Viime syksyllä kipusimme Haltille ja vietimme viisi yötä käsivarressa.
Rinkka painoi viitisentoista kiloa. Reissu oli kerrassaan loistava,
mutta kahtena viimeisenä päivänä polveni kipeytyi ja turposi.
Erityisesti alamäet olivat vaikeita ja laskeutumistyyliäni voisikin
luonnehtia lähinnä jalkapuoleksi ankaksi... Vielä kuukausi reissun
jälkeen ei tehnyt ollenkaan harrastaa liikuntaa, jossa paino on
jaloilla ja sen lisäksi vielä pitäisi pistää polvet koukkuun.
Lääkärin mukaan polvi ei ollut rikki, mutta polvilumpion ali menevä
lihas oli venynyt - rinkan paino ja toistuvat alamäet olivat olleet
sille liikaa. Vaiva meni ohi parissa kuukaudessa ja olin jo unohtanut
koko jutun, mutta alkukesästä kävimme parin päivän kävelyretkellä
Pyreneillä (hienot maisemat muuten, suosittelen). Reppu painoi
viitisen kiloa ja jo kahden päivän kulkemisen jälkeen polveni oireili
jyrkissä alamäissä.
Nyt olisivat hyvät neuvot tarpeen, sillä elokuuksi olemme
suunnitelleet Kevon reissua ja sillä matkallahan rinkka tulee
painamaan enemmän kuin viisi kiloa. Käsittääkseni reitti polveilee ja
alamäkiä tulisi vastaan riittämään. Olen pohtinut kävelysauvojen ja
polvituen hankkimista, auttaisivatkohan ne vai mikä olisi neuvoksi?
Tarja
a) kuntouta jalkasi. Lihaskunto huippuunsa, sillä lihakset tukevat niveltä.
b) hanki kunnollinen ortopedinen niveltuki (kalliita) ja testaa etukäteen
kotioloissa/lyhyillä matkoilla
c) ota mukaan tulehduskipulääkkeitä ja pyydä lääkäriltä reseptilääke
nivelkipuun
Tässä mielestäni jopa tärkeysjärjestyksessä. Tärkein asia on että lihakset
ovat "timmissä" kunnossa, sillä lihakset ovat ainoa asia joka tukee niveltä.
Kuntoutukseen kelpaa punttisalin lisäksi kävelylenkin, pikkuhiljaa pidempaa
lenkkiä pienin painoin (1/2/5 l vesiastia pikkureppuun).
Itse naureskelin aikaisemmin tuille, mutta omat ja muiden käyttökokemukset
ovat positiivisia, jos nivel on väsähtänyt, on tuestä enemmän kuin apua.
Tuen pitää olla juuri sopiva, ei liian löysä/tiukka ja ei saa pudota jalasta
liikuttaessa. Tuki pois jalasta aina kun pysähdyt vähän pidemmäksi aikaa.
Jos edellä mainitut asiat eivät auta niin viimeinen (se pahin) vaihtoehto on
tulehduskipulääke. Poistaa kivun, mutta ei itse syytä :-( Sillä pääsee pois
jänkhältä...
PS. Reseptivapaat käsikauppa kipulääkkeet eivät ole sitten mikään
vaihtoehto, toki niillä saa päänsä sekaisin kun riittävästi ottaa, mutta
eivät vaikuta yhtä tehokkaasti kohteeseen... IMHO
--
* * * * * * * * *
Timo Liusvaara
timo.liusvaara@poistatämä.trafox.fi
>
> PS. Reseptivapaat käsikauppa kipulääkkeet eivät ole sitten mikään
> vaihtoehto, toki niillä saa päänsä sekaisin kun riittävästi ottaa, mutta
> eivät vaikuta yhtä tehokkaasti kohteeseen... IMHO
>
Mikä on sitten hyvä respetitulehduskipulääke?
-Markku
P.S. Minä luulin, että se on maha, jonka niillä käsikauppalääkkeillä saa
sekaisin :)
> Olen pohtinut kävelysauvojen ja
> polvituen hankkimista, auttaisivatkohan ne vai mikä olisi neuvoksi?
