Kokemuksia Kilpisjärvi-Haltitunturi-Kilpisjärvi reitistä..
S.K.
reitti kiertämällä, heinäkuussa.
Onko jollain kokemuksia reitistä?
Muistelin lukeneeni että matkaa tulisi n. 60km yhteen suuntaan.
Paljonkohan tuota varten pitäisi varata aikaa, kun on suht
hyväkuntoinen, ja jos oletetaan että kelit on hyvät??
Miten yöpyminen, onko ko. välillä mitään eräkämppiä missä voisi yöpyä,
vai kannattaako raahata teltta mukaan?
Löytyykö reitin varrelta vettä, pitääkö keittää ennen juomista?
Erottuuko vaellusreitit hyvin maastosta, vai vaatiiko paljon
suunistustaitoja?
--Seppo
Petri Kaipiainen
19.6.2001 08:33:
> Tarkoituksenani ottaa tuntumaa vaellysharrastukseen otsikon mukainen
> reitti kiertämällä, heinäkuussa.
Heinäkuu ei vielä ole Käsivarren sesonkiaika, joten maastoon mahtuu varmaan
hyvin (ks jäljempää). Saattaa olla vielä vedet korkealla (ainakin
alkukuusta) ja hyttysiä/mäkäräisiä liikkeellä jokilaaksoissa.
>
> Onko jollain kokemuksia reitistä?
> Muistelin lukeneeni että matkaa tulisi n. 60km yhteen suuntaan.
> Paljonkohan tuota varten pitäisi varata aikaa, kun on suht
> hyväkuntoinen, ja jos oletetaan että kelit on hyvät??
Jos ymmärtää varustautua kevyesti (reppu ei saisi painaa yli 15 kiloa*, joka
on helposti mahdollista aloittelijallekin varsinkin jos yöpyy tuvissa eikä
kanna telttaa) niin reissun voi kävellä 4 päivässä. Ei kuitenkaan kannnata
lähteä ensimmäisellä kerralla rehkimään, menee maku. Maisemia katsellessa 6
päivää kuluu mukavasti. Siinä ehtii käydä vähän sivupoluillakin jos
suunnistustaito riittää ja kulku tuntuu kevyeltä. Selkeä merkitty reitti vie
esimerkiksi Somasjärvelle jonka kiertäminen Norjan kautta on nätti
patikointi, eikä Lossulle vievästä laaksostakaan voi eksyä vahingossa pois.
> Miten yöpyminen, onko ko. välillä mitään eräkämppiä missä voisi yöpyä,
> vai kannattaako raahata teltta mukaan?
Reitin varrella on 5 autiotupaa ja niitten yhteydessä 4 varaustupaa. En
tiedä kokemuksesta ovatko tuvat tuohon aikaan kovin täysiä, tuskinpa, mutta
ainakin varauspuolelta paikan varaamalla pääsee sisätiloihin yöpymään.
Telttaa ei siis tarvitse eikä kannata kantaa mukana, ainakaan raskasta
sellaista. Jos käy katsomassa mainitsemiani sivupistoja, on niitten päissä
myös tuvat (Kobmajoki ja Lossujärvi). Kaksi muuta tupaa lähellä reittiä ovat
Terbmisjärvi ja Jogasjärvi. Telttaa tarpeellisempi saattaisi olla neliön
kokoinen kappale hyttyverkkoa pään ympärille yön ajaksi. Kauniilla ilmalla
voi silloin vaikka yöpyä ulkona.
> Löytyykö reitin varrelta vettä, pitääkö keittää ennen juomista?
Vettä löytyy ja se on juomakelpoista, ei Lapin purovesiä tarvitse keittää.
Mikä sen parempaa kuin kylmä puronliruvesi tunturin rinteeltä. Kämppien
lähellä tietysti pitää käyttää harkintaa, ettei ota heti tiskipaikalta tai
huussin alajuoksulta.
> Erottuuko vaellusreitit hyvin maastosta, vai vaatiiko paljon
> suunistustaitoja?
