rinkka vai reppu
JML
asioita ja sain hyviä yleisvastauksia. Nyt tarkennan kysymykseni koskemaan
rinkkaa tai reppua. Kävin katsomassa partioaitassa erilaisia vaihtoehtoja,
ja itselle mieluinen löytyi 65 litran rinkkamallistosta (Jack Wolfskin).
Kaveri mainitsi että hänellä on 40 litran reppu ja se ei riitä
viikonloppukeikoille, joten ajattelin siirtyä heti pieneen rinkkaan. Myös
kustannukset puhuivat puolestaan, kunnollinen reppu kun tuntuu maksavan 100
molemmin puolin ja tuo silmään osunut rinkka taas 165 euroa.
Kiinnityslenkkejä on joka lähtöön (myyjäkin painotti tuota) ja istuu selkään
hienosti säätöjen avulla.
Onko jotain erityisiä suosituksia tai mielipiteitä kannattaako mennä
rinkkaan suoraan vai puhuuko joku repun puolesta kun kyse
viikonloppureissusta? Kamaa tuntuu mahtuvan aika lailla heikommin
sisään/remmeihin tuollaiseen reppuun ja alaselän tuetkaan ei oikein
vakuuttaneet.
Sellaista vielä, että olen nyt surffaillut monen moisessa retkeilykamaa
myyvässä liikkeessä ja huomannut hintaerojen olevan aika järkyttäviä.
Trangian 25-3 setti maksoi parhaimmillaan varuste.net 43.90 ja pahimmillaan
75 euroa Partioaitassa, joten ilmeisesti hintahaarukka on retkeilykamoissa
järkyttävän suuri. Suosituksia ostopaikasta, www.varuste.net tuntuu olevan
kautta linjan edullinen, mutta valikoimaa esim. rinkoissa/repuissa ei ole
yhtään niin paljon kuin Partioaitassa. Sudenpesä vaikutti sekin asialliselta
ainakin hintojen puolesta.
Markku Lukkari
"JML" <J...@nospam.com> wrote in message
news:oYoQe.428$%A....@read3.inet.fi...
>
> Onko jotain erityisiä suosituksia tai mielipiteitä kannattaako mennä
> rinkkaan suoraan vai puhuuko joku repun puolesta kun kyse
> viikonloppureissusta? Kamaa tuntuu mahtuvan aika lailla heikommin
> sisään/remmeihin tuollaiseen reppuun ja alaselän tuetkaan ei oikein
> vakuuttaneet.
Tuo 65-litrainen anatomic-rinkka on varmaan ihan sopiva peli
viikonloppureissuille ja lyhyille vaelluksille. Eihän sitä ole pakko pakata
täyteen.
-Markku
Jukka-Göran von Fittenborg
"JML"
> rinkkaa tai reppua. Kävin katsomassa partioaitassa erilaisia vaihtoehtoja,
> ja itselle mieluinen löytyi 65 litran rinkkamallistosta (Jack Wolfskin).
Ei se ollut rinkka vaan se oli ns. rosna.
> Kaveri mainitsi että hänellä on 40 litran reppu ja se ei riitä
> viikonloppukeikoille, joten ajattelin siirtyä heti pieneen rinkkaan. Myös
> kustannukset puhuivat puolestaan, kunnollinen reppu kun tuntuu maksavan
100
> molemmin puolin ja tuo silmään osunut rinkka taas 165 euroa.
Siis rona maksoi 165 euroa.
Rinkkoja tekee esim. Savotta ja ovat hyviä, voin suositella. Veteraanit
eivät suostu muuta selkäänsä ottamaankaan. Rosna on tehty alunperin
vuorikiipeilyyn ja sinne se kuuluu, ei eräretkeilyyn. Rinkkaan saa paljon
paremmin kamaa kiinni (esim. teltat, makuualustat sinne yläkaareen) ja se ei
hiosta selkää yhtä lailla.
Mulla on molemmat ja rosnaan en koske. Sen työnnän vaimolle kannettavaksi
;-)
> Kiinnityslenkkejä on joka lähtöön (myyjäkin painotti tuota) ja istuu
selkään
> hienosti säätöjen avulla.
Käytännössä Savotan liivikanto hakannee silti nuo. Savotalla on semmoinen 75
litran pikkurinkka, painaakin alle 2 kg. Käys kattoon semmoista.
Kaikenlisäksi on kotimainen ja silloin kun kotomaassa tehdään jotain
kunnollista, sitä kannattaa suosia.
Antti Asikainen
> eivät suostu muuta selkäänsä ottamaankaan. Rosna on tehty alunperin
> vuorikiipeilyyn ja sinne se kuuluu, ei eräretkeilyyn.
Suosittelen kuitenkin kokeilemaan sitä rosnaa, joka siis myös on
rinkka. Putkirinkkojen käyttäjien määrä vähenee koko ajan, mihin
on syynsä - rosna on monissa tapauksissa parempi kantaa.
Antti
tos...@hukassa.com
olennaisesti kysymykseen.
> Siis rona maksoi 165 euroa.
Äkkinäinen voisi luulla jo viisasteluksi :)
> Rinkkoja tekee esim. Savotta ja ovat hyviä, voin suositella. Veteraanit eivät suostu muuta selkäänsä ottamaankaan. Rosna on tehty alunperin vuorikiipeilyyn ja sinne se kuuluu, ei eräretkeilyyn. Rinkkaan saa paljon paremmin kamaa kiinni (esim. teltat, makuualustat sinne yläkaareen) ja se ei hiosta selkää yhtä lailla.
> Mulla on molemmat ja rosnaan en koske. Sen työnnän vaimolle kannettavaksi ;-)
Tapaamani veteraanit kuten itsekin, valitsevat varusteet retken mukaan.
Viikkojen retkille tarkoitetut Savotat ovat harvoin
tarkoituksenmukaisia viikonloppuretkillä. Varsinkin lähiretkien
risukkoiset talousmetsät tekevät putkirinkkailijan taivalluksesta
tuskallista rämpimistä.
> Käytännössä Savotan liivikanto hakannee silti nuo. Savotalla on semmoinen 75 litran pikkurinkka, painaakin alle 2 kg. Käys kattoon semmoista. Kaikenlisäksi on kotimainen ja silloin kun kotomaassa tehdään jotain kunnollista, sitä kannattaa suosia.
Kotimaista kannattaa suosia, mutta Savotan liivikanto ei hakkaa
vastaavaa JW:n kantojärjestelmää. Kokeile, niin tiedät mistä
puhut. Osta vaikka vaimolle kunnon rosna, niin voit joskus
iltapimeällä käydä kokeilemassa...
65 litrainen on ihan hyvä koko viikonloppuretkille ja muista
varusteista riippuen jopa pidemmillekin. Ostotilaisuudessa kannattaa
testata rinkan (tai rosnan:-) sopivuus selkään ja säätövarojen
riittävyys. Vuodenajoista riippuenhan on vaatteita aivan erilaiset
määrät päällä.
Antti Asikainen
> varusteista riippuen jopa pidemmillekin.
Kun kuitenkin noin ison rinkan ostaa, niin mielestäni kannattaisi
ostaa sitten kerralla sellainen, että sillä pärjää viikon
retketkin. Joku 75+10 kai riittää.
Markku Lukkari
"Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> wrote in message
news:N2qQe.464$%A....@read3.inet.fi...
> >
> Käytännössä Savotan liivikanto hakannee silti nuo. Savotalla on semmoinen
> 75
> litran pikkurinkka, painaakin alle 2 kg. Käys kattoon semmoista.
> Kaikenlisäksi on kotimainen ja silloin kun kotomaassa tehdään jotain
> kunnollista, sitä kannattaa suosia.
>
Itsellä on Savotta 906 sillä uusimmalla liivikannolla. Se on ihan OK, kunhan
vähän virittelee, mutta säädettävyys ja kannettavuus ei ole läheskään
samalla tasolla kuin uusissa laadukkaissa rosnissa. Putkirinkassa on
kiistatta etunsa, mutta kyllä uudet rosnat ajavat monessa edelle.
Savotan liivikannon suurin älyttömyys ovat ne hihnat, joilla rinkka
kiristetään selkää vasten. Hihnojen kiinnityspiste runkoon on hartialinjan
alapuolella, joten ne siirtävät painoa vyöltä hartoille, vaikka tarkoitus on
varmaan päinvastainen.
-Markku
Hannu Lisko
olen kantanut putkirinkoista Savotan 906:a ja 1200:a, molempia uudella ja
vanhalla kantojärjestelmällä sekä Halti Pro90:a ja nyt mulla on Deuterin
Aircomfort 75+10 -rosna. Tuo Deuter on tässä mainituista kaikkein paras
kantaa ja siihen sopii isonkin miehen vaellusvarustus ihan ok. Ainoa, mitä
epäilen tossa, on se, että talvivaelluksella se voipi jäädä pieneksi, sillä
talvimakuupussi vie jo yksinään puolet rinkan tilavuudesta. Eli rosnan huono
puoli on se, että sen ulkopuolelle on hankala kiinnittää esim. teltta,
makuupussi ja -alusta... Syyspussi menee paljon pienempään tilaan ja
näinollen sisälle rinkkaan. Ei ole tullut käytyä ton Deuterin kanssa
talvireissulla, mutta kahdella syysvaelluksella se on kyllä palvellut
loistavasti.
- Hannu -
"JML" <J...@nospam.com> wrote in message
news:oYoQe.428$%A....@read3.inet.fi...
Sami
> Kävin katsomassa partioaitassa erilaisia vaihtoehtoja,
> ja itselle mieluinen löytyi 65 litran rinkkamallistosta (Jack Wolfskin).
Jos totesit tuon kantotestissä (lastin kanssa!) hyväksi, niin se on
hyvä! Itse tosin ostaisin samalla hieman isomman JW:n rinkan, jolla voit
sitten joskus jatkossa tehdä myös pidempiä vaelluksia pohjoisemmaksi,
jos into kasvaa. Itsellä on JW:n 75+10 litran malli (Trailhead), ja olen
pärjännyt sillä jopa kahden viikon vaelluksella telttamajoituksella.
Kokona 65 litraa on siitä ongelmallinen (kokemusta on!), että jopa n.
viikon reissulla joutuu oikein tosissaan pakkaamaan, että saa tavarat
mahtumaan.
OT: JW:t ovat aivan ehdottomia kantomukavuudeltaan. Erityisesti
lantiovyö ansaitsee kiitosta. Trailheadissa ainakin n. alle 25kg lastin
saa jaettua niin paljon lantiolle kuin vain ikinä haluaa!
Jukka-Göran von Fittenborg
"Antti Asikainen"
>Suosittelen kuitenkin kokeilemaan sitä rosnaa, joka siis myös on
>rinkka. Putkirinkkojen käyttäjien määrä vähenee koko ajan, mihin
>on syynsä - rosna on monissa tapauksissa parempi kantaa.
Putkirinkkojen käyttäjien määrä vähenee lähinnä sen vuoksi, että on muotia
kantaa anatomireppua eli rosnaa (Huom! Rosna EI ole rinkka - näin asian
esitteli Erä-lehti jo vuosia sitten, kun piti nimi tuolle anatomirepulle,
kuten sitä silloin kutsuttiin, keksiä)
Toki kun menet liikkeeseen ja kysyt "rinkkaa", niin paskat kauppias viitsii
kertoa, ettei rinkkoja enää juuri ole (pl Savotta) vaan hän nostelee esiin
noita kamalia rosnamakkaroita ja myy niitä "rinkkoina".
Parempia kantaa kuin rinkka? Eivät koskaan. Minulla on itselläni todellä
hyvä rosna, ei siinä mitään. Se on kauhean kätevä esim kun pitää bussilla,
junalla jne matkustaaa. Mutta kairaan en lähde sen kanssa. Rinkka on aina
parempi ja ainakin itselleni Savotta pelittää loistavasti. Savotan rinkassa
on varsin hyvät säätömahdollisuudet, joten eiköhän sen saa useimmille
selkään sopimaan. (Isoselkäisten/leveiden kannattaa kokeilla 906:sta, jossa
on parhaat ominaisuudet tohon)
Varsinkin oikein kovilla kuormilla rinkan ylivoimaisuus korostuu.
Anatomireppu "liimautuu" selkään eikä lepuutusmahdollisuutta esim. lonkan ja
hartioiden vuorottelun välillä ole. Hikikin tulee, kun selän puoli ei pääse
oikein hengittämään.
Mutta kukin tyylillään. Eiköhän tuo muoti noista keskieuroopan
vuorikiipeilyrepuista käänny jossain vaiheessa vanhaan keksintöön takaisin.
Jukka-Göran von Fittenborg
<tos...@hukassa.com>
>Tapaamani veteraanit kuten itsekin, valitsevat varusteet retken mukaan.
Toki noin, mutta noissa rosnissa on joka tapauksessa sen verta kokoa ja
painoa, että samalla vaivalla "liipasen" selkään Savotan. Aivan pieniin
päiväretkiin kannattaa hankkia vaikka Savotan partioreppu, joka on siihen
alunperin rajavartijoille kehitetty. Tämä menee nyt kotimaisen kehumiseksi,
mutta ei mielestäni aiheetta. Ulkomaiset rimpulat on ikävä kyllä usein
komean näköisiä kortonkoja, mutta eivät kestä kovaa käyttöä samalla tavalla
kuin suomalainen laatutuote.
>Kotimaista kannattaa suosia, mutta Savotan liivikanto ei hakkaa
>vastaavaa JW:n kantojärjestelmää. Kokeile, niin tiedät mistä
>puhut. Osta vaikka vaimolle kunnon rosna, niin voit joskus
>iltapimeällä käydä kokeilemassa...
Heh heh, mitä höpötystä. Savotan liivikanto on niiin hyvä, etten saa sillä
minkäänlaisia vaivoja vaikka lastia on ollut välillä 30 kg ja matkat
lähemmäs 20 km tunturirakkaa. Mikään näkemäni rosna ei yllä lähellekään ja
oikein sääliksi käy kun kattoo niitä tunturissa paarustavia turisteja,
joilla makuualustat ja teltat hakkaa tasa käyntiä ensin yksi potku
perseeseen, sitten niskaan kun rosnissa ei ole oikein muuta paikkaa mihin
laittaa noi paketit kiinni ja ne jää väkisinkin heijaamaan.
>testata rinkan (tai rosnan:-) sopivuus selkään ja säätövarojen
>riittävyys. Vuodenajoista riippuenhan on vaatteita aivan erilaiset
>määrät päällä.
Säätövaroja ei tarvitse, jos rinkka (tai se kortonkireppu :-) tulee omaan
käyttöön. Vaatteiden vuoksi riittää, kun saa kantoliivit höllättyä ja
sellainen säätö vissiin löytyy paskimmastakin kortongista?
Kortonkirepun viisaus on siinä, jos pitää saada kädet vapaasti sivuille.
Kuten kiipeilyssä on. Silloin se on hyvä. Tai esim. junissa,
interreilatessa. Tällöin pitkäkestoinen kanto ei ole niin tärkeä ominaisuus
eikä ehkä tartte telttaakaan mukana raahata. Itse olen käyttänyt
kortonkireppua lähinnä noissa tilanteissa.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Markku Lukkari"
> Itsellä on Savotta 906 sillä uusimmalla liivikannolla. Se on ihan OK,
kunhan
> vähän virittelee, mutta säädettävyys ja kannettavuus ei ole läheskään
> samalla tasolla kuin uusissa laadukkaissa rosnissa. Putkirinkassa on
> kiistatta etunsa, mutta kyllä uudet rosnat ajavat monessa edelle.
Ja mikähän säätö siitä mahtaa puuttua?
> Savotan liivikannon suurin älyttömyys ovat ne hihnat, joilla rinkka
> kiristetään selkää vasten. Hihnojen kiinnityspiste runkoon on hartialinjan
> alapuolella, joten ne siirtävät painoa vyöltä hartoille, vaikka tarkoitus
on
> varmaan päinvastainen.
RTFM (read the fucking manual) eli luetaanpa se käyttöohjekin joskus. Kuten
käyttöohjeessa lukee, niin tarkoitus on nimenomaan, että oikein
perussäädetyn rinkan (ja kiristetyn lantiovyön) jälkeen kantaja voi
vaihdella kuorman pääkantopistettä joko hartioiden TAI lantioden välillä. Se
tapahtuu juuri noilla hihnoilla. Helvetin hyvä systeemi! Juuri tuon vuoksi
ylivoimainan (plus että teltat ja muut saa näppärästi kuormaan kiinni niin,
etteivät ne hakkaa joko niskaa tai persettä mustelmille tai pahimmassa
tapauksessa molempia...)
KK
on löytänyt itselleen mieleisensä varusteet.
(Tulee mieleen edesmenneet kirkonisät!)
Alkuperäisen kysymyksen tekijälle, Kokeile lastin kanssa ja suodata
saamasi vastaukset etenkin tälläisen Göranin! Lue tähän viestiketjuun
muiden kirjoittamat vastaukset, niissä on enemmän asiaa.
