Muotkatunturit vs. Lemmenjoki
Pasi Ohtonen
Olemme kaverini kanssa lähdössä ruskaretkelle jompaankumpaan
kohteeseen. Tarkoitus on olla maastossa 5 yötä ja kulkea
turistin omaisesti rauhassa, maisemia katsellen. Kohde siis
joko Muotkatunturit tai Lemmenjoen kansallispuisto.
Pari kysymystä askarruttaa:
- miten sinne pääsee julkisilla (lennämme Ivaloon)
- miten sieltä pääsee julkisilla pois(Ivaloon)
- ehdotuksia lähtö-päätepisteiksi
- näkemisen arvoisia kohteita
- vaellusystävällisyys
Menomatkalla voimme käyttää periaatteessa käyttää taksiakin
lähtöpisteeseen pääsemiseksi. Vaelluskokemusta on Saariselältä
ja käsivarren Lapista, mutta vesistöjen ylitykset muutoin
kuin kahlaamalla ovat meiltä jääneet kokematta.
Terv. Pasi Ohtonen
Niilo Siljamo
>turistin omaisesti rauhassa, maisemia katsellen. Kohde siis
>joko Muotkatunturit tai Lemmenjoen kansallispuisto.
Olimme viime vuonna Lemmenjoella. Siispä vastaan:
>Pari kysymystä askarruttaa:
>- miten sinne pääsee julkisilla (lennämme Ivaloon)
>- miten sieltä pääsee julkisilla pois(Ivaloon)
>- ehdotuksia lähtö-päätepisteiksi
Me menimme junalla ja bussilla, bussinvaihdot olivat Ivalossa ja
Inarissa. Inarista Njurkulahteen (tai jotain sinnepäin) bussina toimi
paikallinen taksi (bussihinnoilla kylläkin). Njurkulahdesta menimme
reteästi veneellä Kultasatamaan (60 mk/henkilö). Veneiden aikatauluja
lienee parasta kysellä etukäteen, mutta viime vuonna iltavuoro kulki
muistaakseni jonnekin syyskuun puoliväliin (voin erehtyä).
>- näkemisen arvoisia kohteita
Lemmenjoki, eräät vanhat kullankaivupaikat (konekaivajat kannattaa
kiertää kaukaa). Meistä ne tunturialueet heti perusosan
pohjoispuolella olivat aika mukavan näköisiä.
>- vaellusystävällisyys
En muista mitään erityisen pahoja paikkoja. Suota oli siellä täällä,
polkuja ja vanhoja nuotionpaikkoja on myös paljon.
Viime vuonna törmäsimme valitettavasti Tampereen Steinerkouluun (noin
40 henkeä), mutta tuollaiset leirikoululaiset taitavat enimmäkseen
pysyä perusosan puolella, onneksi. Kivien heittely, nuotiot
virallisten tulentekopaikkojen ulkopuolella telttojen keskellä,
ruokatavaroiden ja astioiden jättäminen hujanhajan tulentekopaikalle
yön ajaksi, mekastaminen pitkin yötä yms. eivät ole kovin mukavia. Ja
kun sitten kun kyselimme joukon valvojilta, missä aikovat olla
seuraavan yön, ettemme satu samaan paikkaan, nämä epäilevät
loukkaantuneeseen sävyyn, että emme pidä nuorista.
>Menomatkalla voimme käyttää periaatteessa käyttää taksiakin
>lähtöpisteeseen pääsemiseksi. Vaelluskokemusta on Saariselältä
>ja käsivarren Lapista, mutta vesistöjen ylitykset muutoin
>kuin kahlaamalla ovat meiltä jääneet kokematta.
Lemmenjoen yli pääsee parista paikasta: kahlaamo lienee
käyttökelpoinen, jos vesi on alhaalla, lisäksi on käytettävissä vene,
jonka voi vetää puolelta toiselle.
--
Niilo....@Helsinki.FI + http://www.iki.fi/siljamo/
Department of Meteorology + sil...@iki.fi
University of Helsinki +
Finland +
Kyosti Huhtala
Lemmenjoesta jotain tiedän, vaikken muutamaan vuoteen ole käynytkään.
