Madshusin Pellestovat vai metsäsukset?
Olli Pakarinen
eli "etsin yksiä suksia, joilla voi tehdä kaikkea ja jotka sovaeltuvat
mihin tahansa maastoon..." Ainakin esitteen mukaan neolisivat jonkinmoiset
yleissukset, eli siis parhaimmillaan ne ovattunturivaelluskäytössä, mutta
niillä voisi myös laskea ja hiihtää metsässäkin. Eihän yksi suksipari voi
olla ihanteellinen kaikissa olosuhteissa, mutta jos nyt yhdet sukset pitää
valita, niin ottaisinko Pellestovat vai perinteiset metsäsukset? Vai
olisiko kellään suositella muita vastaavia "yleissuksia"? Metsäsukset ovat
tietysti paremmat metsässä, mutta niiden käyttökelpoisuus tunturissa
mietityttää.
Nestori Simola
Minä olen hiihtänyt 7 vuotta Järvisen lapponia 260 pitkillä suomupohjilla,
niillä olen ollut avotunturissa, merenjäällä ja umpimetsässä. Niillä
pärjää aina. Jos ostaisin sellaiset ostaisin vähän lyhyemmät. 240 luultavasti.
No nyt ostin veronpalautuksilla madhussin pellestovat ja kävin niillä
jouluviikkolla Kebnekaisella. Suuri pettymys. Pettymys johtuu osittain
siitä, että en tajua voitelusta mitään, koska suomupohjia ei ole
tarvinnut voidella kuin kynttilälllä suojakelillä. En saanut reilun
20 asteen pakkasessa oikein mitään pitovoidetta pohjiin ja ei ne voiteet
siellä montaa kilometriä jäisellä korppuhangella pysyneetkään.
Ratkaisu oli sitten se, että nousukarvat pohjissa kiskoin ahkiota.
Kyllä vitutti. Sanokoot tellumiehet mitä tahansa, mutta minä sanon, että
ahkion kanssa säästyy voimia ja hermoja hirveästi jos on jonkinlainen
voideltamaton pitopohja suksessa. Ei pakkasessa kukaan jaksa päivästä
toiseen värkätä niiden voidepurkkien kanssa. (Kaikki yöt oltiin
teltoissa eikä mitään kämppiä ole jossa voisi harrastaa voitelua.)
Eli mitä minä ostaisin nyt?
Sukset joissa on teräskantit ja suomupohjat. Ilman ahkiota keväthangilla
sitten hiihtelen näillä pellestovilla, mutta kovaan pakkaseen ja ahkion
vetoon minä otan jatkossa helvetin luotettaviksi osoittautuneet lapponiat.
Jos haluaa tukevuutta tunturiin, voi niihin ruuvata tellusiteet ja hiihtää
tellumonoilla. Kanttia ei ole, mutta on se olo kuitenkin tukevampi kuin
kumisaappailla ja eräsiteillä.
PS: kertokaa minulle miten te saatte suksenne pitämään? (nousukarva ei
ole vastaus koska silla ei hiihdetä vaan kävellään..) Luulen, että kaikki
johtuu vain siitä, että en osaa oikeita niksejä miten voide saadaan
suksenpohjaan pakkasessa. Kymmenen asteen pakkasessa se on jo aivan lasten-
leikkiä, mutta siis tällaisessa päälle 20 asteen.
--
Nestori Simola
Matti Raustia
:
: Eli mitä minä ostaisin nyt?
:
: Sukset joissa on teräskantit ja suomupohjat. Ilman ahkiota keväthangilla
: sitten hiihtelen näillä pellestovilla, mutta kovaan pakkaseen ja ahkion
: vetoon minä otan jatkossa helvetin luotettaviksi osoittautuneet lapponiat.
: Jos haluaa tukevuutta tunturiin, voi niihin ruuvata tellusiteet ja hiihtää
: tellumonoilla. Kanttia ei ole, mutta on se olo kuitenkin tukevampi kuin
: kumisaappailla ja eräsiteillä.
Voitelusta en osaa sanoa mitään, kun en sitä osaa itsekään kunnolla tehdä,
mutta mulla ois Nessu yhdet ylimääräiset Fischer Europe 99:t, joissa on
sivuleikkausta, suomupohjat ja teräskantit. Kiinnostaisko?