Haltin perusretti erottuu jo liiankin hyvin jo polkuna ja lisäksi se on
merkitty merkkikepeillä. Samoin Somakselle vievä Kalottireitti joka jatkuu
Norjaan. Osta heti ensiksi Käsivarren ulkoilukartta ja tutki sitä jo
etukäteen. Matkalle mukaan kyös kompassi ja treenaa suunnistustaitoja
pyrkimällä aina pysymään kartalla ja tunnistamalla lähiseudun tuntureita.
Tervemenoa
Petri K.
* 15 kiloa on ilman telttaa tietysti jo aika paljon 5-6 päivän reissulle,
kun täällä on esitelty minunkin toimestani 10-12 kilon viikon reppuja
teltoin. Tämä 15 kiloa nyt vain ensikertalaiselle helpoksi tavoitteeksi
(varusteet eivät vielä ole oletettavsti aivan viimeisen päälle hienot, mutta
täydellisesti kuitenkin asiansa ajavat), ettei kukaan ensi kertaa lähtevä
kämppäretkeilijä luule lapinvaellusten pakolliseksi varusteeksi 25-30 kilon
kangaslipastoa jota myös (putki)rinkaksi jotkut kutsuvat. =:)
Jarno Hellström
Täällä muut antavat varmasti hyviä vastauksia kysymyksiisi, MUTTA MUTTA:
Jos kerran vakavissasi suunnittelet vaeltamista, niin älä koskaan ajattele
'ja jos oletetaan että kelit on hyvät'
Varsinkin ko. alueella keli voi olla ihan mitä tahansa, eli ota
prinsiipiksi 'ja kun tiedetään että kelit voivat olla erittäin huonot.'
JiiHoo
Hannu Salo
Käsivarressa vaihtelevat heinäkuussakin kelit aika rankalla tavalla.
Parissa tunnissa saattaa helle muuttua räntäsateeksi. Koettu on. Ilman
muuta teltta mukaan, jos sattuu huonot kelit yllättämään, niin on ainakin
jonkinlaista suojaa. Kämppiä on tietysti aika hyvin reitin varrella mutta
silti. Lisäksi saattaa olla sellainen sumu, ettei maastosta erota
merkkikeppejä. Silloin on turvallisinta pistää leiri pystyyn ja odotella
sään selkiytymistä. Heinäkuussa yöpakkaset ovat tavallisia.
Kilpisjärven ja haltin välisellä reitillä saattaa olla tungosta mutta ei
se mitään haittaa. Muiden vaeltajien kanssa on mukava pysähtyä
rupattelemaan ja vaihtamaan kokemuksiaan. Lisäksi saa tietoa esimerkiksi
hyvistä puronylityspaikoista ym. Kirkkaalla kelillä et juuri kompassia
tarvitse. kartalla pärjää ihan mukavasti. Synkemmällä kelillä on tietysti
kompassista paljon hyötyä.
Tavaramäärästä sanoisin, että ota mukaan kaikki tarpeeliseksi katsomasi.
Tulet aikojen saatossa huomaamaan, mitä tarvitset ja mitä et. Tietysti
kannattaa välttää paljon yli 20 kilon rinkkaa.
Varaa aikaa tuollaiset 8 päivää ja nauti maisemista. Niiden takia palaat
varmasti takaisin. kalastusvälineet kannattaa ottaa mukaan. vesistöissä on
rautua.
Reipasta matkaa....
Matti Sunell
Tässä säikeessä enemmistö kirjoittajista käyttää sanaa "keli" merkityksessä
"ilma", "sää". Toki asiayhteydestä selviää, mistä on kysymys. Kuitenkin:
Heinäkuussa Käsivarressa on melkein aina hyvä keli kulkea jalan, paitsi jos
sattuu satamaan lunta, jolloin voi tulla liukasta, etenkin louhikossa. Sää ja
keli ovat tällöin yhtä aikaa huonot. Auringonpaisteella vanha lumikenttä voi
muuttua upottavaksi sohjoksi. On siis kaunis ilma ja huono keli.