Pasi Ohtonen (pasi.o...@ntc.nokia.com) wrote:
: Olemme kaverini kanssa lähdössä ruskaretkelle jompaankumpaan
: kohteeseen. Tarkoitus on olla maastossa 5 yötä ja kulkea
: turistin omaisesti rauhassa, maisemia katsellen. Kohde siis
: joko Muotkatunturit tai Lemmenjoen kansallispuisto.
: Pari kysymystä askarruttaa:
: - miten sinne pääsee julkisilla (lennämme Ivaloon)
: - miten sieltä pääsee julkisilla pois(Ivaloon)
Postiautolla Njurgulahteen ehkä kerran päivässä (Matkahuolto auttaa
tarkemmissa tiedoissa) ja sieltä kävellen jokivartta ylös tai
moottoriveneellä Ravadasjärvelle tai Kultahaminaan.
: - ehdotuksia lähtö-päätepisteiksi
: - näkemisen arvoisia kohteita
Njurgulahti-Oahujoen kämppä-Morgam Viibus-Morgamin kultala-Postijoen latvan
kämppä-Jäkälä-äytsi-Ravadasnjarga-Ravadasköngäs-Njurgulahti
: - vaellusystävällisyys
Helppoja polkuja, tasaisia ylänköjä, jyrkkiä rinteitä, soita. Ihan kaikkea.
Jokien ylitys helppoa (siltoja, kahlaamoja, "venelossi" Härkäkoskella).
Kullankaivuusta voi olla monta mieltä, mutta kultamiehiä voisi
ehkä jututtaa.
Pääsispä taas joskus käymään...
Kyösti
--
huh...@jyu.fi, http://www.stat.jyu.fi/~huhtala
Heino Pekka
> Lemmenjoesta: Kullankaivuusta voi olla monta mieltä
IMHO konekaivajien alueita kannattaa v{ltt{{. Niist{ sain vain
pahan mielen. Konekaivajia on (oli elokuussa 95) J{k{l{-{ytsin
etel{puolella olevalla polulla. (Merkitty polku, joka menee
Kultasatamasta Ravadask|nk{{lle pohjoista kautta. V{ltt{isin
sen pohjoisosaa.)
- Pekka
Niilo Siljamo
>IMHO konekaivajien alueita kannattaa v{ltt{{. Niist{ sain vain
>pahan mielen. Konekaivajia on (oli elokuussa 95) J{k{l{-{ytsin
>etel{puolella olevalla polulla. (Merkitty polku, joka menee
>Kultasatamasta Ravadask|nk{{lle pohjoista kautta. V{ltt{isin
>sen pohjoisosaa.)
Me emme käyttäneet tuota polkua, mutta eräs nuori pariskunta päätti
jatkaa matkaa erään leirikouluporukan takia. Kuulimme myöhemmin, että
he olivat eksyneet iltahämärissä, koska konekaivajat olivat kaivaneet
merkityn polun pois.
ha...@lbiok-1.oulu.fi
In article <m2ennlt...@sateenkaari.pc.helsinki.fi> sil...@sateenkaari.pc.helsinki.fi (Niilo Siljamo) writes:
>From: sil...@sateenkaari.pc.helsinki.fi (Niilo Siljamo)
>Subject: Re: Muotkatunturit vs. Lemmenjoki
>Date: 12 Jun 1996 15:29:43 +0300
>In article <31BD1B...@ele.tut.fi> Heino Pekka <p...@ele.tut.fi> writes:
>>IMHO konekaivajien alueita kannattaa v{ltt{{. Niist{ sain vain
>>pahan mielen. Konekaivajia on (oli elokuussa 95) J{k{l{-{ytsin
>>etel{puolella olevalla polulla. (Merkitty polku, joka menee
>>Kultasatamasta Ravadask|nk{{lle pohjoista kautta. V{ltt{isin
>>sen pohjoisosaa.)
>Me emme käyttäneet tuota polkua, mutta eräs nuori pariskunta päätti
>jatkaa matkaa erään leirikouluporukan takia. Kuulimme myöhemmin, että
>he olivat eksyneet iltahämärissä, koska konekaivajat olivat kaivaneet
>merkityn polun pois.