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
pasiok1
: Minä olen hiihtänyt 7 vuotta Järvisen lapponia 260 pitkillä suomupohjilla,
: niillä olen ollut avotunturissa, merenjäällä ja umpimetsässä. Niillä
: pärjää aina. Jos ostaisin sellaiset ostaisin vähän lyhyemmät. 240 luultavasti.
Ostin viime talvena Atomicin suomupohjaiset sukset. Ne on 205cm pitkät ja
4.4mm leveät. Teräs reunat ja tosiaan suomupohjat. Itse huomasin
ongelmaksi sen ettei suksi luista eikä pidä. Enkä ollut ainut sillä
kaverini osti samaan aikaan samallaiset sukset ja omistaa nyt samallaisen
ongelman. Eli johtuuko tuo kaikki vaan siitä suomupohjasta vai mistä?
: Eli mitä minä ostaisin nyt?
: Sukset joissa on teräskantit ja suomupohjat. Ilman ahkiota keväthangilla
: sitten hiihtelen näillä pellestovilla, mutta kovaan pakkaseen ja ahkion
: vetoon minä otan jatkossa helvetin luotettaviksi osoittautuneet lapponiat.
: Jos haluaa tukevuutta tunturiin, voi niihin ruuvata tellusiteet ja hiihtää
: tellumonoilla. Kanttia ei ole, mutta on se olo kuitenkin tukevampi kuin
: kumisaappailla ja eräsiteillä.
Ostin itse juuri jotkut 70-80 luvun järviset käytettynä. Ne on leveämmät
kun noi Atomicit ja 5cm pitemmät. Ja kyllä luistaa!!-) Maksoinkin niistä
10 kertaa vähemmän!
: --
: Nestori Simola
--
/----------------------\
|Pasi Oksa |
|pasi...@nettilinja.fi|
|Tel. 050-5359228 |
\----------------------/
Risto Kasanen
>
>PS: kertokaa minulle miten te saatte suksenne pitämään? (nousukarva ei
>ole vastaus koska silla ei hiihdetä vaan kävellään..) Luulen, että kaikki
>johtuu vain siitä, että en osaa oikeita niksejä miten voide saadaan
>suksenpohjaan pakkasessa. Kymmenen asteen pakkasessa se on jo aivan
lasten-
>leikkiä, mutta siis tällaisessa päälle 20 asteen.
>
siellä en voitele.
Kohtuupaljon valolatuja hiihtelevänä (=voitelua vähän väliä) suosittelen
voiteen lämmittämistä. Kentällä tämä voisi onnistua esim. taskussa tahi
tehokkaammin keittimen liekin lähellä. Samoin suksen voi lämmittää, mutta
lienee syytä olla tarkkana ettei pohja sula. Voiteen pysymistä auttaa jos
jo kotosalla karhentaa suksen voidepesän poikittaissuuntaan santapaperilla
(karkeus esim.120). Ainakaan 7-vuotiaat fischer rcs classiccini eivät ole
tästä hajonneet. Kun tähän karhennettuun pohjaan lämmittää silitysraudalla
reilusti jotain peruspitovoidetta, saa hyvän pohjavoitelun, johon voi
sitten päivittää sopivasta purkista.
Kelejä!
Risto
Timo Kiravuo
> Olisiko kellään kokemuksia kyseisistä suksista? Tarina on se sama vanha,
> eli "etsin yksiä suksia, joilla voi tehdä kaikkea ja jotka sovaeltuvat
> mihin tahansa maastoon..." Ainakin esitteen mukaan neolisivat jonkinmoiset
Osta tarpeeksi monet erilaiset sukset niin ei aina harmita.
Metsäsuksilla pärjää Lapin tuntureiden hankikannolla kohtuullisesti,
kunnes vastaan tulee jyrkkä alamäki. Silloin pitää kävellä tai olla
paljon taitoa hihassa.
Tunturivaellussukset uppoavat umpihankeen ja laskettelu niillä on
vähän väkinäistä. Laskettelukeskuksissa lasketteluun niistä ei
ainakaan ole, jollet ole tosi masokisti.
Laskutelluissa on digitaalinen on/off -pidonhallinta, joko skinit alla
tai ei. Sopivat vaellukselle, jossa ei mennä tasamaata.
