksi -30C pussi, jota pidin pesemättä tuon testin
takia vuosikausia. Yksi pesu, ja se muuttui -10C pussiksi. Kyllä
nyt pännii.
Kolkyt rossaa tuosta -30:stä tekee -20, joten saadaan -10 pussi ... alkaako
makuupussien eristyskyky nollasta asteesta .. hmm.
Olen ollut ymmärtävinäni pesun jälkeisen käsittelyn olevan melkoisen
tärkeällä sijalla: Jos et pöyhi ilmavaksi, tai jopa pyrit littaamaan märkää
pussia (littaantuu kyllä omastakin painosta), on tuloksena luullakseni huono
30% pussi.
Olikohan nuo ruotsit huomioineet littaantumis-aspektin:))
JV
> Toisaalta samaa sukupuolta olevissa asia on juuri päinvastoin,
> afromiehet esimerkiksi haisee tosissaan paskalta. Täysin vailla
> ennakkoluuloja ja asiaan työvoimakurssilla perehtyneenä toteaisin
> näin.
Työpaikastani (josta löytyy vähän kaikenväristä jengiä) saamieni
kokemusten perusteella ihonvärillä ei ole luontaiseen hajuun selvää
yhteyttä. Oikeastaan nyt kun mietin tarkemmin, niin pahalta haisevia
valkoihoisia (suorat hiukset) on voittopuoleisesti. Paskalta ei kukaan
ole kylläkään haissut. En sitten tiedä kuinka läheltä ja tarkkaan sinä
olet työvoimakurssilla afromiehiä haistellut.
Viittaan tässä yhteydessä New Scientist-lehdessä julkaistuun "Hikinen
Aluspaita"-tutkimukseen. Siinä ihmisten luontainen haju jaoteltiin
seitsemään ryhmään. Merkittävin tulos oli juuri tuo, että
vastakkaisesta sukupuolesta nimenomaan eksoottisin hiki oli
mielyttävintä. Vastaavasti samaa sukupuolta olevat preferoivat
lähisukulaisiaan. Loogillista, jos ajatellaan asiaa itsekkäiden
geenien kannalta.
Kyllä "Neekerihiki" on monien havaisema ilmiö, tosin
toimisto-olosuhteissa deodorantti toimii, toisin kuin meidän
rasvanahkaduunareiden hikisillä tiilenkantokursseilla.
En kai minä tiedä, kun olen DI, enkä fyysikko :)
> Minun maalaisjärkifysiikkani selittää pussin eristyskyvyn perustuvan sen
> sisällä olevan kuidun sitomaan ilmaan. Mitä ihmeen merkitystä sillä, onko
> pussin sisäpinnan kangas likainen vai puhdas? Vai väitätkö paskan
> tunkeutuvan tiiviistä Pertex kankaasta läpi ja kuolettavan kuitujen kykyä
> paisua ja siten sitoa ilmaa?
Paska (hikeen liuenneet suolat, ihosta lähtevä rasva, naamaan hierotut
aurinkovoiteet) menee aivan varmasti Pertexistä läpi. Ainakin untuvan
kuohkeuteen epäpuhtaudet vaikuttavat merkittävästi. Ja kyllä kuitupussienkin
hoito-ohjeissa käsketään pestä pussi riittävän usein.
-Markku
> Paska (hikeen liuenneet suolat, ihosta lähtevä rasva, naamaan
hierotut
> aurinkovoiteet) menee aivan varmasti Pertexistä läpi. Ainakin
untuvan
> kuohkeuteen epäpuhtaudet vaikuttavat merkittävästi. Ja kyllä
kuitupussienkin
> hoito-ohjeissa käsketään pestä pussi riittävän usein.
Niin mutta kuka on laatinut hoito-ohjeet? Varmaan pussientekijä haluaa
myydä uusia pusseja joka pesun jälkeen.
Untuvapussin pesun jälkeen ensiarvoista on pöyhiä pussi erittäin
kunnolla. Untuvat jäävät todella helposti tiiveiksi paakuiksi, jotka
eivät kuivuttuaan avaudu enää ikinä.
Ite olen nukkunut Pertex kankaisessa untuvapussissani nyt noin 200
yötä, yleensä saman kerraston kanssa, joka päivälläkin on ollut
käytössä. Pesuu ei ole vielä mitään tarvetta.
Juha Jokila
Untuvatakkien pesuun suositellaan nestemäistä pesuainetta oisko ollut
puolet vähemmän ja enemmän pesuvettä. Kuivaaminen sitten kuulema
tapahtuu kuivausrummussa muutaman tennispallon kanssa, nämä kuulema
möyhivät untuvat kuohkeiksi.
Vaan voihan sen makkarin viedä myös kemialliseen pesuun. Eiköhän ne
siellä osaa pitää kuohkeuden kunnossa?
--
+ taija.p...@poistaostama.helsinki.fi.INVALID +
>
> Vaan voihan sen makkarin viedä myös kemialliseen pesuun. Eiköhän ne
> siellä osaa pitää kuohkeuden kunnossa?
>
Kuivapesua ei muistaakseni suositella minkään makarin pesuohjeissa.
-Markku
Tämä selittäisi sen, miksi merkkihuollon jälkeen tuntuu, että pitää ostaa
uusi auto :)
-Markku
Tärkeää on myös riittävän iso kone (7 kg kone, puolelle kilolle untuvaa) ja
vähäinen määrä nestemäistä pesuainetta. Viileä rumpukuivaus (kuivumisaika 4
tuntia) hoitaa tuon pöyhinnän.
Muuten nuo pätevät kuitupusiinkin, paitsi että ainakin Tenan pesuohje
kieltää rumpukuivauksen.
-Markku
Ei voi pestä kemiallisesti!
Untuvat pestään vesipesussa untuvashamppoolla. Pöyhintä on tosiaan
helpointa suorittaa kuivausrummussa, kuten sanoit.
: <taija.p...@poistaostama.helsinki.fi.INVALID> kirjoitti viestissä
:> Vaan voihan sen makkarin viedä myös kemialliseen pesuun. Eiköhän ne
:> siellä osaa pitää kuohkeuden kunnossa?
: Ei voi pestä kemiallisesti!
: Untuvat pestään vesipesussa untuvashamppoolla. Pöyhintä on tosiaan
: helpointa suorittaa kuivausrummussa, kuten sanoit.
Juu, siis tarkoitin, että siellä kemiallisessa pesulassa pesevät sen
noin. Niillon isot tilavat koneet ja rumpukuivaimet, joita ei kaikilta
löydy, ja peseehän ne untuvatakkejakin.
--
+ taija.p...@poistaostama.helsinki.fi.INVALID +