>--
Yhdyn ehdottomasti edellisiin mielipiteisiin kullankaivuualueesta.
maisemat oli hiukan toista kuin lahtiessa odotimme. Perusosan pilkuntarkat
leiriytymissaadokset saivat vahintaankin koomisen kaiun ko joenhaaran
viertä talsittuamme viime syksyna. Paikka oli sitapaitsi sen verran
kivikkoisessa notkelmassa etta nilkoissa tuntui myos aika mehevalta iltasella.
Kumma ettei tuota touhua saada lailla tai asetuksella kuriin, ei pitaisi olla
mikaan kansantalouden kivijalka tuo Lemmenjoen kulta . . .
Pasi
Heino Pekka
Min{:
>Konekaivajien alueita kannattaa v{ltt{{.
Tuli mieleen, ett{ olihan niit{ my|s J{k{l{-{ytsin p{{ll{.
Noin 1km lentokent{st{ n. l{nteen. Silt{ l{hti puro lounaaseen,
jonka varrella n{imme muutamia. Tarkkuus voi heitt{{, kun ei ole
karttaa k{sill{. Viime ke{s{n{ siell{ ollessamme kullankonekaivaja
Kanam{ki l|ysi hipun (>100g), jonka sai myyty{ hintaan 300000.-,
mik{ on kyll{ sangen harvinaista.
- Pekka
Jarkko Antero Elonen
>> Kanam{ki l|ysi hipun (>100g), jonka sai myyty{ hintaan 300000.-,
>> mik{ on kyll{ sangen harvinaista.
>
>lahes 3000 mk grammalta eli 3 miljardia mk kilolta!!!
>
>Juhana
Oletkos aivan varma tosta kilohinnasta? Kas kun ei biljoonaa...
Jarkko .
.
.
.
--
< jel...@cc.hut.fi >
Heino Pekka
Juhana Häme wrote:
> > Min{:
> > Kanam{ki l|ysi hipun (>100g), jonka sai myyty{ hintaan 300000.-,
> > mik{ on kyll{ sangen harvinaista.
> Viela hippuakin harvinaisemmalta tuntuu hinta: tarkasta painosta riippuen
> lahes 3000 mk grammalta eli 3 miljardia mk kilolta!!!
Eik|s mijoonaa ?
(Muistin varassa) Aamulehti pari p{iv{{ sitten: 127g, puhtaus 94%,
ristittiin Iivariksi ja on toiseksi suurin alueelta loydetty hippu.
Hinta on per{isin huhuista, joita tuohon aikaan paikalla liikkui.
Muitelisin, ett{ normaaleille hipuille k{yp{ hinta oli luokkaa
1000mk/g, joten Iivarin harvinaisuus 'vain' n. kolminkertaisti hinnan.
- Pekka
Juhana Häme
Juhana Häme wrote:
>
> Heino Pekka wrote:
> >
> --
> Viela hippuakin harvinaisemmalta tuntuu hinta: tarkasta painosta riippuen
> lahes 3000 mk grammalta eli 3 miljardia mk kilolta!!!
>
--
Eiku kolme miljoonaa. %-) Ei pitaisi lahtea pilkkujen kanssa
pelehtimaan...
Juhana
Juhana Häme
Heino Pekka wrote:
>
> karttaa k{sill{. Viime ke{s{n{ siell{ ollessamme kullankonekaivaja
> Kanam{ki l|ysi hipun (>100g), jonka sai myyty{ hintaan 300000.-,
> mik{ on kyll{ sangen harvinaista.
>
--
Viela hippuakin harvinaisemmalta tuntuu hinta: tarkasta painosta riippuen
lahes 3000 mk grammalta eli 3 miljardia mk kilolta!!!
Juhana
Jarkko Antero Elonen
>Eikun fantasiljoonaa... ;-)
> Kummallista, miten Sinun koneesi toimii. Etko saanut nakyviisi
>valittomasti virheeni peraan lahettamaani uutta tekstia, jossa korjasin
>pilkkuvirheeni ja myos osoitin syvaa katumusta...?
Sain kuin sainkin, tosin n. 15 minuuttia lähettämäni viestin
perään. Valitettavasti newssien kulku ei ole reaaliaikaista
edes Suomessa saati sitten kansainvälisiin ryhmiin.
