VESIJAON-HAUHON REITTI
Tarja Sarkkinen
heinäkuun puolivälin jälkeen. Porukassa on monentasoista melojaa, eli kyse
on retkimelonnasta luonnosta nautiskellen ilman kiirettä. Yksi majapaikka
on tiedossa (mökki Vähä-Roineen rannalla), muuten majoitumme teltoissa.
Ao. teksti on lainaus kirjasta Melontareittiopas mereltä tuntureille, ja
suunnittelimme melovamme sen mukaan.
Tarvitsisin nyt vinkkejä kyseisestä reitistä niiltä, jotka ovat meloneet
sen kokonaan tai edes osia. Kaikki melontaan tai eri sortin nähtävyyksiin
tai luontopolkuihin tms. liittyvät neuvot otetaan kiitollisuudella
vastaan!
Tarja & serkut
(Padasjoki,
Vesijako-Palsanoja-Parlammi-Suomenjoki-Nerosjärvi-Porraskoski-Kuohijärvi-Kuohijoki-Kukkiajärvi-Kukkianvirta-Vuollekeskinen-Vihajärvi-Vihavuodenkoski-Vähä-Roine-Iso-Roine-Hauhonselkä-Ilmoilanselkä-Pintele-Mallasvesi)
"HAUHON REITTI
Padasjoki, Tuulos, Luopioinen, Hauho, Pälkäne, Valkeakoski
Pituus n. 100 km. Helppo järvi- ja jokireitti
Reitin lähdejärvi on Padasjoella sijaitseva Vesijako, josta vedet
virtaavat kahtaalle: Kokemäen vesistön ja Päijänteen suuntiin.
Kokemäenjoen suuntaan lähdetään Vesijaon lounaisrannalta Palsanjokea
alaspäin Parlampeen. Välillä on maitse kierrettävät !!! pato ja silta,
kantomatkaa vain 100 m.
Parlammen jälkeen Palsanjoki muuttuu Suomenjoeksi ja seuraava järvi,
Nerosjärvi, on 12 km:n päässä. Välillä on !!! kosken ja matalan sillan
muodostama este, jonka kohdalla on kantomatkaa 100 m. Nerosjärven ja sen
jälkeisen Kuohijärven välillä oleva !!! Porraskoski on niinikään
kierrettävä maitse.
Kuohijärveltä reitti ahtautuu kapean salmen kautta Kukkialle ja sieltä !!!
Vihakosken padon kohdalta Isolle Roineelle. Pato on kierrettävä maitse.
Vihakoskella on Vihavuoden myllymuseo.
Iso Roine kuuluu Längelmäen reitin järviin, joten matkalla Valkeakoskelle
ei ole enää koskiosuuksia, mutta kylläkin monina selkinä ja kapeikkoina
polveileva vesireitti Ilmoilanselkä - Pintele - Mallasvesi. Matkalla
ohitetaan monia tunnettuja hämäläiskyliä, kuten esimerkiksi Hauhon
Alvettula ja Pälkäneen Laitikkala. Myös poikkeamiset Hauhon ja Pälkäneen
kirkonkyliin sopivat hyvin reitin ohjelmaan.
Reitti päättyy Valkeakoskelle ja siellä vaikka Apianlahden leirintäalueen
rantaan."
--
tarja.sarkkinen@liminka._poistatämä_fi
Ilpo Siljander
siitä on kokemusta,
heinäkuussa ei varmasti vettä ole kovin paljoa , joten pienetkin "kosket"
lienevät helposti melottavissa,(pohjakosketukset) ainoastaan ohjailu
kapeassa uomassa voi olla hankaluus aivan noviiseille, muutaman pienen
sillan yli joutuu nostamaan kaluston ja viimeinen koski ennen Nerosjärveä
eli Savinkoski kannattaa ehkä tutkia etukäteen, koska kaatuneita puita voi
olla reitillä poikittain...
Osa reitistä on jopa erämaista ja majavan kaatamia puita näkee paljon, ja
osa niistä poikittain virran yli
niinkuin tuli jo aikaisemmin mainittua.
ilpo
------------------
Tarja Sarkkinen <tarja.sarkkinen@liminka._poistatama_fi> kirjoitti
viestissä:tarja.sarkkinen-...@pcc185013.oulu.fi...
Jarmo A Laine
>Tarja Sarkkinen <tarja.sarkkinen@liminka._poistatama_fi> kirjoitti
>viestissä:tarja.sarkkinen-...@pcc185013.oulu.fi...