JV
> rinkkaan suoraan vai puhuuko joku repun puolesta kun kyse
> viikonloppureissusta? Kamaa tuntuu mahtuvan aika lailla heikommin
> sisään/remmeihin tuollaiseen reppuun ja alaselän tuetkaan ei oikein
> vakuuttaneet.
>
Rinkalla tarkoittanet putkirinkkaa ja repulla anatomista rinkkaa l.rosnaa.
Päiväreputhan on sitten sellaisia pienempiä (alle 40l) ja reppumaisempia
(Puolustusvoimilla ja Rajalla on käytössä oikeitakin reppuja - en vaan
ymmärrä mitkä on niiden edut). Putkirinkassa ranka on putkikehys johon on
kiinnitetty erilaisia kuljetuspusseja. Rosnassa ranka on melkoisen piilossa
rinkan rakenteessa. Kummassakin tyypissä on siis mahdollisuus jakaa painoa
hartioiden ja lantion kesken (ja jos ei ole - älä osta).
Kokeile erilaisia: Ihmisten lonkat, selät, hartiat ja mitkä kaikki osat
kantoon ottavatkin osaa, ovat yllättävät erilaisia. Kuka minkäkinlaisesta
tykkää. Toiset kantaa vaikka sadan litran jauhosäkissä ilman ongelmia ja
jollekin ei meinaa onnistua mikään ilman hankalia kipuja ja harmaita
hiuksia. Toisen on vaikea sanoa mikä juuri _sinulle_ sopii.
Kokeile kunnon painoilla (yli 20 kiloa, mieluummin lähellä 30) ja riittävän
pitkään (ainakin tunti yhtämittaa selässä). Kyllä kauppiaat siihen
suostuvat - et ole varmasti ensimmäinen ostaja joka sitä haluaa.
Minä suosittelisin laadukasta vermettä (Deuter on tosi hyvä, itselläni on
Deuterin päiväreppu aircomfort kantojärjestelmällä). Aikoinaan kävin kaikki
Suomesta löytämäni rinkat testaamassa ja monet raakkautuivat jo kättelyssä
kun ne eivät säätyneet edes ilman painoa kunnollisiksi selkääni. Sitten
vuokrasin Savotan putkirinkan, mutta en viikonloppuretkellä saanut sitä
hyväksi. Lopulta löysin Karrimorin rosnan joka säätyy 60 litrasta sataan
litraan kompressioiden avulla. Oli siihen aikaan heidän huippumallinsa.
Sillä olen tehnyt kaikki reissut missä majoite on oltava mukana (pisimmät on
olleet kolme viikkoa). Pidemmillä reissuilla joudun pakkaamaan kuivapussissa
olevat vaatteet rinkan huipulle vajaan ensimmäisen viikon ajaksi, muuten
kaikki tavara menee piiloon.
Käsillä säilyy täysi liiketila rosnassa, mitä pidän tärkeänä monissa
paikoissa vaelluksen aikana (jokien ylitys, kaatuneella puulla taiteilu,
isokivinen rakka). Koska rosna pakkautuu myös tiiviiksi ja selän muotoiseksi
mitä se myötäilee, se ei heiluta tasapainoa niin ikävästi kuin putkirinkka.
Vaikka olen minä Karrimorin kanssa joskus nenälleenkin mennyt: Potkaisin
maisemia ihaillessa kiveen ja ylhäällä oleva painopiste vei menessään. Niin,
joskus tiheässä tunturikoivikossa on ollut tyytyväinen ettei ole liikkeellä
leveän putkirinkan kanssa kun puiden ja oksien välissä joutuu pujottelemaan.
Pääasia on kuitenkin että itse kannat mahdollisimman miellyttävästi
taakkaasi, minkä rinkan sitten valitsetkin. Ei kait vaelluksen pidä
masokismia olla (mistä moni taitaa olla eri mieltä:) ... ainakin minun
silmiin on näyttänyt siltä).
Erämaahan mennään nautimaan,
JV
Sami
>
> oikein sääliksi käy kun kattoo niitä tunturissa paarustavia turisteja,
> joilla makuualustat ja teltat hakkaa tasa käyntiä ensin yksi potku
> perseeseen, sitten niskaan kun rosnissa ei ole oikein muuta paikkaa mihin
> laittaa noi paketit kiinni ja ne jää väkisinkin heijaamaan.
Tuollaisessa tapauksessa säälittävää ei ole itse rosna vaan rosnan
käyttäjä. Rosnaan ei pidä IKINÄ kiinnittää mitään painavia esineitä
ulkopuolelle! Kaikki tavarat ehkä makuualustaa lukuunottamatta (hattuun
kiinni) pitää saada sisäpuolelle. Tuollainen kuvaamasi on rosnan
väärinkäyttöä!
Jos on ongelmia saada kaikkia tavaroita (myös teltta) mahtumaan sisälle,
niin silloin joko ei osaa pakata tai on valinnut liian pienen rinkan.
Itse voin kokemuksesta sanoa, että 75+10 litran rosnaan saa mahtumaan
sisään ison teltan ja kaikki tavarat kahden viikon kesävaellukselle
lukuunottamatta makuualustaa, joka on tiukasti kiinni hatussa.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Sami"
> Tuollaisessa tapauksessa säälittävää ei ole itse rosna vaan rosnan
> käyttäjä. Rosnaan ei pidä IKINÄ kiinnittää mitään painavia esineitä
> ulkopuolelle! Kaikki tavarat ehkä makuualustaa lukuunottamatta (hattuun
> kiinni) pitää saada sisäpuolelle. Tuollainen kuvaamasi on rosnan
> väärinkäyttöä!
Niinhän se on, mutta niin isoa rosnaa ei ole tehtykään, että sinne sisään
saa talvivaellukselle edes 4 pv:n kamat! (teltta, makuualustat, lämmin
makuupussi jne) Senpä vuoksi ihmettelenkin tämän vuorikiipeilyrepun
yleistymistä hommaan, mihin se ei sovellu eikä ole koskaan edes suunniteltu!
> Jos on ongelmia saada kaikkia tavaroita (myös teltta) mahtumaan sisälle,
> niin silloin joko ei osaa pakata tai on valinnut liian pienen rinkan.
> Itse voin kokemuksesta sanoa, että 75+10 litran rosnaan saa mahtumaan
> sisään ison teltan ja kaikki tavarat kahden viikon kesävaellukselle
> lukuunottamatta makuualustaa, joka on tiukasti kiinni hatussa.
Kesällä nyt pärjää osaava mies 30 litran repulla, rankisella ja
laavuvaatteella. Mutta jos pitää liikkua ja kantaa kaikki mukanaan niin
joopa joo. Jokainen tyylillään.
Silti en käsitä, miksi homma pitää tehdä noin helvetin vaikeaksi, kun kerran
hyvä rinkkakin on keksitty :-) Hyvässä rinkassa on enemmän helpommin
tavoitettavia taskuja ja ei tartte aina reväyttää kaikkea "mäkeen" kun hakee
jotain kamaa sieltä kantolaitteesta. Rosnamiehet ovat kyllä huvittava näky
tauoilla. Aika tylykin toissaalta jos on kova sade ja kaikki kamat ulostettu
sieltä makkarasta näytille...
Mitä muuten tarkoita ilmaisulla 75+10 litraa?
Noin pienee tilaan 2 viikon kamat (jos kaikki on kannossa), pistää kyllä
kortonkirepun hauskan pinkeäksi :-)
Jukka-Göran von Fittenborg
"KK"
> Alkuperäisen kysymyksen tekijälle, Kokeile lastin kanssa ja suodata
> saamasi vastaukset etenkin tälläisen Göranin! Lue tähän viestiketjuun
> muiden kirjoittamat vastaukset, niissä on enemmän asiaa.
Vai niin. Mulla on kyllä aika pitkä kokemus kantolaitteista.
Alkuperäiselle kysyjälle tiedoksi: ota vaarin siitä mitä sanoin. Seuraa
kriittisenä noita kortonkireppumiesten touhuja.
Jos se komeen näköinen rosna on pakko ostaa, niin osta pieni. Semmoinen käy
niille päiväretkillesi ja siihen sopinee kohtuullisen hyvin, jos ei tartte
telttaa kantaa. Sitten kun rupeat kairoja kiertämään, niin huomaat kyllä
mitä minä tarkoitin ja sulle varmaan kelpaa ihan oikea putkirinkka selkään,
kun olet noitten kortonkimiesten hommia naureskellut.
Se että minä saan monta niskaani näistä mielipiteistä on helppo selittää:
kairassa näkee nykyään 19 rosnaa 1 rinkkaa kohti, joka suhde pätee
täälläkin. Kortonkimiehet ovat ostaneet kalliin kantolaitteen ja sitä ei
helposti myönnetä, että vikatikki tuli tehtyä. Selkä märkänä vaan painetaan
kyrpä selässä vitelikköön...
Jukka-Göran von Fittenborg
"JV"
> maisemia ihaillessa kiveen ja ylhäällä oleva painopiste vei menessään.
Niin,
> joskus tiheässä tunturikoivikossa on ollut tyytyväinen ettei ole
liikkeellä
> leveän putkirinkan kanssa kun puiden ja oksien välissä joutuu
pujottelemaan.
Päinvastoin kuin mitä nää kortonkireppu miehet maalailee mielikuvia, ei
putkirinkka ole raavaan miehen selässä sen leveämpi tai risuihin
tarttuvampi. Rinkkojakin on muuten eri leveyksisiä vaikka valmistajamäärä
onkin kaventunut. Savotan 906 on "riskien miesten rinkka" ja 1200 kapeampi
malli tästä. Sitten on vielä pikkurinkka, joka riittää joillekin jopa 3
viikon retkiin!
Mitä tulee painopisteasioihin, niin rosnassa ei kyllä se painopiste
todellisuudessa ole selkää lähempänä. Se vain näyttää siltä, kun selkään ei
jää yhtään ilmarakoa. Rosna on mallitaan pidempi makkara, rinkka littanampi.
Siten rinkka voi taitavan pakkaajan käsissä olla joskus jopa
painopisteeltään paremmin laitettu kuin rosna.
Käsien liikeradoista puheenollen. Itse en ole merkittäviä rajoituksi
putkirinkassa sen suhteen huomannut ja minä kun en käytä edes vaellussauvaa
kaikilla reissuilla. Putkirunkon, joka on näkyvissä, eräs etu on että siihen
saa kiinitettyä myös omia vermeitä sujuvasti niin, että ne voi tempaista
käsien ulottuville ottamatta kantolaitetta selästään. Rosnalla ei niin
helposti onnistu jotain rikkomatta.
> Erämaahan mennään nautimaan,
Nimenomaan ja sitä ei kannata kyllä pilata asiattomilla kantolaitteilla.
Harri Hirvelä
> Kysyinkin tuossa jo aikaisemmin aloittelijana erilaisia aiheeseen liittyviä
> asioita ja sain hyviä yleisvastauksia.
Ja nyt jo varmasti tiedät rinkan, rosnan ja repun eron :)
Rosnan hyvät puolet ovat tulleet aika hyvin luetelluiksi, ja kyllä sillä
tavarat kulkee. Ehkä saat lainaan jostain, niin pääset kokeilemaan miltä
tuntuu kanniskella mitäkin vekotinta. Niin minä tein aikanaan. Jos
suunnittelet pidentää vaellusaikaa viikonloppua pitemmäksi, kannattaa
testausvaiheessa uhrata ainakin se viikonloppu myös rinkalle.
Suomalaiseen maastoon ja Lappiin rinkka on erinomainen, voi se toimia
muuallakin, vaikka kapeita vuorenrinnepolkuja epäilen, samoin
kiipeämistä. Metsikössä jossa on pään korkeudella runsaasti oksia on
syytä tuntea rinkkansa ääriviivat.
Rinkan edut tulevat pitkällä matkalla paremmin esiin kuin lyhkäisellä.
Sen pakkaamisessa saa olla paljon huolettomampi kuin rosnan kanssa ja
jopa innovatiivinen, silti pakkauksesta tulee tasapainoinen. Pakkauksen
painopiste on helppo saada mieleisekeen ja kulkiessa lähes kaikki
tarvittava on käden ulottuvilla heti. Säädät sen remmit kerran kunnolla
ja sitten ne ovat siinä, ei kun menoksi. Hyvin pakatulla rinkalla ja
oikeilla säädöillä on helppo tasapainoilla vaativallakin polulla.
En tiedä moniko allekirjottaisi havaintoni, mutta kun ollaan syvällä
erämaassa (ihmisten ilmoille pääsemiseksi pitää kulkea kunnosta riippuen
vähintään kaksi-kolme päivää mihin tahansa suuntaan) niin ei siellä
rosnia näy, ainakaan myöhään syksyllä, jos nyt sattuu johonkuhun törmäämään.
Harri
Harri Hirvelä
> Itse voin kokemuksesta sanoa, että 75+10 litran rosnaan saa mahtumaan
> sisään ison teltan ja kaikki tavarat kahden viikon kesävaellukselle
> lukuunottamatta makuualustaa, joka on tiukasti kiinni hatussa.
Minulla on tuo hattuidea vielä kokeilematta! :) :)
Harri
Sami
>
> Niinhän se on, mutta niin isoa rosnaa ei ole tehtykään, että sinne sisään
> saa talvivaellukselle edes 4 pv:n kamat! (teltta, makuualustat, lämmin
> makuupussi jne) Senpä vuoksi ihmettelenkin tämän vuorikiipeilyrepun
> yleistymistä hommaan, mihin se ei sovellu eikä ole koskaan edes suunniteltu!
En ole tehnyt talvivaelluksia. Mutta lähinnä talvellahan on kesään
lisäkuormana toinen makuupussi (tuplapussi on ehkä paras ratkaisu),
lämmintä vaatetta ja paksumpi makuualusta. Makuualustat mahtuvat
edelleen hattuun kiinni, toinen makuupussi kompressoituna ei viene
läheskään viikon ruokien verran tilaa, joten lisävaatteille jäisi
edelleen tilaa. Jos siis olen saanut kahden viikon kesävaelluksen
tavarat mahtumaan rosnaan, niin saisin todennäköisesti myös viikon
talvivaelluksen tavarat mahtumaan.
Toisaalta talvivaelluksella kannattaisi ennemminkin käyttää ahkiota...
> ei tartte aina reväyttää kaikkea "mäkeen" kun hakee
> jotain kamaa sieltä kantolaitteesta. Rosnamiehet ovat kyllä huvittava näky
> tauoilla. Aika tylykin toissaalta jos on kova sade ja kaikki kamat ulostettu
> sieltä makkarasta näytille...
Taas rosnan väärinkäyttöä! Ei niitä päivän aikana tarvittavia tavaroita
pidä pakata pohjimmaiseksi. Rosna tarjoaa aivan tarpeeksi käteviä
sijoitusvaihtoehtoja päivän aikana tarvittaville tavaroille.
> Mitä muuten tarkoita ilmaisulla 75+10 litraa?
Tuo on valmistajan ilmoitus. Tarkoittaa käytännössä sitä, että
tilavuutta on 85 litraa, kun rinkka on venytetty maksimiinsa
korkeussuunnassa nostamalla hattua. Tällöin paketti nousee jo yli
päänmitan pään yläpuolelle...
Harri Hirvelä
> Se että minä saan monta niskaani näistä mielipiteistä on helppo selittää:
> kairassa näkee nykyään 19 rosnaa 1 rinkkaa kohti
Hmmm... viime vuonna, kun oltiin reissussa UKK-puistossa Anterinjoen
seutuvilla, ei varmaan nähty koko viikon aikana kuin noin 15 ihmistä ja
kaikilla oli rinkka. No, sehän on tietty Koillis-Kairaa...
Harri
Jukka-Göran von Fittenborg
"Harri Hirvelä"
> Hmmm... viime vuonna, kun oltiin reissussa UKK-puistossa Anterinjoen
> seutuvilla, ei varmaan nähty koko viikon aikana kuin noin 15 ihmistä ja
> kaikilla oli rinkka. No, sehän on tietty Koillis-Kairaa...
Haltilla ainakin oli kuukausi sitten pelkästään näitä kortsuihmisiä. No, se
onkin päiväretkeilykeskus.
Kovin on silti kiivasta selittelyä kortsureppuilun paremmuuden puolesta.
Eräskin väittää tekevänsä 2 viikon (!) retkiä kyseinen paketti selässään ja
kantavansa siellä teltat ym.
Teltta on tietysti yhtä kuin makuupussinpäälle vedettävä suoja ja ruuat
muutenkin mikkihiiritasoa.
Noh, näitä fanaatikkoja on nähyt.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Sami"
> En ole tehnyt talvivaelluksia. Mutta lähinnä talvellahan on kesään
> lisäkuormana toinen makuupussi (tuplapussi on ehkä paras ratkaisu),
> lämmintä vaatetta ja paksumpi makuualusta. Makuualustat mahtuvat
> edelleen hattuun kiinni, toinen makuupussi kompressoituna ei viene
> läheskään viikon ruokien verran tilaa, joten lisävaatteille jäisi
> edelleen tilaa. Jos siis olen saanut kahden viikon kesävaelluksen
> tavarat mahtumaan rosnaan, niin saisin todennäköisesti myös viikon
> talvivaelluksen tavarat mahtumaan.
