Rinkat
Petri
Olen ostamassa itselleni uutta rinkkaa ja olen, kokemuksen ja omien
mieltymyksieni perusteella, rajannut vaihtoehdot käytännössä kolmeen: kaikki
Savottaa
-Ljk
-1200 SS
-906 SS
Eli Tuo Cordura on minimivaatimus omaan käyttööni koska rinkan täytyy oll
täydellisesti säänkestävä...Ljk:sta tiedän että se on mutta entä nuo muut?
. Hintaerot noiden kolmen välillä eivät ole suuret, ljk n. 20? kalliimpana.
Käytin n. 10 vuotta anatomisia rinkkoja vaelluksilla ym. härdelleissä mutta
sitten armeijassa tutustuin läheisesti Ljk:hon ja sitä kautta opin tuntemaan
putkirinkat.
Yhdellä Lapin vaelluksella sitten minulla oli kaverilta lainattu n. 5-10
vuotta vanha 906.
Oikeastaan olen jo päättänyt ostaa Ljk:n, en yksinkertaisesti keksi mitään
huonoa tästä uudesta mallista jossa vetoketjut on vahvennettu(intin aikana
pari jamppaa ehti jo rikkoa alataskun vetoketjut).
Eli kysymyksiä:
1. Ovatko kaikki tällä hetkellä myynnissä olevat Ljk:t tätä uudempaa mallia,
saatan nimittäin tilata milprosta rinkkani ja asuinpaikkani johdosta en
pääse tarkastamaan rinkkaa etukäteen. Voin toki ostaa rinkan myös MPY:n
myymälästä mutta asian kanssa on silloin kiire koska MPY aikoo nostaa rinkan
hintaa radikaalisti joulukuussa.
Voisin lähettää toki sähköpostia milproon mutta edelliseen viestiin
vastaaminen kesti n. viikon joten en jaksa odottaa.
2. Kantolaitteen leveys? Ljk:ssa ja 1200:sessa on näköjään kapeampi
kantolaite, tuntuu ihan sopivalta omaan selkääni mutta onko sillä selkeästi
eroa 906:seen verrattuna.
3. Koska Ljk:n ja 1200:sen leveys on sama niin voiko 1200:sen yläkaaren
ostaa erillisenä ja kiinnittää Ljk:hon.
4. Uudet pehmusteet, testasin Ljk:ta ja siinä on muutettu pehmusteita.
Toisaalta 1200:sen ja 906:seen on lisätty joku ristiselän tuki. Onko näistä
hyötyä, pitäisikö sittenkin hylätä Ljk...tosin en muista että intin aikana
selkäni olisi koskaan pahemmin kipeytynyt.
Muuta...jos jollain tulee mieleen kommentteja, ljk:n tunnen suhteellisen
hyvin mutta nuo kaksi muuta ovat aika arvoituksia(yhden reissun aikana ei
oikein opi tuntemaan rinkkaa).
Linkkejä vertailuihin(tämän yhden ,"..reppusi rupiset" tjsp. jutun tiedän
jo), retkeilylehtien numeroita joissa on testejä rinkoista jne.
Petri
Markku Lukkari
"Petri" <som...@microsoft.com> wrote in message
news:arua95$bo5$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
>
> Eli Tuo Cordura on minimivaatimus omaan käyttööni koska rinkan täytyy
> täydellisesti säänkestävä...
Corduran etu on enemmän kulutus- kuin säänkestävyys. Sateella tarvii kyllä
sadesuojan.
>
> 2. Kantolaitteen leveys? Ljk:ssa ja 1200:sessa on näköjään kapeampi
> kantolaite, tuntuu ihan sopivalta omaan selkääni mutta onko sillä
selkeästi
> eroa 906:seen verrattuna.
Koska leveys on ainoa merkittävä ero, kannattaa ostopäätös tehdä istuvuuden
perusteella.
>
> 4. Uudet pehmusteet, testasin Ljk:ta ja siinä on muutettu pehmusteita.
> Toisaalta 1200:sen ja 906:seen on lisätty joku ristiselän tuki. Onko
näistä
> hyötyä
Ljk:sta ei ole kokemusta, mutta 906:een on viimeisen kymmenen vuoden aikana
vaihtunut vähitellen koko kantojärjestelmä. Muotoillut viillekkeet ja leveä,
pehmustettu lantiovyö ovat toki parantaneet kannettavuutta, mutta samana
aikana anatomicit ovat kuitenkin ajaneet ohi kannettavuudessa.
-Markku
Taneli Korhonen
> Olen ostamassa itselleni uutta rinkkaa ja olen, kokemuksen ja omien
> mieltymyksieni perusteella, rajannut vaihtoehdot käytännössä kolmeen: kaikki
> Savottaa
> -Ljk
> -1200 SS
> -906 SS
Vertailuja on ollut Erä- ja Retki-lehdessä. Valitettavasti en osaa antaa
lehtien numeroita, mutta kirjastosta parin viime vuoden sisällysluettelot
selaamalla löytää.
