Haltin koordinaatit
Jari Turpeinen
Etukäteen jo kiittäen
--
Jari Turpeinen
http://personal.inet.fi/koti/jmt
http://personal.inet.fi/koti/jmt/sukellus.htm
Päivän puheenaiheet news:sfnet.harrastus.sukellus
Vesa Hallikainen
Jari Turpeinen <jari.tu...@pp2.inet.fi> kirjoitti artikkelissa
<Vbog4.480$Ki1....@read2.inet.fi>...
> Kehtaisiko joku lähettään Haltin huipun koordinaatit ( GPS )
Hei!
Tässä näitä Haltin likim. koordinaatteja, valitse kepsiisi sopivimmat:
Koordinaatit
KKJ peruskoordinaatisto:
P = 7691947 m, I = 1510645 m
KKJ yhtenäiskoordinaatisto:
p = 7702497 m, i = 3274211 m
KKJ maantieteelliset koordinaatit:
= 69° 18.447' = 69° 18' 26.8" P, = 21° 16.189' = 21° 16' 11.3" I
WGS-84 maantieteelliset koordinaatit:
= 69° 18.476' = 69° 18' 28.5" P, = 21° 15.901' = 21° 15' 54.1" I
WGS-84 geosentriset suorakulmaiset koordinaatit:
X = 2106417 m, Y = 819777 m, Z = 5944197 m
WGS-84 Maidenhead-ruutu:
KP09PH13TV26
Terveisin,
Vesa Hallikainen
Lassi Hippeläinen
kuudet koordinaatit :-O
Mutta aina sitä vain jaksaa ihmetellä, että miksi asteissa sotketaan
sekä kymmen- että kuusikymmenkantaisia lukuja. Luulin kymmenjärjestelmän
lyöneen itsensä läpi Suomessa jo 1800-luvulla.
Joku varmaan selittää tähän, että minuutteja käytetään yhä, koska
merimailit ovat niin helppokäyttöisiä Haltilla...
-- Lassi
Matti Grönroos
>
> Ei ihme, että suunnistus on vaikeaa, kun yhdelle tunturillekin voi antaa
> kuudet koordinaatit :-O
Käsittääkseni koordinaatistojärjestelmiä on käytössä pilvin pimein, eli
kuudesta valitseminen on suorastaan triviaalia.
Haltin huippuhan on vieläpä siten vaativa, että se ei ole tunturin
huipulla, vaan tunturin eturinteessä, mihin laiskat rajanvetäjät
tolppansa 1700-luvulla sattuivat paiskaamaan. Siksi sinne ei voi
suunnistaa vatupassimenetelmällä (=jos ylämäki jatkuu, et ole perillä).
> Mutta aina sitä vain jaksaa ihmetellä, että miksi asteissa sotketaan
> sekä kymmen- että kuusikymmenkantaisia lukuja. Luulin kymmenjärjestelmän
> lyöneen itsensä läpi Suomessa jo 1800-luvulla.
Aivan kaikki muutkaan asiat eivät noudata kymmenjärjestelmää.
Esimerkiksi otettakoon Lassin hyvin tuntema objekti, kaljakori: Onhan
paljon miellyttävämpää, että se sisältää 24 pulloa kymmenen sijaan.
> Joku varmaan selittää tähän, että minuutteja käytetään yhä, koska
> merimailit ovat niin helppokäyttöisiä Haltilla...
Eihän Haltille ole mereltä kolmeakymmentä kilometriäkään.
Matti
--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
Vesku
Onko noin? Onko joku retkeillyt tuolla takamaastossa/kokemuksia?
(siis Haltilta pohjoiseen)
Timo Komulainen
Jari Turpeinen kirjoitti viestissä ...