Entäs sitten kevättalvella: Voi olla auringonpaiste ja teräksinen luistava
hanki. Mutta voi olla myös pilvet maan pinnassa ja olematon näkyvyys ja silti
liukas hanki, tai loistava auringonpaiste ja toivoton sohjo. Ei ollenkaan yhtä
hyvä keli ja ilma.
Luulen tämän paheksumani "keli"-sanan käytön olevan alkuaan
humoristista. Sittemmin huumorin vivahde on väljähtynyt, tai jotkut eivät
ole sitä alun alkaenkaan tajunneet, ja sanaa on ruvettu käyttämään ihan
vakavissaan.
Jatkot kieliryhmään.
--
Matti
Matti....@helsinki.fi
Lauri Räty
<svko...@co.jyu.fi> wrote:
>Onko jollain kokemuksia reitistä?
Matkaa tulee hieman alle 40 kilometriä suuntaansa, eli 80 km
edestakaisin. Matka on suurelta osin leveää kansojen tallaamaa polkua,
joka on merkitty merkkikepeillä. Reitiltä on hyvin vaikea eksyä,
ainoastaan Haltille kiivetessä saattaa sumussa seuraavan kepin
löytäminen olla hankalaa.
Kannattaa ihan ensimmäiseksi hankkia se Käsivarren ulkoilukartta,
johon on tuo Kilpisjärveltä Haltille menevä reitti merkitty. Reitin
varrella on autiokämppiä, joista osa on vähän isompia ja osa
pienempiä. Suurimpien yhteydessä on myös varaustupa.
Elokuun toisella viikolla 1999 kämpät olivat varsin täysiä, mutta
täysinäisyys johtui osaksi siitä, että reitillä oli Suomen Ladun
retkikunta. ;) Yksin ja kaksi sinne kämppää kyllä varmaan mahtuu,
mutta vanha kunnon sääntöhän on, että tupaan tulijalle annetaan sijaa,
joten ei sitä telttaa kannata kotiinkaan jättää. Kaiken lisäksi tupien
lämpötila on hyvinkin ailahtelevainen riippuen kamiinan lämmittäjästä.
Sää voi olla ihan mitä vaan mitä Suomen talveen ja kesään mahtuu.
Tuolla kyseisellä reissulla elokuussa 1999 satoi vettä käytännössä
koko viikon. Kuuden vaelluspäivän aikana tuli vettä ja paistoi
aurinko. Lämmin ei sanan varsinaisessa merkityksessä ollut lainkaan,
joten vaatetta saa olla mukana luonnollisesti.
Minä join antaumuksella jokien ja purojen vesiä, toki katsoen ensin,
ettei se nyt ole ihan seisovaa vettä tms. Ravintopuolesta noin
niinkuin muuten, että tuvissa näytti olevan kaasuhellatkin, jos niitä
tahtoo käyttää, mutta en laskisi reissuani niiden toimimisen varaan.
Reitistä vielä sen verran, että vaikka polku on usein todella
nopeakulkuista (esimerkiksi Kuonjarjohkan kämpältä Meekonjärven
kämpälle), niin väliin mahtuu todella hankalakulkuisiakin paikkoja.
Meekonjärveltä lähdettäessä pohjoiseen on esimerkiksi melkoista
rakkakivikkoa, jossa kivien keskimääräinen halkaisija on yli metrin.
Joenylitykset tuolla merkityllä reitillä tehdään joko siltoja pitkin
tai sitten kahlaten. Aivan enne Pitsusjärven kämppää on hieman isompi
puro (poromiesten kämpän tienoilla), mutta sen yli pääsi tuolloin
elokuussa 1999 ihan lahkeita nostamalla.
Onnea matkaan joka tapauksessa. Onhan se Haltikin kokemisen arvoinen
paikka, vaikka kyllä minä itse nautin enemmän ihan silkasta erämaasta.
-- Lauri Räty
http://lauri.rdx.net/
Matti Rautamäki
ja Norja) joista Norjan puolella ollaan hieman korkeammalla kuin Suomen
puolella.
Kengät kannattaa valita siten, että niissä on riittävää jäykkyyttä ja tukea
nilkalle. Se kivikko...