Retki-lehden testissä oli mukana 906, joka pärjäsi vain keskinkertaisesti.
Muistaakseni suurin kritiikki kohdistui kantojärjestelmään, minkä
kritiikin oma kokemukseni vahvistaa.
Itselläni on Lassin retkiaitan kauppaama Erälassi-C-malli, joka vastaa
906:tta kapeammalla kantolaitteella. Muuten erinomainen tuote, mutta -
kapeahko kun itsekin olen - lantiovyötä ei saa kiristettyä riittävän
kireälle ja mokoma tuppaa löystymään kävellessä. Tämä paitsi ärsyttää ja
turhauttaa, myös tekee kävelystä ei-optimaalisen miellyttävää.
Jos nyt olisin uutta rinkkaa ostamassa, kävisin hyvin tarkasti anatomicit
läpi, vain ja ainoastaan kantolaitteen takia. (En silti sano, että
sellaiseen päätyisin -- niin paljon muuta hyvää tuossa kuitenkin on.)
> Eli Tuo Cordura on minimivaatimus omaan käyttööni koska rinkan täytyy oll
> täydellisesti säänkestävä...Ljk:sta tiedän että se on mutta entä nuo muut?
> . Hintaerot noiden kolmen välillä eivät ole suuret, ljk n. 20? kalliimpana.
906:sta löytyy sekä cordura- että ilman-mallia, 1200:aa ei tietääkseni saa
corduralla. Eri liikkeillä tuntuu olevan hieman erilaisia malleja;
Partioaitta (http://www.partioaitta.fi) myy 906:n ja 1200:n lisäksi lähes
vastaavia Tunturisusi-malleja ja Lassin retkiaitta vastaavasti hieman eri
nimillä. (En mene vannomaan mutta yllämainittu Erälassi-C, ainakin
nimestään päätellen, saattaa myös sisältää corduraa.)
> 1. Ovatko kaikki tällä hetkellä myynnissä olevat Ljk:t tätä uudempaa mallia,
> saatan nimittäin tilata milprosta rinkkani ja asuinpaikkani johdosta en
> pääse tarkastamaan rinkkaa etukäteen. Voin toki ostaa rinkan myös MPY:n
> myymälästä mutta asian kanssa on silloin kiire koska MPY aikoo nostaa rinkan
> hintaa radikaalisti joulukuussa.
> Voisin lähettää toki sähköpostia milproon mutta edelliseen viestiin
> vastaaminen kesti n. viikon joten en jaksa odottaa.
Milpro, puh. (02) 867 0431. Liike avoinna ti-pe 10-17, la 10-15.
> 3. Koska Ljk:n ja 1200:sen leveys on sama niin voiko 1200:sen yläkaaren
> ostaa erillisenä ja kiinnittää Ljk:hon.
Tätä kannattaa kysyä valmistajalta (http://www.finn-savotta.fi).
j.rantanen
alataskun vetskari hajos muutaman vuoden päästä(ei huono)Itse ostin repun
melkein heti kun se markkinoille tuli 80-luvulla joskus
loppupuolella-muistaakseni.Joku jo mainitsi siitä sään kestävyydestä ja
samaa mieltä oon.Cordura kestää kulutusta muttei vettä mitenkään isosti.Oma
Ljk on sen verran vanha ettei se mitään Corduraa ole;muistaakseni vasta
90-luvulla reppua ruvettiin valmistamaan siitä.Hyvä ja kieltämättä kallis
ja yllättävän painava tyhjänä eli reppu tosi kantajille eikä
grammaviilaajille.Petri <som...@microsoft.com> kirjoitti
viestissä:arua95$bo5$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
Petri
Savotoissa, kuitenkin tässä uudessa mallissa vetoketjut ovat astetta
järeämpiä joten...
Cordurasta sen verran että ainakin vesistönylityksissä rinkka piti kyllä
vettä aivan täydellisesti, ilman suojaa siis.
Ja onpahan päätaskussa tullut vettäkin kannettua.
Lauri Raittila
> Cordurasta sen verran että ainakin vesistönylityksissä rinkka piti kyllä
> vettä aivan täydellisesti, ilman suojaa siis.
> Ja onpahan päätaskussa tullut vettäkin kannettua.
Minun tietääkseni tuo cordura kankaana pitää vettä aivan yhtä hyvin kuin
kuin se tavallinenkin kangas (testailin kun viimeksi rinkkaa tein, mitään
ei tullut läpi kummastakaan.), vedenpito on kai enemmän kiinni saumoista
ym.