>Kehtaisiko joku lähettään Haltin huipun koordinaatit ( GPS )
>
Tälläisiä lukemia tallettu joskus Haltin reissulla:
PARKKIPAIKKA(hotelli) 69*00,94N 020*52,26E
MASEHJAVRI 69*02,51N 020*58,40E
RAJA 69*02,66N 021*01,25E
SAARIJÄRVI 69*04,05N 021*05,95E
KUONJARJOHKA 69*06,06N 021*13,17E
MEEKONJÄRVI(var.tupa) 69*09,77N 021*20,55E
PITSUSJÄRVI 69*13,91N 021*17,34E
HALTI(kirja) 69*18,33N 021*16,19E
Terveisin Timo
Markku Kalima
"Lassi Hippeläinen" wrote:
> Ei ihme, että suunnistus on vaikeaa, kun yhdelle tunturillekin voi antaa
> kuudet koordinaatit :-O
>
> Mutta aina sitä vain jaksaa ihmetellä, että miksi asteissa sotketaan
> sekä kymmen- että kuusikymmenkantaisia lukuja. Luulin kymmenjärjestelmän
> lyöneen itsensä läpi Suomessa jo 1800-luvulla.
>
> Joku varmaan selittää tähän, että minuutteja käytetään yhä, koska
> merimailit ovat niin helppokäyttöisiä Haltilla...
Ovathan ne toki näppäriä, vaikka nimi on oikeastaan meripeninkulma (engl.
Nautical mile). Yksi leveyskulmaminuutti kun on maastossa 1852 metriä ja
yksi pituusminuutti noilla leveysasteilla noin 650 metriä (Helsingissä tasan
puolet). Toki voi laskea myös pelkissä asteissa, mutta minuutit ovat
"kätevän kokoisia". Kulmasekunti on taas niin mitätön yksikkö maastossa
(max. 30m), ettei niitä kannata roikottaa laskuissa mukana.
Siis Halti lienee 69° 18,48' pohjoista leveyttä ja 21° 16,17' itäistä
pituutta (arvot kopioitu edellisestä mailista). Miten itse tuon paikan
ilmaisisit?
Markku
--
-------------------------------------------------------------------
*** Markku Kalima - email. mka...@pp.htv.fi ***
*** Tel. +358 50 5112265 ***
-------------------------------------------------------------------
Harri V
"Markku Kalima" <mka...@pp.htv.fi> wrote in message
news:38838FA6...@pp.htv.fi...
). Miten itse tuon paikan
> ilmaisisit?
>
> Markku
Ruutu A1 siinä melkein keskellä (?).
Lassi Hippeläinen
Mieltymyksiini saattaa tietysti vaikuttaa Vaisalassa vietetty
vuosikymmen. Meteorogiassa kun on yleistä käyttää asteen sadaosia. Niitä
voi summata ja vähentää ilman 60:n monikerroista johtuvia päänsärkyjä.
Tai suoranaisia laskuvirheitä.
Sadasosa on meridiaania pitkin noin 1.1 kilometriä, mikä lienee
maastossa likimain yhtä kätevän kokoinen kuin 1852 metriä. Itse käytän
mieluummin kilometrejä. Ne ovat samankokoisia kaikkiin ilmansuuntiin.
Meripeninkulmiakaan ei ole tarvittu sen jälkeen kun keksittiin
metrijärjestelmä. Sitä ennen ei ollut muuta kansainvälisesti sovittua
pituusyksikköä. Meripeninkulmien käyttö ei siis johdu niiden
helppoudesta, vaikka sellaista näkyy väitettävän. Minuuttisääntöhän
pätee vain poikkeustapauksissa. Yleensä joudutaan tekemään aivan yhtä
paljon laskutoimituksia kuin millä tahansa muulla mitalla.
-- Lassi
Markku Kalima wrote:
>
> "Lassi Hippeläinen" wrote:
>
> > Ei ihme, että suunnistus on vaikeaa, kun yhdelle tunturillekin voi antaa
> > kuudet koordinaatit :-O
> >
> > Mutta aina sitä vain jaksaa ihmetellä, että miksi asteissa sotketaan
> > sekä kymmen- että kuusikymmenkantaisia lukuja. Luulin kymmenjärjestelmän
> > lyöneen itsensä läpi Suomessa jo 1800-luvulla.