> Asiaa on sittemmin jatkokasitelty asiallisesti viesteissa, jotka
>toivottavasti kaikesta huolimatta nakyvat Sinullekin. Olennaista oli,
>etta kyseinen grammahinta tuntui noin 30-kertaiselta normaaliin
>verrattuna.
Tottakai ymmärsin että viestisi tarkoitus alunperin oli ihmetellä
hipun kovaa hintaa verrattuna raakakullan hintaa, mutta siinä
sitten tuli pieni ihmillinen kömmähdys. Suurin syy hinnan
kovuuteen (mikä se sitten loppujen lopuksi olikaan) lienee
johdettavissa sekä keräilijöiden että koruteollisuuden tarpeista.
Onhan selvää ettei kukaan mene sulattamaan kyseistä hippua, vaan
se käytettänee suoraan johonkin koruun tai jätetään erilliseksi
"muistoksi". Näistä syistä kullan kilo/gramma hinta on paljon
suurempi kuin tavallisen sulatetun kullan. Samahan tapahtuu
timanteissa, joissa suuren kiven karaatti hinnat ovat huomattavasti
suuremmat kuin pienten.
Valitan jos pahoitit mielesi, pitänee laittaa hymiöitä joka
lauseen loppuun, vaikka niiden käyttöä yleisesti en juuri
kannatakkaan. Lopetan keskustelun osaltani tästä tähän.
>Juhana
Jarkko
--
< jel...@cc.hut.fi >
Juhana Häme
Heino Pekka wrote:
>
> Eik|s mijoonaa ?
>
> (Muistin varassa) Aamulehti pari p{iv{{ sitten: 127g, puhtaus 94%,
> ristittiin Iivariksi ja on toiseksi suurin alueelta loydetty hippu.
> Hinta on per{isin huhuista, joita tuohon aikaan paikalla liikkui.
> Muitelisin, ett{ normaaleille hipuille k{yp{ hinta oli luokkaa
> 1000mk/g, joten Iivarin harvinaisuus 'vain' n. kolminkertaisti hinnan.
>
>
--
Miljoonaapa tietenkin. Niin siina kay, kun lahtee toisten pilkkuvirheita
irvistelemaan: tekee itse viela isomman.
Mutta jos asiasta puhutaan, niin vaitan edelleen, etta siina 300 000
mk hintahuhussa oli pilkkuvirhe. Kullan maailmanmarkkinahinta on noin 70
mk/g, ja jos halutaan jonkinlainen noteeraus Lapin huuhdontakullalle,
niin kullankaivajaliiton jasenmaksu on 100 mk tai gramma kultaa.
Jos kulta - olkoonkin Lapin huuhdontakultaa - maksaisi tonnin
grammalta, tuskin juuri nakisimme ihmisilla kultaisia vihkisormuksia.
Julmetun komea isomus on tietysti arvokas, jos innokas ostaja loytyy,
mutta olisiko se hinta sittenkin ollut jotain 30 000 mk, jossa olisi jo
aika reippaasti kuriositeettikerrointa?
Juhana
Juhana Häme
Jarkko Antero Elonen wrote:
>
>
> Oletkos aivan varma tosta kilohinnasta? Kas kun ei biljoonaa...
>
--
Eikun fantasiljoonaa... ;-)
Kummallista, miten Sinun koneesi toimii. Etko saanut nakyviisi
valittomasti virheeni peraan lahettamaani uutta tekstia, jossa korjasin
pilkkuvirheeni ja myos osoitin syvaa katumusta...?
Asiaa on sittemmin jatkokasitelty asiallisesti viesteissa, jotka
toivottavasti kaikesta huolimatta nakyvat Sinullekin. Olennaista oli,
etta kyseinen grammahinta tuntui noin 30-kertaiselta normaaliin
verrattuna.
Juhana
Juhana Häme
Jarkko Antero Elonen wrote:
>
> Suurin syy hinnan
> kovuuteen (mikä se sitten loppujen lopuksi olikaan) lienee
> johdettavissa sekä keräilijöiden että koruteollisuuden tarpeista.