--
Tue Oulun yliopiston maantieteen opiskelijoita, osta
mainos haalareihin. Replyä, jos kiinnostaa, hinnat
puolentoista sadan molemmin puolin.
Matti Kuismin
wrote:
>Cordurasta sen verran että ainakin vesistönylityksissä rinkka piti kyllä
>vettä aivan täydellisesti, ilman suojaa siis.
>Ja onpahan päätaskussa tullut vettäkin kannettua.
>
Corduraahan nimenomaan myydään sillä kestävyydellä, mm. Rabot takissa
on nuo vahvikkeet muistaakseni juuri corduraa, ei vedenpitävyyden vaan
kulutuskestävyyden takia. Kangas kuin kangas pitää vettä kun on
sisäpuolelta kumitettu :) Itse tosin olen perus skeptinen luonne ja
ensimmäinen hankinta Victorin jälkeen 906:n sadesuoja ;)
Matti Kuismin
mieite@Ircnet
matti....@partio.net
Matti Kuismin
<ulla.n...@kolumbus.fi> wrote:
>Hyvä ja kieltämättä kallis ja yllättävän painava tyhjänä eli reppu tosi kantajille eikä
>grammaviilaajille.
Juuri näin :) Itselläni on kyllä anatomic Victor mutta, se ei muuta
sitä että kun vaellukselle lähdetään rinkka painaa ja on täynnä :)
Itseltäni on muutaman kerran ollut hermojen palaminen lähellä kun joku
viikonloppu retkeilijä joka on ollut porukassa mukana on painellut
15kg rinkalla drymax pöksyissä viikon lapinreissun. Mutta
loppupeleissä jokaisen oma ratkaisu.
Matti Kuismin
mieite@Ircnet
matti....@partio.net
Hese
Mikäs tuossa rinkan painossa nyt niin nyppii? Pakkoko sitä on koko
vaatevarastoa on kantaa mukanaa, jos lähtee vain viikoksi. Vai
mitataanko _tosi_ vaeltaja rinkan painolla? Minulla on DrymaX pöksyt
ja todennut ne loistaviksi. Aikaisemmin käytin core housuja, mutta
niistä ei ole lämpimällä kelillä mihinkään. Minä tosin en saa Savotan
rinkkaani viikon reissulle millään alle 20 kilon, mutta vaimon rinkka
on tuota 15 kilon luokkaa.
-H-
Markku Lukkari
"Hese" <hes...@email.com> wrote in message
news:5ec4bfd8.02112...@posting.google.com...
>
> Minulla on DrymaX pöksyt
> ja todennut ne loistaviksi. Aikaisemmin käytin core housuja, mutta
> niistä ei ole lämpimällä kelillä mihinkään.
Ei se housujen johonkin keliin soveltuminen varmaan siitä kalvon merkistä
ole kiinni.
-Markku
Matti Kuismin
No kysehän on kokonaisuudesta. Kyseinen henkilö ei muutenkaan
käyttäytynyt kovinkaan asiallisesti. Ja olisihan sellainen kalvo asu
kiva mutta tarvitseeko se ostaa yhtä vaellusta varten? ITse olen
partiota ja retkeilyä harrastanut hyvän tovin eikä vieläkään ole
kalvoa muualla kuin kengissä ja hyvin pärjää. Kyseinen kaveri ei
tietääkseni ole sen reissun jälkeen käynyt lähelläkään metsää.
Ennen kaikkea kommenttini oli tarkoitettu kommentiksi grammapihtari
linjaa vastaan.
Matti Kuismin
mieite@Ircnet
matti....@partio.net
Juha Jokila
"Matti Kuismin" <matti....@partio.net> kirjoitti viestissä > Ennen
kaikkea kommenttini oli tarkoitettu kommentiksi grammapihtari
> linjaa vastaan.
Ei kannattaisi olla niin kovasti vastaa mitään, kun ei omistakaan
ajatuksistaan voi olla varma vuosien päästä.
Itsekkin olen joskus kymmenen vuotta sitten ajatellut, että mitä väliä
sillä on kuinka paljon rinkka painaa. Nykyisin sillä on jo väliä. Mitä
kevyempi rinkka, sitä mukavampaa.
Juha Jokila
Matti Kuismin
wrote:
Tokihan mitä vähemmän se painaa sen kivempi sitä on kantaa mutta itse
en lähde grammoista pihtaamaan. Otan kaiken mitä tarvitsen ja hieman
varalle. Lähinnä minusta on tyhmää lähteä lappiin vaeltamaan ihan
täysin uhkapelillä. monasti grammapihtareilla ei ole oikein mitään
ylimääräistä. Jos tosin vain jos vaatteet kastuu niin ollaankin jo
pulassa. Kukin taaplaa tyylillään, mutta minä arvostan niitä
ylimääräisiä t-paitaa ja alkkareita.