>> Olemme suunnitelleet (5-10 henkeä) Hauhon reitin melomista joskus
>> heinäkuun puolivälin jälkeen. Porukassa on monentasoista melojaa, eli kyse
>> on retkimelonnasta luonnosta nautiskellen ilman kiirettä. Yksi majapaikka
>> on tiedossa (mökki Vähä-Roineen rannalla), muuten majoitumme teltoissa.
>> Ao. teksti on lainaus kirjasta Melontareittiopas mereltä tuntureille, ja
>> suunnittelimme melovamme sen mukaan.
Kannattanee huomioida leiripaikkojen vähyys reitin loppuosalla ja ajoittaa
osuus Ilmoilanselästä alaspäin alkuviikolle. Hyvällä kelillä viikonloppuisin
lähtee venekansa mm. Valkeakoskelta ja valtaavat kaikki hyvät leiri-
paikat, joita ei kovin montaa olekaan. Kannattaa tutustua uusiin
peruskarttoihin, ja katsoa etukäteen mahdolliset leiripaikat eli lähinnä
saaret, joissa ei ole mökkejä. Useimmat mantereen kelvolliset rannat
ovat mökitettyjä. Kaupallisia paikkoja tulee mieleen lähinnä Pälkäneen ja
Valkeakosken leirintäalueet.
Poikkeamisen arvoisena paikkana pidän Puutikkalan kylään ennen Vihavuotta.
Se on varsin idyllinen vanha kylä.
Jarmo
Mikko Kurimo
>> heinäkuun puolivälin jälkeen. Porukassa on monentasoista melojaa, eli kyse
>> on retkimelonnasta luonnosta nautiskellen ilman kiirettä. Yksi majapaikka
>> on tiedossa (mökki Vähä-Roineen rannalla), muuten majoitumme teltoissa.
Alkupuolen järvet ovat melko erämaisia ja niiden saarista
löytääkin vaivatta yöpaikkoja.
Vähä-Roineen jälkeen saaria ja muita rauhallisia paikkoja
saakin sitten etsiä.
Kuohijärven keskisaaristossa on uusi kunnallinen retkeilyalue,
josta löytyy jopa huollettuja tulipaikkoja.
Infoa saanee vaikkapa järven koillisrannan leirintäalueelta.
Vähä-Roineella on samantapainen alue, mutta se näyttää olevan
vasta rakenteilla.
Nähtävyyksistä parhaimpia ovat mielestäni erityisesti
nämä reitin alkupuolen saaristoiset järvet (mm. Kukkia),
joihin kannattaa tutustua kaikessa rauhassa.
Pienempiä kohteita mm. Vihavuoren koski, Teponlinna
(linnavuori Ilmoilan selän pohjoispuolella) ja mutkitteleva
jokidelta Ilmoilan ja Pinteleen välillä.
Kuohijärven ja Kukkian välimaastossa on joku hämmästyttävän
kookas vanha laivanhylky.
Hauhon kirkko, Pälkäneen joki ja vanhat kirkonrauniot on myös
jonkunsortin sivilisaationähtävyyksiä.
En ole melontaoppaita lukenut, mutta Kukkian ja Vuollekeskisen
väliseen kapeikkoon mentäessä kannattaa varoa kiviä.
Sinne on nimittäin viimevuosina kasattu niitä ihan urakalla
ja virtaus on hieman mutkistunut ja kolareita tulee helposti.
Järvistä etenkin Kuohijärvellä ja Mallasvedellä on sangen
suuret selät, joissa sopivan suuntaisella kovalla tuulella käy
ihan reippaat aallot, joten eteneminen jokikanooteilla voi olla
tuskaista ja kosteaa.
Mökkimäärään nähden hämmästyttävän vähän on järvillä veneliikennettä.
Muita kajakkejakaan en ole siellä viimeisten 10 vuoden aikana nähnyt
kuin muutaman.
Mikko Kurimo
Matti Haikka
> Olemme suunnitelleet (5-10 henkeä) Hauhon reitin melomista joskus
> heinäkuun puolivälin jälkeen.
> sen kokonaan tai edes osia.
Kommentoinpa tuonne reittikuvauksen väliin.