Sisulla ja tuurilla pärjää. Olipa eräs sankari moderneilla
kilpa/kuntosuksilla talvivaelluksella. Hankikelit pitivät, joten
tyyppi pärjäsi ihan hyvin hammastikkujensa päällä. Ja olen nähnyt
tellukäännöksiä tehtävän laskettelukeskuksen rinteessä armeijan
suksilla, huopavuorikumisaappaat jalassa.
--
Timo Kiravuo
When I am wrong, I change my mind - what do you do?
- John Maynard Keynes
MB
> Metsäsuksilla pärjää Lapin tuntureiden hankikannolla kohtuullisesti,
> kunnes vastaan tulee jyrkkä alamäki. Silloin pitää kävellä tai olla
> paljon taitoa hihassa.
Tai malttia. Loivasti siksakkia alas, valilla auraten ja pysahtyen. On
toki totta, etta teraskanttien (sivupidon) puute on ongelma jyrkissa
paikoissa kovalla kevathangella, mutta olen kylla taipuvainen olemaan
samaa mielta metsasuksista kuin Nestori toisaalla: "niilla parjaa aina".
Suksien tunturialamakiominaisuuksien merkitysta korostetaan nykyaan
mielestani turhankin paljon. Kuvittelisin taman "telemarkin" olevan
ulkomaan vaikutusta. Muualta kun loytyy kotoisia tuntureitamme paljon
jyrkempia ja korkeampia makia. Toisaalta ulkomailla usein puuttuu
traditio suksilla liikkumisesta paikasta toiseen. Hiihtaminen ja
laskettelu saatetaan mieltaa pitkalti samaksi asiaksi, riippumatta siita,
noustaanko omin voimin nousukarvoilla vai hissilla.
Etenemiskyvyn ja keskinopeuden kannalta lasketteluominaisuuksilla on
ymmartaakseni kotoisissa oloissa lahinna marginaalinen merkitys. Suurin
osa ajasta kun menee tasamaalla ja nousuissa - laskut ovat joka
tapauksessa naihin verrattuina nopeita.
Suon toki kaikille ilon tulla tunturia alas parhaaksi katsomallaan
tavalla, kunhan vain on ensin kiivennyt omin voimin ylos. :-)
Markus Bjorksten
mfb@[delete this]iki.fi
Ruusunen
latuja pitkin Paloheinässä ja mäessä. Niiden pitovoitelussa oli vähän
vaikeuksia kun olivat liian löysät. Varsinkin kun oli reppu selässä. Homma
korjaantui kun vaihdoin 205 cm:n sukset 210 cm pitkiin. Itselläni on painoa
n. 85-90 kg. Jos itselläsi on painoa enemmän kannataa ehkä harkita Karhun
XCD GT:tä. Niillä laskeminen on myös helpompaa.
Latuja hiihtäessä Pellestovat toimivat tosi hyvin, koska eivät ole liian
leveät (siteissä pitää olla korotuspalat). Lapissa vaeltaessa meinaankin
mennä kelien mukkaan, joko latuja tai kantavaa hankea pitkin. Ahkion kanssa
voi pärjätä ehkä upottavammassakin hangessa?
Terveisin,
Mika Ruusunen
Olli Pakarinen kirjoitti viestissä
<01be3c13$cddb5060$ba0c...@pakarinen.valiodata.fi>...
>Olisiko kellään kokemuksia kyseisistä suksista? Tarina on se sama vanha,
>eli "etsin yksiä suksia, joilla voi tehdä kaikkea ja jotka sovaeltuvat
>mihin tahansa maastoon..." Ainakin esitteen mukaan neolisivat jonkinmoiset
Timo Kiravuo
> Etenemiskyvyn ja keskinopeuden kannalta lasketteluominaisuuksilla on
> ymmartaakseni kotoisissa oloissa lahinna marginaalinen merkitys. Suurin
Joo, mutta hauskuuden kannalta lasketteluominaisuuksilla on merkitystä.
Sitä paitsi jos lähtee Lappiin saakka täältä etelästä, niin samalla
vaivalla voi sitten mennä Ruotsiin tai Norjaan, jossa on ihan
oikeitakin mäkiä. Ja kunhan saadaan ostettua se vuori Norjasta tänne
Uudellemaalle, niin täälläkin pääsee laskettelemaan (se pitää sitten
asentaa niin että eteläpuolelle tulee pystysuora seinämä).