Tuskin saat. Talvella makuualustoja on kaikilla järkevillä 2, vaatteita on
paljon enemmän ja paksumpia, polttoainettakin kuluu kesää enemmän, esim.
tuplat.
> Toisaalta talvivaelluksella kannattaisi ennemminkin käyttää ahkiota...
Jaa mitenkäs se toimii sitten niissä risukoissa, joissa rosnamiehet näiden
keskustelun perusteella tuntuvat suorastaan asuvan reissuillansa??
> Taas rosnan väärinkäyttöä! Ei niitä päivän aikana tarvittavia tavaroita
> pidä pakata pohjimmaiseksi.
Väärinkäyttöä tai ei mutta joskus on *pakko* kaivaa sieltä pohjalta jotain,
rinkkaimiehenkin ja silloin se näyttää näppärämmin käyttävän rinkkamieheltä.
>Rosna tarjoaa aivan tarpeeksi käteviä
> sijoitusvaihtoehtoja päivän aikana tarvittaville tavaroille.
Rinkkapa tarjoaa vielä kätevämmät, ähä hähä.
> korkeussuunnassa nostamalla hattua. Tällöin paketti nousee jo yli
> päänmitan pään yläpuolelle...
Voi ollakin ihan fiksu idea. Tällöin pakkaus ei hakkaa niskaan vaan enempi
päälakeen. Tuntuu ehkä vähemmän rankaisevalta?
No joo, eiköhän tästä ole kaikki oleellinen kehuttu.
Sainpa ainakin tuotua sen kriittisen näkökannan esiin, joka täällä näitä
muotioikkuja seuraavilta retkeilymannekiineilta yleensä unohtuu. Rosna ei
välttämättä ole hyvä peli vaelluksella.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Harri Hirvelä"
> Rosnan hyvät puolet ovat tulleet aika hyvin luetelluiksi,
Huonoja puolia olen ainakin minä yrittänyt tuoda esiin. Ehkä ei kuunnella,
mutta ainakaan ei voi sanoa etteikö varoitettu.
> kiipeämistä. Metsikössä jossa on pään korkeudella runsaasti oksia on
> syytä tuntea rinkkansa ääriviivat.
Kyllä, mutta tänään sain opetusta tuossa, kuinka rosnamiehillä on *vielä*
korkeampi kuorma, jopa yli pään.
> Rinkan edut tulevat pitkällä matkalla paremmin esiin kuin lyhkäisellä.
Kyllä vaan, tosin ite tykkään tosta rinkan paremmasta selän tuulettuvuudesta
lyhykäisemmilläkin reissuilla sen verta, että tuleepa otettua toi rinkka.
Kun ei painoissakaan ole loppujenlopuksi eroja. Aika raskaita noi rosnat,
näyttävät keveiltä, mutta ne rakenteethan on vaan verhottu kankaalla (mikä
tekee muuten huoltamisesta ja rungon kunnon tarkkailusta vaikeampaa!
Otan rosnan selkään lyhyelle (2-3 pvn reissulle) JOS paino on alle 1,3 kg,
vetää yli 65 l ja se on edelleen hyvä kantaa ja kestää rymyämistä.
Asialliset taskut ja selkäkin tuulettuu niin ettei hiki virtaa persvakoon
koko ajan kantaessa jne. Eipä ole tullut sellaista ihmettä vastaan.
Sami
> "Sami"
>
>>Jos siis olen saanut kahden viikon kesävaelluksen
>>tavarat mahtumaan rosnaan, niin saisin todennäköisesti myös viikon
>>talvivaelluksen tavarat mahtumaan.
>
>
> Tuskin saat. Talvella makuualustoja on kaikilla järkevillä 2, vaatteita on
> paljon enemmän ja paksumpia, polttoainettakin kuluu kesää enemmän, esim.
> tuplat.
Olen jo aiemmin todennut, että hatun päälle saa kaksi makuualustaa
tiukasti kiinni. Kunnon talvivaatteet taas ovat hyvin kompressoituvia.
Esim. hyvä taukotakki komressoituu omaan taskuunsa. Polttoaineen saa
aina tungettua jonnekin.
Kahden viikon kesäreissulla telttana oli "turhan väljä" 3 hengen
tunneliteltta isolla eteisellä ja ruokaa kaksi muovikassillista! Eli
tavaraa aikas paljon, mutta silti kaikki mahtui mukaan, ja pakkaus pysyi
hyvin kasassa.
>>Taas rosnan väärinkäyttöä! Ei niitä päivän aikana tarvittavia tavaroita
>>pidä pakata pohjimmaiseksi.
>
>
> Väärinkäyttöä tai ei mutta joskus on *pakko* kaivaa sieltä pohjalta jotain,
> rinkkaimiehenkin ja silloin se näyttää näppärämmin käyttävän rinkkamieheltä.
Itse en ikinä pura koko pakettia kuin leirissä teltan absidiin sateen
suojaan.
JML
ryhmässä osata kinastella rakentavasti, mutta hep hep... osataanpas ;-)
Itselle ei jäänyt tänään käteen mitään. Sen sijaan vaimo löysi itsellensä
sopivan. Eihän sitä nyt kuormalla kokeiltu, mutta käteen jäi Deutur ACT lite
40 + 10 malli. Kokeili erilaisia ja tuli siihen tulokseen, että tuo oli
ainakin mukavin tarjolla olleista (vaihtoehtoina mm. Halti Scout "Women").
Olihan niissä eroja ihan silminnähdenkin. Kantohihnojen materiaali, leveys
ja toppaukset puhuivat Deuturin puolesta. Kun vielä värikin lämmitti
naisihmisen mieltä (punainen), niin siihen päädyttiin. Vaimo on 165
senttinen, joten aika moni malleista oli liian pitkiä hänen selälleen.
Itse kokeilin montaa erilaista mallia. Edelleen, JW:n kaksi mallia olivat
mielestäni minulle sopivimmat, Trailhead III ja edullisempi vaihtoehto, joka
oli saman näköinen mutta mallia en muista (60 litrainen kait). Tuo isompi
oli jo aika muhkean oloinen kaikinpuolin, hintaeroa 60 euroa, joka tietenkin
on aika paljon, mutta kun niitä vaihteli selkäänsä niin nyt ymmärrän mistä
sitä maksaa.
Myyjä oli mielestäni erittäin asiantunteva, painotti mm. monen muunkin
mainitsemaa asiaa eli sitä, että kamat tulisi pystyä pakkaamaan kaikki
sisään makuualustaa lukuunottamatta. Itselle se ajatus on hieman vieras,
koska 20+ vuotta sitten, kun partiossa sain ekan rinkkani
(täysputkirunkoinen malli, ei mikään rosna siis ;-) niin idea oli laittaa
vaatteet sisään ja kaikki mahdolliset muut kamat ulos (siksi kai ne remmit
on vuosien mittaan sinne ulkopuolelle tullu, jotta sais sivuille pystyyn
teltat, makuupussin ja alustan (joka siihen aikaan oli ylellisyyttä, havujen
päällä sitä silloin nukuttiin).
Loppuviikosta taidan sitten talsia kauppaan ja hakea JW:n Trailhead III
mallin. Vielä on paljon kamaa hankkimatta, mutta kaivellessani himasta
vanhaa varastoa sain haalittua aika lailla erilaisia tykötarpeita matkaan
mukaan (kompassi, puukko, alusasut, kengät, Leatherman Wave, jne. jne.).
Ostinpa samalla tänään Drymax kuoripuvun poistomyynnistä.
Retkilehdessä oli telttatesti, jonka seurauksena päätös kääntyy Marmotin
Twilight 3 testivoittajaan, tosin kun samasta mallista löytyy 2 hengen
versio, niin mietimme sitä. Kummallista kyllä, Marmotin telttoja ei ole
missään tietämälläni nettisivustolla myynnissä suomessa, joten aika
mielenkiintoinen "ongelma" sinänsä maahantuojalla, jos teltta "voittaa"
testin, mutta sitä ei saa mistään.
Loppujen lopuksi edessä on vielä makuupussin ja alustan hankinta, ajatuksena
oli hankkia keinokuituinen Fjälrävenin Paras M12 malli.
Ehkä näillä uskaltaa lähteä viikonlopuksi Nuuksioon :-))
"JML" <J...@nospam.com> kirjoitti viestissä:oYoQe.428$%A....@read3.inet.fi...
> Kysyinkin tuossa jo aikaisemmin aloittelijana erilaisia aiheeseen
> liittyviä asioita ja sain hyviä yleisvastauksia. Nyt tarkennan kysymykseni
> koskemaan rinkkaa tai reppua. Kävin katsomassa partioaitassa erilaisia
> vaihtoehtoja, ja itselle mieluinen löytyi 65 litran rinkkamallistosta
> (Jack Wolfskin).
>
> Kaveri mainitsi että hänellä on 40 litran reppu ja se ei riitä
> viikonloppukeikoille, joten ajattelin siirtyä heti pieneen rinkkaan. Myös
> kustannukset puhuivat puolestaan, kunnollinen reppu kun tuntuu maksavan
> 100 molemmin puolin ja tuo silmään osunut rinkka taas 165 euroa.
> Kiinnityslenkkejä on joka lähtöön (myyjäkin painotti tuota) ja istuu
> selkään hienosti säätöjen avulla.
>
> Onko jotain erityisiä suosituksia tai mielipiteitä kannattaako mennä
> rinkkaan suoraan vai puhuuko joku repun puolesta kun kyse
> viikonloppureissusta? Kamaa tuntuu mahtuvan aika lailla heikommin
> sisään/remmeihin tuollaiseen reppuun ja alaselän tuetkaan ei oikein
> vakuuttaneet.
>
Jukka-Göran von Fittenborg
"Sami" <sampsa81...@hotmail.com>
"81" lieneen syntymävuosi? :-)
> Esim. hyvä taukotakki komressoituu omaan taskuunsa. Polttoaineen saa
> aina tungettua jonnekin.
Polttoainekin lienee "kompressoituvaa"? :-)
> Kahden viikon kesäreissulla telttana oli "turhan väljä" 3 hengen
> tunneliteltta isolla eteisellä ja ruokaa kaksi muovikassillista! Eli
> tavaraa aikas paljon, mutta silti kaikki mahtui mukaan, ja pakkaus pysyi
> hyvin kasassa.
Jep jep.
> Itse en ikinä pura koko pakettia kuin leirissä teltan absidiin sateen
> suojaan.
Jep jep, joillakin ei koskaan unohdu mitään tai ei tule eteen yllättävää
tilannetta ,johon tarvitaankin esim. kuivia vaatteita sieltä rinkan
pohjalta.
Nooh, rosnamiesten retket on sen verta lyhyitä, että eipä niistä kannata
innostua kirjoittelemaan Mutta kun maalikylään päästään, niin rosna on
painanut 50 kg, sinne onmennyt puolijoukkueteltta ja 10 miehen eväät ja
vielä onjäänyt tilaakin. On ollut keviä kantaa jne. Jep jep. :-)
Jukka Ruotsalainen
pakkaa ihan mukavasti jo viikon leiri/vaellusakamat ainakin kesäaikaan..
65:lla voi olla jo nihkeää, sopii usein pienempikokoisille ja vaikkapa
naisille tosin erinomaisesti.
T: Jukka
Sami
> Jep jep.
Antautumisen merkkejä? Myönnä jo pois, että putkirinkka on tehty niille
jotka eivät osaa/jaksa pakata rinkaa asianmukaisesti. Putkirinkka on
välttävä kannettava olisi pakkaaminen sitten tehty miten tahansa. Rosna
taas on surkea kannettava, jos tavaroita roikkuu ulkopuolella ja pakkaus
on löyhä, mutta parhaimmillaan erinomainen, jos pakkaaminen on
suunniteltu huolella.
>>Itse en ikinä pura koko pakettia kuin leirissä teltan absidiin sateen
>>suojaan.
>
>
> Jep jep, joillakin ei koskaan unohdu mitään tai ei tule eteen yllättävää
> tilannetta ,johon tarvitaankin esim. kuivia vaatteita sieltä rinkan
> pohjalta.
Tulee toki, ja siksipä vaihtovaatteet ovatkin alataskussa.
> Nooh, rosnamiesten retket on sen verta lyhyitä, että eipä niistä kannata
> innostua kirjoittelemaan
No onhan tuommoinen itselle tyypillinen 150km kieltämättä aikas "lyhyt".
Oma perusreissusi lienee tyyppiä Grönlannin ylitys? ;)
Mika Leinonen
>Twilight 3 testivoittajaan, tosin kun samasta mallista löytyy 2 hengen
>versio, niin mietimme sitä. Kummallista kyllä, Marmotin telttoja ei ole
>missään tietämälläni nettisivustolla myynnissä suomessa, joten aika
>mielenkiintoinen "ongelma" sinänsä maahantuojalla, jos teltta "voittaa"
>testin, mutta sitä ei saa mistään.
Helsingissä stockmannin vastapäätä olevassa intersportissa oli keväällä
muutamia marmotin malleja. Ei muistaakseni tuota mallia silloin.
Risto Paasivirta
Jukka-Göran von Fittenborg <Ca...@Jii.Jurpola> wrote:
>Noh, näitä fanaatikkoja on nähyt.
Risto
--
int a[3302],b=3301,*c=a,d,e,f;main(){for(e=b;--e;*c++=1);*c=2;for(d=
2001;d--;printf("%05d",f))for(c=a,e=b;e;f/=e--){f+=*c*1e5;*c++=f%e;}}
Markku Lukkari
"Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> wrote in message
news:tnDQe.222$ac...@read3.inet.fi...
>
>
> RTFM (read the fucking manual) eli luetaanpa se käyttöohjekin joskus.
> Kuten
> käyttöohjeessa lukee, niin tarkoitus on nimenomaan, että oikein
> perussäädetyn rinkan (ja kiristetyn lantiovyön) jälkeen kantaja voi
> vaihdella kuorman pääkantopistettä joko hartioiden TAI lantioden välillä.
> Se
> tapahtuu juuri noilla hihnoilla. Helvetin hyvä systeemi!
Muuten hyvä, mutta ei toimi. Tai varmaan toimii, josa on vaikka 150 cm
pitkä, mutta aikuiselle miehelle Savotan selkää ei saa säädettyä tarpeeksi
pitkäksi. Tuon saa korjattua sillä, että kiinnittää ne kyseiset remmit
runkoon siihen ylempään poikkiputkeen. Jos Savotalla tehtäisiin
tuotekehitystä, niin siinä yläputkessakin voisi olla valmiit kiinnikkeet
niille remmeille, niin ei tarvisi ihmetellä.
Savotalla mättää sama kuin muillakin suomalaisilla laatumerkeillä. Tehdään
periaatteessa huippuluokan tuote, mutta ei jakseta kehittää sitä ihan
loppuun asti. Savotan nykyinen malli oli ylivoimainen valinta tullessaan
markkinoille vuonna -97. Kahdeksassa vuodessa kilpailijat ajavat kuitenkin
helposti edelle.
-Markku
P.S. Ihan hyvä kantolaite se on. En aio hankkia uutta lähivuosina, mutta
hyväksyn sen faktan, että kaverilla saattaa olla parempi.
P.P.S. Minulla on myös Tenan makari ;)
Antti Asikainen
Tämä riippuu ihan siitä, mitä erinomaisuudella tarkoitetaan. Olen
kantanut kolmea erilaista putkirinkkaa ja kahta rosnaa. Kummatkin
rosnat ovat olleet _selvästi_ putkirinkkaa parempia kannettavia ja
nykyinen on omaan selkääni niin hyvä, että paljon enempää en
uskalla edes toivoa.
> Rinkan edut tulevat pitkällä matkalla paremmin esiin kuin lyhkäisellä.
Rosnaani menee tarvittaessa sata litraa, joten ihan yhtä hyvin sillä
sujuvat pitkät reissut kuin putkirinkallakin.
> Sen pakkaamisessa saa olla paljon huolettomampi kuin rosnan kanssa
Tämä on putkirinkan suurin etu. Oman rosnani pakkaan joko siten,
että laitan makuualustan sen sisälle seiniä myöten, jolloin se saa
heti ryhdikkään muodon. Sen jälkeen loput tavarat voi vain heitellä
sisään makuualustan sisäpuolelle. Jos mukana on ilmatäytteinen
alusta, niin sitten pienennän ensin rinkan kokoa (60 - 100 litraa),
minkä jälkeen heittelen tavarat sisään. Ei rosnankaan pakkaaminen
siis pienen pohdinnan jälkeen erityisen vaikeaa ole.
> En tiedä moniko allekirjottaisi havaintoni, mutta kun ollaan syvällä
> erämaassa (ihmisten ilmoille pääsemiseksi pitää kulkea kunnosta riippuen
> vähintään kaksi-kolme päivää mihin tahansa suuntaan) niin ei siellä
> rosnia näy, ainakaan myöhään syksyllä, jos nyt sattuu johonkuhun törmäämään.
Ja jos ollaan syvällä Ruotsin erämaassa, ei siellä juuri
putkirinkka-vaeltajia näe.