Matti Kuismin
mieite@Ircnet
matti....@partio.net
peks...@iki.fi
> monasti grammapihtareilla ei ole oikein mitään
> ylimääräistä. Jos tosin vain jos vaatteet kastuu niin ollaankin jo
> pulassa. Kukin taaplaa tyylillään, mutta minä arvostan niitä
> ylimääräisiä t-paitaa ja alkkareita.
"Grammapihtailu" voi olla joko taitavaa, tai taitamatonta, aivan kuten
tavaran erämaahan raahaaminen muutenkin. Siinä, että mukana on vaikka
vain kaksi paitaa ei välttämättä ole mitään ongelmaa, jos tietää
että paitojen kuivaaminen ja muu huolto on helppoa. Toisaalta
henkilö joka kantaa loppumatkasta mukanaan viittä kosteanlikaista
t-paitaa ei ole ajatellut asiaa ihan loppuun asti.
Esimerkiksi itse käytän mielelläni täystekokuituista pyöräilypaitaa, se
kun tuntuu mukavalta hiukan kosteanakin, ja kuivuu todella nopeasti.
Fleecepaidat ovat myös hyviä, joskus hilla-aikaan kaatosade yllätti
suolla, paita kastui tietysti, mutta ei tuntunut epämukavalta, vaikka
päällä oli vain tuo fleece, ei edes aluspaitaa.
Typerää on minusta lähinnä kantaa metsään mukana tropiikkiin
tarkoitettuja puuvillavaatteita, tai säilykepurkkeja. Mutta jokainen
taaplaa tyylillään, mitäpä se minulle kuuluu miten ihmiset korvessa
selviävät. Kunhan eivät häiriköimään ala...
-- Pekka Sallinen @ iki fi
-- Vastatessasi huomioi Spam-ansat
Matti Kuismin
>Typerää on minusta lähinnä kantaa metsään mukana tropiikkiin
>tarkoitettuja puuvillavaatteita, tai säilykepurkkeja. Mutta jokainen
>taaplaa tyylillään, mitäpä se minulle kuuluu miten ihmiset korvessa
>selviävät. Kunhan eivät häiriköimään ala...
>
>-- Pekka Sallinen @ iki fi
>-- Vastatessasi huomioi Spam-ansat
>
Itselläni on valitettavasti se vika että hikoilen, ja kaiken karvaiset
gore-asut esim. ovat jo sen takia pois pelistä. Itse suosin juuri
puuvillaa sen nopean kuivumisen, hengittävyyden ja mukavuuden takia.
En tarkoita nyt jotain tolkuttoman tuhtia tavaraa vaan hyvänä
esimerkkinä sanoisin käytössäni olevat sastan paita ja housut.
molemmat todella ohutta puuvilla kangasta, hengittävät hyvin ja
muutoinkin mukavat. Jos vähän vettä ripsasee se kuivuu äkkiä pois, ja
vähän suurempikin vesimäärä haihtuu äkkiä nuotiolla.
Matti Kuismin
mieite@Ircnet
matti....@partio.net
Jari Turpeinen
viestissä:5t3iuuk50n8pjph29...@4ax.com...
> Itselläni on valitettavasti se vika että hikoilen, ja kaiken karvaiset
> gore-asut esim. ovat jo sen takia pois pelistä.
Kannattaa kokeilla tätä uutta Gore XCR:ää saatat yllätyyä positiivisesti,
toinen hyvä vaihtoehto on kokeilla näitä uusia SoftShell materiaaleja.
--
Jari Turpeinen
http://personal.inet.fi/koti/jmt
Päivän puheenaiheet news:sfnet.harrastus.sukellus
Matti Kuismin
<jari.tu...@pp2.inet.fi> wrote:
>"Matti Kuismin" <matti....@partio.net> kirjoitti
>viestissä:5t3iuuk50n8pjph29...@4ax.com...
>> Itselläni on valitettavasti se vika että hikoilen, ja kaiken karvaiset
>> gore-asut esim. ovat jo sen takia pois pelistä.
>
>Kannattaa kokeilla tätä uutta Gore XCR:ää saatat yllätyyä positiivisesti,
>toinen hyvä vaihtoehto on kokeilla näitä uusia SoftShell materiaaleja.
Mielelläni kunhan jostain saan rahaa :>
Matti Kuismin
mieite@Ircnet
matti....@partio.net
peks...@iki.fi
> On Sat, 30 Nov 2002 10:57:26 +0000 (UTC), peks...@iki.fi wrote:
>>Typerää on minusta lähinnä kantaa metsään mukana tropiikkiin
>>tarkoitettuja puuvillavaatteita, tai säilykepurkkeja. Mutta jokainen
> gore-asut esim. ovat jo sen takia pois pelistä. Itse suosin juuri
Goreista ei nyt ollut kysymys, vaan paidoista. Päälimmäisen asun
materiaali on minusta se ja sama, kunhan sateella pitää vettä.