> >
> > Joku varmaan selittää tähän, että minuutteja käytetään yhä, koska
> > merimailit ovat niin helppokäyttöisiä Haltilla...
>
> Ovathan ne toki näppäriä, vaikka nimi on oikeastaan meripeninkulma (engl.
> Nautical mile). Yksi leveyskulmaminuutti kun on maastossa 1852 metriä ja
> yksi pituusminuutti noilla leveysasteilla noin 650 metriä (Helsingissä tasan
> puolet). Toki voi laskea myös pelkissä asteissa, mutta minuutit ovat
> "kätevän kokoisia". Kulmasekunti on taas niin mitätön yksikkö maastossa
> (max. 30m), ettei niitä kannata roikottaa laskuissa mukana.
>
> Siis Halti lienee 69° 18,48' pohjoista leveyttä ja 21° 16,17' itäistä
> pituutta (arvot kopioitu edellisestä mailista). Miten itse tuon paikan
> ilmaisisit?
>
> Markku
>
Petri Kaipiainen
>
>Meripeninkulmiakaan ei ole tarvittu sen jälkeen kun keksittiin
>metrijärjestelmä. Sitä ennen ei ollut muuta kansainvälisesti sovittua
>pituusyksikköä. Meripeninkulmien käyttö ei siis johdu niiden
>helppoudesta, vaikka sellaista näkyy väitettävän.
Kyllä sen merikortin reunoissa olevan leveysminuutin siirto harpilla
kartalle (tai oikeastaan matkan siirto asteasteikolle) on helpompaa kuin
etsiä mittakaavaa jostakin kartan alakulmasta. Jos paikka ilmaistaan
asteina ja minuuteina, on meripeninkulman käytössä merenkulussa oma
järkensä.
Tietysti perinteet tuovat oman painolastinsa.
Petri "vain saaristolaivuri" K.
Petri Kaipiainen
says:
>
>>Eihän Haltille ole mereltä kolmeakymmentä kilometriäkään.
>
>Onko noin? Onko joku retkeillyt tuolla takamaastossa/kokemuksia?
>(siis Haltilta pohjoiseen)
>
Aikoinani kiersin käsivarren Norjaa pitkin, sumussa vissiin koukattiin
vahingossa Suomen puolelle juuri tuossa Haltin pyykin kohdalla.
Maasto on samaa karua kivikkoa ja ihmisiä vähemmän kuin Suomen puolella
(Norjalaisilla on moista maastoa tarpeeksi muuallakin). Ei nähty ketään
vissiin kuuteen päivään.
Omalla tavallaan nättiä maastoa kuivalla kelillä, ankeaa ja liukasta
sateella (meille sattui kuivaa).
Meri on siis lännessä, pohjoisessa on jylhä jokilaakso, muistuttaa hieman
Kevoa.
Petri K.
Jani Kiiskinen
> >Eihän Haltille ole mereltä kolmeakymmentä kilometriäkään.
>
> Onko noin? Onko joku retkeillyt tuolla takamaastossa/kokemuksia?
> (siis Haltilta pohjoiseen)
Viime kesänä tuli vaellettua Haltin takamaastossa reitillä
Kautokeino-Kilpisjärvi. Saraelvasta Somakselle on erittäin
helppokulkuista maastoa. Tunturiylänköä, jossa kirkasvetisiä pikku
järviä, rakkaa ei ole paljoakaan. Myös Reisan jokilaakso on aivan
mahtava. Maasto muuttuu selkeästi kun tullaan Suomen puolelle.
/Jani
Petri Kaipiainen
>
>In article <388436BF...@ieee.org>, "Lassi Hippeläinen"
><"lahippel$does-not-eat-canned-food"@ieee.org> says:
>>
>>Meripeninkulmiakaan ei ole tarvittu sen jälkeen kun keksittiin
>>metrijärjestelmä. Sitä ennen ei ollut muuta kansainvälisesti sovittua
>>pituusyksikköä. Meripeninkulmien käyttö ei siis johdu niiden
>>helppoudesta, vaikka sellaista näkyy väitettävän.