Minkä tahansa rinkan ostaakin, niin kannattaa kokeilla myös muita,
ettei häikäisty oman valinnan erinomaisuudesta.
Antti
Jukka-Göran von Fittenborg
"Sami"
> Antautumisen merkkejä? Myönnä jo pois, että putkirinkka on tehty niille
> jotka eivät osaa/jaksa pakata rinkaa asianmukaisesti.
Voi sen noinkin muotoilla. Rinkka on miesten kantopeli. Harva sitä jaksaa
viikon vaelluksen jälkeen viettää 30 minuuttisia joka tauolla kortonkirepun
pakkaamisessa ja hienosäätämisessä. Putkirinkkamies heittää kamat kassiin ja
pistää 30 minuutiksi mättäälle lepäämään. Jatkaa sen jälkeen ihan eri virrat
koneessa matkaa optimaalisen hyvällä kantolaitteella matkaa ja perässä
puuskuttaa ryytynyt rosnan raahaaja.
> Putkirinkka on
> välttävä kannettava olisi pakkaaminen sitten tehty miten tahansa.
Et taida tietää mistä puhut.
>Rosna
> taas on surkea kannettava, jos tavaroita roikkuu ulkopuolella ja pakkaus
> on löyhä, mutta parhaimmillaan erinomainen, jos pakkaaminen on
> suunniteltu huolella.
Rosna ei ole koskaan erinomainen, mutta kyllä siitä tosiaan hyvän saa, jos
jaksaa säätää ja kaikki kama mahtuu SISÄÄN. Pitkillä reissuilla ei mahdu, se
on fakta. Lisäksi se, että kaikki on sisääntungettua tekee rosnasta kamalan
pullottavan ja tällöin tavaroidne ottaminen sieltä on hankalaa. Kaikki on
pingottunut vaikeakäyttöiseksi.
> Tulee toki, ja siksipä vaihtovaatteet ovatkin alataskussa.
Entäs EA vehkeet, ruoka, keitin jne? Kaikki edelleen siellä alataskussa? :-)
Eipä taida rosnassasi muuta olla kuin yhtä "alataskua".
> Oma perusreissusi lienee tyyppiä Grönlannin ylitys? ;)
Eikös talvella käytetty ahkiota, joten huono valinta ;-)
Jukka-Göran von Fittenborg
"Markku Lukkari"
> Muuten hyvä, mutta ei toimi. Tai varmaan toimii, josa on vaikka 150 cm
> pitkä, mutta aikuiselle miehelle Savotan selkää ei saa säädettyä tarpeeksi
> pitkäksi. Tuon saa korjattua sillä, että kiinnittää ne kyseiset remmit
> runkoon siihen ylempään poikkiputkeen. Jos Savotalla tehtäisiin
> tuotekehitystä, niin siinä yläputkessakin voisi olla valmiit kiinnikkeet
> niille remmeille, niin ei tarvisi ihmetellä.
Kyllä mulla ainakin on kiinnikkeet siinä ja pari eri leveyttä jopa
valittavissa. Itselläni on pitkä selkä. Ostit sitten väärän mallin vai?
> loppuun asti. Savotan nykyinen malli oli ylivoimainen valinta tullessaan
> markkinoille vuonna -97. Kahdeksassa vuodessa kilpailijat ajavat kuitenkin
> helposti edelle.
Meinaat, että homo sapienksen selkä on 8 vuodessa muuttunut? :-)
Jos jotain noin enkelttiä oli 8 vuotta sitten erinomaista, niin se on sitä
edelleen! Vain Fjälllrävenin Gyro kantosysteemi oli etevämpi, mutta se on
poistunut valikoimista, koska Fjällräven repii parempaa katetta
kortonkirepusta. Gyro oli kallis valmistaa, kortonkirepun huonommat
systeemit ovat halvempia tehdä ja siten valmistajalle jää enemmän noista
hynää! (Rosnahan maksaa melkein saman kuin kunnon rinkkakin)
Jukka-Göran von Fittenborg
"Antti Asikainen"
>Tämä riippuu ihan siitä, mitä erinomaisuudella tarkoitetaan. Olen
>kantanut kolmea erilaista putkirinkkaa ja kahta rosnaa. Kummatkin
>rosnat ovat olleet _selvästi_ putkirinkkaa parempia kannettavia ja
>nykyinen on omaan selkääni niin hyvä, että paljon enempää en
>uskalla edes toivoa.
Tuon tyyppinen lausunto on yhtä tyhjän kanssa. Tuo on sama kuin sanoisi
ajaneensa "kahdella dieselillä ja kolmella bensa-autolla".
Kokemuksiin perustuen "bensa-autot ovat aina paskoja ajaa, dieselit hyviä".
Kun ei mainita merkkiä, käyttöolosuhteita jne. niin tottahan saadaan
tuollainen lausunto aikaiseksi. Otetaan vaan yksi Diesel-Bugatti ja
verrataan sitä Bensa-Ladaan...
>Rosnaani menee tarvittaessa sata litraa, joten ihan yhtä hyvin sillä
>sujuvat pitkät reissut kuin putkirinkallakin.
Elikkäs mikä rosna on kyseessä?
>Ja jos ollaan syvällä Ruotsin erämaassa, ei siellä juuri
>putkirinkka-vaeltajia näe.
Paitsi joitain vanhoja kettuja Fjällräven Gyro selässä...
Markku Lukkari
"Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> wrote in message
>
>
> Kyllä mulla ainakin on kiinnikkeet siinä ja pari eri leveyttä jopa
> valittavissa. Itselläni on pitkä selkä. Ostit sitten väärän mallin vai?
>
Minulla on 906, ja siinä ne kiinnikkeet on vain alemmassa poikkiputkessa,
joka jää minulla hartialinjan alapuolelle.
>
> Meinaat, että homo sapienksen selkä on 8 vuodessa muuttunut? :-)
>
> Jos jotain noin enkelttiä oli 8 vuotta sitten erinomaista, niin se on sitä
> edelleen!
Ei erinomaista, mutta parasta mitä oli tarjolla. Sittemmin joku on tehnyt
parempaa :)
-Markku
Thaimaan Norppa
viestissä:P2VQe.137$5Q5...@read3.inet.fi...
>
> "Antti Asikainen"
>>Tämä riippuu ihan siitä, mitä erinomaisuudella tarkoitetaan. Olen
>>kantanut kolmea erilaista putkirinkkaa ja kahta rosnaa. Kummatkin
>>rosnat ovat olleet _selvästi_ putkirinkkaa parempia kannettavia ja
>>nykyinen on omaan selkääni niin hyvä, että paljon enempää en
>>uskalla edes toivoa.
> Tuon tyyppinen lausunto on yhtä tyhjän kanssa. Tuo on sama kuin sanoisi
> ajaneensa "kahdella dieselillä ja kolmella bensa-autolla".
Samaa mieltä Antin kanssa. Aluksi 906, mutta se vaihtui nopeasti
1200-malliin Finn-Savotan silloisen tuotepäällikön suosituksesta yhteisellä
retkellä, kun en saanut säätöjä mieleisekseni. Viimeisessä vaiheessa oli
Tunturisushukka-versio tästä. Sen jälkeen ollut kaikennäköistä,
israelilaisesta Modanin rosnasta alkoi kuitenkin kipinä kokeilla
vaihtoehtoja, sen kantaminen oli jo juhlaa Savottaan verrattuna. Eivät vaan
Modanit kestäneet. Mm. Haglöfsiä ja Jaakko Sudennahkaa on tullut sittemmin
kannettua. Karrimorin Condor on kokeilemistani rosnista ehkä ollut paras
perinteisessä köpöttelyssä, sitä kai vastaa nykyinen Independence-sarja.
Nykyinen rinkkani on Arc'teryxin Bora 95, jota olen vähän modifioinut
laukkukorjaamolla Museokadulla. Putkirinkkaan en nyt heti näe palaamisen
mahdollisuutta, ennen kuin niiden kantolaitteet kehittyvät.
Hiihtovaelllukselle en putkirinkalla lähtisi, ellei nyt sitten ihan
tasamaata ole.
>>Rosnaani menee tarvittaessa sata litraa, joten ihan yhtä hyvin sillä
>>sujuvat pitkät reissut kuin putkirinkallakin.
>
> Elikkäs mikä rosna on kyseessä?
No tosta kuvauksesta päätellen joku GaryMooren 60-100, Aurora, Condor,
Independence, mitä niitä nyt on ollut.
>>Ja jos ollaan syvällä Ruotsin erämaassa, ei siellä juuri
>>putkirinkka-vaeltajia näe.
>
> Paitsi joitain vanhoja kettuja Fjällräven Gyro selässä...
Katos, täällä on joku, joka vielä muistaa Gyrot. Sellaistakin tuli
kokeiltua, kun en ymmärtänyt, miksi yksi sellaisen omistanut sälli ei
pysynyt pystyssä hiihtoreissun vaativammissa maisemissa. Painopisteen
muuttuminen yllättävästi onkin vähän v*maista. Lisäksi ne eivät kuulemma
tahtoneet kestää.
--
'Bugger'
Unlucky Alf from The Fast Show
Minna
> Kokona 65 litraa on siitä ongelmallinen (kokemusta on!), että jopa n.
> viikon reissulla joutuu oikein tosissaan pakkaamaan, että saa tavarat
> mahtumaan.
Riippuu toki tavaroista - ja ehkä vähän pakkaajastakin :). Minulla on
60-litrainen Halti Base, jonka ylipakkausosa on nyt kahdella n. viikon
kesäreissulla jäänyt melko tai kokonaan tyhjäksi, eikä muitakaan
osastoja ole tarvinnut survomalla survoa. Ulkopuolella kulkee ainoastaan
makuualusta (Z-lite); jos käyttäisin ilmatäytteistäni, mahtuisi sekin
vielä sisäpuolelle ja edelleen jäisi tilaa. Enkä ole mikään
ultralight-extreme-retkeilijä!
Oletettavasti syysreissunkin kamat mahtuvat helposti (rinkka on vasta
tänä keväänä hankittu), koska juurikaan muuta varustetta ei tule lisää
kuin lämpimämpi taukotakki. Talvella kamat laitetaan rinkan sijasta ahkioon.
Rinkan koko riippuu siis täysin omista tarpeista, varusteista ja
mieltymyksistä. Minusta täällä kannattaisi kertoa vähän tarkemmin
noista kun suosittelee/ei suosittele jollekin tietynlaista tai -kokoista
rinkkaa.
terveisin
Minna
Minna
> Rinkkoja tekee esim. Savotta ja ovat hyviä, voin suositella. Veteraanit
> eivät suostu muuta selkäänsä ottamaankaan. Rosna on tehty alunperin
> vuorikiipeilyyn ja sinne se kuuluu, ei eräretkeilyyn. Rinkkaan saa paljon
> paremmin kamaa kiinni (esim. teltat, makuualustat sinne yläkaareen) ja se ei
> hiosta selkää yhtä lailla.
Eivät hiosta sellaiset rosnatkaan, joissa on ohut alumiinkehikko, kuten
Fjällräven Fox ja Halti Base.
Itse välilevyvammaisella selälläni kannoin vuosia vain Savottaa kun se
tuki selkää niin hyvin. Anatomiset tuntuivat sipulisäkeiltä. Kehitys on
kuitenkin kehittynyt ja nyt olen Deuteria, Fjällräveniä ja Haltia
kokeiltuani viimemainitun tyytyväinen kantaja. Solis- ja lonkkaluutkaan
eivät kaipaa vanhaa hyvää Savottaa :). Myöskään yläkaarelle ei ole
tarvetta, koska varusteet laitetaan rinkkaan sisälle - tai sitten
poikkeustapauksessa hyvillä kiinnityspisteillä ja irtohihnoilla
tukevasti ulkopuolelle.
Minna
Minna
> "Sami"
siksipä vaihtovaatteet ovatkin alataskussa.
>
>
> Entäs EA vehkeet, ruoka, keitin jne? Kaikki edelleen siellä alataskussa? :-)
> Eipä taida rosnassasi muuta olla kuin yhtä "alataskua".
Varsinainen epäilevä Tuomas tämä Vittenpori, tai sitten vain
mahottoman... kapeakatseinen.
Minä kun pakata päräytän huolettomasti sen "kortsumiesten pakkauksen",
eh, asettautuvat tavarat seuraavasti:
Yläosaan kaksi vedenpitävää pussia, joista toisessa on makuupussi,
silkkilakana, mikrofleecekerrasto, villasukat ja pipo, toisessa kaikki
muut vaatteet. Näiden päälle sandaalit omassa pussissaan. Sivutaskuihin
tulevat ea-pakkaus, korjausvälineet, kaasu, sadelahkeet tai säärystimet
(riippuvat kenkävalinnasta), päivän myslipatukat, retkisaha, puukko,
hyttyskarkotteet, kynsikkäät, huivi yms. pikkusälää. Yläläpän taskuun
menee sadeviitta. Alataskuun tulevat sitten ruuat ja ruokailuvälineet ja
keitin, jollei se ole retkikunnan jollakin muulla jäsenellä (jos on, on
minulla yleensä yläläpän alla kota, jolloin taukotakki siirtyy
alaosaan). Makuualusta joko yläosaaan (ilmatäytteinen) tai ulkopuolelle
pystyasentoon (Z-lite). Kylmillä säillä mukana on myös taukotakki, joka
mahtuu yläläpän alle. Kirveellekin on oma paikkansa tunnelitaskussa.
Koira kantaa omat ruokansa ja tavaransa, eikä senkään kantolaitteessa
ole putkikehikkoa.
Tauolla viskaan paketin selästäni, otan sivutaskusta myslipatukan ja
siitä ulkopuolelta makuualustan, heitän pitkälleni ja nautin.
Mitäs hankalaa tässä järjestelyssä nyt herra Ähvän mielestä on ja miten
hän itse on ratkaissut omalla Savotallaan pakkauksen ihmeelliset
mysteeriot? Tai oikeastaan, ei se edes kauheasti kyllä kiinnosta, sillä
kukin tekee kuten parhaaksi näkee, ja itselleni parhaat neuvot olen
kyllä saanut vähän avarakatseisemmilta erämiehiltä.
Minna
Tommi
Antti Asikainen
> 60-litrainen Halti Base, jonka ylipakkausosa on nyt kahdella n. viikon
> kesäreissulla jäänyt melko tai kokonaan tyhjäksi,
Tavaroista ja kantajan koosta. Kun on suurempi ruumis, on kaikki mukaan
otettavakin suurempaa ruokaa myöten. XXL-fleece liivi tai untuvatakki
on _huomattavasti_ suurempi kuin S liivi tai untuvatakki.
> Rinkan koko riippuu siis täysin omista tarpeista, varusteista ja
> mieltymyksistä. Minusta täällä kannattaisi kertoa vähän tarkemmin
> noista kun suosittelee/ei suosittele jollekin tietynlaista tai -kokoista
> rinkkaa.
Minusta tuollainen 75+5 on hyvä ehdotus, kun ostaja itsekään ei
vielä tiedä, millaista tarvitsee. Olisi noloa neuvoa ostamaan rinkka,
jota ei voisikaan käyttää enää vuoden päästä reissujen
pidentyessä tai joka osoittautuukin yksinvaelluksille liian pieneksi.
Minä en myöskään näe mitään syytä ostaa niin pientä rinkkaa,
että se pitää pakata tavara kerrallaan. Jos paino ei kohtuuttomasti
nouse ja suurempikin malli sopii hyvin selkään, en näe mitään
syytä, miksi pitäisi ostaa pieni.
Antti
Jukka-Göran von Fittenborg
"Minna"
> Koira kantaa omat ruokansa ja tavaransa, eikä senkään kantolaitteessa
> ole putkikehikkoa.
>
> Tauolla viskaan paketin selästäni, otan sivutaskusta myslipatukan ja
> siitä ulkopuolelta makuualustan, heitän pitkälleni ja nautin.
Ilmeisesti tuon kirjoittaja liikkuu maastossa kuten koiransa, koska rinnasti
kuorman kantotekniikkansa koiransa käyttämään. Kieltämättä neliveto on
varmasti liki kaatumaton tapa päästä perille, mulla vaan ei polvet ja kädet
kestäis moista menoa :-)
Miten lie matkavauhdin kanssa, montako sataa metriä päivässä Minna saa tolla
tyylillä "vaellettua"? :-))
Mihin muuten laitat sen mehevän luun, jota tauoilla järsit koiramaisesti?
> Mitäs hankalaa tässä järjestelyssä nyt herra Ähvän mielestä on ja miten
> hän itse on ratkaissut omalla Savotallaan pakkauksen ihmeelliset
> mysteeriot?
Ensinnäkin ilmatäytteinen patja on perseestä.
> Tai oikeastaan, ei se edes kauheasti kyllä kiinnosta, sillä
> kukin tekee kuten parhaaksi näkee, ja itselleni parhaat neuvot olen
> kyllä saanut vähän avarakatseisemmilta erämiehiltä.
