paras rinkka
Ilkka Ilonen
Mielipiteitä mikä on paras rinnkka ja makuupussi ja ehkä kengät ja
yleensä mahtavat varusteet.
Mikael Niku
Ilkka Ilonen <Ilkka....@pp.inet.fi> wrote:
: Mielipiteitä mikä on paras rinnkka
tasta tuskin syntyy edes keskustelua :-)
Savotta 906.
tai no---- tietysti riippuu kayttotarkoituksesta.
savotta on paras kunnon vaelluksille, raskaille taakoille
ja niin edespain. kiipeilyyn, matkailuun ja pikkuretkiin
kay paremmin joku kelvollinen anatomic-pussukka.
:ja makuupussi
kotimaista laatua: tena profess 80LA. ei maksa hirveasti
ja on lammin. tosin ei ehka yhta ylellinen kuin ajungilakin
sakit, ja voi olla etta lyhytikaisempikin. palosuojaus
on mainio yksityiskohta kamiinatelttaa tai nuotiota
kayttavalle.
: ja ehkä kengät ja
suomen oloissa tietysti nokian kumpparit. kesalla tykkaan
vaelluskumppareista, talvella kairat... tosin sievin
jalkineen thinsulate-saappaat ovat kevyemmat ja sikali
mukavammat.
vaelluskenkia vain pahimpiin rakkapaikkoihin, sanotaanko
salmikuruun, kiitos.
--
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
+++ Mikael Niku +++ E-mail: Mikae...@oulu.fi +++++++++++++
+++++++++++++++++++++ http://www.student.oulu.fi/~mniku/ ++++++
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Sami Yl{murto
Mikael Niku <mn...@paju.oulu.fi> wrote:
: tasta tuskin syntyy edes keskustelua :-)
: Savotta 906.
: tai no---- tietysti riippuu kayttotarkoituksesta.
: savotta on paras kunnon vaelluksille, raskaille taakoille
: ja niin edespain. kiipeilyyn, matkailuun ja pikkuretkiin
Onko kunnon vaellus=raskas taakka? Jos vastaat myontavasti
906 on luotu sinulle, tuskin mihinkaan muuhun rinkkaan mahtuu
niin paljon ylimaaraista roinaa. Nykyajan parhaille varusteille
riittaa joku kelvollinen anatomic-pussukka, ei siis tarvitse kantaa
komeroa selassaan.
: kotimaista laatua: tena profess 80LA. ei maksa hirveasti
: ja on lammin. tosin ei ehka yhta ylellinen kuin ajungilakin
: sakit, ja voi olla etta lyhytikaisempikin. palosuojaus
: on mainio yksityiskohta kamiinatelttaa tai nuotiota
: kayttavalle.
Tenan 80LA sopii isoille (yli 180cm) tai reilusti ylipainoisille
ihmisille, silla tilaa riittaa.
: : ja ehkä kengät ja
: suomen oloissa tietysti nokian kumpparit. kesalla tykkaan
: vaelluskumppareista, talvella kairat... tosin sievin
: jalkineen thinsulate-saappaat ovat kevyemmat ja sikali
: mukavammat.
: vaelluskenkia vain pahimpiin rakkapaikkoihin, sanotaanko
: salmikuruun, kiitos.
Vaelluskengat ja saarystimet ovat loistava yhdistelma, pienet
purotkin menee kuivin jaloin yli. Kumpparit vain pahimpiin
kosteikkoihin, sanotaanko Sompion suolle.
--
*************** Sami Ylaemurto ***************
* Teekkarinkatu 19 c 54 33720 Tre Finland *
******** http://www.uta.fi/~sy56150/ ********
Timo Kiravuo
In article <33092B...@pp.inet.fi> Ilkka Ilonen <Ilkka....@pp.inet.fi> writes:
> Mielipiteitä mikä on paras rinnkka ja makuupussi ja ehkä kengät ja
> yleensä mahtavat varusteet.
Ne jotka parhaitan täyttävät tarpeesi.
Jouksukilpailussa nopein on paras. Mutta tämä on mahdollista vain
koska juoksemista mitataan yhden suureen eli nopeuden puitteissa.
Retkeilyvälineillä on yleensä enemmän kuin yksi ominaisuus ja
käyttäjien tarpeet vaihtelevat, joten ei ole olemassa mitään
yksittäistä parasta tuotetta tai esinettä.
Savotan suosittu 906 ei istu selkääni. Tenan huippulämmin Profess 100
on kesällä liian kuuma ja painaa liikaa. Kumisaappaat ovat 1900-luvun
loppupuolen kummajainen, jotka luultavasti tulevat katoamaan
retkeilykäytöstä ensi vuosituhannen alkupuolella. Kaasukeitin on nopea
ja näppärä kesällä mutta ei toimi talvella kuin vuoristossa.
Sinolikeitin on halpa mutta tehotoa. Bensakeitin on tehokas, mutta
edellyttää merkittävää opettelua.
Sitten jos speksataan tarkka tilanne ja siihen tietty henkilö ja
määritellään käytettävissä olevat resurssit ja muut reunaehdot,
voidaan ehkä puhua parhaista varusteista.
Jos raha ei ratkaise, parhaat tuotteet saa varmaankin itse
speksaamalla ja teettämällä.
--
Timo Kiravuo
Helsinki, Finland
Juhana Häme
Ilkka Ilonen wrote:
>
> Mielipiteitä mikä on paras rinnkka ja makuupussi ja ehkä kengät ja
> yleensä mahtavat varusteet.
Et ole tainnut seurata tata uutisryhmaa kovin kauan, kun et tieda, etta
paras kehysrinkka on Savotta 906. ;-)
Sita vastoin parasta makuupussia ei ole loydetty. Eiko sinun koneellasi
nay aivan tuore ja monivivahteinen makuupussikeskustelu?
Jos haluat ihmisilta tasmallisempia kommentteja, ehka olisi hyva
tasmentaa, tarvitsetko kamppeita kesalla vai talvella, Lapissa vai
Lannassa vai mahdollisesti Nepalissa tai Huippuvuorilla, miten retkeilet
jne.
Juhana
Juhana Häme
Mikael Niku wrote:
>
> vaelluskenkia vain pahimpiin rakkapaikkoihin, sanotaanko
> salmikuruun, kiitos.
Salmikurussa tarvittaisiin vaellusjalkineiksi lahinna
jaakiekkomaalivahdin polvisuojukset. ;-)
(Yliperan Shalmmikurrasta siis puhutaan.)
Juhana
Heikki Kokkinen
Mikael Niku wrote:
> Savotta 906.
>
Ainoa moitteen sija on alaosan vetoketju, joka on paksuudesta johtuen
aika jäykkä, ja kylmällä ilmassa sen metallireunoihin repii helposti
kätensä. Muutoin rinkka on täydellinen, enkä vaihtaisi sitä mihinkään.
T: Heikki
Voitto
Ilkka Ilonen <Ilkka....@pp.inet.fi> writes:
> Mielipiteitä mikä on paras rinnkka ja makuupussi ja ehkä kengät ja
> yleensä mahtavat varusteet.
Vaikka olen aika kokematon retkeilijä itse niin uskaltaisin
sanoa noin yleensä että lähdettäessä vähänkin pidemälle
retkelle kannattaa ajatella 90% mahdollisimman hyviä _kenkiä_
ja sitten 10% muita varusteita.
Kylmien vuodenaikojen retkeilyssä Suomessa pidetään yleisesti
takuuvarmana valintana Nokian Kairasaapasta. Tosin aivan hirveimmille
paukkupakkasille saattaa löytyä sitäkin lämpimämpiä jalkineita.
Mutta Kairaa voi käyttää mielestäni aivan hyvin myös kesäkylmillä
siinä missä mitä kumisaapasta tahansa.
--
Voitto Walter Kotiaho +++++++ vkot...@cc.hut.fi -------
Juhana Häme
Voitto wrote:
> Mutta Kairaa voi käyttää mielestäni aivan hyvin myös kesäkylmillä
> siinä missä mitä kumisaapasta tahansa.
Olen kuullut samanlaisen lausunnon ennenkin, mutta se on sikali
kasittamaton, etta Kairat ovat aivan kohtuuttoman painavat kesakayttoon.
(Vaellan kylla kesallakin nimenomaan kumisaappaissa mutta en toki
Kairoissa.)
Juhana
Arto Kojo
Sami Yl{murto <sy5...@uta.fi> writes:
> Onko kunnon vaellus=raskas taakka? Jos vastaat myontavasti
> 906 on luotu sinulle, tuskin mihinkaan muuhun rinkkaan mahtuu
> niin paljon ylimaaraista roinaa. Nykyajan parhaille varusteille
Varmasti totta. 906 on paitsi eritt{in hyv{ rinkka, my|s eritt{in
tilava.
K{yt{nn|ss{ t{m{ n{kyy niin, ett{ kun pakkaamme leiri{ l{ht|kuntoon,
minulla menee 906:sen kanssa noin kaksi minuuttia ja kaveri hieroo
anatomiccinsa kanssa noin kaksikymment{ minuuttia. Erot pakkausajoissa
ovat todella merkitt{vi{, kun on tilaa, ja lokeroita, minne pakata.
Negatiivistakin l|ytyy, tottakai: Minulla on eritt{in pitk{
selk{. T{ss{ suhteessa 906:n s{{d|t loppuvat mielest{ni kesken, ja
joudun kantamaan hyvin suuren osan taakasta olkap{ill{, jotka sitten
ovat tosi kipein{ aina pitkien taipaleiden j{lkeen.
Toisaalta nyky{{n kannan olkap{ill{ my|s sen takia, ett{ olen jo
tottunut siihen, ett{ rinkka istuu sel{ss{ kuin tauti, eik{ k{velless{
heilu tai hylly sivusuunnassa.
Kyll{ min{ ihan mielell{ni t{ss{ joku vuosi korkealaatuista anatomicia
voin kokeilla, mutta kyll{ 906 on tiukasti jemmassa komerossa, jos en
jostain syyst{ sattuisi anatomicista pit{m{{nk{{n.
Vaellan kotimaassa K{sivarressa ja muilla melko puuttomilla alueilla.
--
Fishing fanatics Finland
*6*
Junkkari Veli-Matti
Sami Yl{murto <sy5...@uta.fi> writes:
>purotkin menee kuivin jaloin yli. Kumpparit vain pahimpiin
>kosteikkoihin, sanotaanko Sompion suolle.
Kai kuitenkin olet tietoinen miten luonnonpuistossa sopii liikkua?
Eli ei ihan mistä vaan suorinta tietä suon yli vaan vain karttaan
merkittyjä polkuja pitkin. Tämä etenkin Sompiossa.
- wellu
Harri Mustakangas
Ilkka Ilonen wrote:
>
> Mielipiteitä mikä on paras rinnkka ja makuupussi ja ehkä kengät ja
> yleensä mahtavat varusteet.
Rinkka:
Jos olet aloittelemassa vaellusharrastusta, niin ehdottaisin rinkan
vuokraamista (esim. oman kaupunkisi liikunta tms. -toimistosta tai
vaikka kaverilta). Tällöin pääsisit tutustumaan paremmin rinkaan ja
hankkimaan kokemuksia (=löydät itsellesi sopivimman rinkkan -putkilla
tai ilman-).
Itse toimin noin 5v. ja siten päädyin oman rinkan hankinassa 906:een.
Malleja on niin p..leesti, että itse se on vain löydettävä. Muista
kuitenkin, että on halpaa tai hyvää. Molempia ei samasta paketista
löydä.
(Siis on Haltin mihin lie tarkoitetut ja esim. 906 vaellukseen tehty).
Makuupussi:
Itse vaeltelen syksyisin ja pidän lämpimästä, joten untuvapussi oli
valintani, vaikka painoa kertyikin n.3kg. Mutta, kun ei hyvita palella.
Merkiksi valitsin erikoistunturin. 15-20 astetta pois valmistajan
lupauksista ja olet löytänyt käyttötarkoitukseesi sopivan pussin.
Alusta:
Lähemmäs 2cm saa alusta paksuus olla. Rahakkaat ostaa ilmatyynyllisen,
masokistit solukumisen. Itse kuulun jälkimmäiseen, ei ainakaan hajoa.
