Mikä on hyvä retkikeitin?
Mikko Lohi
Hei!
Pitäisi ostaa retkikeitin. Hyvä ja halpa. Epäilen että kun nyt ostaa
jonkun niin myöhemmin tuskin tulee vaihdettua toiseen, vaikka parempia
tulisikin vastaan. Koko ja paino eivät ole tärkrimpiä kriteerejä, eli
reissaamme lähinnä autolla eri leirintäaluielle ja teemme siellä ruokaa.
tai patikoimme yhden päivän retkiä.
Missä hinnoissa retkikeittimet ovat ja mistä kannattaa Helsingissä käydä
ostamassa.
Mikko
Petri Hautaniemi
Raija Hentman: RETKEILIJÄN HERKUT (Suomi 1996) 120 s.
Löytyy esim osoitteesta http://WWW.sci.fi/~spr/backpack.html
Kirjassa on reseptejä, mutta myös perustietoa retkikeittimistä. Itse
käytän Trangiaa teräskattiloilla ja teflonpaistinpannulla ja primuksen
kaasupolttimella.
Alumiinista ei ole kokemuksia, mutta ainakin teräspannulla oli lähes
mahdoton paistaa lettuja, teflonilla onnistuu hyvin. Teflon olisi helppo
pestä, mutta arkaa. Teräsastiaan saa kyllä ruuan palamaan kiinni, mutta
kestää toisaalta hyvin karhunkieltä yms kovaa pesua.
Perus(sprii)trangia on helppo ja varmatoiminen, mutta hidas ja nokeaa.
Kaasu on nopea, ei nokea, mutta arempi häiriöille (tosin minulla ei ole
vielä kahden kesän kokemuksilla ollut ongelmia).
T: Pete
Nestori Simola
Mikko Lohi <mikko...@ntc.nokia.com> wrote:
> Hei!
> Pitäisi ostaa retkikeitin. Hyvä ja halpa. Epäilen että kun nyt ostaa
> jonkun niin myöhemmin tuskin tulee vaihdettua toiseen, vaikka parempia
> tulisikin vastaan. Koko ja paino eivät ole tärkrimpiä kriteerejä, eli
> reissaamme lähinnä autolla eri leirintäaluielle ja teemme siellä ruokaa.
> tai patikoimme yhden päivän retkiä.
Hei.
Hyvää ja halpaa ei ole olemassa kuin mainosmiesten teksteissä.
Jos et käytä keitintä talvella on käyttötarkoitukseesi paras valinta
kaasu. Hintaa kaasukeittimillä on 150-700mk välillä.
Jos aikoo käyttää keitintä talvellakin trangia on varma valinta
(muista ostaa myös esilämmitin "turbo" joka laitetaan siihen
varsinaisen polttimen alle)
Monipolttoainekeittimet kannattaa unohtaa jos tuo kriteeri halpa on
kovin merkitsevä.
--
Nestori Simola
Samu Nelimarkka
On Mon, 25 May 1998, Mikko Lohi wrote:
> Hei!
> Pitäisi ostaa retkikeitin. Hyvä ja halpa. Epäilen että kun nyt ostaa
> jonkun niin myöhemmin tuskin tulee vaihdettua toiseen, vaikka parempia
> tulisikin vastaan. Koko ja paino eivät ole tärkrimpiä kriteerejä, eli
> reissaamme lähinnä autolla eri leirintäaluielle ja teemme siellä ruokaa.
> tai patikoimme yhden päivän retkiä.
>
> Missä hinnoissa retkikeittimet ovat ja mistä kannattaa Helsingissä käydä
> ostamassa.
>
> Mikko
Trangia on hyv{ vaihtoehto ja etenkin kest{v{. Itsell{ni on trangia 27-1
eli se suurempi (menik|h{n se oikein p{in 25 vai 27), kaasulla ja
sprii-polttimella. Kaasupolttimen oston j{lkeen en ole spriit{ k{ytt{nyt.
Toisin kun luullaan kaasu on tehokasta ja eritt{in riitt{v{{. Se ei
my|sk{{n nokea. Kaasua ei kannata sitten oikealla hinnalla ostaa (55 mk)
vaan sit{ l|yt{{ usein hintahaarukassa 20-30 mk, aivan saman kokoisia
pulloja.