> (Padasjoki,
Vesijako-Palsanoja-Parlammi-Suomenjoki-Nerosjärvi-Porraskoski-Kuohijärvi-Kuo
hijoki-Kukkiajärvi-Kukkianvirta-Vuollekeskinen-Vihajärvi-Vihavuodenkoski-Väh
ä-Roine-Iso-Roine-Hauhonselkä-Ilmoilanselkä-Pintele-Mallasvesi)
>
>
>
> "HAUHON REITTI
> Padasjoki, Tuulos, Luopioinen, Hauho, Pälkäne, Valkeakoski
> Pituus n. 100 km. Helppo järvi- ja jokireitti
>
> Reitin lähdejärvi on Padasjoella sijaitseva Vesijako, josta vedet
> virtaavat kahtaalle: Kokemäen vesistön ja Päijänteen suuntiin.
> Kokemäenjoen suuntaan lähdetään Vesijaon lounaisrannalta Palsanjokea
> alaspäin Parlampeen. Välillä on maitse kierrettävät !!! pato ja silta,
> kantomatkaa vain 100 m.
> Parlammen jälkeen Palsanjoki muuttuu Suomenjoeksi ja seuraava järvi,
> Nerosjärvi, on 12 km:n päässä. Välillä on !!! kosken ja matalan sillan
> muodostama este, jonka kohdalla on kantomatkaa 100 m.
Suomenjoki on kokonaan hyvin melottava joki. Pari kaveria laskivat sen lähes
kokonaan juhannuksen alas isommitta ongelmitta. Ei ole puita eikä pahoja
koskia (aivan alusta en ole varma). Ennen loppupään koskia olevan sillan
alta mahtuu, viimeinen kolmesta koskesta (Savi) on pahin, tosin sekin
soutuveneellä laskettava. Leiripaikkoja ei joen varrella liiemmälti ole,
maisema on lopussa melkoisen korpimaista ja alussa on asutusta. Joen veden
väitetään muuten olevan Etelä-Suomen puhtaimpia.
> Nerosjärven ja sen
> jälkeisen Kuohijärven välillä oleva !!! Porraskoski on niinikään
> kierrettävä maitse.
Pitää paikkansa. Vaarallinen koski.
> Kuohijärveltä reitti ahtautuu kapean salmen kautta Kukkialle ja sieltä !!!
> Vihakosken padon kohdalta Isolle Roineelle. Pato on kierrettävä maitse.
Kantomatkaa mielenkiinnon mukaan 5-200m. Kosken yläpuolella pohjapato, jonka
jälkeen koski jotenkuten laskukelpoinen.
> Vihakoskella on Vihavuoden myllymuseo.
Kannattaa tutustua.
> Iso Roine kuuluu Längelmäen reitin järviin, joten matkalla Valkeakoskelle
> ei ole enää koskiosuuksia, mutta kylläkin monina selkinä ja kapeikkoina
> polveileva vesireitti Ilmoilanselkä - Pintele - Mallasvesi. Matkalla
> ohitetaan monia tunnettuja hämäläiskyliä, kuten esimerkiksi Hauhon
> Alvettula ja Pälkäneen Laitikkala. Myös poikkeamiset Hauhon ja Pälkäneen
> kirkonkyliin sopivat hyvin reitin ohjelmaan.
Alvettulassa on kauppa, ja se on muutenkin hieno kylä. Yöpaikka saattaisi
siellä löytyä Miekan kartanosta.
> Reitti päättyy Valkeakoskelle ja siellä vaikka Apianlahden leirintäalueen
> rantaan."
Pidemmällä threadissa puhutaan Kukkianvirrasta (Kukkia->Vuollekeskinen). Se
on hieno paikka, jossa on pahoja kiviä varsinkin suvantokohdan jälkeen.
Virta on kuitenkin ajettavissa moottoriveneelläkin, joten kanootilla ei
liene minkäänlaisia ongelmia, kun on varovainen. Kukkialla Haikankärjen
tienoilla on muutamia saaria, joihin ehkä juuri ja juuri pystyy
leiriytymään. Itäpuolella olevaan parhaiten. Vihavuodesta löytynee myös
hyviä teltanpaikkoja. Mämminselän eteläpään kivikon länsipuolella olevasta
saaresta saattaa myös löytyä teltanpaikka. Kukkian rannat ovat niin
mökittyneitä, että leiripaikkaa ei sieltä helposti löydä.
Ja se joka tietää Kukkia-Kuohijärvi-välillä laivanhylyn voisi kertoa
muillekin missä se on. Olen mökkeillyt Jäniänlahdella ja Kuohijoella
vuosikausia, eikä ole moista tullut eteen.
--
Matti Haikka
JaPo ry, Hml
TKK, Espoo