Kengät:
Kaikista tärkein valinta. Jos kengät eivät istu, niin retki on pilalla.
Käytin alussa kumisaappaita, mutta siirryin vaelluskenkiin (Meindel)
enkä kadu. Merkki ja malli riippuu käyttötarkoituksesta ja jalkasi
mallista.
Ota omat sukkasi mukaan kauppaan (käy vaikka ostamassa. Kauppiaan sukat,
kun ei kuitenkaan ole sellaiset joita tulet käyttämään) ja kokeile
erilaisia malleja. Yksi sukka riittää jalkaan, ellet vaeltele
pakkasilla.
Jos rahavarasi ovat rajalliset, niin osta ensin kengät ja lainaa muita.
Vaatetus:
Kevyt sadeasu on poikaa. Miksiköhän ne maksaa niin pirusti ?
tv.Hartsa
Pekka Lylykorpi
Ilkka Ilonen wrote:
>
> Mielipiteitä mikä on paras rinnkka ja makuupussi ja ehkä kengät ja
> yleensä mahtavat varusteet.
Rinkka ilman muuta Savotta 906, makuupussi Joutsenen Erikoistunturi,
kengät Nokian huopavuorisaappaat ja vaatteina puuvilla-alusasu,
peltipaita ja päällä sarkaa. Mikään muu ei vaan yksinkertaisesti toimi!
Olimme kerran Saharan vaelluksella ja yhdellä kaverilla oli
anatomic-reppu ja arvatkaa naurattiko minua kun se ei millään meinannut
saada sahaa, kirvestä ja vesuria kiinni reppuunsa. Minä poika laitoin ne
kätevästi rinkan putkiin kiinni. Nokian huopavuorisaappaat mulla oli
kans koko reissun ja ne oli tosi mainiot ku muuten hiekkaa olis ollu
kengät täynnä niinkun oli yhdellä Kaukolla, jolla oli vaan
matalavartiset vaelluskengät. Päällä mulla oli koko ajan
puuvilla-alusasu, peltipaita ja sarkapuku ja ne hengitti siinä
helöteessä paljon paremmin kuin kaverin Gore-Tex asu.
Yhdellä toisella reissulla taas yhdellä Pertsalla ei ollut yhtä hyvä
onni kuin noilla hepuilla: Pertsa nimittäin erehtyi ottamaan
keinokuitumakuupussin ja jo ekana aamuna varpaat oli mustat ja
kuoliossa! Ei paljon naurattanut! Ja kun kaverilla oli vielä tommonen
ulkomaalainen lelu, joku sveitsiläislinkkari, niin eihän sillä olis edes
saanu amputaatiota tehtyä. Mutta minä poika silpasin kunnon leukulla
siltä ne varpaat niin johan lakkas sen kuolion eteneminen. Pistin sen
sitten meikäisen Erikoistunturiin ja annoin sille sarkapukuni niin kyllä
lämpes.
Pekka Lylykorpi
Jukka Heino
Pekka Lylykorpi wrote:
> Rinkka ilman muuta Savotta 906, makuupussi Joutsenen Erikoistunturi,
> kengät Nokian huopavuorisaappaat ja vaatteina puuvilla-alusasu,
> peltipaita ja päällä sarkaa. Mikään muu ei vaan yksinkertaisesti toimi!
Nuo rinkka ja makuupussi ovat paljon makuasioita. Itse suosin
anatomireppua ja kuitupussia. Niiden eduista ja haitoista on
täällä jauhettu jo ihan tarpeeksi. Huopavuorisaappaat ovat toki
talvella hyvät. Sen sijaan puuvilla-alusasun ei pitäisi olla edes
mielipidekysymys. Se on huono. Jo vähän kosteana se on kamala.
Villaa tai polypropeenia sen alusasun pitää olla. Talvikäyttöön
esim. Ullfrottee on hyvä. Hikisempään menoon tai lauhempaan keliin
(lue pikkupakkasiin tai syysviileisiin) esim. Rukan polypropeeni-
kerrato tai vastaava.
--
Jukka
Arto Kojo
> Pekka Lylykorpi wrote:
> > Rinkka ilman muuta Savotta 906, makuupussi Joutsenen Erikoistunturi,
> > kengät Nokian huopavuorisaappaat ja vaatteina puuvilla-alusasu,
> > peltipaita ja päällä sarkaa. Mikään muu ei vaan yksinkertaisesti
> toimi!
Jukka Heino <jukka...@ntc.nokia.com> writes:
> Nuo rinkka ja makuupussi ovat paljon makuasioita. Itse suosin
> anatomireppua ja kuitupussia. Niiden eduista ja haitoista ...
Lylykorven artikkeli oli aivan erinomainen, ryhmän viime aikojen
helmiä, mutta olisihan se pitänyt arvata, että joku jättää artikkelin
varsinaisen jujun eli loppuosan lukematta ja vastaa vain tuohon
ingressiin. Tämä saattoi suorastaan olla Pekan pikkupiruinen
taka-ajatuskin? Tällä kertaa vastine oli kuitenkin harvinaisen
asiallinen sellainen, siitä Jukalle kreditit.
Sain muuten vihdoin Gore-asuni housut lyhennettyä itselleni sopivan
mittaiseksi.
--
Fishing Fanatics Finland
*7*
Mikael Niku
Sami Yl{murto <sy5...@uta.fi> wrote:
: niin paljon ylimaaraista roinaa. Nykyajan parhaille varusteille
: riittaa joku kelvollinen anatomic-pussukka, ei siis tarvitse kantaa
: komeroa selassaan.
RIITTAAhan toki. Mutta itse matkaan mielellani mukavasti...
ja tahan kuuluu myos pakkausmukavuus. Kun rinkassa on
tilaa, ei tarvitse ahkia ja puhkia ja vuodattaa turhaan hikea
ja verta ja kyyneleita.
: Tenan 80LA sopii isoille (yli 180cm) tai reilusti ylipainoisille
: ihmisille, silla tilaa riittaa.
Itse olen 176 cm / 65 kg ja tyytyvainen. Tosin on myonnettava
etta vaimon ajunkilakki on huomattavasti ylellisemman tuntuinen
eika kostu yhta ikavasti.
: Vaelluskengat ja saarystimet ovat loistava yhdistelma, pienet
: purotkin menee kuivin jaloin yli. Kumpparit vain pahimpiin
: kosteikkoihin, sanotaanko Sompion suolle.
No, toimiihan tuokin. En vain ymmarra, miksi rapeltaa
mokoman yhdistelman kanssa, joka a) maksaa about
5-10 kertaa enemman kuin kumpparit ja b) hiostaa ihan yhta
paljon.
Tietysti jos rahaa on anatomikki pullollaan niin mikas
siina sitten.
Itsellani on Meindlin Makalu-topposet, joita kasittaakseni
ei edes tuotu Suomeen ainakaan silloin kun ne hankin
(jos se nyt mitaan parantaa...). Kaipa niiden pitaisi
vaelluskenkasarjassa olla OK, mutta en kehuisi
kumppareita paremmiksi tavallisella vaelluksella. Tosiaan
jos pahassa kivikossa taivaltaa tai tarvitsee jaarautoja,
niin se on sitten eri juttu. Mutta muuten vaelluskengat
ovat mielestani pitkalti turhaa eurooppalaisen herraskaista
hommaa.
Sami Yl{murto
Mikael Niku <mn...@paju.oulu.fi> wrote:
: Sami Yl{murto <sy5...@uta.fi> wrote:
: : niin paljon ylimaaraista roinaa. Nykyajan parhaille varusteille
: : riittaa joku kelvollinen anatomic-pussukka, ei siis tarvitse kantaa
: : komeroa selassaan.
: RIITTAAhan toki. Mutta itse matkaan mielellani mukavasti...
: ja tahan kuuluu myos pakkausmukavuus. Kun rinkassa on
: tilaa, ei tarvitse ahkia ja puhkia ja vuodattaa turhaan hikea
Anatomic on kieltamatta hankala pakata, mutta erinomainen kantaa kun
oppii pakkaamisen jalon taidon, kai suomalainenkin oppii repun pakkaamaan
kun kerran ranskalainenkin :)
: : Tenan 80LA sopii isoille (yli 180cm) tai reilusti ylipainoisille
: : ihmisille, silla tilaa riittaa.
: Itse olen 176 cm / 65 kg ja tyytyvainen. Tosin on myonnettava
: etta vaimon ajunkilakki on huomattavasti ylellisemman tuntuinen
: eika kostu yhta ikavasti.
Ihmisten herkkyys kylmaan on yksilollista, eika aina suoraan verrannollista
rasvakerroksen paksuuteen. Itse olen 175cm /65kg ja taytyy sanoa etta
80LA:ssa on liikaa tilaa. Se ilmenee mm. kylkea kaannettaessa viilean ilman
siirtyessa paikasta toiseen. Etuna mainittakoon mahdollisuus pukeutumiseen
makarin sisalla.
: : Vaelluskengat ja saarystimet ovat loistava yhdistelma, pienet
: : purotkin menee kuivin jaloin yli. Kumpparit vain pahimpiin
: : kosteikkoihin, sanotaanko Sompion suolle.
: No, toimiihan tuokin. En vain ymmarra, miksi rapeltaa
: mokoman yhdistelman kanssa, joka a) maksaa about
: 5-10 kertaa enemman kuin kumpparit ja b) hiostaa ihan yhta
: paljon.
: Tietysti jos rahaa on anatomikki pullollaan niin mikas
: siina sitten.
: Itsellani on Meindlin Makalu-topposet, joita kasittaakseni
: ei edes tuotu Suomeen ainakaan silloin kun ne hankin
: (jos se nyt mitaan parantaa...). Kaipa niiden pitaisi
: vaelluskenkasarjassa olla OK, mutta en kehuisi
: kumppareita paremmiksi tavallisella vaelluksella. Tosiaan
: jos pahassa kivikossa taivaltaa tai tarvitsee jaarautoja,
: niin se on sitten eri juttu. Mutta muuten vaelluskengat
: ovat mielestani pitkalti turhaa eurooppalaisen herraskaista
: hommaa.
Jokainen maaritelkoon oman "tavallisen vaelluksensa".
Oletan kuitenkin Kilpisjarven maastojen kuuluvan alan harrastajien
vakiokohteisiin: Itse pidan kumisaappaita kyseisissa maastoissa
retkeilijan terveysriskina!
Makalut kuuluvat Meindlin raskaampaan sarjaan, ts. Makalujen kayttaja
kokee kenkansa liian jaykkapohjaisiksi tavallisissa kumpparimaastoissa.
Esim. yllamainitussa Kilpisjarven kivikoissa ne ovat varmasti ok.
Jukka Heino
Arto Kojo wrote:
> Lylykorven artikkeli oli aivan erinomainen, ryhmän viime aikojen
> helmiä, mutta olisihan se pitänyt arvata, että joku jättää artikkelin
> varsinaisen jujun eli loppuosan lukematta ja vastaa vain tuohon
> ingressiin.
Joo, sen siitä saa, kun lukee artikkelit vasta vastattuaan niihin.
Cancelin käyttö olisi kuitenkin ollut liian epämiehekästä.
--
Jukka
Petri Kaipiainen
In article <33092B...@pp.inet.fi>, Ilkka Ilonen
>
>Mielipiteitä mikä on paras rinnkka ja makuupussi ja ehkä kengät ja
>yleensä mahtavat varusteet.
Sohaistaanpa soppaa:
Varusteissa yhtenä tavoitteena tulisi olla keveys. Keveys merkitsee myös
turvallisuutta, koska huonoissa oloissa jaksaa kauemmas turvaan.
Aloittelevaa retkeilijää hyvien varusteitten hinnat keljuttavat (miksei
muitakin), kun tavallisesti siinä vaiheessa ei olla vielä kunnolla
tienaamassa. Kokemus kyllä osoittaa, että hyviin varusteisiin uhrattuja
varoja ei tarvitse haikailla. Kannattaa myös käyttää erikoistarjoukset
hyväkseen, esimerkiksi Hantaurus myi jokunen viikko sitten the North Facen
telttoja puoleen hintaan.