Olennaista silloin kun liikkuun on että kosteus ja kylmä ei pääse
iholle asti. Alimmainen vaatekerros on usein se tärkein lämmittävä
kerros.
Nyrkkisääntönä:
- alimmaisella kerroksella tärkeintä on, ettei se ole kostea ihoa
vasten missään tilanteessa.
- päällmmäisellä kerroksella tärkeitä on, ettei se päästä
vettä tai tuulta läpi.
Välissä voi olla sitten lisäeristystä tarjoavia kerroksia.
Tämän takia niitä sanotaan kuoriasuiksi. Myös sadeviitta voi olla
kuoriasu, ei siihen koreteksiä tarvita.
Minna
> Itselläni on valitettavasti se vika että hikoilen,
suosin juuri
> puuvillaa sen nopean kuivumisen, hengittävyyden ja mukavuuden takia.
Minä en hikoile kovinkaan runsaasti, mutta suosin silti Sastan
Pioneer-asua vaelluksella. Kyllähän se sateessa kastuu, mutta myös
kuivuu nopeasti. Jos sattuu esimerkiksi joku tollo (!) unohtamaan
housunsa yöksi ulos kaatosateeseen, ne saa vartissa kuiviksi kodassa.
Kovalla sateellahan sonnustaudutaan tietysti sadeviittaan, joka peittää
myös rinkan, ja jonka sisässä voi kastumatta syödä, kirjoittaa
matkapäiväkirjaa ym.
Kunnollinen lämpimän kelin vaelluspaita vielä puuttuu, kun en halua
sijoittaa vaellusvaatteisiin älyttömiä summia. Syyskelille löytyi paita
kirpputorilta hintaan 1 euro; merkkiä Tiklas, materiaali 20% kashmiria,
25% villaa ja 55% polyesteria. Paidan paino on alle 100 grammaa. Liian
karhea paljaalle iholle, mutta aluspaidan kanssa täydellinen vaate.
Vielä kun vastaavan kesäkelin vetimen saisi niin avot.
terveisin
-minna-
joka mieluiten sijoittaa vähät rahansa kunnon kotaan ja rinkkaan kuin
vaatteeisiin
Kalle Rapi
"Jari Turpeinen" <jari.tu...@pp2.inet.fi> kirjoitti
viestissä:asb3kk$b7e$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> "Matti Kuismin" <matti....@partio.net> kirjoitti
> viestissä:5t3iuuk50n8pjph29...@4ax.com...
> > Itselläni on valitettavasti se vika että hikoilen, ja kaiken karvaiset
> > gore-asut esim. ovat jo sen takia pois pelistä.
>
> Kannattaa kokeilla tätä uutta Gore XCR:ää saatat yllätyyä positiivisesti,
> toinen hyvä vaihtoehto on kokeilla näitä uusia SoftShell materiaaleja.
>
Ruskovillan alusasu. Molemmat Täysin litimärkiä kotiin saapuessani joten se
siitä hengittävyydestä ainakin talvella ja fillaroidessa. Ja Tuo ei ollut
mitään kovin raskasta työtä joten hikoilukaan ei ollut kovin suurta.
Keskisyke kun matkalla oli 135
Lauri Raittila
> > Itselläni on valitettavasti se vika että hikoilen, suosin juuri
> > puuvillaa sen nopean kuivumisen, hengittävyyden ja mukavuuden takia.
Minusta taas puuvillan ongelma on sen surkea hengittävyys ja märkyydestä
seuraava epämukavuus, joten käytän fleeceä ja urheilukerrastoja,
kuoriasuna fjellrevenin greenland, jota en tietenkään käytä, jos ei sada
tai tuule kovasti. Isomman sateen varalta olen kantanut muutamia vuosia
mukana kertakäyttösadetakkia, mutta ei ole toistaiseksi ollut tarpeen.
In article <ZnmG9.2986$mt4....@news.kpnqwest.fi>, Minna wrote:
> Minä en hikoile kovinkaan runsaasti, mutta suosin silti Sastan
> Pioneer-asua vaelluksella. Kyllähän se sateessa kastuu, mutta myös
> kuivuu nopeasti. Jos sattuu esimerkiksi joku tollo (!) unohtamaan
> housunsa yöksi ulos kaatosateeseen, ne saa vartissa kuiviksi kodassa.
Tämä on puuvillan suurin ongelma, sitä ei saa kuivaksi ilman nuotiota.