Samu
Salomon Nelimarkka koti (06) 231 3376
Sirkantie 13 gsm 050-543 8888
61800 KAUHAJOKI E-mail sane...@kauhajoki.fi
Jari Turpeinen
>Hei!
> Pitäisi ostaa retkikeitin. Hyvä ja halpa.
>Epäilen että kun nyt ostaa jonkun niin myöhemmin tuskin tulee vaihdettua
toiseen, vaikka parempia
> tulisikin vastaan. Koko ja paino eivät ole tärkrimpiä kriteerejä, eli
> reissaamme lähinnä autolla eri leirintäaluielle ja teemme siellä ruokaa.
> tai patikoimme yhden päivän retkiä.
Trangia + Kaasupoltin, on minusta ehdottomasti paras valinta.
Toisaalta eikös L-alueilla ole ihan kohtuulliset keittotilat.
JT
REIJO BLOMBERG
Jos liikutte autolla leirintäaluilla, niin silloin tulevat kyseesee4n
myös kaasukeitimet. Priimuksella on ihan kohtuullisia malleja ja niihin
on saatavissa kasupulloja vähän joka paikasta, koska merkki on varsin
yleinen. Sitäpaitsi Priimuksen pullo kierretään kierteillä paikalle,
joten kaveriksi voi hankkia myös kasuvalon. Olen kerran töpeksinyt
pistokaasupullon kanssa, ja silloin meinasi kädet jäätyä, koska
nestekaasu on ulos purkautuessaan ytosi kylmää. Sen jälkeen olen kyllä
huolellisesti tarkistanut, että tiiviste on kunnssa, No itse asiassa se
kannattaa tarkistaa myös Prikuksen kanssa. Tällä htkellä Priimukseen saa
myös talvikaasua( katso tässä foorumissa jokunen vuosi sitten ollut
Juhana Hämeen yksityistkohtenen tietopaketti) Trangian etuna on että se
varsin kätevä kokoonpanoltaan, siinä kaikki emeleet mukana ja tenu8han
löytää aina me4lko varmasti. <Muta päiväretkillä kaasu on siistimpää,
Trangia kun tahtoo noeta katilan vaikka laittaisi vettä tenun sekaan.
Sitten on tietty noita monipolttoaine keittimä, mutta hintakin on oma
lukunsa.
Antti V{yrynen
Suosittelen MSR XGK2 -bensakeitinta. Halpa se ei ole (800mk), mutta silla on
kaasukeittimiin ja perinteisiin trangioihin verrattuna useita etuja:
- polttoaineeksi kelpaa lahes mika hyvansa palava neste, itse olen kayttanyt
95E-bensaa (sita saa mista hyvansa)
- polttoaine on halpaa ja sita saa mista hyvansa
- keitin on ylivoimasen nopea ja toimii varmasti tuulessa ja kylmassa
- polttoaineen kanssa ei tarvitse latrata, kuten marinolin kanssa trangialla
keiteltaessa
Miinuspuoliksi voidaan lukea seuraavat:
- keitin vaatii silloin talloin pienta huoltoa (lahinna pumpun manta)
- pataruokien hauduttaminen saastoliekilla on vaikeaa
Antti
--
---- O Antti Vayrynen email: Antti.T....@hut.fi -------
-- _ <^_# Kyyhkysmaki 15 B 25 tel: 358-0-51 20 132
-- \/\ 02600 Espoo, Finland http://www.hut.fi/~avayryne
______ \_ Helsinki University of Technology / Technical Physics _______
Jani Averbach
Antti V{yrynen (avay...@alpha.hut.fi) wrote:
: Suosittelen MSR XGK2 -bensakeitinta. Halpa se ei ole (800mk), mutta silla on
: Miinuspuoliksi voidaan lukea seuraavat:
:
: - pataruokien hauduttaminen saastoliekilla on vaikeaa
:
Itselläni on optimuksen Explorer 11,
<URL:http://www.optimus.se/prod/11explorer.html>
ja siinä on vallan mainiot haudutusominaisuudet. Tosin taitaa olla
myös MSG dragon fly:ssä, en tosin tiedä saako sitä suomesta.
T: Jani
-
---
Jani Averbach j...@iki.fi 050-585 5242
Markku Kalima
Nestori Simola wrote:
>
> Näet moiset arvot suoraan vaikkapa jostakin lukion taulukkokirjasta,
> eriasia mitä hyötyä moisten arvojen tietämisestä on. Riippuu hirvittävän
> paljon polttimosta/kattilan muodosta/kattilan materiaalista/tuulisuojista
> yms. kuinka hyvin polttoaineen energiamäärä saadaan käytettyä hyödyksi.