Paras rinkka: Täällä on perusteltu putkirinkan paremmuutta helpommalla
pakkaamisella. Totta se lienee, mutta eiköhän repun tärkein ominaisuus ole
sen käytös kannettaessa. Siinä suhteessa rosna on kyllä parempi, ei ehkä
paljoa, mutta kuitenkin. Joskin isoon putkirinkkaan saa mahtumaan
mahdottomasti tavaraa, ei siinä ole paljoa järkeä. "Helposti pakattu"
rinkka hölsyy ikävästi selässä, napakkaa rosnaa ei juuri huomaa
huonossakaan maastossa. Rosnien tilavuus on pienempi kuin isojen
putkirinkkojen, mutta jos tavara ei mahdu 100 litran anatomicciin, niin
jossain pitäisi hälytyskellojen soida. Muutama minuutti pakatessa ei
päivän aikataulua kaada.
Paras makuupussi: 1,5 - 2 kilon untuvapussi laadukkaasta untuvasta, ei
ehkä suomalainen... Jos harrastaa telttailua aivan hirveillä pakkasilla,
niin sille seuraksi kiloinen keinokuitupussukka. En näe järkeä investoida
rahaa kolmikiloiseen säkkiin, jota voi käyttää vain yli 20 asteen
pakkasilla. Hyvä untuvasäkki menee ällistyttävän pieneen tilaan, eli
rosnan sisäpuolelle. Untuva-allergikot ovat hieman paitsiossa.
Kengät: Olosuhteitten mukaan, mutta olen kallistumassa vaelluskenkien
suuntaan niiden kävelymukavuuden takia. Ainoana haittana on tietysti se,
että ei pysty lampsimaan aivan suoraan syvien lammikoitten poikki kuten
kumppareilla. Vaelluskenkien ei tarvitse maksaa tuhansia, esimerkiksi
Kiipeilykeskus myy mainoita La Sportivan Tibet -kenkiä hintaan 730 mk.
Liian raskaat kengät eivät ole parhaimmillaan Suomen maastoissa. Vaikka
kengät ovat hintavat kumppareihin verrattuna, ne kestävät ällistyttävän
kauan hyvin hoidettuina, (kauemmin kuin kumpparit?) ja pohjat voi aina
uusia. Jos matka suuntautuu soille, niin järkeä saa käyttää ja ottaa
kumpparit alle.
Vaatteet: Kaikki luonnokuituihin vivahtava on kiellettyä. Keinokuidut ovat
lujempia, keveämpiä, nopeammin kuivuvia ja lämpimämpiä kuin puuvilla, tuo
vanha vainooja. Kun vaatteet kuivuvat nopeasti, ei tarvitse kantaa
juurikaan varavaatteita. Sadeasu eli takki saa olla mahdollisimman kevyt
(hengittävä, tietty), sadehousujen tarpeellisuus on hieman kyseenalaista,
jos vaellushousut ovat tuulenpitävät. Jos sade/tuulihousut erikseen, niin
sellaisiksi riittää "puolipitävät" ulkoiluhousut (Goren activent tms),
joitten ei tarvitse painaa 200 grammaa enempää.
Petri K.
Juhana Häme
Petri Kaipiainen wrote:
> (snip)
> Vaatteet: Kaikki luonnokuituihin vivahtava on kiellettyä. Keinokuidut ovat
> lujempia, keveämpiä, nopeammin kuivuvia ja lämpimämpiä kuin puuvilla, tuo
> vanha vainooja. Kun vaatteet kuivuvat nopeasti, ei tarvitse kantaa
> juurikaan varavaatteita. Sadeasu eli takki saa olla mahdollisimman kevyt
> (hengittävä, tietty), sadehousujen tarpeellisuus on hieman kyseenalaista,
> jos vaellushousut ovat tuulenpitävät. Jos sade/tuulihousut erikseen, niin
> sellaisiksi riittää "puolipitävät" ulkoiluhousut (Goren activent tms),
> joitten ei tarvitse painaa 200 grammaa enempää.
Jos nyt puuvilla-polyester-sekoite kuitenkin viela sallittaisiin... Siita
tehdaan paljon hyvia vaellusvaatteita. Jospa sallisimme myos
villa-nimisen luonnonkuidun, joka on kova sana etenkin alusvaatteissa ja
sukissa.
Mutta niista sadehousuista. Olen harrastanut vyolle kiinnitettavia
telttanailonisia(?) sadelahkeita, jotka "eivat paina mitaan" eivatka vie
tilaa repusta mutta lisaavat matkustusmukavuutta oleellisesti maralla
ilmalla. Soveltuvat myos sopivan syvyisen vesiston yli kahlaamiseen
kynnenkaan kastumatta, kun lahkeensuut kiristetaan kumirenkailla
kumppareiden nilkkojen ymparille.
Juhana
Arto Kojo
pet...@nanda.pp.fi (Petri Kaipiainen) writes:
> paljoa, mutta kuitenkin. Joskin isoon putkirinkkaan saa mahtumaan
> mahdottomasti tavaraa, ei siinä ole paljoa järkeä. "Helposti pakattu"
> rinkka hölsyy ikävästi selässä, napakkaa rosnaa ei juuri huomaa
Toteanpa lyhyesti: Ei pid{ paikaansa. Putkirinkkaan ei saa mahtumaan
juuri sen enemp{{ tavaraa, vaan samat tavarat saa siihen paljon helpommin.
Itse kannan putkirinkkaa mielell{ni juuri siit{ syyst{, ett{ se
nimenomaan ei "h|lsky" sel{ss{. On nautinto, kun omista liikkeist{
huolimatta rinkka ei liiku sen enemp{{ sivu- kuin pystysuunnassakaan.
Koska rosnaa niin paljon kehutaan, sen t{ytyy kuitenkin olla parempi
kannettava kuin putkirinkka on. Muuten en keksi syyt{ miksi
kehuttaisiin. Lis{ksi auton takakontissa ja oikein pusikkoisessa
maastossa putkirinkka on mittojensa vuoksi varsin huono. Kummassakin
vaellan kuitenkin todella harvoin.
Helppo pakkaminen ei tarkoita sit{, ett{ rinkkaan j{isi tyhj{{ tilaa.
Putkirinkkaan saa yksinkertaisesti rakenne-erosta johtuen asetettua
samat tavarat nopeammin kuin saman kokoiseen rosnaan (ja vastaavasti
ne saa sielt{ nopeasti pois purkamatta koko pakettia).
Siit{, kun lasken rinkkani uudessa leiriss{ maahan, ovat "majoite"
makuupusseineen kaikkineen ja "keitti|" ruokineen kaikkineen
pystytyst{ vaille valmiina omilla paikoillaan noin yhden minuutin
kuluessa, kaiken muun j{{dess{ rinkkaan sadesuojan alle. T{t{
helppoutta min{ arvostan.
Pohjimmainen suurin ero taitaa olla siin{, ett{ putkirinkan
ulkopuolelle saa ripustettua halutessaan tavaraa j{rkev{sti, jolloin
sis{tilojen pakkaamisella ei ole niin v{li{, eli pakatessa ei tarvitse
taiteilla. Itse k{yt{n t{t{ mahdollisuutta koko ajan. My|s 906:sen iso
alaosasto, joka on rinkan toiminnallinen syd{n, on pakkaamisen
kannalta aivan loistava.
Tilavuudeltaan 906 taitaa olla 85 litraa, suurempia putkirinkkoja en
ole itse tavannut.
En ole kiinnostunut rinkkasodista, vaan p{invastoin olen ollut aina
sit{ mielt{, ett{ riitt{v{n raham{{r{n tiskiin latomalla saa eritt{in
hyv{n rinkan, oli malli kumpi tahansa. Arvelisin ett{ tuollainen 1500
mk, tarjouksessa reilu tonni, alkaa riitt{{.
Timo Kiravuo
In article <33122D...@tuko.elisa.fi> Juhana Häme <Juhan...@tuko.elisa.fi> writes:
> Jos nyt puuvilla-polyester-sekoite kuitenkin viela sallittaisiin... Siita
Puvillaa tulee välttää ensisijaisesti alusvaatteena ja välikerrastona.
Ulompana kerrastona se on kohtuullisen hyvä, joskin kastuminen on
ongelma. Esimerkiksi pakkasella tuulenpitävä puuvilla-anorakki on ihan
käyttökelpoinen vehje. Sitten jos sää heittääkin suojaksi ja alkaa
sataa, tulee taas Gore-Texiä ikävä.
> villa-nimisen luonnonkuidun, joka on kova sana etenkin alusvaatteissa ja
Jep, kolmannen päivänä kohdalla polypropyleeni alkaa haista siihen
malliin että päätä ei kehtaa makuupussiin laittaa. Itse suosin
villakerrastoa retkeilykäytössä, varsinaiset urheilukerrastot sopivat
hikisempiin harrastuksiin, joissa vaatteet voidaan heittää
pesukoneeseen lenkiltä palattaessa.
> telttanailonisia(?) sadelahkeita, jotka "eivat paina mitaan" eivatka vie
Sadelahkeet edellyttävät riittävän pitkää sadetakkia tai sadeviittaa.
Muuten housujen etumus tuottaa suurta hupia kanssakulkijoille.
Juhana Häme
Timo Kiravuo wrote:
>
>[[[ In article <33122D...@tuko.elisa.fi> Juhana Häme >
>
> Sadelahkeet edellyttävät riittävän pitkää sadetakkia tai sadeviittaa.
> Muuten housujen etumus tuottaa suurta hupia kanssakulkijoille.
Enhan mina nyt toki tarkoittanutkaan, etta kayttaisin sadevarana pelkkia
lahkeita... Mutta nimenomaan sadeviitan kayttajalle lahkeet tuovat
suuremman matkustusmukavuuden lisan kuin arvaisikaan.
Juhana
Markku Kalima
In article <5es5er$a...@idefix.eunet.fi>,
Petri Kaipiainen <pet...@nanda.pp.fi> wrote
>Vaatteet: Kaikki luonnokuituihin vivahtava on kiellettyä. Keinokuidut ovat
>lujempia, keveämpiä, nopeammin kuivuvia ja lämpimämpiä kuin puuvilla, tuo
Vaan eipä ole kaikki luonnokuidut puuvillaa. Omasta mielestäni ei kaikkien
retkeilyasusteiden tarvitse olla extreme-tasoa vaan ihan tavalliset (lue
edulliset) vaattetkin käyvät. Tällaisia ovat mm. hyvä ja paksu villapaita,
villaiset kynsikkäät (erittäin hyvät kolealla syysilmalla), puuvillainen
anorakkipuku (mukavan viileä kulkea). Aidon villan etuihin luen myös sen,
että se ihan oikeasti lämmittää myös märkänä. Yksi hyvä luonnokuitu on silkki.
Ostin viime talvireissulle silkkisen kasvosuojan viimaa vastaan ja toimi hyvin.
Varmaan on niin, että aina löytyy parempi asuste, jos sitä hakemalla haetaan,
mutta yleensä edullisimmillakin pärjää.
Markku Kalima
--
-------------------------------------------------------------------
Markku Kalima - tel. +358 50 5112265 - email. mka...@cc.hut.fi
-------------------------------------------------------------------
Mikael Niku
Petri Kaipiainen <pet...@nanda.pp.fi> wrote:
: tienaamassa. Kokemus kyllä osoittaa, että hyviin varusteisiin uhrattuja
: hyväkseen, esimerkiksi Hantaurus myi jokunen viikko sitten the North Facen
Molemmat erinomaisen totta.
: pakkaamisella. Totta se lienee, mutta eiköhän repun tärkein ominaisuus ole
: sen käytös kannettaessa. Siinä suhteessa rosna on kyllä parempi, ei ehkä
: paljoa, mutta kuitenkin. Joskin isoon putkirinkkaan saa mahtumaan
Riippuu molemmissa malleista ja mausta. Itse kokeilin joskus jotakin
Karrimorin isommista malleista - eivat kai ne heikoimmasta paasta ole? -
ja kylla oli tuskaa. Savotta natisee mutta muuten on todella miellyttava
ainakin omaan selkaani.