>
Luonnollisesti hyvä lihaskunto suojaa vammoilta, mutta ainakin itsellä
venyttelyn laiminlyönti johtaa helposti juuri tuollaisiin vammoihin.
Vaelluksella - varsinkin kävelysellaisella - on tärkeää muistaa venytellä
alavartalon lihakset huolellisesti joka ilta. Varsinkin polven taakse jäävä
kireys johtaa helposti polven kipeytymiseen.
Kävelysauvasta on apua, ainakin kipeän polven puolella. Minusta kaksi sauvaa
ja rinkka ei ole hyvä yhdistelmä.
-Markku
Kun nyt muistaisi...
Itse tulin jänkhältä pois tulehduskipulääkkeillä, muuten olisin vakaasti
epäillyt suoritusta... Omia ei tietenkään ollut mukana mutta sain meidän
porukassa olleelta kaverilta. Hänellä oli ollut samanlaisia ongelmia
ennenkin ja lääkäri oli määrännyt hänelle juuri polveen jotakin tehokasta
lääkettä.
Uskoisin kuitenkin että lääkärit tuntevat asian/lääkkeen, kun heille asian
oikein esittää ja perustelee. Eiköhän se kuulu heidän ammattitaitoon. Itse
jonkin verran maailmaa kiertäneenä, on lääkäriltä saanut aina "puhuttua"
mukaan riittävän vahvat lääkkeet kun on kertonut että lähimpään
lääkäriin/sairaalaan on sitten 500 km matka helikopterilla...
-Tapio-
Hoidin homman buranalla ja idealsiteellä. Yöksi laitoin polveen reilusti
mobilattia ja päälle muovikelmun + siteen. En tiedä oliko mobilatista
todellista apua vai henkistä.
Tuo sauvojen käyttö tuntuu olevan makuasia. Minä en lähde rinkan kanssa
mihinkään ilman kahta sauvaa. Alamäkeen, varsinkin kipeällä polvella, niistä
on todellista apua.
- Jami
"Tarja" <tarjami...@luukku.com> wrote in message
news:e0513c81.03070...@posting.google.com...
: Minulla on retkeilijää kovasti kiusaava ongelma: polveni rasittuu ja
: kipeytyy erityisesti alamäissä. Mikä auttaisi?
Tervetuloa polvivammaisten kerhoon. Minulla oli aikanaan myös pahat
ongelmat jotka muuttuivat käsittämättömän pahoiksi alkaessani liikkua
vuoristossa jossa korkeuseroja on vähän eri malliin kuin Suoman lapissa.
Jokaisen polvi on erillainen, mutta kuvaamasi vaivat kuulostavat
identtisiltä minun menneitten vaivojen kanssa.
Yksinkertainen lääke: etureisi pitää saada selvästi nykyistä vahvemmaksi,
eli punttisalille mars. Minä kuljin yhden talven noin 2 kertaa viikossa
salilla tekemässä etureisiä siinä laitteessa jossa istutaan ja ojennetaan
jalkaa suoraksi painoa vastaan. Etureisien maksimivoima melkein kaksin-
kertaistui talven aikana ja sen talven jälkeen ei polveni ole juuri
kipeytyneet.
TODELLA kovien päivien aikana edelleenkin voi tulla pientä kipua, mutta se
on todella pientä verrattuna aikaisempaan. Tätä kipua vähennän käyttämällä
vaellussauvoja laskeutuessa.
Tulehduskipulääkkeitä voi syödä, mutta vältä sitä viimeiseen asti, lepo on
paras lääke. Ja joku täällä suositteli vahvoja lääkkeitä, minä en. Tuhosin
toisen akillesjänteeni eräällä hiihtoreissulla melkein leikkauskuntoon
popsimalla kodeiinia (opiaattijohdannainen, reseptilääke) todella
tehokasta ainetta, mutta siinähän se vika onkin. Paikat pystyy
hajoittamaan niin totaalisesti, ettet uskokkaan. Jos ei pysty
ibuprofeiinilla kävelemään, täytyy pitää lepopäivä.