>
>Kyllä sen merikortin reunoissa olevan leveysminuutin siirto harpilla
>kartalle (tai oikeastaan matkan siirto asteasteikolle) on helpompaa kuin
>etsiä mittakaavaa jostakin kartan alakulmasta. Jos paikka ilmaistaan
>asteina ja minuuteina, on meripeninkulman käytössä merenkulussa oma
>järkensä.
Unohtui vielä yksi hyvä peruste meripeninkulmille: Suurissa merikartoissa
mittakaava muuttuu pohjois-eteläsuunnassa, koska kartta on pidettävä
suorakulmaisena. Tästä syystä matkat mitataan kartan laidasta
minuuttiasteikolta. Eli meripeninkulmina.
Petri "edelleenkin-vain-saaristolaivuri" K.
Markku Kalima
"Lassi Hippeläinen" wrote:
> 69.3080N 21.2695E
>
> Minuuttisääntöhän
> pätee vain poikkeustapauksissa. Yleensä joudutaan tekemään aivan yhtä
> paljon laskutoimituksia kuin millä tahansa muulla mitalla.
Jos tarkoitat minuuttisäännöllä sitä montako kilometria yksi kulmaminuutti on, se
pätee kyllä aina. leveyspiirien välillä (pohjois-etelä suunta) yksi kulmaminuutti
on aina yhden meripeninkulman (1852m) pituinen ja pituuspiirien välillä (itä-länsi
suunta) yksi kulmaminuutti on yksi meripeninkulma kertaa ko. leveysasteen kosini..
Esim Hki: 1852m x cos60 =1852m x 0,5 = 926m. Sitäpaitsi erittäin harvoin
retkeilyssä leveyspiiri muuttuu kovinkaan paljoa, joten tarvittava matematiikka on
melko helppoa.
Markku
Lassi Hippeläinen
>
> "Lassi Hippeläinen" wrote:
>
> > 69.3080N 21.2695E
> >
> > Minuuttisääntöhän
> > pätee vain poikkeustapauksissa. Yleensä joudutaan tekemään aivan yhtä
> > paljon laskutoimituksia kuin millä tahansa muulla mitalla.
>
> Jos tarkoitat minuuttisäännöllä sitä montako kilometria yksi kulmaminuutti on, se
> pätee kyllä aina. leveyspiirien välillä (pohjois-etelä suunta) yksi kulmaminuutti
> on aina yhden meripeninkulman (1852m) pituinen ja pituuspiirien välillä (itä-länsi
> suunta) yksi kulmaminuutti on yksi meripeninkulma kertaa ko. leveysasteen kosini..
> Esim Hki: 1852m x cos60 =1852m x 0,5 = 926m. Sitäpaitsi erittäin harvoin
> retkeilyssä leveyspiiri muuttuu kovinkaan paljoa, joten tarvittava matematiikka on
> melko helppoa.
>
> Markku
Tarkoitin sääntöä, että yksi kulmaminuutti on yksi merimaili. Se pätee
vain pohjois-eteläsuunnassa, ja Päiväntasaajalla itä-länsi-suunnassa.
Yhden retken aikana ei leveysaste muutu, paitsi merenkulkijoilla, mutta
jos retkiä tekee muuallakin kuin kotikulmillaan, joutuu paikallisen
kertoimen opettelemaan joka kerta uudestaan.
Kaikkein helpointa on käyttää kilometrejä. Merikortitkin on laadittu
jonkin helpon mittakaavan mukaan (yleensä 1:50k), joten matkat voi
mitata viivottimella. Retkikompassissa on jopa valmis asteikko. Ei
tarvitse puhkoa muovipäällystettä harpin piikillä.
-- Lassi