: mahdottomasti tavaraa, ei siinä ole paljoa järkeä. "Helposti pakattu"
: rinkka hölsyy ikävästi selässä, napakkaa rosnaa ei juuri huomaa
: huonossakaan maastossa. Rosnien tilavuus on pienempi kuin isojen
Heittoni ei toki tarkoittanut, etta pakkaisin rinkkani kirjaimellisesti
viskelemalla kamat pussiin sikin sokin. Lahinna tarkoitin sita, etta
putkirinkkaan saa helpommin hankalat tavarat kiinnitettya ulkopuolelle
ja kaarta hyvaksikayttaen. On totta, etta mita enemman roinaa kyytiin
saa (itsellani on muuten kahden metrin mittaiset kiinnityshihnat 906:sen
kaaressa, heh heh, ja toisena esimerkkina voisin mainita tuttavani,
joka kuskasi reilulla vaelluksella normaalivehkeitten lisaksi
kiipeilyvalineita ja LUMILAUTAA Savotassaan), sita suurempi kiusaus
on ottaa ylimaaraista, mutta pitaa sita sen verran itsekuria olla.
Tai sitten karsii turpa kiinni...
Savotta on kylla napakka selassa.
: kumppareilla. Vaelluskenkien ei tarvitse maksaa tuhansia, esimerkiksi
: Kiipeilykeskus myy mainoita La Sportivan Tibet -kenkiä hintaan 730 mk.
Jeps, se on hyva paikka ostaa tossut.
: kengät ovat hintavat kumppareihin verrattuna, ne kestävät ällistyttävän
: kauan hyvin hoidettuina, (kauemmin kuin kumpparit?) ja pohjat voi aina
Itse petyin juuri Meindlin tuotteiden kestavyyteen. Hankimme
Huippuvuorten-retkikunnalle jokaiselle ko. firman tallukat alle,
ja mukavat ne kylla olivatkin. Mutta varsinkin ne mallit, joissa
on sivussa saumoja (en valitettavasti muista mallinimea, mutta se on
Makaluista kaiketi seuraavaksi kevyempi malli), ja myos Makaluista
osa, rupesi ratkeilemaan jo kyseisella reissulla. Olihan siella
louhikkoa, mutta sanotaanko etta en kylla normaalihintaa maksaisi
noista.
Kavereilla on ollut kiipeilykeskuksen kenkia, enka muista kuulleeni
pahempia valituksia.
Vaelluskumppareissani ei sen sijaan usean reissun jalkeen ole viela
juuri naarmua pahempaa.
: Vaatteet: Kaikki luonnokuituihin vivahtava on kiellettyä. Keinokuidut ovat
Liioittelua. Kostealla ja tuulisella saalla joku koreteksi on toki
mukava ylla, mutta parjaa Suomen oloissa mainiosti halvemmillakin
perusvehkeilla. Ehka raaskin joskus hankkia jotain superkalsareita sun
muita, mutta toistaiseksi olen aivan hyvin tullut toimeen ja reissuista
nauttinut ilman huipputeknisia viritelmia. Villapaita, villakynsikkaat,
villasukat, peltipaita, pipo tai kovimmissa viimoissa jopa karvalakki -
siina minusta kelpo linjaa.
Toki taas jos raha ei ole ongelma, niin mikas siina sitten.
Juha Jokila
Mikael Niku wrote:
>
> (itsellanin muuten kahden metrin mittaiset kiinnityshihnat
Niin minullakin.
On se ihme kun Savotan insinöörit säästävät paria metriä nailonhihnaa.
On ilmeisesti kannattavampaa myydä tarvikkeena pidempiä hihnoja, kuin
asentaa ne alkuperäisinä.
906:een saa tavaroita kiini kunnolla vain yläkaareen ja siitä seuraa
nopeasti liikaa yläpainoisuutta, ja kuorma tarttuu helposti kaikkiin
pusikoihin. Hiihto yläpainoisella rinkalla on jo vähintäänkin koomisen
näköistä ja raskastakin.
Sivutaskujen takaiset tunnelit ovat säälittävän ahtaita, eikä niihin
uskalla työntää irtohihnaa paksumpaa ja notkeampaa tavaraa ilman
rikkoutumisen pelkoa. Savotta LJK:ssa on paremmat tunnelit.
906:n muut kiinityspisteet ovat surkuhupaisan ja säälittävän rajamailta,
eikä sivutaskujen korkeudet vastaa ainakaan omia ja tuttujeni
tarpeita.(Pullot jäävät puoliksi ulos ylätaskuista).
Läpän alle ei mahdu mitään, jos yläpussi on täynnä.
Alapussin vetoketjut ovat ahtaita, eikä pussin täyttäminen todella
täyteen onnistu, eikä isoja tavaroita, kuten trangia tai varustepusseja
saa helposti esille ilman pussin järjeselmällistä tyhjentämistä.
Vetoketjut on hankala sulkea jo kohtalaisellakin täyttöasteella niitä
rikkomatta.
Olen virittänyt 906:een LJK-mallissa olevan kaltaisen lisätaskun
alapussin kanteen, jolloin trangia, polttoaine ja taukovillapaita on
nopeasti saatavilla uudesta pussista. Samalla talvinen tilapula
helpoitti merkittävästi ja painopiste laski hiihtoon sopivammalle
tasolle.
Rosnissa on runsaati ulkoisia kiinityspisteitä, lähinnä pienien
kiipeilyvarusteiden kiinnittämistä varten. Suomessa niihin voi
kiinnittää kirveensä ja muuta pientä ja näky muistutta joulukuusta.
Lisäksi mieltä kalvaa alituiseen, että tuliko kaikki remmit kierrettyä
oikein ja kiristettyä kunnolla, jotta ei illalla tarvitsisi lähteä
leikkimään aarteen etsintää päivän taipaleelle.
Makuupussin tai teltan kiinnitäminen rosnan ulkopuolelle johtaa yleensä
painopisteen voimakkaaseen siirtymiseen ja pusikossakulkuominaisuuksista
ei voida enää edes puhua.
Rosna sopiikin kämppiin tai majataloihin tukeutville kesävaeltajille
joille riittä alle 1,5 kg:n makuupussi, yksi makuualusta ja teltan
korvaa Bivac-pussi tai laavu.
Useimmat näkemistäni rosnavirityksistä ovat olleet todella väärin
pakattuja ja varmasti huonoja kantaa. Väsyneenä vesisateessa vaatiikin
jo melkoista itsekuria paneutua rosnan painopisteen säätelyyn ja
tavaroiden viikkaamiseen ja sullomiseen siististi rosnan sisälle, usein
vielä liian pieneen rosnaan. Useimpien ÄO ei ole myöskään riittänyt
kantojärjestelmän sovittamiseen kantajan selälle sopivaksi ja koko
pakkaus kieppuu selässä kuin väkkärä vääntäen veret hartialihaksista ja
aivoista turvottamaan varpaita ja sormia.
Lopuksi, on se kumma karpaasi joka jaksaa kantaa enemmän tavaraa kuin
906:een tai 100 l rosnaan saa sopimaan.
Rosnista puhuttaessa vaellusvarusteena on hyvä eroittaa
inttrreilaamiseen ja partioleireille sopivat mallit kunnon järeistä
vaellusrosnista.
Vähä kuin vertaisi satulareppua ja putkirinkkaa keskenään.
Juha Jokila
jjo...@cc.hut.fi
Teemu Marjamäki
On Tue, 25 Feb 1997 15:27:56 -0800, Juha Jokila <jjo...@cc.hut.fi>
wrote:
>
>906:een saa tavaroita kiini kunnolla vain yläkaareen ja siitä seuraa
>nopeasti liikaa yläpainoisuutta, ja kuorma tarttuu helposti kaikkiin
>pusikoihin. Hiihto yläpainoisella rinkalla on jo vähintäänkin koomisen
>näköistä ja raskastakin.
>Sivutaskujen takaiset tunnelit ovat säälittävän ahtaita, eikä niihin
>uskalla työntää irtohihnaa paksumpaa ja notkeampaa tavaraa ilman
>rikkoutumisen pelkoa. Savotta LJK:ssa on paremmat tunnelit.
>906:n muut kiinityspisteet ovat surkuhupaisan ja säälittävän rajamailta,
>eikä sivutaskujen korkeudet vastaa ainakaan omia ja tuttujeni
>tarpeita.(Pullot jäävät puoliksi ulos ylätaskuista).
>Läpän alle ei mahdu mitään, jos yläpussi on täynnä.
>Alapussin vetoketjut ovat ahtaita, eikä pussin täyttäminen todella
>täyteen onnistu, eikä isoja tavaroita, kuten trangia tai varustepusseja
>saa helposti esille ilman pussin järjeselmällistä tyhjentämistä.
>Vetoketjut on hankala sulkea jo kohtalaisellakin täyttöasteella niitä
>rikkomatta.
>
Tämän kaltaista tarkasti esitettyä, kokemusperäistä tietoa on ilo
lukea ja ainakin itse pistän moiset tiedonmurut korvan taakse.
Itselläni ei ole riittävän tilavaa vaelluskäyttöön tarkoitettua
putkirinkkaa tai rosnaa ja olenkin vakavasti harkinnut 906:n
ostamista, mutta esim. vetoketjujen huonon kestävyyden (kavereiden
kokemusta) ja yllä mainittujen puutteiden vuoksi olen vielä siirtänyt
ostopäätöstä (isot rosnat kun ovat himppasen kalliimpia kuin 906:-).
Miksi muuten 906:n alapussin vetoketjut eivät tee puoliympyrää eli
läppä olisi kiinni yhdellä pitkällä vetoketjulla sivuilta ja päältä ja
aukeaisi näin ylöspäin? Nythän alapussista saa (muistaakseni)
tavaroita kaivaa sokkona sivuilta eikä trangian esiinsaanti ole
ollenkaan helppoa. Ainakin rosnissa tämänkaltaista ratkaisua esiintyy.
>Rosna sopiikin kämppiin tai majataloihin tukeutville kesävaeltajille
>joille riittä alle 1,5 kg:n makuupussi, yksi makuualusta ja teltan
>korvaa Bivac-pussi tai laavu.
Tämä on hieman ristiriidassa alemman otteen kanssa, sillä kyllähän 100
l:n rosnaan mahtuu tavaraa. Kokemukseni mukaan Karrimorin rosnat kyllä
kestävät käyttöä. Uskaltaisin sanoa, että enemmänkin kuin 906
(Perustuu siis Erävaelluksen SM-kilpailujen aikana tapahtuneisiin
906:n vetoketjurikkoihin, kun Karrimorin Jaguar S75 on kestänyt
kyseiset kilpailut moitteetta). Mielestäni siis aliarvostat hieman
rosnaa.
Kummallista, että itse vaelsin viime kesänä 2 viikkoa käsivarressa
yllä mainittu 75 l rosna selässäni. Ulkopuolisia virityksiä ei
tarvinnut telttaa ja makuualustaa enempää ja nekin menivät näppärästi
alapussin alle, jolloin eivät mielestäni haitanneet kantomukavuutta.
Telttana oli vanha ja painava 3 hengen kupoli ja makuupussinkin paino
taisi olla noin 3 kiloa. Talvivaellukselle en toki samaisella rosnalla
lähtisi.
>Lopuksi, on se kumma karpaasi joka jaksaa kantaa enemmän tavaraa kuin
>906:een tai 100 l rosnaan saa sopimaan.
>
Kysehän on tietysti tavaran tiheydestä;-) Jos välttämättä haluaa kaksi
villapaitaa ja toppatakin mukaan, niin voi 906 käydä ahtaaksi, mutta
painon puolesta kyllä menettelee.
--------
Juha Jokila
Teemu Marjamäki wrote:
>
> Tämän kaltaista tarkasti esitettyä, kokemusperäistä tietoa on ilo
> lukea ja ainakin itse pistän moiset tiedonmurut korvan taakse.
Kiitos kohteliaisuudesta.
> Itselläni ei ole riittävän tilavaa vaelluskäyttöön tarkoitettua
> putkirinkkaa tai rosnaa ja olenkin vakavasti harkinnut 906:n
> ostamista,
Harkitse Savotta LJK:ta (1600 mk Lassin retkiaitassa). Se on taatusti
vahva ja taskujen ja pussukoiden muotoilu miellyttävät ainakin minua.
338 vrk:n kokemuksella voin suositella.
> >Rosna sopiikin kämppiin tai majataloihin tukeutville kesävaeltajille
> >joille riittä alle 1,5 kg:n makuupussi, yksi makuualusta ja teltan
> >korvaa Bivac-pussi tai laavu.