Vai oliko ne koiria? :-)
Jukka-Göran von Fittenborg
"Markku Lukkari"
> Sittemmin joku on tehnyt
> parempaa :)
Joka rinkoista puhuttaessa on mitä? (kortonkeja ihan turha tuputtaa, minä en
ota tuulettumatonta kuormaa selkääni vasten)
Jukka-Göran von Fittenborg
"Minna"
> Eivät hiosta sellaiset rosnatkaan, joissa on ohut alumiinkehikko, kuten
> Fjällräven Fox ja Halti Base.
Koiratyylillä? :-))
Kyll ne vaan hiostaa, mutta kaikki on tietysti suhteellista. Ei munkaan
rosna tuolla varastossa roikkuessaan mitään hiosta.
> kuitenkin kehittynyt ja nyt olen Deuteria, Fjällräveniä ja Haltia
> kokeiltuani viimemainitun tyytyväinen kantaja.
Haltin rosna on ja ei siinä mitään, ei se aivan surkea ole, muttei
todellaakaan pärjää rinkalle.
> eivät kaipaa vanhaa hyvää Savottaa :). Myöskään yläkaarelle ei ole
> tarvetta, koska varusteet laitetaan rinkkaan sisälle - tai sitten
Pienet on Minnalla retket, mutta toisaalta eihän nelivedolla kauas
pääsekään.
> poikkeustapauksessa hyvillä kiinnityspisteillä ja irtohihnoilla
> tukevasti ulkopuolelle.
Mikä on perseestä oleva tapa.
Antti Asikainen
> No tosta kuvauksesta päätellen joku GaryMooren 60-100, Aurora, Condor,
> Independence, mitä niitä nyt on ollut.
Jeps, tuo Independencehän se. Hyvät puolet käytettävyys,
kannettavuus ja pomminkestävyys, huonot puolet paino. Sivutaskut ovat
todella suuret ja alaosa aukeaa vetoketjulla.
http://shop.lametayel.com/lametayel/images/items/061212.jpg
130 litraa... :):
http://www.bergans.no/sider_eng/start.htm
A.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Minna"
> Riippuu toki tavaroista - ja ehkä vähän pakkaajastakin :). Minulla on
> 60-litrainen Halti Base, jonka ylipakkausosa on nyt kahdella n. viikon
> kesäreissulla jäänyt melko tai kokonaan tyhjäksi, eikä muitakaan
> osastoja ole tarvinnut survomalla survoa.
Jees, ja kamat kantoi muu seurue/aviomies/koira jne. Kauhean kiinnostavaa
kertomusta tuommoinen.
Minä kannan itse KAIKEN: teltoista lähtien.
> Oletettavasti syysreissunkin kamat mahtuvat helposti (rinkka on vasta
> tänä keväänä hankittu), koska juurikaan muuta varustetta ei tule lisää
> kuin lämpimämpi taukotakki. Talvella kamat laitetaan rinkan sijasta
ahkioon.
Jaaa vielä enemmän valehtelua ei paranna uskottavuuttasi. Tietysti
"telttakin" voi olla makuupussin suojapeite tyyliin Mumie, mutta....jos
vitsilinjalle ei lähetä, niin nää "kannan 2 viikon superreissun kamat 60
litran rosnan nysässäni ja yläosa jää tyhjäksi" ovat kyllä niin täyttä
pelleilyä viesti mielessä.
JOS siis oletamme, että mukana on:
- tavanomainen tunneliteltta absideineen (2-3 hengen)
- tuplatut makuualustat
- kunnollinen makuupussi
- sadevaatteet
- erinäköiset vaihtovaatteet, varakengät jne
- ruuat -olkoonkin vaikka pakastekuivatut, tilaa nekin vievät
- kaffit, sokerit, välipalat, keitin tykötarpeineen (trangia),
ruokailuvälineet, suunnistusvälineet, EA-välineet, "miljoonapussi"
(korjausvälineet jne), suunnistusvälineet, kamerat, kännykät et cetera
Niin on täyttä valehtelua väittää kyseisten vermeiden pakkautuvat 60 litran
rosnaan sinne kuuluisaan kortonkimiesten "alataskuun", joka Elovaaran
jakolaskutaidolla keskimäärin on 60/2 = 30 litraa. Jo pelkkä jokamiesluokan
teltta nappaa tosta noin 30-40% volyymeistä ja siihen päälle sitten
makuualustat ym. Tietysti jos ollaan pelkän uimapuvun kanssa "vaeltelemassa"
niin eihän siinä kyllä "vaihtovaatteet" juuri tilaa vie. Vaan kuinkahan
extremeolosuhteissa ollaan tundralla, jos pelkät bikini riittää säällä kuin
säällä?? Kuulostaa "vaellukselta" heinäkuussa Yyterin rannoilla lähinnä.
> Rinkan koko riippuu siis täysin omista tarpeista, varusteista ja
> mieltymyksistä. Minusta täällä kannattaisi kertoa vähän tarkemmin
> noista kun suosittelee/ei suosittele jollekin tietynlaista tai -kokoista
> rinkkaa.
Aivan, mutta varsin vähän sinä kerroit mistään mitään vaan leuhkit
vaeltelevasi 2 viikkoa jonkun päivärepun varassa. Et kertonut yöpymistapaa
etkä mitään muutakaan. Todennäköisesti hyppelet majalta toiselle lakanoiden
väliin ja syöt hotelleissa... "vaeltelua" toki sekin, muttei erävaeltelua.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Thaimaan Norppa"
> Hiihtovaelllukselle en putkirinkalla lähtisi, ellei nyt sitten ihan
> tasamaata ole.
Juu en minäkään. Hiihtele sinä vaan sen rosnasi kanssa, minä otan ahkioni.
> Katos, täällä on joku, joka vielä muistaa Gyrot. Sellaistakin tuli
> kokeiltua, kun en ymmärtänyt, miksi yksi sellaisen omistanut sälli ei
> pysynyt pystyssä hiihtoreissun vaativammissa maisemissa. Painopisteen
Juu, hiihtoreissupa se onkin selässäkantamisen tyypillinen sovellutus.
Kestävyyskommenttia en ole ennen kuullut, näyttääpä noita vieläkin olevan
liikenteessä.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Antti Asikainen"
>Jeps, tuo Independencehän se. Hyvät puolet käytettävyys,
>kannettavuus ja pomminkestävyys, huonot puolet paino. Sivutaskut ovat
>todella suuret ja alaosa aukeaa vetoketjulla.
>
>http://shop.lametayel.com/lametayel/images/items/061212.jpg
Taiwanilainen hökötyskö tuo on? Vai miksi myyntisaitti piti sieltä hakea?
>http://www.bergans.no/sider_eng/start.htm
Tuolta löytyi ihan asiallisen näköinen kantopeli
http://www.bergans.no/images/sekker/3800_large.jpg
Aki
> Anatomireppu "liimautuu" selkään eikä lepuutusmahdollisuutta esim. lonkan
> ja
> hartioiden vuorottelun välillä ole. Hikikin tulee, kun selän puoli ei
> pääse
> oikein hengittämään.
Omassa anatomicissani (Halti green 65)on alumiini tangot jäykistämässä
rakennetta ja jotka voi muotoilla oman selän mukaiseksi. Säätöjä löytyy
varmasti vähintään yhtä paljon kuin putkirinkasta. Kyllä anatominkin saa
säädettyä kokonaan lanteille tai hartioille tai siltä väliltä miten itsestä
tuntuu. Tuossa haltissa oleva keinulanne on ihan näppärä hankalissa
paikoissa liikuttaessa. Selkää pystyy taivuttaan sivuille eikä rinkka ahista
vastaan. Selän puolella olevat pehmusteet olivat muka jotain reikästä
antihiki ainetta mutta kyllä se selkä hikos ihan normaalisti niistä kohin
mistä reppu koski selkään..
Putkirinkoissa ja anatomeissa on molemmissa hyvät puolensa. Joku sanoi, että
kun aletaan pesukonetta köyttään rinkkaan niin putkirinkat pääsee
oikeuksiinsa, mutta taitaa olla siinä 20-25Kg se raja että kun se alkaa
ylittyyn niin anatomi ei enää riitä.. Tosin niitäkin on eri jäykkyyksisiä..
(vaihtaa vaikka ne alumiini kiskot ratakiskoihin.. :)
aki
Jukka-Göran von Fittenborg
"Aki"
> Omassa anatomicissani (Halti green 65)on alumiini tangot jäykistämässä
> rakennetta ja jotka voi muotoilla oman selän mukaiseksi. Säätöjä löytyy
> varmasti vähintään yhtä paljon kuin putkirinkasta. Kyllä anatominkin saa
> säädettyä kokonaan lanteille tai hartioille tai siltä väliltä miten
itsestä
> tuntuu.
No eihän tässä kukaan ole *edes* väittänyt, etteikö sitä kortsuu varmasti
saa säädeltyä. Kortsun heikko kohta on ihan muualla, mm. hengittävyydessä ja
painopisteen asettumisessa..
> Tuossa haltissa oleva keinulanne on ihan näppärä hankalissa
> paikoissa liikuttaessa. Selkää pystyy taivuttaan sivuille eikä rinkka
ahista
> vastaan.
Juu vuorikiipeilyssä ym. alpinevaeltelussa on hyvä vehje ja siihen tehtykin.
Itse en harrasta aivan noin korkealle suuntautuvaa vaeltelua vaan vaellan
Suomessa lähinä. Siten tarpeeton ja itseasiassa huono peli täkäläisiin
olosuhteisiin.
>Selän puolella olevat pehmusteet olivat muka jotain reikästä
> antihiki ainetta mutta kyllä se selkä hikos ihan normaalisti niistä kohin
> mistä reppu koski selkään..
Sehän on selvä.
> Putkirinkoissa ja anatomeissa on molemmissa hyvät puolensa. Joku sanoi,
että
> kun aletaan pesukonetta köyttään rinkkaan niin putkirinkat pääsee
> oikeuksiinsa, mutta taitaa olla siinä 20-25Kg se raja että kun se alkaa
> ylittyyn niin anatomi ei enää riitä.. Tosin niitäkin on eri
jäykkyyksisiä..
> (vaihtaa vaikka ne alumiini kiskot ratakiskoihin.. :)
20 kg taitaa mulla olla rinkka keveimmillään, mutta näinhän se yksikseen
kävelijällä usein on.
Thaimaan Norppa
"Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> kirjoitti
viestissä:mtZQe.257$5Q5...@read3.inet.fi...
>
> "Thaimaan Norppa"
>> Hiihtovaelllukselle en putkirinkalla lähtisi, ellei nyt sitten ihan
>> tasamaata ole.
>
> Juu en minäkään. Hiihtele sinä vaan sen rosnasi kanssa, minä otan ahkioni.
No yleensä on molemmat, ahkio sekä rinkka.
Neitiretket pelkällä ahkiolla on sitten erikseen, kun lapsia vedetään jäällä
ja juodaan välillä kuumaa mehua termarista.
vaar...@jippii.fi
Meikäläisen ehdotus:
Ruottiarmeijan rinkka 6 €, sadeviitta 2 € ,pakki 3 € ja makari 20
€.
Kesällä riitttää sammalvuode,talvella routamattoa 60x190 cm.
Puukko,tulitikut ja evääksi vanikkaa,kuivalihaa,muussia,korppuja ja
kahvitarpeet.
Näillä pärjää tosi sissi :)
Jukka-Göran von Fittenborg
<vaar...@jippii.fi>
>Puukko,tulitikut ja evääksi vanikkaa,kuivalihaa,muussia,korppuja ja
>kahvitarpeet.
>Näillä pärjää tosi sissi :)
Otetaan sissiltä kuitenkin pois vanikat, kuivaliha, muussi, korppu ja
kahvit.
Saat mukaan vähän kuparilankaa ja pari ongenkoukkua. Jos oikein kilttejä
ollaan, niin saat mukaan siimaa. Muuten sissi pärjää sillä mitä maastosta
löytyy. Kahvi on sivilisaation humpuuki keksintöjä, kuusenkerkistä keittelet
itselles makoisat teet. Väinönputkenjuuria pureksit, keräät puista luppoa
pakkiin ja valmistat höttöä itsellesi siitä. Proteiinit pyydät itse
ansalangalla ja ongella saat lisää, jos osaat.
Jäiskö tekemättä? :-)
Jukka-Göran von Fittenborg
"Thaimaan Norppa"
> No yleensä on molemmat, ahkio sekä rinkka.
Sarviksen muovipulkka ei ole kyllä mikään ahkio :-)
> Neitiretket pelkällä ahkiolla on sitten erikseen, kun lapsia vedetään
jäällä
> ja juodaan välillä kuumaa mehua termarista.
Johtuu vain siitä, ettet ole ahkiota nähnytkään.
Tosimies ei rinkkaa selkäänsä talvella ota. On paskapuhetta väittää, etteikö
muka haastetta löydy muuten riittävästi. Jos ei ahkion koko sulle riitä,
niin vaihdetaan perään vaikka hevosen reki. Taatusti rupee löytyyn hommaa
riittävästi Etelän Norpallekin.
Thaimaan Norppa
> Johtuu vain siitä, ettet ole ahkiota nähnytkään.
Viikonloppuna viimeksi kaksin kappalein, kun kävin autotallissa.
Fjellpulkenin Veteranin lisäksi siellä on yksi nyttemmin tarpeettomaksi
käynyt Fjellpulkenin lastenahkio, kun lapset ovat isompia. Jos jotakuta
kiinnostaa ostomielessä tuo lastenahkio tuulilasilla (muoviahan tuo) ja
kaatumaraudoilla, s-postia saa laittaa, poistaa vain osoitteesta
POISTA_ -elementin. Veteranin myynti/vaihto sopivaan Acapulkaan on myös
mahdollista, maksan tarvittaessa väliä.
Mutta jos sulla on Savotan Paljakka, niin sitten voidaan todella sanoa, että
et ole ahkiota nähnytkään.
> Tosimies ei rinkkaa selkäänsä talvella ota. On paskapuhetta väittää,
> etteikö
> muka haastetta löydy muuten riittävästi. Jos ei ahkion koko sulle riitä,
> niin vaihdetaan perään vaikka hevosen reki. Taatusti rupee löytyyn hommaa
> riittävästi Etelän Norpallekin.
No nämä väittämät kertovat tyhjentävästi siitä, ettet "tosimiesten"
reissulla ole ollut. Jos olisit, tietäisit, ettei kyse ole ahkion koosta,
tai tarkemmin sanottuna kuljetuskapasiteetista. Jottet jäisi ihmettelemään,
voin antaa vihjeeksi, että: a) sujuvamman etenemisen vuoksi on jossain
maasto-olosuhteissa eduksi, ettei kaikki paino ole ahkiossa. b) Tietyillä
reissuilla vedetään isommin kamaa perusleiriin, jonne pystytetään
teltat/tehdään lumiluolaa/whatever. Perusleiriltä jatketaan sitten rinkan
kanssa eteenpäin. c) Telluilla eteneminen ja laskeminen ei ole yhtä hauskaa,
jos ahkio on perässä.
Mutta kuka harrastaa mitäkin. Minä ainakin sain tyhjentävän käsityksen
talvireissuistasi, kyllä niillä pärjää putkirinkalla ja
Sarviksella/Paljakalla. Nuf said.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Thaimaan Norppa"
> tai tarkemmin sanottuna kuljetuskapasiteetista. Jottet jäisi
ihmettelemään,
> voin antaa vihjeeksi, että: a) sujuvamman etenemisen vuoksi on jossain
> maasto-olosuhteissa eduksi, ettei kaikki paino ole ahkiossa.
Nyhveröt ne painonjakoja tarttee.
>b) Tietyillä
> reissuilla vedetään isommin kamaa perusleiriin, jonne pystytetään
> teltat/tehdään lumiluolaa/whatever. Perusleiriltä jatketaan sitten rinkan
> kanssa eteenpäin.
Nynnyjen hommaa jättää ahkiot leiriin.
c) Telluilla eteneminen ja laskeminen ei ole yhtä hauskaa,
> jos ahkio on perässä.
Et vain osaa tekniikkaa tarpeeksi hyvin.
Janne Pyykkö
Onhan tätä nokittelua hauskakin seurata, kun ei ole vielä tappeluksi
mennyt, ja oikeata tietoakin välistä tihkuu.
Tuli mieleen arvon herroilta nimimerkeiltä Norppa ja Fittenborg
tiedustella mistäpä tiedätte, jottette kukaties jo tunne toisianne?
Olette vaikka Sarekissa kulkeneet kaveruksina pari päivää, iltaleirissä
on näytetty perhekuvat ja ylistetty jumalaista maisemaa.
Juu täytyy sanoa, etten ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää käyttää
nimimerkkiä. Ehkä siinä joku juju on?
Terveisin,
-Janne
PS. Sorry ei ollut asiaa. Yhden 8pv ahkioreissun pohjalta olen ihan
aloittelija teihin verrattuna.
Samu Wikstedt
>
>
> Juu täytyy sanoa, etten ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää käyttää
> nimimerkkiä. Ehkä siinä joku juju on?
Katsos kun on siellä leiritulilla istunut hiljaa nyökytellen kun kaveri
on puhunut varusteista ja nyt sitten vasta uskaltaa nimimerkin takaa
olla kova jätkä ja kertoa kaikille mikä on absoluuttinen totuus...