Alaspäin astuessa täytyy polvien joustaa, eli lihaksia tulee
käyttää. Polvet suorana töksäyttelemällä hajoaa kenen tahansa
polvet. Suorana töksäyttely alkaa silloin kun väsyy eikä jaksa ottaa
iskuja lihaksilla vastaan. Kävele mäet alas hyvissä voimissa.
Pidä polvi suorassa linjassa astuessasi, tähän auttaa hyvin kaverilleni
annettu fysioterapeutin neuvo: jännitä persettä (pakaroita) kun astut,
silloin polvi ei pääse notkahtamaan sivulle päin.
Jos näillä eväillä et pääse mäkiä alas, on polvessa jotakin vakavampaa.
Muista se lihaskuntoharjoittelu. Etureidet vahvemmiksi!
--
Nestori Simola
Nestori Simola wrote:
>
> Tulehduskipulääkkeitä voi syödä, mutta vältä sitä viimeiseen asti, lepo on
> paras lääke. Ja joku täällä suositteli vahvoja lääkkeitä, minä en. Tuhosin
> toisen akillesjänteeni eräällä hiihtoreissulla melkein leikkauskuntoon
> popsimalla kodeiinia (opiaattijohdannainen, reseptilääke) todella
> tehokasta ainetta, mutta siinähän se vika onkin. Paikat pystyy
> hajoittamaan niin totaalisesti, ettet uskokkaan. Jos ei pysty
> ibuprofeiinilla kävelemään, täytyy pitää lepopäivä.
Amen to that... ...ei sitä autossakaan öljynpaineen varoitusvalon
välkkymistä korjata polttimon irroituksella... ...ja sitähän kivun
turruttaminen lääkkeillä vastaa.
--------
Samu Wikstedt +358-(0)50-4869184
samu.wikstedt at nokia.com
Jos tarkoitti kapseleita, (on myös geeliä ja depottablettia,)
Lääkelaitoksen sivujen mukaan 50 tai 100mg ketoprofeenia. Eli
sama kun ottaisi 2-4 25mg reseptivapaata ketoprofeenia. (Ei
sovi ainakaan mun sisikunnalle.)
Risto
--
"ATK on rikki!"
-Aapeli-
"reijo blomberg" <ilmari....@pp1.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:lKUOa.209$_C6...@read3.inet.fi...
Orudishan on käsikauppalääke siinä missä Buranakin. Tietysti vahvempia
malleja saa reseptillä, mutta voihan niitä mietoja ottaa enemmän - paitsi
että reseptillä on halvempia...
Itse olen tykästynyt noista kahdesta Buranaan, koska vaikutus on itselläni
sama, ja useampikin alan ammattilainen on pitänyt Buranaa terveellisempänä
vaihtoehtona. Jos 3*800 mg ibuprofeenia päivässä ei riitä, niin sitten on
kyllä syytä pitää lepopäivä.
-Markku
P.S. Jännää, että itsekin puhuu Buranasta ja Orudiksesta, vaikka oikeasti
tulee kyllä aina ostettua se halpalkopio...
"Tarja" <tarjami...@luukku.com> wrote in message
news:e0513c81.03070...@posting.google.com...
Kunnes... vuoden ajan kävelin kesät, talvet kunnon kengissä niin lenkit
kuin kauppareissutkin. Eli kengissä joissa on hyvät pohjat, nilkat tuetut ja
tukeva lesti. Lenkkarit hiiteen ja jos tarvitsi kevyempää kenkää, käytin
joustavia nilkkatukia. Samalla aloitin sauvakävelyn, jota olen siis tehnyt
vuoden ajan joka päivä ja yritän keskittyä oikeaan askellukseen.
Nivelsiteet ovat vähitellen kuntoutuneet niin että tänä vuonna olen voinut
käyttää jo sporttisandaaleita ilman tukia.
Vaelluksella käyttäisin hieman pidempiä kävelysauvoja joilla alamäkeen voisi
kivasti ottaa tukea. Rinkan "virittäisin" niin että alamäkeen paino ei tunnu
ensimmäisenä nilkoissa. Vaelluksen aikana tauoilla kannattaa riisua kengät
pois ja laskea jalat tunturipuroon viilenemään.
Hyvää vaellusta!!!