>
> Tämä on hieman ristiriidassa alemman otteen kanssa, sillä kyllähän 100
> l:n rosnaan mahtuu tavaraa. Kokemukseni mukaan Karrimorin rosnat kyllä
> kestävät käyttöä. Uskaltaisin sanoa, että enemmänkin kuin 906
> Mielestäni siis aliarvostat hieman
> rosnaa.
Ristiriitaa on siksi, että puhun edellä yleisimmistä rosnista yleensä,
joiden keskikoko on jotain 70 l ja laatu keskinkertaista.
En ole koskaan nähnyt kenelläkään käytössä kunnollisia rosnia kuten Jack
Wolfskinin Synergyä tai Serakkia, The North Facen Dolomitea tai
Karrimorin Jaguaaria. (Karrimorin muovinen SA 7000 kantojärjestelmä on
mielestäni rahojen huijausta). Syy lienee niiden korkeahko hinta ja
niitä harvoin näkee kaupoissa.
> Kysehän on tietysti tavaran tiheydestä;-) Jos välttämättä haluaa kaksi
> villapaitaa ja toppatakin mukaan, niin voi 906 käydä ahtaaksi, mutta
> painon puolesta kyllä menettelee.
Niin tai kameravehkeillä ym.
Juha Jokila
jjo...@cc.hut.fi
Voitto
Juhana Häme <Juhan...@tuko.elisa.fi> writes:
> Kairat ovat aivan kohtuuttoman painavat kesakayttoon.
> (Vaellan kylla kesallakin nimenomaan kumisaappaissa mutta en toki
> Kairoissa.)
>
Mutta mieleeni tuli vain se seikka että eihän kaiken retkeilyn tarvi olla
vaellusta, jossa kävellään ylipitkiä matkoja.
Ajattelin että kairat ovat noin yleensä kumisaapaina käyttökelpoiset
myös kesällä - muussa kuin vaelluskäytössä.
Teemu Marjamäki
On Tue, 25 Feb 1997 19:59:55 +0200, Juha Jokila <jjo...@cc.hut.fi>
wrote:
>Harkitse Savotta LJK:ta (1600 mk Lassin retkiaitassa). Se on taatusti
>vahva ja taskujen ja pussukoiden muotoilu miellyttävät ainakin minua.
>338 vrk:n kokemuksella voin suositella.
>
Täytyy tutustua .
>> Tämä on hieman ristiriidassa alemman otteen kanssa, sillä kyllähän 100
>> l:n rosnaan mahtuu tavaraa. Kokemukseni mukaan Karrimorin rosnat kyllä
>> kestävät käyttöä. Uskaltaisin sanoa, että enemmänkin kuin 906
>> Mielestäni siis aliarvostat hieman
>> rosnaa.
>
>Ristiriitaa on siksi, että puhun edellä yleisimmistä rosnista yleensä,
>joiden keskikoko on jotain 70 l ja laatu keskinkertaista.
>En ole koskaan nähnyt kenelläkään käytössä kunnollisia rosnia kuten Jack
>Wolfskinin Synergyä tai Serakkia, The North Facen Dolomitea tai
>Karrimorin Jaguaaria. (Karrimorin muovinen SA 7000 kantojärjestelmä on
>mielestäni rahojen huijausta). Syy lienee niiden korkeahko hinta ja
>niitä harvoin näkee kaupoissa.
>
Omat kokemukseni rosnista rajoittuvat kokonaan mainittuun Karrimoriin.
Muista laadukkaista/laadukkaammista rosnista en osaa sanoa sitä enkä
tätä. SA 7000 kantojärjestelmästä ei mulla ole minkäänlaisia huonoja
kokemuksia, mutta kun en ole muitakaan järjestelmiä (poislukien 906:n
ja joidenkin halvempien putkirinkkojen) kokeillut, niin vertailu on
vaikeaa. Mielestäni järjestelmä siis toimii hyvin. Sen
hinta/laatusuhteesta en sano mitään. Eikös ainakin Karrimoreja myydä
jatkuvasti Partiokaupoissa?
--------
Mikael Niku
Juha Jokila <jjo...@cc.hut.fi> wrote:
: On se ihme kun Savotan insinöörit säästävät paria metriä nailonhihnaa.
Käsittämätöntä kyllä. Sama vika on sitäpaitsi muuten mainiossa
LJK-mallissa, tai ainakin niissä versioissa mitä armeijassa
oli käytössä. Puuttuva 5 cm hihnan pituudessa kiristää hermoja
kummasti, kun pimeässä yrittää saada kiskottua rinkkaa kiinni..
: pusikoihin. Hiihto yläpainoisella rinkalla on jo vähintäänkin koomisen
: näköistä ja raskastakin.
Onneksi on keksitty ahkio...
: Läpän alle ei mahdu mitään, jos yläpussi on täynnä.
Mahtuisi, jos jaksaisi vaihtaa läpän kiinnityshihnat pitempiin -
siinä taas yksi kummallinen ja turha vajavaisuus. Ja 906:ssakin
saisi olla läpän sisäpuolella kiinnitysremelit, kuten LJK:ssa.
LJK:sta taas muistaakseni puuttuu kätevä karttatasku läpän
päältä (?).
: Alapussin vetoketjut ovat ahtaita, eikä pussin täyttäminen todella
Ja heikkoja, ainakin omassa noin 10 vuotta vanhassa yksilössäni.
: Olen virittänyt 906:een LJK-mallissa olevan kaltaisen lisätaskun
: alapussin kanteen, jolloin trangia, polttoaine ja taukovillapaita on
Nerokasta, pitääpä seurata esimerkkiä!
: Useimmat näkemistäni rosnavirityksistä ovat olleet todella väärin
: pakattuja ja varmasti huonoja kantaa. Väsyneenä vesisateessa vaatiikin
Samoja havaintoja minullakin.
On helppo sanoa, että kyllähän suomalainen oppii rinkan pakkaamaan,
mutta kummasti vaan armeijankin käyneet miehet kantavat
anatomisiaan lähinnä pallomaisina nyytteinä (olisiko tottumusta
siihen tetsareihin kuuluvaan reppuun, m/85 vaimikäsenyolikaan,
jota on lähes mahdoton pakata kelvollisesti... kyllä
kävi sääliksi armeijan tunturivaelluksella poikia, joilla oli
semmoiset selässään, kun itsellä oli oma 906 kannossa!)
Putkirinkkaa on vaikeampi pakata yhtä surkeasti :-)
Kyosti Huhtala
Juha Jokila wrote:
>
> Mikael Niku wrote:
> >
> > (itsellanin muuten kahden metrin mittaiset kiinnityshihnat
> > 906:sen kaaressa, heh heh,
>
> Niin minullakin.
> asentaa ne alkuperäisinä.
>
Ilmeisesti tehtaalla laitettavien hihnojen pituuden päättää joku
esteetikko, jota roikkuvat remmit kauhistuttavat. Törkein hihnanpituus
löytyy ostamastani rajarepusta (n. 10 v sitten): repun kuristusremmi ei
yllä kiinni repun ollessa täysi! Makuupussia tms. varten asennetut
remmit sensijaan olivatkin liki parimetriset...
--
Kyösti
huh...@jyu.fi, http://www.stat.jyu.fi/~huhtala
Juhana Häme
Juha Jokila wrote:
> On se ihme kun Savotan insinöörit säästävät paria metriä nailonhihnaa.
> On ilmeisesti kannattavampaa myydä tarvikkeena pidempiä hihnoja, kuin
> asentaa ne alkuperäisinä.
>
> 906:een saa tavaroita kiini kunnolla vain yläkaareen ja siitä seuraa
> nopeasti liikaa yläpainoisuutta, ja kuorma tarttuu helposti kaikkiin
> pusikoihin. Hiihto yläpainoisella rinkalla on jo vähintäänkin koomisen
> näköistä ja raskastakin.
> Sivutaskujen takaiset tunnelit ovat säälittävän ahtaita, eikä niihin
> uskalla työntää irtohihnaa paksumpaa ja notkeampaa tavaraa ilman
> rikkoutumisen pelkoa. Savotta LJK:ssa on paremmat tunnelit.
> 906:n muut kiinityspisteet ovat surkuhupaisan ja säälittävän rajamailta,
> eikä sivutaskujen korkeudet vastaa ainakaan omia ja tuttujeni
> tarpeita.(Pullot jäävät puoliksi ulos ylätaskuista).
> Läpän alle ei mahdu mitään, jos yläpussi on täynnä.
> Alapussin vetoketjut ovat ahtaita, eikä pussin täyttäminen todella
> täyteen onnistu, eikä isoja tavaroita, kuten trangia tai varustepusseja
> saa helposti esille ilman pussin järjeselmällistä tyhjentämistä.
> Vetoketjut on hankala sulkea jo kohtalaisellakin täyttöasteella niitä
> rikkomatta.
Totta joka sana. Joitakin pikku ongelmia voisi viela lisatakin, esim.
sen, etta yla- tai alapussin tai molempien vajaatayttokin aiheuttaa omat
pulmansa. Kummallista, ettei naissa remmi- ja pussiasioissa ole juuri
tapahtunut tuotekehittelya, vaikka kantolaite on (aiheellisesti) uusittu
ja ylakaaren kiinnitystakin yritetty parantaa. Alapussin vetoketjuviritys
on todella kasittamattoman kohlo. (Todettakoon nyt toki kuitenkin, etta
906 on kaikesta huolimatta hyva rinkka.)
Naista nyysseista erottuu nelja suomalaisten retkeilijoiden
suursuosikkia:
- Savotta 906
- Tena Profess 80/100
- Nokian kumisaappaat (kesalla ja talvella)
- Trangia.
Miksikohan?
Syita ovat ainakin:
1. armeija (etenkin kumisaappaiden ja makuupussin osalta)
2. edullinen hinta (makuasia, koskeeko tama rinkkaa)
3. muiden retkeilijoiden esimerkki ja kehut
4. retkeilyvaen vissi konservatiivisuus
5. yksityishenkilon huonot mahdollisuudet testata itse monia malleja,
jolloin paadytaan turvalliseen vaihtoehtoon
6. suomalainen isanmaallisuus: kotimaiset kamppeet (Trangia tosin
naapurista)
7. kauppojen vaatimattomat valikoimat.
Lisataan nyt viela sekin syy, etta ovathan ne kaikki kayttokelpoista
tavaraa.
Nama ovat aika pitkalle syita siihen, miksi itsekin olen yllamainituin
varustein vaellellut. Mutta tuotekehittelya tallainen laajojen piirien
liikuttava uskollisuus ei edista. Kun kukkarolla aanestamisen
mahdollisuudet ovat varsin rajalliset, tulisi kaikkien kykenevien pyrkia
antamaan palautetta kotimaisille valmistajille - muutoin valitamme
samoja 906:n ja Tenan puutteita viela vuonna 2016 (ja kaytamme niita
urhoollisesti). Erittain terveellista valmistajien (ja kauppiaiden) olisi
lukea naita nyysseja, joten suositelkaapa, kun satutte tapaamaan.
Juhana
Jukka Heino
Juha Jokila wrote:
> Rosna sopiikin kämppiin tai majataloihin tukeutville kesävaeltajille
> joille riittä alle 1,5 kg:n makuupussi, yksi makuualusta ja teltan
> korvaa Bivac-pussi tai laavu.
Olen aina ihmetellyt, mitä oikein ihmiset ottavat vaellukselle mukaan,
kun ei muka rosna riitä. Itselläni oli viimeksi noin 10 vuorokauden
vaelluksella (kesällä Saariselällä) 75 litran Carrimor Jaguar, ja ainoa
repun ulkopuolinen tavara oli makuualusta, jonka laitoin repun alle.
Mukana oli (omassa repussani) Rävenin Microsoft II -makuupussi ja
Akka-teltta sekä suurempi Trangia. Lisäksi oli kamera ja kalavehkeet
sekä vaihtovaatteita, sadeasut ja ruokaa (jota jäi ylikin). Varusteet
eivät siis olleet millään tapaa luokiteltavissa lightpacking-extreme-
tyyppisiksi. Itse asiassa Repussani oli mukana myös erillinen päiväreppu,
jossa kuljetin lepopäivän kierroksella mm. Trangian ja muuta päivän
aikana tarvittavaa tavaraa.