--
Samu Wikstedt +358(0)50-4869184
samu.wikstedt (at) saunalahti.fi
-vita est bios-
Thaimaan Norppa
>
> "Thaimaan Norppa"
>> tai tarkemmin sanottuna kuljetuskapasiteetista. Jottet jäisi
> ihmettelemään,
>> voin antaa vihjeeksi, että: a) sujuvamman etenemisen vuoksi on jossain
>> maasto-olosuhteissa eduksi, ettei kaikki paino ole ahkiossa.
> Nyhveröt ne painonjakoja tarttee.
Toi on kyllä totta, tai sitten täytyy olla ämmä.
http://3mousquetons.free.fr/photos/Photos/pauline_pulka.jpg
Alan syömään protskupirtelöitä ja käymään punttikuurilla.
>>b) Tietyillä
>> reissuilla vedetään isommin kamaa perusleiriin, jonne pystytetään
>> teltat/tehdään lumiluolaa/whatever. Perusleiriltä jatketaan sitten rinkan
>> kanssa eteenpäin.
> Nynnyjen hommaa jättää ahkiot leiriin.
Tääkin on totta, alan syömään lisää protskupirtelöitä ja käymään
punttikuurilla ja kehoittaa kavereitakin samaan.
>> c) Telluilla eteneminen ja laskeminen ei ole yhtä hauskaa,
>> jos ahkio on perässä.
>
> Et vain osaa tekniikkaa tarpeeksi hyvin.
No perhana, ei kai muuta voi olettaa, kun vaihdoin telluihin vasta vuonna
89. Mutta onneksi tässä on vielä aikaa opetella. Sä Der Eräalte tuut varmaan
kokeneena opastamaan ahkiolaskemisen salat?
Thaimaan Norppa
>
> "Thaimaan Norppa"
>> tai tarkemmin sanottuna kuljetuskapasiteetista. Jottet jäisi
> ihmettelemään,
>> voin antaa vihjeeksi, että: a) sujuvamman etenemisen vuoksi on jossain
>> maasto-olosuhteissa eduksi, ettei kaikki paino ole ahkiossa.
> Nyhveröt ne painonjakoja tarttee.
Toi on kyllä totta, tai sitten täytyy olla ämmä.
http://3mousquetons.free.fr/photos/Photos/pauline_pulka.jpg
Alan syömään protskupirtelöitä ja käymään punttikuurilla.
>>b) Tietyillä
>> reissuilla vedetään isommin kamaa perusleiriin, jonne pystytetään
>> teltat/tehdään lumiluolaa/whatever. Perusleiriltä jatketaan sitten rinkan
>> kanssa eteenpäin.
> Nynnyjen hommaa jättää ahkiot leiriin.
Tääkin on totta, alan syömään lisää protskupirtelöitä ja käymään
punttikuurilla ja kehoittaa kavereitakin samaan.
>> c) Telluilla eteneminen ja laskeminen ei ole yhtä hauskaa,
>> jos ahkio on perässä.
>
> Et vain osaa tekniikkaa tarpeeksi hyvin.
No perhana, ei kai muuta voi olettaa, kun vaihdoin telluihin vasta vuonna
89. Mutta onneksi tässä on vielä aikaa opetella. Sä Der Eräalte tuut varmaan
kokeneena opastamaan ahkiolaskemisen salat?
--
Tero Ahlqvist
"Thaimaan Norppa" <POISTA_ro...@pp.inet.fi.invalid> wrote in message
news:sbzRe.97$tL3...@read3.inet.fi...
> Fjellpulkenin Veteranin lisäksi siellä on yksi nyttemmin tarpeettomaksi
> käynyt Fjellpulkenin lastenahkio, kun lapset ovat isompia. Jos jotakuta
> kiinnostaa ostomielessä tuo lastenahkio tuulilasilla (muoviahan tuo) ja
> kaatumaraudoilla, s-postia saa laittaa, poistaa vain osoitteesta
> POISTA_ -elementin.
Joskus olen Fjellpulkenin lastenahkiota miettinyt. Mietin myös
sähköpostiosoitettasi, joka huolimatta POISTA_elementin poistosta
päättyy silti .invalid, eli tuskin tulee viesti perille.
Pitäiskö tähän sanoa "pidä tunkkisi", vai kysyä mitähän tuo
pulkkeni maksaisi? Uutena se on aika suolaisen hintainen, ja
freeheelsin tarjoushintakin (45% alle ovhin) jäi kipurajan
yläpuolelle...
-Tero-
Thaimaan Norppa
"Tero Ahlqvist" <tero.a...@eiroskaa.nokia.com.invalid> kirjoitti
viestissä:J3DRe.7900$_k2.1...@news2.nokia.com...
> Joskus olen Fjellpulkenin lastenahkiota miettinyt. Mietin myös
> sähköpostiosoitettasi, joka huolimatta POISTA_elementin poistosta
> päättyy silti .invalid, eli tuskin tulee viesti perille.
>
> Pitäiskö tähän sanoa "pidä tunkkisi", vai kysyä mitähän tuo
> pulkkeni maksaisi? Uutena se on aika suolaisen hintainen, ja
> freeheelsin tarjoushintakin (45% alle ovhin) jäi kipurajan
> yläpuolelle...
Olet oikeassa, tuo .invalid-pääte pitää myös poistaa.
Suurta pakkoa ei tuosta ahkiosta ole päästä eroon, mutta laita meiliä jos
tunkki kiinnostaa.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Samu Wikstedt"
> Katsos kun on siellä leiritulilla istunut hiljaa nyökytellen kun kaveri
> on puhunut varusteista ja nyt sitten vasta uskaltaa nimimerkin takaa
> olla kova jätkä ja kertoa kaikille mikä on absoluuttinen totuus...
Juuri noin. Mukava naureskella salaa partaansa, että toi Norppa on niin
saatanan heikko jätkä ettei meinaa vaelluksilla perässä pysyä vaikka mulla
on se ahkio ja hänen sarvis-pulkka *molemmat* vedossa.
Et kai sinä omalla nimelläsi täällä resua?
Jukka-Göran von Fittenborg
"Thaimaan Norppa"
> 89. Mutta onneksi tässä on vielä aikaa opetella. Sä Der Eräalte tuut
varmaan
> kokeneena opastamaan ahkiolaskemisen salat?
Jos sä olet se mimmi tossa kuvassa sen Sarvis-pulkan kanssa, niin mikä
ettei.
Olen ollut suksilla vaan nelivuotiaasta lähtien (siis salkku ja
tellusuksilla)
Thaimaan Norppa
>
>> "Thaimaan Norppa"
>> kokeneena opastamaan ahkiolaskemisen salat?
>
> Jos sä olet se mimmi tossa kuvassa sen Sarvis-pulkan kanssa, niin mikä
> ettei.
No pahus en ole, jääkö nyt hyvät opit hukkaan? Pauline vetää tossa muuten
pulkkaa kohti Denalin perusleiriä, jatkuvaan ylämäkeen ei tarvitse ahkiota,
tai edes aisoja, mikä aisankannattajille tiedoksi.
Mutta Pauline onkin raju mimmi, tuskin se neuvoja kaipaa. Me muut sinun
mielestäsi nössöt, jotka siis liikumme rinkan _ja_ ahkion kanssa,
tarvittaisiin oikean erägurun opastusta kiireemmin. Jos et minua viitsi
neuvoa, niin LJK-killan nössöt nyt ainakin ilahtuisivat oikeasta
totuudestasi. Ristus, joku niistä näyttää hiihtävän jopa putkirinkan kanssa
otsikkokuvassa: http://www.saunalahti.fi/gronlant/galleria/kuvat.html
> Olen ollut suksilla vaan nelivuotiaasta lähtien (siis salkku ja
> tellusuksilla)
No tämäpä on _todella_ mielenkiintoista, ottaen huomioon telemarkhiihdon
uusrenessanssin lyhyen historian maassamme, nelivuotiaana telemarkhiihdon
aloittaneita ja aikuisikään ehtineitä ei montaa ole. Minä vuonna aloitit?
Jukka-Göran von Fittenborg
"Thaimaan Norppa"
> No pahus en ole, jääkö nyt hyvät opit hukkaan?
Ei varmasti, mutta oppitunnin aihetta voidaan vaihtaa ;-)
>Pauline vetää tossa muuten
> pulkkaa kohti Denalin perusleiriä, jatkuvaan ylämäkeen ei tarvitse
ahkiota,
Arvatenkin sinun sarvis-pulkkaasi. Missä sinä muuten olet? Oletko se
kärpäsenkakan kokoinen simahtanut piste siellä horisontissa, kaukana
Paulinen perässä tulossa?
> Mutta Pauline onkin raju mimmi, tuskin se neuvoja kaipaa.
Paulinella on selvästi aisanpuutetta kuvassa.
>Jos et minua viitsi
> neuvoa, niin LJK-killan nössöt nyt ainakin ilahtuisivat oikeasta
Mitäs sinulla on LJK:ta vastan?
> totuudestasi. Ristus, joku niistä näyttää hiihtävän jopa putkirinkan
kanssa
> otsikkokuvassa: http://www.saunalahti.fi/gronlant/galleria/kuvat.html
Eikä vain mikä tahansa putkirinkka vaan Savotta LJK-putkirinkan kanssa ;-)
> No tämäpä on _todella_ mielenkiintoista, ottaen huomioon telemarkhiihdon
> uusrenessanssin lyhyen historian maassamme, nelivuotiaana telemarkhiihdon
> aloittaneita ja aikuisikään ehtineitä ei montaa ole. Minä vuonna aloitit?
Telemark hiihtoa nyt on harrastettu vaikka kuinka pitkään. Se, että ethelän
jupit ovat siitä kuulleet vasta 1980-luvulla ei merkkaa mitään.
Aloitin riittävän ajoissa.
Thaimaan Norppa
"Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> kirjoitti
> Missä sinä muuten olet? Oletko se
> kärpäsenkakan kokoinen simahtanut piste siellä horisontissa, kaukana
> Paulinen perässä tulossa?
Kuvan ottoaikana toukokuussa 2003 muistaakseni Helsingissä.
>>Jos et minua viitsi
>> neuvoa, niin LJK-killan nössöt nyt ainakin ilahtuisivat oikeasta
>
> Mitäs sinulla on LJK:ta vastan?
Ei mitään. Sinä taas olit sitä mieltä, että nössöillä on ahkio _ja_ rinkka.
Mees nyt sitten niitä nössöjä valistamaan.
>> totuudestasi. Ristus, joku niistä näyttää hiihtävän jopa putkirinkan
> kanssa
>> otsikkokuvassa: http://www.saunalahti.fi/gronlant/galleria/kuvat.html
>
> Eikä vain mikä tahansa putkirinkka vaan Savotta LJK-putkirinkan kanssa ;-)
Eräketun faktat taas hukassa? Savotan LJK-rinkassa ei ole yläkaarta.
>> No tämäpä on _todella_ mielenkiintoista, ottaen huomioon telemarkhiihdon
>> uusrenessanssin lyhyen historian maassamme, nelivuotiaana telemarkhiihdon
>> aloittaneita ja aikuisikään ehtineitä ei montaa ole. Minä vuonna aloitit?
>
> Telemark hiihtoa nyt on harrastettu vaikka kuinka pitkään. Se, että
> ethelän
> jupit ovat siitä kuulleet vasta 1980-luvulla ei merkkaa mitään.
Puhuinkin lähinnä telemarkin uusrenessanssista. Ihan vaan triviaalista
mielenkiinnosta olisin kysynyt, mistä sai lapset (nelivuotiaana ja vähän
vanhempana) ennen tellusuksensa ja -mononsa, mutta se jäänee vastaamatta,
kuten se, minä vuonna olit 4-vuotias.
> Aloitin riittävän ajoissa.
Tuon nyt voisi sanoa Suomen maassa korkeintaan A-J Tiitola, tai joku
Antti-Jussin lapsista, mutta ne ovat varmaan sitten niitä mainitsemiasi
ethelän juppeja.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Thaimaan Norppa"
> Ei mitään. Sinä taas olit sitä mieltä, että nössöillä on ahkio _ja_
rinkka.
> Mees nyt sitten niitä nössöjä valistamaan.
LJK kantaa tuossa kuvassa norppien rinkkoja. Ei siinä sen kummempaa
dramatiikkaa ole.
Itseähän meinasit jättää ahkion jorpakkoon ja lähteä sen kortonkireppusi
kanssa karkuun.
> Eräketun faktat taas hukassa? Savotan LJK-rinkassa ei ole yläkaarta.
Katsopas nyt tarkemmin niitä muitakin kantamuksia eikä vain sitä yhtä
906:sta.
> Puhuinkin lähinnä telemarkin uusrenessanssista. Ihan vaan triviaalista
> mielenkiinnosta olisin kysynyt, mistä sai lapset (nelivuotiaana ja vähän
> vanhempana) ennen tellusuksensa ja -mononsa, mutta se jäänee vastaamatta,
> kuten se, minä vuonna olit 4-vuotias.
Noorjastahan niitä saa. Eikä tartte edes Telemarkin maakunnasta lähteä
hakemaan. On niitä kyllä saanut Ruotsistakin. Eikä tellussa olennaista ole
suksi vaan side ja tekniikka.
> Tuon nyt voisi sanoa Suomen maassa korkeintaan A-J Tiitola, tai joku
> Antti-Jussin lapsista, mutta ne ovat varmaan sitten niitä mainitsemiasi
> ethelän juppeja.
Ethlän pojilla näkee yleensä tekniikasta, että kautta rajoittaa 2 kk
talvi,joka sekin on puolet loskassa paahtamista ja toisaalta pitkät matkat
(jos nyt puhutaan siitä Sakka-Suomen helmestä, Hell-Sink kaupungista)
sellaisiin paikkoihin, joissa maan pinnanmuodostus on riittävän kuperaa.
Muuten ihan hyvä mutta jostain syystä Stenmarkit ja Palanderit eivät tuppaa
tulemaan Vandalian kaupungista :-)
Tero Sinkkonen
>> Eräketun faktat taas hukassa? Savotan LJK-rinkassa ei ole yläkaarta.
Mulla muuten on LJK:ssa yläkaari - hemmetin hyvä ja vahva kone koko värkki.
TS
Thaimaan Norppa
> "Thaimaan Norppa"
>> Ei mitään. Sinä taas olit sitä mieltä, että nössöillä on ahkio _ja_
> rinkka. Mees nyt sitten niitä nössöjä valistamaan.
>
> LJK kantaa tuossa kuvassa norppien rinkkoja. Ei siinä sen kummempaa
> dramatiikkaa ole.
Jaha, nyt ovat nössöiksi kuvaamasi LJK-killan kaverit muuttuneet jo sitten
sherpoiksi.
>> Eräketun faktat taas hukassa? Savotan LJK-rinkassa ei ole yläkaarta.
>
> Katsopas nyt tarkemmin niitä muitakin kantamuksia eikä vain sitä yhtä
> 906:sta.
Sinullapa on tarkat silmät, kun erotat kuvasta jo mallinkin muista
mahdollisista vaihtoehdoista. Kun sinulla on niin tarkat silmät, kerro
vielä, onko kyseessä sama Savotan malli 906, josta Retki-lehden vertailussa
numerossa 4/2001 todettiin jotakuinkin seuraavasti: "...on pakko todeta että
vanha ja hyvä, rinkkojen rinkka (Savotta 906), on jäänyt uutuuksien
jalkoihin. Enää ei ole kysymys anatomic-rinkkoja suosivasta muoti-ilmiöstä
vaan niiden kehittymisestä. Putkirunkoiselle on varmasti tilaus ja tarve
mutta uusiutumista tarvitaan. Savotta 906 joutui taipumaan
anatomic-haastajille...". Ja onko peräti sama 906-rinkka, joka samaisessa
vertailussa hajosi, mutta korjattuna?
Kannattaako sitten Retki-lehden vertailuja ottaa vakavasti, on toinen asia,
siellähän on toimituskunnassa joku Kari Suomela, yksi näitä Jukka-Göranin
nössöiksi kehumia Grönlannissa sunnuntaihiihtäneitä LJK-kiltalaisia.
Sherpojen muiden rinkkojen _varman_ malliarvioinnin jätän teille
tarkkanäköisille, sillä silmäni eivät ole harjaantuneet maantiellä
vastaantulevien autojen rengaskokomerkintöjen seuraamisesta.
>> Puhuinkin lähinnä telemarkin uusrenessanssista. Ihan vaan triviaalista
>> mielenkiinnosta olisin kysynyt, mistä sai lapset (nelivuotiaana ja vähän
>> vanhempana) ennen tellusuksensa ja -mononsa, mutta se jäänee vastaamatta,
>> kuten se, minä vuonna olit 4-vuotias.
>
> Noorjastahan niitä saa. Eikä tartte edes Telemarkin maakunnasta lähteä
> hakemaan. On niitä kyllä saanut Ruotsistakin. Eikä tellussa olennaista ole
> suksi vaan side ja tekniikka.