> Kovalla sateellahan sonnustaudutaan tietysti sadeviittaan, joka peittää
> myös rinkan, ja jonka sisässä voi kastumatta syödä, kirjoittaa
> matkapäiväkirjaa ym.
Itselläni on tapana sateella kulkea, ja jos ei enää jaksa, niin sitten
teltta pystyyn. Ei kyllä onnistu porukalla, silloin on ollut kunnon
sadetakki mukana, kun en sadeviittaa ole saanut lainaan.
> Vielä kun vastaavan kesäkelin vetimen saisi niin avot.
Kirpputorilta silkkipaita. Ei paina paljon mitään, ja toimii kesällä
hyvin. Ei toimi muiden vaatteiden kanssa yhteen, mutta on yllättävän
lämmin. Mutta erityisen hyödyllinen helteellä, itse kun ei voi olla ilman
paitaa polttamatta itseäni puolta tuntia pidempään, vaikka olisi kuinka
50 kertaista aurinkovoidetta.
Ainakin miesten silkkipaitoja näkyy kirpputoreilla vähän väliä, mikä on
siinä mielessä kummallista että muita miesten vaatteita ei tahdo
kirpputoreilta löytää mitenkään.
> mieluiten sijoittaa vähät rahansa kunnon kotaan ja rinkkaan kuin
> vaatteeisiin
Itse sijoitin kenkiin, rinkka on ollut omaa tekoa (silti lähes 1000mk),
teltta on mallia 99mk. Kotaa olen miettinyt, voisi olla suht helppo
tehdä...
--
Lauri Raittila <http://www.iki.fi/lr> <http://www.iki.fi/zwak/fonts>
Saapi lähettää meiliä, jos aihe ei liity ryhmään, tai on yksityinen
tjsp., mutta älä läehetä samaa viestiä meilitse ja ryhmään.
Minna
> Tämä on puuvillan suurin ongelma, sitä ei saa kuivaksi ilman nuotiota.
No itse asiassa kyllä ainakin tuo Pioneer-asu kuivuu päällä ihan
nopeasti "normaalisateen" jäljiltä, varsinkin housut. Aivan likomärät,
vettä valuvat housut kuivateltiin sitten kodassa polttimellisella
spriitä :-).
>>Vielä kun vastaavan kesäkelin vetimen saisi niin avot.
>
>
> Kirpputorilta silkkipaita. Ei paina paljon mitään, ja toimii kesällä
> hyvin.
Kiitos, tosi hyvä idis! Eipä tullutkaan mieleen. Yksi pitkähihainen
ikivanha silkkipaitis roikkuukin vielä tuolla komerossa. Eiku ensi kesän
reissuille testiin. Menee tosiaan nyrkinkokoiseen tilaan ja suojaa
kuitenkin hyttysiltä ja auringonpoltteelta, eikä varmasti hiosta.
Kuivuukin vielä pesun jälkeen nopeasti!
>>mieluiten sijoittaa vähät rahansa kunnon kotaan ja rinkkaan kuin
>>vaatteeisiin
>
>
> Itse sijoitin kenkiin,
No niin, aivan, en laskenut kenkiä vaatteiksi ;-). Kunnon kumpparit on
vielä hakusessa, kun Tretorn Sarek Millenniumit osoittautuivat
lestiltään liian leveiksi.
-minna-
Jari Turpeinen
viestissä:qfoG9.166$VL3...@read3.inet.fi...
> Tänään 40kilometriä fillarointia -16 kelissä XCR kuori päällä, alla
> Ruskovillan alusasu. Molemmat Täysin litimärkiä kotiin saapuessani joten
se
> siitä hengittävyydestä ainakin talvella ja fillaroidessa. Ja Tuo ei ollut
> mitään kovin raskasta työtä joten hikoilukaan ei ollut kovin suurta.
> Keskisyke kun matkalla oli 135
So? Olisikohan kannattanut aukoa niitä kainalovetoketjuja hieman enemmän,
tuossa lämpötilassa kankaan läpi tullut hiki on varmaankin jäätynyt varmaan
melkoisen rivakasti kuoren pintaan tukkien kalvon, tms. Miksi ihmeessä
käyttää jotain vettäpitävää kalvovaatetta talviolosuhteissa kun (
vesi )sateen vaaraa ei ole? Toisaalta olisi kiva tietää mikä tuultapitävä
vaate toimii noissa olosuhteissa kunnolla? Tämä varmaan kuulostaa
jonkinasteiselta saivartelulta, mutta kannattaa katsoa ulos ja miettiä mitä
siellä tekee ja valita vaatetus sen mukaan.
Kalle Rapi
"Jari Turpeinen" <jari.tu...@pp2.inet.fi> kirjoitti
viestissä:asdk6j$nha$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Kaunalovetketjuja ei ole mutta tuuletukset olivat koko matkan rinnasta auki.