>
> Bensiinissä on suurempi energia-arvo kuin etanolissa mutta silti
> käytännön vaelluselämässä talvella bensaa MSR:ssäni kuluu litroissa
> suurinpiirtein saman verran kuin kavereilla etanolia. Vaikka minä
> saan ruoan kolme kertaa nopeammin palaa bensaakin enemmän. Hyötysuhde
> on trangiassa mielestäni parempi. Toisaalta litra bensaa painaa
> hitusen vähemmän kuin litra etanolia.
Johtuisiko tämä siitä, että etanolin hyötysuhde paranee olennaisesti ja
lähenee bensiinin arvoja, kun aine poltetaan höyrystettynä (kuten
bensakeittimissä) verrattuna siihen, että se poltetaan nesteenä (kuten
perus Trangia)? Näin olen kuullut väitettävän.
Samaan syssyyn voisin ihmetellä miksi nestekaasu, joka on 11 kg pullossa
palaa iloisesti 20 asteen pakkasessa, mutta se nestekaasu, joka on
150-400g purkissa ei pala. Kyse on varmannkin probaani/butaani
-suhteesta, mutta miksei pikkupullossa voisi olla samaa tavaraa, kuin
isossa?
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen:
Jos haluat selvitä kohtuu hinnalla, etkä asu ympäri vuoden metsässä,
osta Trangia ja siihen kaasupoltin. Kaasu on loistava kesällä ja
sinolilla pärjää ihan mukavasti talvella, vaikka se onkin hitaampi kuin
nuo bensaturbot. Trangian etuina noihin bensakeittimiin on hyvä
tuulensuoja. Pienikin sivutuuli, joka osuu liekkiin vähentää minkä
tahansa keittimen tehoa dramaattisesti.
Markku
--
----------------------------------------------------------------------
*** Markku Kalima - email. markku...@vtt.fi ***
*** Tel. +358 9 456 5390 - GSM +358 50 5112265 ***
----------------------------------------------------------------------
Arttu
Kaasukeittimen yksi suurimmista eduista verrattuna Sinol/Marinol-polttimoon
on energialähteen paino suhteessa kuumennettuun vesimäärään. Ts. viikon
kahden polttoainetarve on.huomattavasti siis huomattavasi keveämpi
kanniskella rinkassa kaasuna kuin Sinolina.
Onko tietoa mikä on esim. 95E bensiinin energia-arvo esim. muodossa montako
grammaa polttoainetta tarvitaan 0 asteisen veden kuumentamiseksi 100
asteeseen?
Tai onko muunlaista perstuntumaa eri polttoaineiden energia-arvon ja painon
suhteista?
-Arttu
Veli-Matti Sorola
Mikko Lohi <mikko...@ntc.nokia.com> wrote in article
<356925...@ntc.nokia.com>...
> Hei!
> Pitäisi ostaa retkikeitin. Hyvä ja halpa. Epäilen että kun nyt ostaa
> jonkun niin myöhemmin tuskin tulee vaihdettua toiseen, vaikka parempia
> tulisikin vastaan. Koko ja paino eivät ole tärkrimpiä kriteerejä, eli
> reissaamme lähinnä autolla eri leirintäaluielle ja teemme siellä ruokaa.
> tai patikoimme yhden päivän retkiä.
>
> Missä hinnoissa retkikeittimet ovat ja mistä kannattaa Helsingissä käydä
> ostamassa.
>
> Mikko
Kävin Saksassa viikko sitten ja ostin Primuksen keittimen, siis sen joka
polttaa lähes mitä vaan, myös kaasua ja hintaa oli n. 600 FIM
samoin muutkin keittimet oli suht. edullisia, esim SIGG firejet n. 300 FIM,
oli Helsingissä n. 600 FIM, tuo Primus muistaakseni 850 FIM. En katsellut
Trangiaa. Kimppatilaus postitse kannattanee ?
terv. Veli-Matti
>
Nestori Simola
Arttu <NOSPAM_ant...@elbit.fi> wrote:
> Onko tietoa mikä on esim. 95E bensiinin energia-arvo esim. muodossa montako
> grammaa polttoainetta tarvitaan 0 asteisen veden kuumentamiseksi 100
> asteeseen?