Kyllä minulla on jonkinnäköinen käsitys, mitä _nyt_ saa ja mistä, olipa se
sitten Fenno-Skandinaviasta, USAsta, tai vaikkapa nettikaupoista à la
http://www.telemark-pyrenees.com/ .
Minua vaan kiinnostaa, mistä sinulle ne saatiin ennen 80-lukua, tai
80-luvulla, kun edes 90-luvulla ei ollut tarjontaa mm. _kunnollisten_
suksien ja monojen suhteen lapsilleni, ei Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, tai
USAssa. Klassista kärkisidettä on taas ollut saatavissa pitkään, sen suhteen
ongelmaa ei ollut, mm. Rottefellalta oli 80-luvun lopulla valittavaksi
saakka.
Siteen rooli ei perinteisessä telemarkissa ole oleellinen lukuun ottamatta
shalom-laskettelijan näkökulmasta mullistavaa elementtiä, vapaata
kantapäätä. Side ei Sondre Norheimin aikanakaan ollut kovin kummoinen
aparaatti - elämä taisikin olla yhtä hässäkkää.
(Lasku-)tekniikka on olennaista kaikille lajeille, olipa alla lauta,
laskettelu-, tai telemarksukset. Laskutekniikan oppimista ja taitojen
kehittymistä (alkeiden jälkeen) edesauttaa lasta tai aikuista, että alla on
tarkoitukseen sopivat välineet, eikä esim. pätkä kakkosnelosta.
Mutta kerro toki vihdoin, mistä sinulle nelivuotiaana löytyi telluvehkeet?
Voisi olla kiinnostavaa kysyä myös, kuka sinua opetti, mutta arvatenkin olet
ollut autodidakti telemarkin suurmestari jo ennen viisivuotispäiviäsi.
>> Tuon nyt voisi sanoa Suomen maassa korkeintaan A-J Tiitola, tai joku
>> Antti-Jussin lapsista, mutta ne ovat varmaan sitten niitä mainitsemiasi
>> ethelän juppeja.
>
> Ethlän pojilla näkee yleensä tekniikasta, että kautta rajoittaa 2 kk
> talvi,joka sekin on puolet loskassa paahtamista ja toisaalta pitkät matkat
> (jos nyt puhutaan siitä Sakka-Suomen helmestä, Hell-Sink kaupungista)
> sellaisiin paikkoihin, joissa maan pinnanmuodostus on riittävän kuperaa.
> Muuten ihan hyvä mutta jostain syystä Stenmarkit ja Palanderit eivät
> tuppaa
> tulemaan Vandalian kaupungista :-)
Henkilö, joka ilmiselvästi ei tiedä, kuka Antti-Jussi Tiitola on, ei: a)
tunne telemarkin suomalaista historiaa, b) ei ole aloittanut
telemarkharrastusta (sellaisena kun telemarkhiihto käsitetään) ennen
80-lukua eikä todennäköisesti juuri sen jälkeenkään, c) ei ilmeisesti edes
seuraa mediaa, joissa (suomalaista) telemarkia on käsitelty, d)
puhumattakaan siitä, että tietäisi edes, mistä A-J on kotoisin, jne.
Mainitsemastasi Helsinki-Muu Suomi -asetelmasta, en oikein ymmärrä mitä
sillä on tässä tekemistä. Ellei sitten yhtä paljon, kuin Sinulla ja
telemarkilla?
Thaimaan Norppa
"Tero Sinkkonen" <erar...@poista.kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:dfbgkd$1hj$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> >
>>> Eräketun faktat taas hukassa? Savotan LJK-rinkassa ei ole yläkaarta.
>
> Mulla muuten on LJK:ssa yläkaari - hemmetin hyvä ja vahva kone koko
> värkki.
Tämä oli varmaan mulle tarkoitettu. Korjataan: vakiona LJK-rinkassa ei ole
yläkaarta. Sen voi ostaa, teettää, jne.
Lauri Raittila
> Putkirinkkojen k=E4ytt=E4jien m=E4=E4r=E4 v=E4henee koko ajan, mihin
> on syyns=E4 - rosna on monissa tapauksissa parempi kantaa.
Mihin taas on syynä se että putkirinkka == Savotta ajattelu. Savotalla
ilmeisesti on lopetettu tuotekehitys, tai sitten ideat vaan on loppu.
Liivikanto oli uutuus, joka nosti kannettavuuden hetkellisesti lähelle
rosnia, mutta sen kehittämisestä taitaa olla jo aika kauan, eikä
*liivi*kanto ideaa kovin pitkälle ole viety... (en ole kyllä kokeillut
tositilanteessa kummankaan tyypin kaupallisia toteutuksia viimeiseen 10
vuoteen, sen sijaan lukemattomia on tullut testailtua kaupoista ideoita
hakiessa.)
Hyvää putkirinkkaa kantaa yhtä hyvin kuin hyvää rosnaa, mutta rosna
painaa hieman enemmän ja on kuumempi kantaa.
Jollain vajaan 100 euron panoksella tekee hyvän putkirinkan, teko vaan ei
ole ihan yksinkertaista. Itsellä on menossa versio 2.5, ja vielä on
kehiteltävää...
Savotan rinkoissa ainut edes jokseenkin kilpailykykyinen osa alue on
kestävyys, eikä sekään mikään ylivertainen ole. Muita
kaupallisia putkirinkkoja en ole kokeillut.
Putkirinkka on helpompi pakata, jos pusseja ei ole tehty Savotan tyyliin
mahdollisimman epäkäytännöllisiksi.
Putkirinkka myös soveltuu paremmin tyhjänä tai ylipakattuna
kannettavaksi.
--
Lauri Raittila <http://www.iki.fi/lr> <http://www.iki.fi/zwak/fonts>
Jukka-Göran von Fittenborg
"Thaimaan Norppa"
> Jaha, nyt ovat nössöiksi kuvaamasi LJK-killan kaverit muuttuneet jo sitten
> sherpoiksi.
Sinä olet nössö. En kai minä itteeni rupee nössöksi haukkumaan.
> Sinullapa on tarkat silmät, kun erotat kuvasta jo mallinkin muista
> mahdollisista vaihtoehdoista.
Joku se on tuon kuvankin ottanut.
> vielä, onko kyseessä sama Savotan malli 906, josta Retki-lehden
vertailussa
> numerossa 4/2001 todettiin jotakuinkin seuraavasti: "...on pakko todeta
että
> vanha ja hyvä, rinkkojen rinkka (Savotta 906), on jäänyt uutuuksien
Lasten Mehuretki-lehti vaikuttais parin numeron perusteella olevan ethelän
jupeille tehty pjornolehti kiiltävälle paperille.
> Kannattaako sitten Retki-lehden vertailuja ottaa vakavasti, on toinen
asia,
Yleensä ei, ellei suunnittele mehuretkeä.
> siellähän on toimituskunnassa joku Kari Suomela, yksi näitä Jukka-Göranin
> nössöiksi kehumia Grönlannissa sunnuntaihiihtäneitä LJK-kiltalaisia.
Sepä se yksi nälissään oleva ex-laskuvarjojääkäri lehdestä erinomaisen
tekeekin. Nyt on vain niin, että Suomelakin kirjoittaa sitä, mikä menee
kaupaksi ja mehuretken lukijoille menee kaupaksi se, kun kirjoittaa
kauniisti juppien sydäntä lähellä olevista asioista.
> Minua vaan kiinnostaa, mistä sinulle ne saatiin ennen 80-lukua, tai
> 80-luvulla, kun edes 90-luvulla ei ollut tarjontaa mm. _kunnollisten_
> suksien ja monojen suhteen lapsilleni, ei Suomessa, Norjassa, Ruotsissa,
tai
> USAssa.
Kaupassa niitä kuule ihan myytiin ja olkoot kunnollisia tai ei, niin alas
niillä päästiin senkin onneton viisastelija. Olisit itsekin aloittanut vähän
aiemmin vaikka vähän vähemmän täydellisillä suksilla, niin ei tarttis noin
ruikuttaa.
> kantapäätä. Side ei Sondre Norheimin aikanakaan ollut kovin kummoinen
> aparaatti - elämä taisikin olla yhtä hässäkkää.
Juu eihän noi kummoiset siihen aikaan olleet - ei edes sukset, mutta jos
Sondre olisi ollut samanlainen ruikuttaja kuin sinä, niin laskematta olisi
jäätnyt noilla suksilla http://www.sondrenorheim.com/images2/U16c.jpg
> (Lasku-)tekniikka on olennaista kaikille lajeille, olipa alla lauta,
> laskettelu-, tai telemarksukset. Laskutekniikan oppimista ja taitojen
> kehittymistä (alkeiden jälkeen) edesauttaa lasta tai aikuista, että alla
on
> tarkoitukseen sopivat välineet, eikä esim. pätkä kakkosnelosta.
Mikä on viisastelusi tarkoitus? Että olisi pitänyt odottaa lajiharrastuksen
aloittamisessa 90-lukua, kun mukamas ei ollut "kunnollisia välineitä"
saatavissa?
Se on totta, että välineet ja vehkeet ovat erilaisia, mutta entä sitten?
Nykypäivän mittapuulla edes joku 50-luvun auto ei ole "kunnollinen", mutta
silläkin vaan on porukka reissunsa hoitanut eikä jäänyt odottamaan vuotta
2005.
> Mutta kerro toki vihdoin, mistä sinulle nelivuotiaana löytyi telluvehkeet?
Nelivuotias ei kauheasti kelaa, mistä tavarat tulee, ne vaan jonkun aikuisen
fixaamina tulee nenän alle ja sen jälkeen niitä vaan käytetään. Olettaisin,
että vehkeet olivat jonkinsortin kaupasta tai olisko ollu vaikka suoraan
joltain tehtaalta tai suksimaakarilta. Isällä oli kontakteja ympäri Norjaa.
> Voisi olla kiinnostavaa kysyä myös, kuka sinua opetti, mutta arvatenkin
olet
> ollut autodidakti telemarkin suurmestari jo ennen viisivuotispäiviäsi.
Minua opettivat norjaa puhuvat anorakkimiehet. Muita kysymyksiä.
> Henkilö, joka ilmiselvästi ei tiedä, kuka Antti-Jussi Tiitola on, ei: a)
> tunne telemarkin suomalaista historiaa, b) ei ole aloittanut
Antti-Jussi Tiitola? Who cares? Millä lihaksillä kyseinen feeble on muka
kirjoittanut telemarkin suomalaisen historian? Aika mahtipontinen väite!
Ehkä kyseinen maestro on kiinnostava Ethelä Suomessa. Pohjois-Suomessa ja
kivenheiton päässä Norjasta kukaan ei voisi välittää asiasta vähempää mitä
joku ethelän pelle asiasta meuhkaa. Telemarkin vääntäjiä täällä on varmasti
nähty enemmän kuin siellä!
> Mainitsemastasi Helsinki-Muu Suomi -asetelmasta, en oikein ymmärrä mitä
> sillä on tässä tekemistä. Ellei sitten yhtä paljon, kuin Sinulla ja
Se mikä Helsigissä on voinut joskus 70-luvulla olla uutuutta ei välttämättä
ole uutta Norjassa asuneelle tai vaikka kyseisessä maassa kusella
käväiseelle. En ole edes mitenkään kummallinen tapaus, tunnen muitakin jotka
ovat osaanneet telemarkia kauan ennen kuin Ethelän jupit tajusivat, että
"kato vaan sitä voipi noinkin mäkeä tulla alas". Sitäpaitsi Ruotsissa
osaajia on ollut pitkään, ovathan kyseiset veljeskansat tiivissä
vuorovaikutuksessa keskenään varsinkin tunturiseuduilla. Täytyy olla kyllä
henkisesti aika rajoittunut, jos kuvittelee yksittäisen hiihtotyylin tuleen
Suomeen yksittäisen messiiaan mukana. No ok. kyseinen messias teki sen
kuuluisaksi Suomessa, mutta ei toki ollut ensimmäinen millään muotoa. Sen
tohdin suoraan sanoa tarkistamatta mistään. Jo 1920-luvulla Pallasta testasi
pari telemarkin taitajaa. Sotien aikaan ruotsalaiset kouluttivat
norjalaisten avustuksella suuria määriä "tunturijääkäreitä", jotka kaikki
osasivat tekniikan (ja veivät taidot mukanaan siviiliin) Osa noista
norjalaisista oli kveenejä, jotka puolestaan ovat oikeasti suomalaisia.
Joten mistä aloitetaan telemarkin suomalainen historia? Siitäkö kun telemark
vihdoin saapui Helssinkiin? :-)
Jukka-Göran von Fittenborg
"Lauri Raittila"
> Mihin taas on syynä se että putkirinkka == Savotta ajattelu. Savotalla
> ilmeisesti on lopetettu tuotekehitys, tai sitten ideat vaan on loppu.
Tai sitten ei kannata tai ei tarvitse.
> kestävyys, eikä sekään mikään ylivertainen ole. Muita
> kaupallisia putkirinkkoja en ole kokeillut.
Jaa mitäs muita niitä sitten on?
> Putkirinkka on helpompi pakata, jos pusseja ei ole tehty Savotan tyyliin
> mahdollisimman epäkäytännöllisiksi.
Vaan on tehty miten?
>Putkirinkka myös soveltuu paremmin tyhjänä tai ylipakattuna
> kannettavaksi.
Samaa mieltä tuosta. Ja varmaan monesta muustakin, kunhan osaat vaan
täsmentää ajatuksiasi.
Savotan vehkeissä on toki parannettavaa, mutta kyllä ne silti useimmat
rosnat hakkaa. Kannettavuudesta en osaa moittia, mulla ainakin kyseiset
pelit istuvat selkään todella hyvin.
Lauri Raittila
>
> "Lauri Raittila"
> > Mihin taas on syynä se että putkirinkka == Savotta ajattelu. Savotalla
> > ilmeisesti on lopetettu tuotekehitys, tai sitten ideat vaan on loppu.
>
> Tai sitten ei kannata tai ei tarvitse.
Mun mielestä putkirinkkaa on paljon helpompi kehittää kuin rosnaa, kun
osat ei ole niin riippuvaisia toisistaan.
> > kestävyys, eikä sekään mikään ylivertainen ole. Muita
> > kaupallisia putkirinkkoja en ole kokeillut.
>
> Jaa mitäs muita niitä sitten on?
Fjell-Revenillä (muistaakseni) on joku uudempikin, jossa on satularepun
tyyppiset putket (ehkä parempi painopiste, mutta lantiovyö ei liiku
lantion mukaan edes Savotan vertaa, luulen, ja painoakin lienee enemmän),
ja jollain ruotsalaisella (Haglöfs?) merkillä on joku jossa kehikko on
jotain muovia, siinä kantojärjestelmä näytti tyypilliseltä. Muita en ole
nähnyt, paitsi jotain ikiaikaisia.
> > Putkirinkka on helpompi pakata, jos pusseja ei ole tehty Savotan tyyliin
> > mahdollisimman epäkäytännöllisiksi.
>
> Vaan on tehty miten?
Niin että alapussiin pääsee käsiksi kunnolla (suorat vetoketjut ei toimi
kovin hyvin, ihan sama miten päin ne on). Mulla on kaksi puoliympyräistä
aukkoa sivuilla, saisivat tosin olla vielä vähän U mallisia, niin olisi
vielä helpompi
Yläpussi nyt vielä menettelee, tosin parempikin voisi olla, kansi +
lumilukko on hankala, erityisesti malleissa joissa ne perinteiset metalli
kitkalukot, jotka poikkeuksetta löystyy ajan mittaan.
(Sivu)taskuja saisi olla enempi, ja niihin olisi hyvä päästä muualtakin
kuin ylhäältä (nykymallissa taitaa olla sivuvetoketjuakin, mutta se ei
paljon auta jos pussi on yhtä palaa - pienemmät romut tuppaa tippumaan
luukkua avatessa)
Kun pusseihin pääsisi käsiksi yhtä hyvin tai paremmin kuin rosnissa, niin
putkirinkan ylivertainen ulkopakattavuus ratkaisee. Rosnaan jonkun teltan
tunkeminen on melko ikävää...
Mulla on vielä keskipussikin, syntyi puolivahingossa (rinkka menee
keskeltä kahtia). Toteutus ontuu tällä hetkellä, mutta v.3ssa koetan
miettiä senkin paremmin. Voisi olla hyvä paikka tunkea makuupussi.
> Savotan vehkeissä on toki parannettavaa, mutta kyllä ne silti useimmat
> rosnat hakkaa. Kannettavuudesta en osaa moittia, mulla ainakin kyseiset
> pelit istuvat selkään todella hyvin.
Selkään istuminen on kaikissa nykyrinkoissa ihan hyvä, niin kauan kun
seisoo paikallaan. Sitten kun alkaa kävellä tai juosta niin johan löytyy
ongelmia.
Thaimaan Norppa
>
> "Thaimaan Norppa"
>> Jaha, nyt ovat nössöiksi kuvaamasi LJK-killan kaverit muuttuneet jo
>> sitten
>> sherpoiksi.
>
> Sinä olet nössö. En kai minä itteeni rupee nössöksi haukkumaan.