Kaasua oli silloin kaikissa tuvissa käytettävissä ja tupiin mahtui. Eli omat
kaasut ja teltta oli tarpeettomia paitsi Pitsuksen kämpälle oli illan suussa
"eksynyt" vaeltaja jolla oli niin lahjakkaat kuorsaustadot, että päätin
pistää Hillebergini (Unna) pihalle pydeen.
Keli oli kuin unelma. Eli hieman viileää, ei tullut kuuma kävellessä. Eikä
satanut vettä. Paitsi Haltin huipulla hieman satoi jäistä tihkua ja tuuli
todella kovaa. Vasta täällä tarvitsin ensi kerran kuoritakkia.
Matkaa tulee n. 60km/suunta. Mutta maasto ei ole tasaista joten kyllä se
paikoitellen voimille ottaa. Reitillä ei voi eksyä (siis jos pysyy reitillä)
kunhan näkyvyyttä on edes 10 metriä. Polku on kulunut ja merkitty.
Veden kanssa ei ollut mitään ongelmia. Aina löytyi puroja joista sain
putelin täyteen. Se kannattaakin aina täyttää kun siihen löytyy
mahdollisuus. Kuonjarjohkan ja Mekkon välissä ei vettä ainakaan minun
silmiin osunut ja 0,6L puteli ei välttämättä riitä sille pätkälle.
Varsinkaan jos olet menossa takaisinpäin (ylämäki) ja on lämmin.
Itselläni oli mukanan GPS jolla oli kiva varsinkin takaisin tullessa
katsella kävelynopeuksia ja aika-arviota siitä milloin saapuisin seuraavalle
kämpälle. Myös linnuntietä mitatut tupien väliset etäisyydet ovat
hämmästyttävän lyhyitä.
Mutta sanottakoon, että varusteet kannattaa laittaa ns worst-case-scenario
:n mukaisesti.
Ja niinhän se valitettavan usein on, että kun on varusteet kunnossa pahimman
varalta, niin niitä ei tarvita. Ja kun ne ei ole, niiin silloin niitä
tarvittaisiin.
GSM (Sonera) ei toiminut välillä Saarijärven kämppä - Haltin tupa. Haltin
huipulla sain pätkivän yhteyden toimimaan ja ilmoitettua vaimolle olevani
yhä kartalla ;)
Yksin kun matkaan, niin täytyy aina välillä kertoa missä päin ollaan...
Näin meni minun matkani. Muiden matkat ja säät ovat taas sitten aivan toinen
tarina...
terv. Matti (25.6.2001 lähtö Galdhöpiggenille/Glittertindille ja 31.7.2001
lähtö Kebnekaiselle)
"S.K." <svko...@co.jyu.fi> wrote in message
news:3B2EE447...@co.jyu.fi...
Arto Kojo
Lausunpa minäkin sanasen aiheesta Haltilla käynti
"S.K." <svko...@co.jyu.fi> wrote in message
news:3B2EE447...@co.jyu.fi...
> Tarkoituksenani ottaa tuntumaa vaellysharrastukseen otsikon mukainen
> reitti kiertämällä, heinäkuussa.
> Onko jollain kokemuksia reitistä?
On varmaankin yksi Suomen suosituimpia vaellus"reittejä", taatusti on
kokemusta (paitsi minulla, en ole vielä kokenut Haltilla käyntiä tärkeäksi,
vaikka paljon olen tuolla pyörinytkin). Halti ei ole kummoinen nyppylä, ja
pilvinen keli tuhoaa käsittäkseni 90% matkalaisista vähäisetkin näköalat.
Jos sitä hakee, vaikuttavampia kicksejä Suomenkin puolella saat valitsemalla
jonkun lähempänä sijaitsevan sopivan noin kilometrin huipun jossa kallio
tulee muutaman sata metriä alas, mutta Halti on kyllä polkujen ja liikenteen
puolesta muuten hyvä aloituskohde.
> Muistelin lukeneeni että matkaa tulisi n. 60km yhteen suuntaan.