Näet moiset arvot suoraan vaikkapa jostakin lukion taulukkokirjasta,
eriasia mitä hyötyä moisten arvojen tietämisestä on. Riippuu hirvittävän
paljon polttimosta/kattilan muodosta/kattilan materiaalista/tuulisuojista
yms. kuinka hyvin polttoaineen energiamäärä saadaan käytettyä hyödyksi.
Bensiinissä on suurempi energia-arvo kuin etanolissa mutta silti
käytännön vaelluselämässä talvella bensaa MSR:ssäni kuluu litroissa
suurinpiirtein saman verran kuin kavereilla etanolia. Vaikka minä
saan ruoan kolme kertaa nopeammin palaa bensaakin enemmän. Hyötysuhde
on trangiassa mielestäni parempi. Toisaalta litra bensaa painaa
hitusen vähemmän kuin litra etanolia.
> Tai onko muunlaista perstuntumaa eri polttoaineiden energia-arvon ja painon
> suhteista?
Suosittelen taas tutustumaan vaikka MAOLIN taulukkokirjaan josta
voit tarkistaa eri aineitten ominaispainot ja energia-arvot. Mutta kuten
jo sanoit, et voi päätellä siitä vielä mitään. Vain käytännössä kokeile-
malla voi saada kuvan siitä paljonko mitäkin polttoainetta on
vaelluksella raahattava mukana. Valmistajien ilmoitukset eivät yleensä
pidä paikkaansa. Kaikki liioittelevat keittimiensä ominaisuuksia.
--
Nestori Simola
Nestori Simola
Antti V{yrynen <avay...@alpha.hut.fi> wrote:
> Suosittelen MSR XGK2 -bensakeitinta. Halpa se ei ole (800mk), mutta silla on
> kaasukeittimiin ja perinteisiin trangioihin verrattuna useita etuja:
> - polttoaineeksi kelpaa lahes mika hyvansa palava neste, itse olen kayttanyt
> 95E-bensaa (sita saa mista hyvansa)
> - polttoaine on halpaa ja sita saa mista hyvansa
> - keitin on ylivoimasen nopea ja toimii varmasti tuulessa ja kylmassa
> - polttoaineen kanssa ei tarvitse latrata, kuten marinolin kanssa trangialla
> keiteltaessa
> Miinuspuoliksi voidaan lukea seuraavat:
> - keitin vaatii silloin talloin pienta huoltoa (lahinna pumpun manta)
> - pataruokien hauduttaminen saastoliekilla on vaikeaa
Minä en kyseistä keitintä suosittelisi. Omistan sellaisen ja tiedän
mistä puhun. Ainakin minä sain sen käsityksen, että ihminen joka
keitintä tarvi, ei harrasta ruoanlaittoa pakkasessa ulkona. Kaasu
toimii kesällä oikein hyvin ja on miljoonakertaa helpompaa.
Minusta trangian käyttökin on mielyttävämpää kuin XGK2:sen.
Bensan katku ja musta savu eivät vaikuta mielyttäville ajatuksille
leirintäalueen keittokatoksessa. Eikä kyllä kämpässäkään. Itseäni
inhottaa suuresti kun joku rupeaa käynnistämään MSR:ää kämpässä ja
sitten saadaan haistella seuraavat puolituntia sitä bensan hajua.
XGK2 on minulla mukana talvivaelluksilla, kun ruoka tehdään ulkona.
Teltan absidissakin sen käynnistäminen on hieman riskialtista jos
esilämmitys bensaa lorahtaakin muutama milli liikaa... Tiedät kyllä
mistä puhun, niin on käynyt jokaiselle MSR:n omistavalle ainakin
joskus. Kaasu ja etanoli ovat onnettoman tehottomia pakkasella,
sen myönnän ja siksi omistankin useamman keittimen eri olosuhteisiin.
Kesällä taas kaasu/etanoli keitin on siisti/hajuton ja käynnistyy
sillä sekunnilla kun tulitikkukin.
--
Nestori Simola
Kilpel{inen Jaakko
: on energialähteen paino suhteessa kuumennettuun vesimäärään. Ts. viikon
: kahden polttoainetarve on.huomattavasti siis huomattavasi keveämpi
: kanniskella rinkassa kaasuna kuin Sinolina.