Retkikaverina oli vaimoni, jolla oli samankokoinen rosna, mutta
tyhjempi. Alkumatkasta olisi ollut kyllä tarvetta siirtää osa
hänen tavaroistaan itselleni, mutta tila ei antanut myöden. Toisaalta
kahden tasavertaisen kantajan kanssa 75 litraa riittää hyvin parin
viikon kesävaellukselle.
--
Jukka
Esa-Pekka Pälvimäki
In article <331328...@cc.hut.fi>, Juha Jokila <jjo...@cc.hut.fi> wrote:
>
>Harkitse Savotta LJK:ta (1600 mk Lassin retkiaitassa). Se on taatusti
>vahva ja taskujen ja pussukoiden muotoilu miellyttävät ainakin minua.
>338 vrk:n kokemuksella voin suositella.
Vahva on taatusti (muistelen paria n. 250 metristä vapaasti tonttiin tullut-
ta rinkkaa, joiden sisältö oli muusina mutta rinkassa ei minkäänlaista
vauriota..) mutta ihan siviilikäyttöön painava ja huono kantaa, jos vertaa
uusiin kantosysteemeihin. Eli kyllähän sitä roudaa, mutta modernit kanto-
järjestelmät tekevät hommasta nautittavampaa.
>En ole koskaan nähnyt kenelläkään käytössä kunnollisia rosnia kuten Jack
>Wolfskinin Synergyä tai Serakkia, The North Facen Dolomitea tai
>Karrimorin Jaguaaria. (Karrimorin muovinen SA 7000 kantojärjestelmä on
>mielestäni rahojen huijausta). Syy lienee niiden korkeahko hinta ja
>niitä harvoin näkee kaupoissa.
Itselläni oli Karrimor Jaguar 80l, jota käytin yhdellä 3 vkon vuoristovael-
luksella, viikon hiihtoreissulla haltilla ja lukuisilla muilla pikkureissuil-
la. Kantojärjestelmä tuntui erittäin hyvältä ja helposti säädettävältä,
hartiahihnat saisivat tuon kokoisessa rinkassa olla vähän leveämmät. Mutta
siis hyvä oli kantaa. Kangas on pirun kestävää ja ulkoiset kiinnitysmahdol-
lisuudet tyydyttävät plus. Miksi sitten myin pois? Sivutaskujen takia, ja
halusin vielä isomman rinkan. En ymmärrä miksi Karrimor on sortunut kikkai-
luun irrotettavien sivutaskujen kanssa. Ne laitetaan paikalleen muovikiskoil-
la, joista ne pamahtavat irti vähän väliä. Pienellä vaivalla voi itse väsätä
jonkun patentin, mutta design on silti typerä. Järkevintä olisi ollut
reilu hihnakiinnitys. Plussana sanottakoon, että ilman sivutaskuja rinkka
soveltuu kiipeilyyn hyvin, on kapea, tilava, on 2 jäähakkulenkkiä ja
rinkka on nopea ottaa pois selästä pikalukon ansiosta (Tässä muuten vinkki
LjK:n suunnittelijoille, ettei pikku sissin tarvitsisi vetää lantiohihnan
päätä lenkille..) Yksi miinuspuoli vielä, Karrimorin hihnojen muovilukot
tuntuvat hajoavan melko helposti (oma havainto).
Karrimorin rinkka maksaa 1195,- partiovarusteessa.
Ihan sivupointtina, yksi rinkka, johon olen ihastunut täysin, on Modan Explore
45 l pikkurinkka. Maksoi nelisen sataa ja on ollut täysin korvaamaton.
Loistavat ulkoiset kiinnitysmahdollisuudet ja autuuden tuova koko rinkan
mittainen vetoketjusysteemi, jolla saa reppua purkamatta mistä tahansa
repun sisältä helposti tavaraa esiin. Sopii vähemmän järjestelmällisille
erityisesti, ja kiipeilyyn. On todella kestävä. Muovilukot ovat jämäkät.
Vetoketjusysteemi alussa herätti epäilyä - kestääkö? Mutta olen tunkenut
siihen niin järjettömästi kamaa, että enää en epäile.
Ei niin hyvää ettei....eli selkäpuolen materiaali on jostain syystä sellais-
ta, että siihen tarttuu lumi, havut, roskat ym tosi tiukasti. Niitä sitten
pitää nyppiä ettei hierrä/kastele selkää.
ep
--
Esa-Pekka P{lvim{ki ee...@utu.fi "Mik{ vihelt{en tulee, se ujeltaen menee"
Turun Yliopisto, Biolääket. laitos, -Doppler-
Kiinamyllynkatu 10, FIN-20500 TURKU
Lassi Ollila
>> Rosna sopiikin kämppiin tai majataloihin tukeutville kesävaeltajille
>> joille riittä alle 1,5 kg:n makuupussi, yksi makuualusta ja teltan
>> korvaa Bivac-pussi tai laavu.
>Olen aina ihmetellyt, mitä oikein ihmiset ottavat vaellukselle mukaan,
>kun ei muka rosna riitä.
Ollessani pari vuotta sitten tuolla saarivaltakunnassa seurailin usein
työpaikan ikkunasta, kuinka sotilaat ryynäsivät pusikoissa. Heillä oli
selässään isot rosnat, jotka olivat melkein kuin Berghausin Vulcan
(n.70 + 30 litraa). Reput näyttivät siltä kuin mummon kaappikellokin olisi
otettu matkaan, puhumattakaan ammuksista ja ruuasta.
Naama näytti kommandoilla punottavan ja hiki valuvan pelkästä kävelystä.
Any way - halusin vain sanoa, että varmaan rosnaankin mahtuu tavaraa, vaikka
pakkaisi tavarat sisäänkin.
-Kortto
Timo Kiravuo
In article <33141E...@ntc.nokia.com> Jukka Heino <jukka...@ntc.nokia.com> writes:
> Olen aina ihmetellyt, mitä oikein ihmiset ottavat vaellukselle mukaan,
Viime syksynä oli viiden päivän retkellä kamaa n. 70 kiloa. :-)
Jakautui seuraavasti:
Kajakki varusteineen 25 kg
"Normaalit" retkiromppeet 20 kg
Ruokaa 5 kg
Vettä 10 kg
Kiipeilyvehkeitä 10 kg
Tuossa oli kyllä ylimääräistä, mutta tarkoituksena oli samalla
selvittää mitä kajakki vetää ja tulos oli että Nordkapp, joka on
ahtaan kajakin maineessa, vetää itse asiassa aika paljon.
Ainoa huono puoli oli että kaverit eivät oiken olleet iloisia kun
jokireissulla piti kiertää pari patoa. Kajakki on vähän kömpelö
kannettava ja lastiakaan ei viitsi purkaa, inkkari on tässä suhteessa
ehdottomasti kätevämpi. (Mutta epäilenpä että järviosuuksilla olisi
inkkarimelojille tullut suru puseroon.)
Timo Kiravuo
In article <ollila.41...@ncsbsr03ou.ntc.nokia.com> oll...@ncsbsr03ou.ntc.nokia.com (Lassi Ollila) writes:
> Any way - halusin vain sanoa, että varmaan rosnaankin mahtuu tavaraa, vaikka
> pakkaisi tavarat sisäänkin.
Itse asiassa rosnarinkoilla on ongelmia painon kanssa, useissa
rosnissa selkää tukemassa on esim. kaksi taivutettua alumiiniliuskaa
ja ne eivät välttämättä kestä suunnattomia rasituksia. 20 kiloa ei
liene mikään ongelma, mutta esim. 40 kiloa voi vääntää rungon
mutkalle. Jossain kiipeilylehdessä oli vähän aikaa sitten artikkeli
aiheesta ja monsterirosnien testi.
Itse olen käyttänyt runsaat kymmenen vuotta Karrimorin Condor 85
-rosnaa ja ollut siihen melko tyytyväinen. Täydellinen se ei ole,
mutta esim. kantolaite istuu selkääni erittäin hyvin ja oikein
säädettynä rinkka on selässä kuin hansikas. Kuten aikaisemmin
mainitsin satunnaiset Savotan 906:n kokeilut eivät ole olleet
kovinkaan tyydyttäviä, en tiedä sitten jos senkin saisi tarpeeksi
säätämällä kohdalleen.
Eräs rosnan etu on se, että vajaana se menee pienempään kokoon kuin
vastaavan kokoinen raamirinkka. Omaani olen käyttänyt joskus
päiväretkilläkin, kun on ollut perusteltua syytä ottaa kamoja mukaan
vähän enemmän.
Juha Jokila
Esa-Pekka Pälvimäki wrote:
>
> Vahva on taatusti (muistelen paria n. 250 metristä vapaasti tonttiin
> minkäänlaista vauriota..) mutta ihan siviilikäyttöön painava ja huono > kantaa, jos vertaa uusiin kantosysteemeihin.
Muistaakseni putket menivät kyllä siinä rytäkässä mutkalle. Lisäksi
laskuvarjohypyssä rinkka on paketoitu sen luokan valjaisiin, että suurin
kiitos pussien ehjänäpysymisetä lankeaa kyllä valjaiden piikkiin.
Painoa LJK:lla on 3,7 kg, joka on vain n. 0,5 kg enemmän kuin vakio
906:lla. Siviileille myytävässä LJK-mallissa on Savotan uusin liivikanto
järjestelmä muotoilluilla kantoviillekkeillä, aivan kuin muissakin
Savotan malleissa. Lantiovyö on perinteistä mallia ja tukevasti kiinni,
toisin kuin 1200:ssa tai 906:ssa. Lisäksi siinä on samanlainen
metallinen solki ja vastakappale lantoivyössä, kuin muissakin
siviilimalleissa. Intin mallissa oli vain solki johon toinen hihna
pujoitettiin. Siitä on useaa etua: se on äärimmäisen vahva ja
toimintavarma, se on nopein tapa avata vyö, jopa kintaat kädessä ja
yhdellä kädellä, lisäksi sen toiminta on äänetöntä, kuten sisselle
sopiikin.
LJK:n tavallista tukevammasta rungosta johtuen raskaskaan kuorma ei
notku selässä (40-50kg). Kehikon ulkomitat ovat suuunnilleen samat kuin
1200:ssa ilman yläkaarta, eli käsiteltävyys on lähellä rosnamaista
pyöreyttä. Matala ja kapeahko reppuosa, jossa kuitenkin on tilavuutta 80
l, tuo painopisteen lähelle kehoa, eivätkä horjahduksissa momentit pääse
huojuttamaan kantaajaa liikaa. Samoin siitä seuraa, että LJK rinkalla
pusikoissakin kulkeminen on tavallista nautinnollisempaa, kun ei ole
joka oksassa kiinni.
> Itselläni oli Karrimor Jaguar 80l, jota käytin yhdellä 3 vkon
> vuoristovaelluksella, viikon hiihtoreissulla haltilla ja lukuisilla
> muilla pikkureissuilla. Kantojärjestelmä tuntui erittäin hyvältä ja
> helposti säädettävältä, hartiahihnat saisivat tuon kokoisessa rinkassa
> olla vähän leveämmät.
Karrimorilla on kymmeniä eri versioita Jaguaarista. Joissa
kantojärjestelmiä on useita. Muovinen SA 7000, joka Erä-lehden
testeissäkin on särkynyt käyttökelvottomaksi, on kova ja nostaa repun
kauas irti selästä. Siinä menee rosnan tärkein valtti kuorman tiivistä
ja tukevasta tuntumasta selkään. Lisäksi on SA Cool Max ja tavallinen SA
kantojärjestelmä joiden kannettavuus on mielestäni parempi. Cool Max on
verkkomainen kangas, joka todella vähentää selän hikoilua. Minulla on
Karrimorin Hot Earth (40 l) reppu, jossa on tuo Cool Max selkämys, eli
kokemus puhuu.
Jaguaar S sarjan mallit ovat järeämpiä kuin Jaguaar GR sarjassa.
Molemmista löytyy useita erin kokoisia malleja, erinlaisilla
taskuratkaisuilla.
Partio Aitassa Karrimoreja tosiaan on ollut nähtävillä joitain malleja.
> rinkka on nopea ottaa pois selästä pikalukon ansiosta (Tässä muuten
> vinkki LjK:n suunnittelijoille, ettei pikku sissin tarvitsisi vetää
> lantiohihnan päätä lenkille..)