>
> Onhan selvää ettei kukaan mene sulattamaan kyseistä hippua, vaan
> se käytettänee suoraan johonkin koruun tai jätetään erilliseksi
> "muistoksi". Näistä syistä kullan kilo/gramma hinta on paljon
> suurempi kuin tavallisen sulatetun kullan. Samahan tapahtuu
> timanteissa, joissa suuren kiven karaatti hinnat ovat huomattavasti
Lopetan keskustelun osaltani tästä tähän.
>
--
Takavuosina edesmennyt Lemmenjoen kullankaivaja Flinck valitteli minulle,
etta isomuksista ei saa minkaanlaista jarkevaa kuriositeettihintaa, koska
niille ei ole kysyntaa. Ajat ovat siita muuttuneet, ja kysyntaa on
syntynyt, ja onhan yli sadan gramman hippu melkoinen harvinaisuus.
Olenkin valmis heti uskomaan kolminkertaisen hinnan normaaliin
verrattuna, mutta 30-kertainen tuntuu aarimmaisen epatodennakoiselta.
Olisi se melkoinen friikki, joka maksaisi asunnon hinnan sadan gramman
hipusta, joka kullan suuren ominaispainon takia ei naytakaan mitenkaan
jattimaiselta.
Kun ei minullakaan kuitenkaan ole aavistustakaan kyseisen hipun
todellisesta hinnasta, on tosiaan soveliasta lopettaa keskustelu tahan,
edellyttaen, etta uusia nakokohtia ei joltakin taholta ilmene.
Juhana
Marko Mahkonen
Juhana Häme wrote:
>
> Mutta jos asiasta puhutaan, niin vaitan edelleen, etta siina 300 000
> mk hintahuhussa oli pilkkuvirhe. Kullan maailmanmarkkinahinta on noin 70
> mk/g, ja jos halutaan jonkinlainen noteeraus Lapin huuhdontakullalle,
> niin kullankaivajaliiton jasenmaksu on 100 mk tai gramma kultaa.
Gramman hippua taidettiin käyttää maksuvälineenä viimeksi
liiton perustamisen aikoihin ja silloinkaan maksaja ei varmasti
ollut täydessä harkintakyvyssään ;^)
Kullanhuuhtoja löytää toki aivan mujukultaakin, eikä vain
pikkurillinpään kokoisia (noin 1g) ja sitä suurempiä hippuja.
> Jos kulta - olkoonkin Lapin huuhdontakultaa - maksaisi tonnin
> grammalta, tuskin juuri nakisimme ihmisilla kultaisia vihkisormuksia.
> Julmetun komea isomus on tietysti arvokas, jos innokas ostaja loytyy,
> mutta olisiko se hinta sittenkin ollut jotain 30 000 mk, jossa olisi jo
> aika reippaasti kuriositeettikerrointa?
Hoh... ja niinpä niin. Ihmisten vihki- ja kihlasormuksetpa
eivät ole Lemmenjoen hippukultaa. 1000 mk/gramma on suurien
isomushippujen normaali grammahinta. 500 mk/gramma saa pulittaa
lähes kaikista yli 3 gramman hipuista. Lisäksi hintaan vaikuttaa
hipun muoto: erikoisella hipulla on aivan eri arvo korun
raaka-aineena kuin jollain epämääräisellä möntillä, puhumattakaan
raakakullasta, jolla on vain kullan perusarvo.
Hintoja voi käydä tarkistamassa vaikka Kaunispään kahvilan
korumyymälässä. Kultahippu ei ole raakakultaa, vaan luonnon
muovaama taideteos.
--
Marko Mahkonen \ / \/ \/ \/ \/ \/ \ /
Kilonkallio 10 A 6 \http://www.hut.fi/~mma/
02610 ESPOO / \/ \/ \/ \/ \/ \/ \
(home)+358-0-5091458 /__/\__/\__/\__/\__/\__/\__\
jouko moisander
Marko Mahkonen wrote:
> Kullanhuuhtoja löytää toki aivan mujukultaakin, eikä vain
> pikkurillinpään kokoisia (noin 1g) ja sitä suurempiä hippuja.
Mujulla on nimikin: 'Hengetön', 'täi', 'saivare'.... koosta riippuen.
jouko