Suuruusluokka täsmää, todellinen lienee alle tuon. Käsivarsikilometri on
polullakin kuitenkin hiukan raskaampi kuin etelän kilometri. Polun
ulkopuolella kerrointa lienee keskimäärin jo 1,5 verran. Mun etenemisnopeus
on polulla parhaimmillaan 6 km/h luokkaa rinkan kanssa, ja pahimmat pusikot
jokivarsissa (ei tällä reitillä) menevät noin 1 km/h vauhtia, mikä on jo
melkoista tuskaa. Oletusvauhti on jotain 3-4 km/h henkilöstä ja jonkin
verran jalkineista riippuen.
Juuri tuon pätkän voisi kuvitella kulkevansa lenkkareissakin, jos nilkat
ovat vahvat ja jalat eivät pelästy päivän märkänä kulkemista (sateen
sattuessa kosteikkoja nimittäin on). Kaikkien suurempien vesistöjen yli on
sillat, joita kevättulvat toisaalta säännöllisesti myös rikkovat. Parempi
vaihtoehto jalkineeksi ovat tavalliset kumisaappaat, paras kovapohjainen
kevyt vaellusjalkine.
> Paljonkohan tuota varten pitäisi varata aikaa, kun on suht
> hyväkuntoinen, ja jos oletetaan että kelit on hyvät??
Mielestäni 3+3 päivää. "Erämaan rytmi" tarttuu ainakin minuun kunnolla vasta
jossain kolmannen tai neljännen päivän kieppeillä, ja kuudesta päivästi viim
einen on aina kotiinkiiruhtamispäivä, joten kuuden päivän reissussa ei ehdi
saada erämaan parhaita puolia esiin kuin päivän tai kahden ajan. Siinä
mielessä pidempi aika on parempi, ei niinkään kilometrimielessä. En näe
kehnojen kelien vaikutusta tuolla pätkällä ajankäytön suhteen merkittäväksi,
ts. nuo pätkät pystyy kävelemään myrskyssäkin, mutta hankalaa ja hidasta se
voi kyllä olla. Varaa itsellesi mahdollisuus kääntyä takaisin, jos ei huvita
vetää Haltille asti.
> Miten yöpyminen, onko ko. välillä mitään eräkämppiä missä voisi yöpyä,
> vai kannattaako raahata teltta mukaan?
Reitti on hyvin kämpitetty, ja heinäkuu on mielestäni jo sesonkia joten
tungosta voi sattua. Aina voi kuitenkin vain puskea tupaan sekaan, joten
kyllä uskaltaisin väittää että ilman telttaa uskaltaa juuri tuolle pätkälle
lähteä (mutta millekään muulle oikeastaan ei). Itse en yövy autiotuvissa
juuri koskaan, joten mulla on oma teltta aina mukana.
> Löytyykö reitin varrelta vettä, pitääkö keittää ennen juomista?
Voi olla kuivana kautena joku 5-10 km pätkä ilman vettä, mutta yleisesti
vettä löytyy parin kilsan välein. Ei tarvitse keittää, seisovaakin vettä
tulee usein tuolla juotua kunhan ei ihan suolammikosta kaappaa.
> Erottuuko vaellusreitit hyvin maastosta, vai vaatiiko paljon
suunistustaitoja?
Polut ovat vahvoja ja ne on merkitty ilmeisesti ainakin Haltin kämpälle
asti. Mainittu ulkoilukartta on hyvä olla, olkoonkin, että juuri tuon pätkän
voisi varmaan vetäistä ottamatta karttaa kertaakaan taskusta. Ongelmia voi
tulla paikoissa, joissa jengi on kulkenut useita eri polkuja, sekä jos
sattuu oikein sikasumu, niinkuin joskus sattuu. Koska näköesteitä ei ole,
kompassia ei todennäköisesti tarvitse tuolla välillä kertaakaan (poislukien
se sumumahdollisuus), mutta erittäin hyvä kartanlukutaito saattaa olla
muutoin tarpeen.
Älä lähde ekalle keikalle yksin, jos on mahdollisuus. Kaksin vaellusalku on
paljon hauskempaa ja törkeiden arviointivirheiden (mitä ensikertalaisille
voi tulla esim. jokien ylityksissä) kostautumisen mahdollisuus pienenee.
--ako