: Onko tietoa mikä on esim. 95E bensiinin energia-arvo esim. muodossa montako
: grammaa polttoainetta tarvitaan 0 asteisen veden kuumentamiseksi 100
: asteeseen?
Taulukkokirjasta repäistynä:
Eräiden aineiden hyötylämpöarvoja:
MJ/kg
Etanoli 26,6
Bensiini 42.7
-Jaakko
--
Vain sen, minkä osaa kuvitella, voi saavuttaa.
Nestori Simola
Markku Kalima <markku...@vtt.fi> wrote:
> nuo bensaturbot. Trangian etuina noihin bensakeittimiin on hyvä
> tuulensuoja. Pienikin sivutuuli, joka osuu liekkiin vähentää minkä
> tahansa keittimen tehoa dramaattisesti.
Ihan vain sivuhuomautuksena ja ideana muille: Minä käytän MSR XGK2
poltinta trangiassa. Se menee näihin uudiin trangioihin hyvin, koska
niissä on sitä kaasupoltinta varten valmiina se reikä kyljessä.
Trangian alla käytän vanerista alustaa joka estää trangian lumee
vajoamisen. Tähän alustaan olen tehnyt keskelle korokkeen joka
nostaa MSR polttimon samalle korkeudelle, millä etanolipoltinkin
sijaitsee.
Todella tukeva paketti ja kestää tuulta. Painoa tulee pelkkään
trangiaan verrattuna reilu 400 grammaa lisää, mutta lumensulatus
hommissa se kannattaa suunnattoman päivittäisen ajansäästön vuoksi.
--
Nestori Simola
Antti V{yrynen
Nestori Simola <nsi...@rieska.oulu.fi> writes:
>Minusta trangian käyttökin on mielyttävämpää kuin XGK2:sen.
>Bensan katku ja musta savu eivät vaikuta mielyttäville ajatuksille
>leirintäalueen keittokatoksessa. Eikä kyllä kämpässäkään. Itseäni
>inhottaa suuresti kun joku rupeaa käynnistämään MSR:ää kämpässä ja
>sitten saadaan haistella seuraavat puolituntia sitä bensan hajua.
Olet oikeassa, etta ko. keitin on ehka vahan jarea leirintaaluekayttoon
eika laheskaan yhta helppokayttoinen ja miellyttava kuin kaasukeitin.
Itse annan kuitenkin erittain paljon arvoa sille, etta polttoaineen
saatavuudesta/loppumisesta ei tarvitse ottaa stressia. Vrt. matka lentokoneella
Afrikkaan.
Timo Kiravuo
Monipolttoainekeitin on kohtuuttoman kallis ja vaikeakäyttöinen
perusretkeilyyn. Trangia (näppärä setti, yksinkertainen,
toimintavarma) tai kaasu (helppo sytyttää ja säätää) ovat hyviä
vaihtoehtoja useimpiin tilanteisiin. Monipolttoainekeittimet ovat
sitten sopivampia talviolosuhteisiin tai matkoille eksoottisiin
maihin.
Olen elänyt pitkään siinä käsityksessä että edes lyijytöntä autobensaa
ei keittimessä kannata käyttää, koska oktaanilukua nostavat aineet
ovat karsinogeenisia eivätkä hajoa keittimen suhteellisen matalassa
lämpötilassa. Itse käytän ympäristöbensaa ja esilämmitykseen Sinolia.
Hyvässä maineessa olevia ja suosittuja monipolttoainekeittimiä ovat
MSR:n XGK ja Whisperlite (hauduttaminen vaatii taitoa) ja Optimus
Explorer. Siggillä on vähän huonotehoisen maine. MSR:llä on uusi
keitin, jonka pitäisi myös hauduttaa (Firefly?). Primuksen uusi keitin
joka käyttää sekä nesteitä että kaasua saattaa olla kova tekijä, mutta
siitä ei ole vielä kokemusta.
Kaikki keittimet toimivat paremmin suojassa tuulelta, halvan suojuksen
saa esim. parista isosta alumiinivuoasta leikkaamalla reunat pois ja
liittämällä yhteen. Trangiassa on oma tuulensuoja, mutta silti se
kannattaa haudata lumeen tai sijoittaa rinkan taakse tuulensuojaan.
--
Timo Kiravuo
Helsinki, Finland