Äläpäs vähättele "pikku" sissejä.
Juha Jokila
jjo...@cc.hut.fi
Juha Jokila
Mikael Niku wrote:
>
> Juha Jokila <jjo...@cc.hut.fi> wrote:
>
> : Olen virittänyt 906:een LJK-mallissa olevan kaltaisen lisätaskun
> : alapussin kanteen, jolloin trangia, polttoaine ja taukovillapaita on
>
> Nerokasta, pitääpä seurata esimerkkiä!
Vinkkinä viikoksi, että Partio Aitta myy Savotan paksua rinkan kangasta
metritavarana edullisesti.
Lisäksi tarvitset vahvaa ja hyvää ompelukonetta.
Läpän kiinnityshihnoiksi käytin ne kaksi lyhyttä irtohihnaa, jotka
tulivat rinkan mukana ja hain kaupasta uudet ja pitemmät irtokäyttöön.
Muista myös tehdä lumilukko.
Juha Jokila
jjo...@cc.hut.fi
Juha Jokila
Teemu Marjamäki wrote:
>
> On Tue, 25 Feb 1997 19:59:55 +0200, Juha Jokila <jjo...@cc.hut.fi>
> wrote:
>
> >Harkitse Savotta LJK:ta (1600 mk Lassin retkiaitassa).
>
Hintaan kuuluu muuten Cordura kankainen päiväreppu, jonka PUR kankaista
versiota myydään vähän alle 200 mk:n, joten hintaeroa LJK-rinkkan ja
Corduraisen 906:en välille ei jää käytännössä yhtään.
LJK rinkka on myös kokonaan Cordura kankaasta valmistettu.
Juha Jokila
jjo...@cc.hut.fi
Markus Bjorksten
Juha Jokila > >
> > [906:n] Vetoketjut on hankala sulkea jo kohtalaisellakin
> > täyttöasteella niitä rikkomatta.
Teemu Marjamaki >
> [..] Erävaelluksen SM-kilpailujen aikana tapahtuneisiin
> 906:n vetoketjurikkoihin
Minulla oli vm '85 oleva 906 10 vuotta. Vetoketjut kestivat
kovaakin kasittelya moitteetta. Uuden vm '95 vahan kaytetyn 906:ni
toinen vetoketju petti viime syksyna. Korjaus metsassa onnistui
kylla, mutta pettymys oli melkoinen. :(
Mista saisi hyvia ja kestavia vetoketjuja, jotta voisi itse
laittaa 906:een kelvolliset? Millaiset ketjut on nykyaan LjK:ssa?
Vanhassa 906:ssa oli muuten reippaasti pidempi lappa, riittavan
pitkat hihnat ja paljon parempi lantiovyo. Uuden lantiovyon saa
muutamalla niitilla ja ompleella kiinnitettya leveammin, jolloin
se paranee melkoisesti. Uusi Cordura-kangas vaikuttaa kestavammalta,
olkaviilekkeet ovat mukavammat eivatka Savotan mukaan painu ajan
mittaan kasaan.
On minulla n. 100l:n hyva 'anatomic' rinkkakin. Putkirinkka on
parempi tietyissa oloissa, anatomic toisissa ja ahkio kolmansissa :).
Markus Bjorksten
Kyosti Huhtala
Juhana Häme wrote:
>
> Nama ovat aika pitkalle syita siihen, miksi itsekin olen yllamainituin
> varustein vaellellut. Mutta tuotekehittelya tallainen laajojen piirien
> liikuttava uskollisuus ei edista. Kun kukkarolla aanestamisen
> mahdollisuudet ovat varsin rajalliset, tulisi kaikkien kykenevien pyrkia
> antamaan palautetta kotimaisille valmistajille - muutoin valitamme
> samoja 906:n ja Tenan puutteita viela vuonna 2016 (ja kaytamme niita
> urhoollisesti). Erittain terveellista valmistajien (ja kauppiaiden) olisi
> lukea naita nyysseja, joten suositelkaapa, kun satutte tapaamaan.
>
> Juhana
Onko kellään muuten kokemuksia, miten vaikkapa nyt Savotta suhtautuu
palautteeseen? Itse aikanaan laitoin heille kommenttejani rajarepun
puutteista (lyhyt kuristusremmi, teline nuljahtaa helposti painamaan
selkää jne.), mutten sen koommin kuullut mitään. Luottanevat vain omiin
testaajiinsa?
Ahtee Tero
In article <5f0sr4$3...@ousrvr3.oulu.fi> mn...@paju.oulu.fi (Mikael Niku) writes:
>Juha Jokila <jjo...@cc.hut.fi> wrote:
>LJK:sta taas muistaakseni puuttuu kätevä karttatasku läpän
>päältä (?).
On siin{ karttapussi, poikittainen vetoketju ulkopuolella l{hell{
l{p{n alareunaa.
Lantiovy|n pehmustetussa osassa ei tainnut olla kiinnityspaikkoja
("pystyputkia" joihin sopii mm. jenkkien ALICE metalliklipsukiinnitin)
kuin muistaakseni 906:ssa on ? Mutta vy|laukkujahan voi aina pujotella
siihen vy|osaan.
LjK-rinkkaan kaipaisin itse paria lis{taskua alataskun sivuille (kuten
906:ssa). Onhan siin{ kiinnityspaikat ja remmit joihin voisi hihnalla
kiinnitt{{ irtotaskujakin mutta en ole oikein ihastunut heiluviin
pussukoihin rinkan sivuilla (vai saisikohan ne "liikkumattomiksi"
oikealla kirist{misell{). No, sitten kun tarpeeksi alkaa ulkoisten
pienten pussien puute haittaamaan, t{ytyy marssia suutarinliikkeeseen
ja pyyt{{ ty|apua.
"Vanha" eli 1993 LjK:n kangas oli viel{ "vanhaa" corduraa, jossa
vedenpit{v{ osio oli alapuolella. Ainoa tiet{m{ni riski oli se, ett{
sataa vett{ joka sitten j{{tyy ja j{ykist{{ kankaan. No tietenkin
sellainen keli sitten sattui kerran kohdalle, v{h{n rinkan paino nousi
(vai kuvittelinko vain aamulla kolmen aikaan) ja kangas j{ykistyi
hieman, muttei k{sittely silti ollut kovin hankalaa.
Uudempi kangas (tummempi vihre{ s{vy ?) on kuulemma ulkopinnaltaan
vedenpit{v{{.
Itse{ni on monta kertaa ihmetytt{nyt LjK:n yl{pussin yl{reunan
kiinnitys (kulmissa lenkit pystyputken ymp{ri); ainakin kun yl{pussin
ahtaa t[yteen vaatetta, kiinnityslenkki n{ytt{{ aikas kire:lt{ ja
heikkohermoisempi pelk{isi sen kohta retkeavan tai pett{v{n. Mutta
viel{ se on minulla kest{nyt, vaikka v{lill{ hirvitt{{kin.
Taitaa nyky{{n jo Ljk:kin saada yl{kaaren, jos joku sellaista
kaipaa. Muistaisin jostakin esitteest{ noin lukeneeni.
Lassin retkuaitassa oli ainakin takavuosina myynniss{ oma halpaversio
LjK:sta (Sissirinkka ? ja hinta muutaman satasen halvempi). Siin{ oli
pieni{ eroja; mm. materiaali, soljet ja remmit, ja ehk{ joitakin
yksityiskohtiakin, en nyt en{{ muista.
Tensu
--
Tero Ahtee * te...@cs.tut.fi * Tampere * Finland * Europe
Login ergo sum. <> Workload is not killing - it is challenging.
COMMERCIAL : Why should you pay less for a better computer - buy IBM !
Juhana Häme
Kyosti Huhtala wrote:
>
> Onko kellään muuten kokemuksia, miten vaikkapa nyt Savotta suhtautuu
> palautteeseen? Itse aikanaan laitoin heille kommenttejani rajarepun
> puutteista (lyhyt kuristusremmi, teline nuljahtaa helposti painamaan
> selkää jne.), mutten sen koommin kuullut mitään. Luottanevat vain omiin
> testaajiinsa?
Takavuosina tapailin Savotan myyntiedustajia pari kertaa vuodessa
ostopaivilla, ja valittaen on todettava, etta eivat ottaneet palautetta
ollenkaan vakavasti. No - hehan olivat siella vaan toissa :-). En
tieda, olisiko asenne ollut toinen, jos palautteen antaja olisi ollut
sisaanostaja - mina en ollut. Mutta paha maku jai. Naureskelivat jopa
sellaiselle eraan vuosikerran 906:n vammalle, etta kaikki vetoketjujen
vetimet katkesivat tekovian takia!
Noista kokemuksista on jo monta vuotta aikaa, mutta mielta on jaanyt
kaivelemaan, kuinka fiksu olisikaan sellainen valmistaja, joka
suhtautuisi palautteeseen avoimin mielin ja jopa pyrkisi hankkimaan sita
aktiivisesti. Ehka siten syntyisi se maailman paras rinkka tai
makuupussi, joka on viela tekematta.
Palautteen mahdollisesta heikosta vastaanotosta huolimatta kannattaa
mielestani yrittaa aina tilaisuuden tullen.
Juhana
Jukka Heino
Juha Jokila wrote:
> En ole koskaan nähnyt kenelläkään käytössä kunnollisia rosnia kuten Jack
> Wolfskinin Synergyä tai Serakkia, The North Facen Dolomitea tai
> Karrimorin Jaguaaria. (Karrimorin muovinen SA 7000 kantojärjestelmä on
> mielestäni rahojen huijausta). Syy lienee niiden korkeahko hinta ja
> niitä harvoin näkee kaupoissa.
Mitkä mielestäsi ovat tuon SA 7000-järjestelmän heikkoudet? Erä-lehti
on muistaakseni saanut uusia Karrimorin Condoreita hajoamaan. Onko
kantojärjestelmä käytännössä altis rikkoontumaan? Kannettavuus pitäisi
olla kuitenkin mitä parhain. Itselläni on vanha Karrimorin Jaguar S75,
joka on edelleen kaikin puolin erinomainen. Pitkälle kalastus- ja
valokuvauspainotteiselle vaellukselle se on kuitenkin kieltämättä
ahdas.
Olenkin etsiskellyt pitemmille vaelluksille jotain 80-100 -litran
korkealaatuista rosnaa, mutta Karrimor taitaa olla ainoa, jota
myydään Suomessa. Esim. Berghausin Vulcan kiinnostaisi myös, mutta
sitä ei ole Suomessa näkynyt. Kokeilematta en kuitenkaan uskalla
niin kallista reppua tilata ulkomailta.
Lassin Retkiaitta tuntui myyvän rosnina lähinnä Haglöfsiä, ja
silläkin suurin kaupassa ollut malli on vetoisuudeltaan 80 litraa.
Tuon Jaguar S75:n rinnalle se olisi varmasti täysin turha hankinta.
Haglöfsin laadusta ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta se
tuntuisi olevan sellaista edullista keskisarjaa. Siis sellainen
Ruotsin Halti, mutta laadultaan ehkä parempi.
Myydäänkö Suomessa laadukkaita suuria anatomireppuja?
--
Jukka
JJ
Juha Jokila wrote:
> Cool Max on
> verkkomainen kangas, joka todella vähentää selän hikoilua. Minulla on
> Karrimorin Hot Earth (40 l) reppu, jossa on tuo Cool Max selkämys, eli
> kokemus puhuu.
Karrimorin seläntuuletuskangas on nimeltään SUPER COOL, eikä Cool Max,
kuten erheellisesti edellä olen väitänyt.
Juha Jokila
jjo...@cc.hut.fi
Esa-Pekka Pälvimäki
In article <33144B...@cc.hut.fi>, Juha Jokila <jjo...@cc.hut.fi> wrote:
>Esa-Pekka Pälvimäki wrote:
>>
>> Vahva on taatusti (muistelen paria n. 250 metristä vapaasti tonttiin
>> tullutta rinkkaa, joiden sisältö oli muusina mutta rinkassa ei
>
>Muistaakseni putket menivät kyllä siinä rytäkässä mutkalle. Lisäksi
>laskuvarjohypyssä rinkka on paketoitu sen luokan valjaisiin, että suurin
>kiitos pussien ehjänäpysymisetä lankeaa kyllä valjaiden piikkiin.