Pukeutumiseni oli siis tuo alusasu ja XCR kuori + repussa mukana fleece jos
olisi ollut tarve. Millä tavalla näitä yhdistelemällä saisit paremmin
hengittävän mutta kuitenkin lämpimät ja tuulenpitävät vaatteet? Aikaisemman
kommenttini heitin lähinnä sen takia koska sinä kehuit XCR kuorta. Minusta
se ei hengitä yhtään sen enempää(= ei ollenkaan) kuin edellinenkään kuoreni
joka oli normaalia Gorea.
Mielestäni en löytänyt parempaa materiaali omasta vaatekerrastani tuohon
tarkoitukseen. Paras olisi ollut ehkä windstopper kuori jota housut
olivatkin mutta samalla tavalla olivat jalat aivan märät.
Jari Turpeinen
viestissä:iFtG9.354$VL3...@read3.inet.fi...
>
> kommenttini heitin lähinnä sen takia koska sinä kehuit XCR kuorta. Minusta
> se ei hengitä yhtään sen enempää(= ei ollenkaan) kuin edellinenkään
kuoreni
> joka oli normaalia Gorea.
Itselläni on taasen aivan toisenlaisia kokemuksia tuosta XCR:stä Tietysti
tuo saattaa johtua siitä että edellinen takki oli 2L ja tämä nykyinen on 3L.
No tulipahan taas todistettua se että mikä toisella toimii ei toiselle käy.
Markku Lukkari
Puuvillahan kuivuu mahdollisimman hitaasti. Oletko varma, etteivät
"puuvillavaatteesi" ole sittenkin jotain sekoitekangasta.
-Markku
Matti Kuismin
Riippuu paksuudesta. Mikä vain kuivuu nopeasti kun kyseessä on hyvin
ohut kangas.
Matti Kuismin
mieite@Ircnet
matti....@partio.net
Martti Tala
viestissä:qfoG9.166$VL3...@read3.inet.fi...
> Tänään 40kilometriä fillarointia -16 kelissä XCR kuori päällä, alla
> Ruskovillan alusasu. Molemmat Täysin litimärkiä kotiin saapuessani joten
se
> siitä hengittävyydestä ainakin talvella ja fillaroidessa. Ja Tuo ei ollut
> mitään kovin raskasta työtä joten hikoilukaan ei ollut kovin suurta.
> Keskisyke kun matkalla oli 135
Villainen alusasu ei ole paras mahdollinen hikiliikuntaan, koska se imee
kosteutta eikä siirrä sitä niin kuin esimerkiksi urheilualusasuissa käytetty
polypropeeni tai polyesteri. Villa on tosin puuvillaa parempi, koska se
"lämmittää kosteanakin", kuten sanotaan. Eron syynä on se, että villa ja
puuvilla imevät kosteutta eri tavoin, eläinperäisessä villassa tapahtuu
jokin kemiallinen reaktio (jota en pysty lähemmin selittämään lähdekirjan
ollessa työpisteessä).
Hengittävän kalvoasun toimintaakin kylmyys heikentää. Vetoan edelleen
lähdekirjallisuuden puutteeseen, mutta viisaammat kertokoot miten
höyrynpaine käyttäytyy, kun pakkanen kiristyy...
Hikoilua aiheuttavassa toiminnassa (mm. talvipyöräilyssä) olen itse
havainnut mainioksi polypropeenista valmistetu verkkopaidan. Sen ja pusakan
väliin lämmittävää kerrosta tarpeen mukaan, vaikka flanellipaita, fleece tai
mikä nyt parhaaksi havaitaan.
Me ulkoilijat emme ole ainoita, jotka näiden asioiden kanssa painiskelevat.
Suomessa tehdään myös ulkotöitä. Katsokaapa vaikka jonkin
moottorisahavalmistajan kuvastosta metsurin talvityövaatteita. Purevan
viiman tuttuja taas ollaan merellä, ohessa linkki Merelkulkulaitoksen
Kylmätyöoppaaseen.
http://www.fma.fi/palvelut/tietopalvelut/esitteet/kylmatyo_opas_fi.pdf
Muuta kylmätyötietoa, muun muassa linkkejä ja kirjallisuusluetteloita, on
Työterveyslaitoksen jo päättyneen kylmätyöohjelman sivuilla.
http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/oattl/o_kylma.htm
Martti Tala
Matti Kuismin
<martt...@kolumbus.fi> wrote:
>Hengittävän kalvoasun toimintaakin kylmyys heikentää. Vetoan edelleen
>lähdekirjallisuuden puutteeseen, mutta viisaammat kertokoot miten
>höyrynpaine käyttäytyy, kun pakkanen kiristyy...
>
no kaavahan on pV/T joka pätee kaikkiin kaasuihin. jos tahdotaan että
tuota lämpötilan ja paineen suhdetta tarkastellaan saadaan kaavaksi
p(1)/T(1) = p(2)/T(2)
Eli nopeasti jos lasketaan esimerkki, ja lähdetään lämpötilasta 10
celsiusta ja päädytään - 10 celsiukseen. ja lähdetään ilmanpaineesta
1bar.
10C = n.283K
ja -10C = n.263K
tällöin 1bar/283K = x/263K
josta saamme 1bar*263K = 283K
josta taas 263bar/283= n.0,93bar
Eli kyseisen kaasun paine on laskenut n.0,07bar tilavuuden pysyessä
vakiona ja lämpötilan laskiessa 20K/C astetta.
Matti Kuismin
mieite@Ircnet
matti....@partio.net
Jari Turpeinen
iholta lähtevä "hikihöyry" matkustaa ennen kuin se on jäähtynyt ja
"pisaroitunut" jolloin se ei pääse kalvosta läpi?
Matti Kuismin
<jari.tu...@pp2.inet.fi> wrote:
>Onko näillä matemaattisilla kaavoilla tarkoitus ilmentää sitä miten kauas
>iholta lähtevä "hikihöyry" matkustaa ennen kuin se on jäähtynyt ja
>"pisaroitunut" jolloin se ei pääse kalvosta läpi?
Ei. Tuo on kaikki perus fysiikkaa ja ihan paikkaansa pitävää.
Kysyttiin kuinka sille ilmanpaineelle käy kun lämpötila laskee, ja
siihen vastasin. Sitten tietenkin on otettava huomioon myös se että
mitä kylmempi ilma on, sitä vähemmän ilma pystyy sisältämään
vesihöyryä.
Matti Kuismin
mieite@Ircnet
matti....@partio.net
Pertti Hartman
Matti Kuismin wrote...
...
> Kysyttiin kuinka sille ilmanpaineelle käy kun lämpötila laskee, ja
> siihen vastasin. Sitten tietenkin on otettava huomioon myös se että
> mitä kylmempi ilma on, sitä vähemmän ilma pystyy sisältämään
> vesihöyryä.
Hengittävyys pakkasella liittyykin tuohon ns. kastepisteeseen eli
lämpötilaan, jossa tietty ilman kosteus alkaa tiivistyä pinnoille. Jos
uloin vaatekerros on jäätymispistettä kylmempi, tiivistyvä vesi jäätyy
saman tien, pilaa lopunkin hengittävyyden ja kohta ollaan helisemässä
(rahisemassa, kalisemassa).
Mitä kylmempää, sitä parempi hengittävyys on tarpeen ja sitä
tarpeettomampaa vedenpitävyys. Mitä kovempi tuuli, sitä tuulenpitävämpi
hengittää riittävästi.
Varsinaisia kalvovaatteita en hevin laittaisi päälleni pakkasessa.
Pepi
Jari Turpeinen
viestissä:01c29d18$e00fc120$782ec5c3@default...
>
> Varsinaisia kalvovaatteita en hevin laittaisi päälleni pakkasessa.
Miksi? Onhan se nyt kätevmpi rapsutella 3L goresta jäät veke, kuin
kostuneesta ja jäätyneestä puuvillasta. Vai onko täsä kysymys kalvon
fyysisetä kestämisestä?
Pertti Hartman
> Pertti Hartman" kirjoitti
> >
> > Varsinaisia kalvovaatteita en hevin laittaisi päälleni pakkasessa.
>
> Miksi? Onhan se nyt kätevmpi rapsutella 3L goresta jäät veke, kuin
> kostuneesta ja jäätyneestä puuvillasta. Vai onko täsä kysymys kalvon
> fyysisetä kestämisestä?
>
höyry ei kyllästy kastepisteeseen asti.
Vedenpitäväksi tarkoitettu kalvo ei hengittävimmilläänkään ole
verrattavissa kalvottomaan.
Pepi
Sydänmetsä
"Pertti Hartman" <pe...@sci.fi> kirjoitti
viestissä:01c29ef3$000ba580$1c2ec5c3@default...
>> Ei, vaan siitä että kalvottomat pakkastamineet hengittävät niin hyvin,
että
>
ja paskat
Matti Kuismin
<sydan...@kotinet.com.poistatama> wrote:
>
>ja paskat
>
ja asiaa
Matti Kuismin
mieite@Ircnet
matti....@partio.net
Jussi Jussila
Olen saman kokemuksesta huomannut.Talvella käytän vuorellista puuvilla
sekoitteista anorakkipukua,syksyllä suosikkini on action-kankaasta
tehty puku.
Jokainen laittakoon päälle mitä haluaaa tai retkeilköön vaikka
aataminasussa.
T:Jussi