Lieneekö ollut sama rytäkkä..tässä oli syynä muistaaksen adapterin puuttumi-
nen ja repun kiinnittäminen huolimattomasti paksuun D-lenkkiin..
mutta totta, että valjaat ja etenkin niillä
kiristetyn paketin tiukkuus lisää kestävyyttä potenssiin 6.
>Painoa LJK:lla on 3,7 kg, joka on vain n. 0,5 kg enemmän kuin vakio
>906:lla. Siviileille myytävässä LJK-mallissa on Savotan uusin liivikanto
>järjestelmä muotoilluilla kantoviillekkeillä, aivan kuin muissakin
>Savotan malleissa. Lantiovyö on perinteistä mallia ja tukevasti kiinni,
Kuulostaa järkevältä. Täytyypä tsekata uusi siviilimalli omin silmin.
>Karrimorilla on kymmeniä eri versioita Jaguaarista. Joissa
>kantojärjestelmiä on useita. Muovinen SA 7000, joka Erä-lehden
Omassani oli tavallinen SA-järjestelmä. Niille, jotka kyselivät ostomielessä
rinkoista, sanonpa vielä, että jos löytyy sama reppu paremmilla sivutasku-
systeemeillä, niin voin suositella.
>Äläpäs vähättele "pikku" sissejä.
Enpäs vähättelekään. Puhun itseni ja muiden pikku pikku pikku pikku pikku
sissien näkövinkkelistä. Armeijan kamppeissa on yleensä ihan eri suunnit-
telulähtökohdat (juuri hiljaisuus, kestävyys, kaikenlaiset sota-aspektit)
kuin siviilikamoissa, ja noista seuraa usein lisäpainoa, kömpelyyttä etc.
Esim. Suomen pusikkoihin ja Lapin jänkhille varmasti LjK on hyvä reppu,
mutta "modernit", esim. Karrimorin/Lowen/North Facen etc. nyssäkät ovat
hyviä sekä jänkhille että jäätikkö/vuoristo-olosuhteisiin, eli monipuoli-
sempia. Riippuu käyttötarkoituksesta.
Asiasta toiseen, mistä saisin intin tai vast. viiksilankaa, alkaa viime
kertauksista anastettu loppua, enkä suostu lähtemään kotoa ilman..
Juha Jokila
Ahtee Tero wrote:
>
> In article <5f0sr4$3...@ousrvr3.oulu.fi> mn...@paju.oulu.fi (Mikael Niku) writes:
> Itse{ni on monta kertaa ihmetytt{nyt LjK:n yl{pussin yl{reunan
> kiinnitys (kulmissa lenkit pystyputken ymp{ri); ainakin kun yl{pussin
> ahtaa t[yteen vaatetta, kiinnityslenkki n{ytt{{ aikas kire:lt{ ja
> heikkohermoisempi pelk{isi sen kohta retkeavan tai pett{v{n. Mutta
> viel{ se on minulla kest{nyt, vaikka v{lill{ hirvitt{{kin.
En muista kenelläkään rikkoontuneen ko. lenkit intin aikana, eivätkä
porukat todellakaan säälineet rinkkoja pakatessaan ja paiskiessaan
niitä.
Sen sijaan alapussin vetoketjuja rikkoutui melko usein. Vetoketjun
suojaläpässä olleet nepit kuitenkin auttivat kestävyydessä ja toimivat
hätävarana pitäen pussia kasassa joten kuten vaikka vetoketju olisikin
hajonnut kesken jotoksen.
> Taitaa nyky{{n jo Ljk:kin saada yl{kaaren, jos joku sellaista
> kaipaa. Muistaisin jostakin esitteest{ noin lukeneeni.
Voi olla, että jos kaivaa muovitulpat putkien yläpäästä pois, niin
1200:n kaari sopii. Ainakin leveys on sama, putken halkaisijasta en
tiedä.
> Lassin retkuaitassa oli ainakin takavuosina myynniss{ oma halpaversio
> LjK:sta (Sissirinkka ? ja hinta muutaman satasen halvempi).
Mallia ei ole näkynyt enää pariin vuoteen.
Juha Jokila
jjo...@cc.hut.fi
Markus Bjorksten
Jukka Heino >
> Mitkä mielestäsi ovat tuon SA 7000-järjestelmän heikkoudet? Erä-lehti
> on muistaakseni saanut uusia Karrimorin Condoreita hajoamaan.
Muistaakseni tunnetun amerikkalaisen kiipeilylehden (Rock&Ice)
varustetoimittaja moitti myos Karrimoreja kestavyyden puutteesta...
Parasta rinkkaa tuskin tasta keskustelustamme loytyy, mutta miten
olisi kallein? Lupaava ehdokas lienee McHale Super Inex Alpineer,
US$ 595 +lisavarusteet, Spectra-kankaasta kai perati n. US$1000.
<http://www.aa.net/mchalepacks/>. Suomeen tuotuna...?
Amerikkalaisia rinkkoja ei meilla pain nay ilmeisesti korkeiden
maahantuontikustannusten vuoksi. Dana Designs on myos kuuluisa
hyvista rinkoista. <ks http://io.datasys.swri.edu/Halevs.html>.
Mainittakoon lisaksi Gregory, Mountainsmith, Jansport, EMS, Lowe,
Kelty..., joista viimeeksi mainittu on tunnettu putkirinkoistaan.
Monet naista tehdaan nykyaan Kiinassa, mm. kaikki TNF:n rinkat,
joilla oli ainakin takavuosina huono maine typerasta suunnittelustaan.
US Armyn CFP-90 (Combat Field Pack '90) on mielestani hintaansa
nahden hyva ja moderni iso anatomik.
Anatomikeissa valintakriteerina yli muiden pidetaan istuvuutta
ao kayttajalle.
Markus Bjorksten
Juha Jokila
Jukka Heino wrote:
>
> Mitkä mielestäsi ovat tuon SA 7000-järjestelmän heikkoudet? Erä-lehti
> on muistaakseni saanut uusia Karrimorin Condoreita hajoamaan. Onko
> kantojärjestelmä käytännössä altis rikkoontumaan?
Kantoviillekkeet ja lantiovyö ovat muovirunkoisia ja törröttävät
avonaisina joka suuntaan, joten käsittely lienee putkirinkkaakin
hankalampaa ainakin rosnaa autoihin ja lentokoneisiin pakatessa.
Viillekkeet ja vyö ovat liian kovat ainakin uudessa rosnassa alle 20
kg:n kuormilla, jospa sitten aikaamyöten sopivasti muotoutuisivat
kantajan mukaan. Erä-lehdessä kyllä kehuttiin kannettavuutta erittäin
hyväksi kunnes järjestelmä hajosi.
Lukuisat muoviset pikku osat ovat melkoinen rikkoutumis ja
häviämisriski, eikä niiden korjaaminen kenttäoloissa ole helppoa.
> Olenkin etsiskellyt pitemmille vaelluksille jotain 80-100 -litran
> korkealaatuista rosnaa,
Jack Wolfskin Serak III voitti Erä-lehden testin. Siinä tilavuudeksi oli
mitattu 70 + 20 l (valmistajan ilmoitus 70 + 10 l ja paino 2700 g).
Partioaitassa on ollut sellainen nähtävillä vähän aikaa. Pikakokeena se
tuntui erittäin miellyttävältä, joskin alhaalla sivuilla olleet taskut
saattavat hieman haitata vauhdikasta hiihtoa(?).
Jack Wolfskinin Synergy III on malliston lippulaiva, jossa tilavuutta
valm. ilm. 85 + 10 litraa ja painoa n. 3200 g. Siinä on Serakkia
kehittyneempi ja tukevampi kantojärjestelmä ja sivutaskut puuttuvat.
Hintaa sille kertynee n. 2050 mk kaupassa, kun sitä maahantuojalta
kyselin ja tilaushommiksihan sekin menee. Kuvastossa se näyttää kyllä
vakuuttavalle ja firma on saksalainen laatumerkki. Jos olisin rosnaa
hankkimassa, olisi Synergy III tai vähän pienempi Synergy II oma
valintani.
Kannatta tutustua Erän vertailuun ja luulempa, että suorat kontaktit
maahantuojiin tuottavat tulosta jos harvinaisempia merkkejä haluaa
nähtäväkseen tai ostettavakseen.
Kokemukseni mukaan suomalaiset kauppiaat eivät helpolla ota uusia
tavaroita esitteille saati myyntiin, ei vaikka maahantuoja ilmaiseksi
antaisi mallit kauppiaan käyttöön.
Kolmesti olen viime puolenvuoden aikana tömännyt tilanteeseen, jossa
erään kaupan takahuoneesta löytyi ensin Haglöfsin ja sitten Jack
Wolfskinin Gore-Tex asuja piilosta, ja nyttemmin Mountain Equipmentin
untuvamakuupusseja useita eri malleja, joista vain kaksi oli näytteillä.
> Lassin Retkiaitta tuntui myyvän rosnina lähinnä Haglöfsiä, ja
> silläkin suurin kaupassa ollut malli on vetoisuudeltaan 80 litraa.
> Tuon Jaguar S75:n rinnalle se olisi varmasti täysin turha hankinta.
Samaa mieltä!
Karrimorin Jaguar S 75 on laatupeli.
Juha Jokila
Juha Jokila
Juha Jokila wrote:
> Jack Wolfskinin Synergy III on malliston lippulaiva, jossa tilavuutta
> valm. ilm. 85 + 10 litraa ja painoa n. 3200 g. Siinä on Serakkia
> kehittyneempi ja tukevampi kantojärjestelmä ja sivutaskut puuttuvat.
> Hintaa sille kertynee n. 2050 mk kaupassa, kun sitä maahantuojalta
> kyselin ja tilaushommiksihan sekin menee.
Kävin eilen 4.3. Partioaitassa ja yllätys yllätys, kolme Jack Wolfskinin
rosnaa Synergy II ja III, sekä Serac III:n oli siellä näytillä.
Hinta oli kuitenkin noussut. Ovh. oli Synergy III:lla 2530 mk ja II:lla
2430 mk. Serac taisi olla vähän alle 2000 mk.
Juha Jokila
jjo...@cc.hut.fi
Kalle Pyöräniemi
Jukka Heino wrote:
>
> Nuo rinkka ja makuupussi ovat paljon makuasioita. Itse suosin
> anatomireppua ja kuitupussia.
Kylla makuasioita, mutta kyse on myos retkikohteesta. Nuorem-
pana kaytin 906, joka oli todella kestava jopa normaali
versiona. Tuli jopa pari kertaa hypattya laskuvarjolla 906:n
kanssa. Ensimmaisella kerralla vahan pelotti miten rungon
kay. Nykyisin kaytan paaasiassa parikymmentalitraista softia,
joka on aivan riittava lyhyilla keikoilla. Pikku softeissa
kannattaa kokeilla jo kaupassa miten niiden ulkopuolelle saa
tarvikkeita kiinni. Esimerkiksi pidan makuupussia yleensa
kansilapan paalla, ja kiinnitys voisi olla tukevampikin.
PS Tarkista osoitteeni esim Eemelista, koska olen
kevaalla -97 vaihtamassa netti-yhteyden toi-
mittajaa Telen hinnoittelun takia.
Kalle Pyöräniemi
Juhana Häme wrote:
>
> Mutta niista sadehousuista. Olen harrastanut vyolle kiinnitettavia
> telttanailonisia(?) sadelahkeita, jotka "eivat paina mitaan" eivatka vie
> tilaa repusta mutta lisaavat matkustusmukavuutta oleellisesti maralla
> ilmalla.
Viela vahemman painaa jos ei kuljeta sadevaatteita
ollenkaan mukanaan. Huolellisesti "vahatut" tai
teltankyllastysaineella kasitellyt vaellus vaatteet
ajavat lahes saman asian.
Huolellisuus ei tarkoita sita, etta asut olisivat
kauttaaltaan kyllastettyja, vaan sita etta kay
kerran kyllastamattomalla asulla ulkona sateessa,
ja kyllastaa ne kohdat, joista tulee vesi lapi.
Nain asut pysyvat hengittavina. Jopa intin pehmea-
kankaisesta maastopuvusta sai mukavan vedenpitavan.