Yhyy, no etpä tietenkään.
>> Sinullapa on tarkat silmät, kun erotat kuvasta jo mallinkin muista
>> mahdollisista vaihtoehdoista.
>
> Joku se on tuon kuvankin ottanut.
Joo, oletettavasti joku näistä nössöiksi sherpoiksi kehumistasi.
> Lasten Mehuretki-lehti vaikuttais parin numeron perusteella olevan ethelän
> jupeille tehty pjornolehti kiiltävälle paperille.
>> Kannattaako sitten Retki-lehden vertailuja ottaa vakavasti, on toinen
> asia,
> Yleensä ei, ellei suunnittele mehuretkeä.
Vaikuttaisi sitten olevan sinulle sopivaa lukemista.
>> siellähän on toimituskunnassa joku Kari Suomela, yksi näitä Jukka-Göranin
>> nössöiksi kehumia Grönlannissa sunnuntaihiihtäneitä LJK-kiltalaisia.
>
> Sepä se yksi nälissään oleva ex-laskuvarjojääkäri lehdestä erinomaisen
> tekeekin. Nyt on vain niin, että Suomelakin kirjoittaa sitä, mikä menee
> kaupaksi ja mehuretken lukijoille menee kaupaksi se, kun kirjoittaa
> kauniisti juppien sydäntä lähellä olevista asioista.
Mitä minulle nillität? Kirjoita totuutesi Suomelalle Retku-lehteen, tai
vaikka Julkisen sanan neuvostolle. Jos ei auta, valita äidillesi.
>> Minua vaan kiinnostaa, mistä sinulle ne saatiin ennen 80-lukua, tai
>> 80-luvulla, kun edes 90-luvulla ei ollut tarjontaa mm. _kunnollisten_
>> suksien ja monojen suhteen lapsilleni, ei Suomessa, Norjassa, Ruotsissa,
> tai
>> USAssa.
>
> Kaupassa niitä kuule ihan myytiin ja olkoot kunnollisia tai ei, niin alas
> niillä päästiin senkin onneton viisastelija. Olisit itsekin aloittanut
> vähän
> aiemmin vaikka vähän vähemmän täydellisillä suksilla, niin ei tarttis noin
> ruikuttaa.
Lasten tellusuksista oli puhe, mutta kerro nyt venkoilematta, mistä
kaupoista niitä saatiin? Tai vähän vanhempana, olettaen ettet hiihtänyt
samoilla suksilla nelivuotiaasta teini-ikään saakka?
>> kantapäätä. Side ei Sondre Norheimin aikanakaan ollut kovin kummoinen
>> aparaatti - elämä taisikin olla yhtä hässäkkää.
>
> Juu eihän noi kummoiset siihen aikaan olleet - ei edes sukset, mutta jos
> Sondre olisi ollut samanlainen ruikuttaja kuin sinä, niin laskematta olisi
> jäätnyt noilla suksilla http://www.sondrenorheim.com/images2/U16c.jpg
> Mikä on viisastelusi tarkoitus? Että olisi pitänyt odottaa
> lajiharrastuksen
> aloittamisessa 90-lukua, kun mukamas ei ollut "kunnollisia välineitä"
> saatavissa?
Kas kun _lapsille_ vielä 90-luvun alussakaan ei ollut tyrkyllä kuin
käytännössä surkeita kapeita latusuksia, joissa kovamuovi-, tai
metallikantti. Esimerkiksi Åsnesin tehtailta ( http://www.asnes-ski.no/ )
sanottiin silloin, ettei ole lasten kunnollisille tellusuksille markkinoita.
>> Mutta kerro toki vihdoin, mistä sinulle nelivuotiaana löytyi
>> telluvehkeet?
>
> Nelivuotias ei kauheasti kelaa, mistä tavarat tulee, ne vaan jonkun
> aikuisen
> fixaamina tulee nenän alle ja sen jälkeen niitä vaan käytetään.
> Olettaisin,
> että vehkeet olivat jonkinsortin kaupasta tai olisko ollu vaikka suoraan
> joltain tehtaalta tai suksimaakarilta. Isällä oli kontakteja ympäri
> Norjaa.
Isälläsi oli varmasti kontaktit Norjaan ja FBI:n X-arkistoonkin, mutta on se
hassua, ettei niitä sitten muille piisannut. Anssikelaa sitä.
>> Voisi olla kiinnostavaa kysyä myös, kuka sinua opetti, mutta arvatenkin
> olet
>> ollut autodidakti telemarkin suurmestari jo ennen viisivuotispäiviäsi.
>
> Minua opettivat norjaa puhuvat anorakkimiehet. Muita kysymyksiä.
Norjaa puhkuvat anorakkimiehet? Jepjep, Salaiset kansiot, osa 123:
Anorakkimiehet tunturissa.
> Antti-Jussi Tiitola? Who cares? Millä lihaksillä kyseinen feeble on muka
> kirjoittanut telemarkin suomalaisen historian? Aika mahtipontinen väite!
> Ehkä kyseinen maestro on kiinnostava Ethelä Suomessa. Pohjois-Suomessa ja
> kivenheiton päässä Norjasta kukaan ei voisi välittää asiasta vähempää mitä
> joku ethelän pelle asiasta meuhkaa. Telemarkin vääntäjiä täällä on
> varmasti
> nähty enemmän kuin siellä!
Kemijärveläinen Tommi Niku on tehnyt omakustanteen telemarkhiihdosta, joka
käsittelee myös historiaa. Kannattaa lukaista, ja vaikka ottaa yhteyttä
Tommiin kysyäkseen, mikä rooli Tiitolalla on/oli. Josko kemijärveläinen
näkökulma aiheeseen olisi riittävän pohjoinen?
>> Mainitsemastasi Helsinki-Muu Suomi -asetelmasta, en oikein ymmärrä mitä
>> sillä on tässä tekemistä. Ellei sitten yhtä paljon, kuin Sinulla ja
>> telemarkilla?
>
> Se mikä Helsigissä on voinut joskus 70-luvulla olla uutuutta ei
> välttämättä
> ( - - )
> Joten mistä aloitetaan telemarkin suomalainen historia? Siitäkö kun
> telemark
> vihdoin saapui Helssinkiin? :-)
Puhuinkin (jo toista kertaa mainiten, josko menisi vähiten perille)
telemarkin uusrenessanssista, jossa norjalaisilla oli vähäinen rooli.
http://www.telemark.fi/telemarkhiihto.php?sivu=historia
http://www.alpenglow.org/ski-history/notes/book/kleppen-1986.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Telemark_skiing#The_Telemark_Revival
http://www.sondrenorheim.com/history.htm
Mutta koska historian tallentaminen jälkipolville on ensiarvoisen tärkeätä,
niin varmasti hoidat omalta osaltasi oikean ja korjatun 1950-luvun jälkeisen
suomalaisen telemarkhistorian tallentamisen kirjalliseen muotoon,
nyyssikirjoituksethan säilyvät vähintäänkin ikuisesti. Voilą, (huom. ei
Voilé, http://www.voile-usa.com/ ) areena on sinun "oikean historian"
kirjaamiseksi:
Jukka-Göran von Fittenborg
"Lauri Raittila"
> Mun mielestä putkirinkkaa on paljon helpompi kehittää kuin rosnaa, kun
> osat ei ole niin riippuvaisia toisistaan.
Samaa mieltä. Lisäksi putkirinkassa olisi mahdollista soveltaa ns.
modulaarista systeemiä kantopussien ym. mukaan. Sellaista ei ole vielä
nähty, mutta jotain idistä voi saada esim. palomiehille kehitetyistä
rinkoista.
> > > kestävyys, eikä sekään mikään ylivertainen ole. Muita
> > > kaupallisia putkirinkkoja en ole kokeillut.
> >
> > Jaa mitäs muita niitä sitten on?
>
> Fjell-Revenillä (muistaakseni) on joku uudempikin, jossa on satularepun
> tyyppiset putket (ehkä parempi painopiste, mutta lantiovyö ei liiku
> lantion mukaan edes Savotan vertaa, luulen, ja painoakin lienee enemmän),
> ja jollain ruotsalaisella (Haglöfs?) merkillä on joku jossa kehikko on
> jotain muovia, siinä kantojärjestelmä näytti tyypilliseltä. Muita en ole
> nähnyt, paitsi jotain ikiaikaisia.
Tulkitsen tuon niin, ettet sinäkään tiedä mitään Savottaa parempaa.
Kysyttäessä et osaa edes sitä parempaa osoittaa vaan viittailet hämärästi
johonkin. Miten tiedät, että joku muu kaupallinen rinkka on parempi kun et
edes sen paremman mallinimeä pysty osoittamaan? Fjällrävenin sivuilta voinet
varmaan osoittaa mitä rinkkaa tarkoitat:
http://www.fjallraven.se/sv/products.htm. Itse en onnistunut löytämään
ainuttakaan, pelkästään noita iänikuisia karamellipaperin näköisiä
kortsureppuja.
Haglöfsiltä löytyy yksi (1) ainua putkirinkaksi vaellukselle soveltuva
vehje: http://www.haglofs.se/produkter/visaprod.asp?ID=58 Tuota en ole
testannut mutta etpä ole varmaan sinäkään, kun et vaikuttanut edes nimeä
tietävän Muutenkin on aika epäilyttävää tuommoinen ruåtsalaisten vehkeiden
hehkuttelu silloin kun vähäinen kotomainen retkeilyvälineteollisuus kykenee
tuottamaan jotain säädyllisen kilpailukykyistä. Tuommoinen on milteipä
maanpetturuutta ja itsesaastutusta. Kyllä kotimaisuudestakin pitäisi pari
pojoa irrota.
Sitä mainitsemaasi Haglöfsin muovivehjettä en onnistunut identiofiomaan.
Itse en kyllä mitään muovista huolisi rungoksi. Materiaalioppia: suurin osa
sellaisista muoveista, jotka jaksaisivat kantaa kuormia, eivät kestä
pakkasta (tai niissä joku muu heikkous, esim. painavat kevytmetalleja
enemmän). Aramideistä leivottu hiilikuitukehys olisi teho/painosuhteeltaan
optimi, mutta kun se perkele ei kestä pienintäkään kolhaisua ja kun se sanoo
riksraks, niin eipä mene kotileipomossa ehjätä. Duralumiinikään ja muut
seostetut alumiiniraamit eivät ole parhaita, mutta se on järkevä kompromissi
iskunkestävyyden, keveyden, työstettävyyden ja ennenkaikkea hinnan suhteen.
Jostain syystä Int-versiot putkirinkoista tehdään liki poikkeuksetta joka
puolella maailmaa teräksestä. Jos itse saisin valita putkirinkan raamit,
niin titaanistahan minä ottaisin sen jos joku muu maksaisi lystin... :-)
Omasta mielestäni Savotan vehkeet ovat useimmiten riittävän asiallisia.
Kotomaassa tehtyjä, kotomaan olosuhteisiin suunniteltuja. Kotomaassa ei
juuri enää retkeilyvälinevalmistusta ole. Savotta ja Sasta ovat viimeiset
mohikaanit Haltikin lopetti jo 15 vuotta sitten ja siirtyi teettämään
Kiinaan kaiken. Ei tartte ottaa kuin Savotan valikoimista sen
SA-makuualustan. Talvioloissa ja miksei syksylläkin se on ylivoimainen. Se
ehkä ei ole paras kaikessa ja seksipisteitä MehuRetki-lehden testeissä ei
irtoa, MUTTA SA-makuualusta on a) edullinen b) sikakestävä (tehty Intille!)
c) yllättävän kevyt d) toimintavarma e) ei jätä pulaan kuten
expedpädpuhallettavatvinksvonksit f) sisältää funtsittuja juttuja kuten ne
lumiliepeet ja riittävän pituuden ja leveyden.
Kirjoitit itsekin, että rinkkakonstruktiot alkavat olla "ikiaikaisia".
Lukuunottamatta norjalaisia, jotka uskaltavat ajatella itsenäisesti,
rinkkoja ei kohta enää edes saa muualta kuin Savotalta. Siinä on syy
tuotekehityksen vähäisyyteen. Mitäs sitä turhaan satsaamaan rahoja
semmoiseen, kun tuote ainoana vaihtoehtona myy sen minkä myy. Ne jotka
ymmärtävät retkeilystä jotain ja tietävät putkirinkkojen edut, käyvät
ostamassa semmoisen. Jos eivät muun syyn vuoksi, niin ostavat siinä
"kantoraamit" ja kehittelevät itse ympärille omat kantopussit ym. systeemit!
(itsellä on itseasiassa yksi vanha aluraamikehys, jonka olen säästänyt,
pitänee ruveta sitä viritteleen ja vaihtaa siihen jostain humpuukirosnasta
vähän kantosysteemejä ;-)
Uudet retkeilyyn innostuvat sukupolvet ihastuvat kortonkireppujen
prameampaan ulkonäköön. Lisäksi kysellään lähipiirin kokemuksia. 95%:lla on
kortsureppu. Ei retkeilyn untuvikko uskalla poiketa linjasta ja mennä
ostamaan putkirinkkaa, kun asiantuntijoina esiintyvät 10 vuotta retkeilleet
Thaimaan norpat puhuvat suut silmät tukkoon siitä kuinka ihana se
anatomireppu onkaan kantaa verrattuna Savottaan. Kehotetaan kokeilemaan
putkirinkkaa selkään ja Savottahan on pikkasen työläs säädettävä. Jos sitä
ei viitsi tehdä ohjeen mukaan, niin eihän sitä kanna usein Varaperkelekkään.
Kaupassa se jää useimmilta tekemättä ja niin on kortonkirepun osto taas
edessä. Semmoinenkin maksaa (hyvä sellainen) yli 200 rahaa, jopa 300 ja kun
semmoinen ostos tehdään, niin loppuelämähän sen kortsurepun kanssa eletään.
Ei sen jälkeen kukaan halua kuulla, että saattoi tulla tehtyä vähemmän
optimaalinen ostos! Kuten tästäkin nyyssikeskustelusta on nähty, niin
suorastaan uskonnollisella vimmalla puolustellaan sitä omaa hankintaa. Mulla
taitaa ainoana olla analyyttinen ote asiaan, koska kuten kirjoitin MULLA on
MOLEMMAT repputyypit hankittuna, joten sen puolesta mulle on IHAN sama
kumpaa lähden kehumaan! Useimpien muiden täällä kirjoittelevien kanssa asia
ei näin ole ja selkä kastuu joka reissulla. Sekös herroja harmittaa ja
kommentit ovat sitten sen mukaiset. Keuhkotaan jostain paremmasta
kannettavuudesta.
Omasta kokemuksestani voin kertoa, että taakan kuormittavuudessa en ole
havainnut juurikaan eroa rosnan ja rinkan välillä. Oikein kovilla kuormilla
rosnan runkorakenteen heiveröisyys tekee sen,että se ei ole täysin
muotissaan enää ja kuormitus selkään tulee kummalisena. Aivan oudot (ja
anatomisesti jopa terveydelle haitalliset) kohdat selästä väsyvät helkutin
kipeiksi! Jostain syystä kaikkien retkeilyvälinevalmistajien
varusteoppaissa - nillä joilla vielä rinkkoja ohjelmissa on kuten
Bergensillä - lukee että "erittäin raskaille kuormille".
Kyllä 20kg on 20kg oli selässä mikä tahansa vehje. Jo 10 vuotta sitten noi
kantosysteemit kehittyivät niin hyviksi, että säädöt tekemällä useimpien
laatumerkkien kantosysteemit pelittävät ok normaaliselkäisille (kunhan osaa
vaan säätää). Se on totta, että merkkien välillä on eroja säädettävyyden
helppoudessa. Rosnissa on sellaisia vehkeitä, jotka vetasee selkään ja
säätää itselleen 1 minuutissa. Ei se Savotalla onnistu, mutta en kässää mitä
asialla on merkitystä mulle kun rinkkani on kerran perussäädetty mun selälle
niin siinähän se homma on? Eri asia jos pyörittää jotain
vuorikiipeilyvälinevuokraamoa, jossa 5 hengen asiakasporukka vuokraa yhden
rosnan ja kantaa vuorotellen (!) reppua tunnin välein. Silloin reppua
säädellään selälle sopivaksi 1 tunnin välein - mutta kuten huomaatte, niin
on kyllä aika extreme käyttösovellutus!
Kortonkireppuja siis ostetaan seuraavista syistä:
- vallitseva muoti-ilmiö on hävittänyt liki kaiken kilpailevan tarjonnan
- ne näyttävät paremmilta naisten ja vasta-alkajien silmissä, rinkoissa
ikävä kyllä värit ovat militaristisen vihreitä, verratkaa vaikka Savotan
militäärinvihreitä kapsäkkejä tämmöisiin
http://www.haglofs.se/produkter/visaprod.asp?ID=616
- koska suurin osa on repsahtanut noihin vuorikiipeilyreppuihin, ei
ihmiselle tyypillisen laumakäyttäytymisen mukaisesti uskalleta poiketa
normista pl. jotkut kovanahkaiset individualistit kuten minä
- lopuksi elämän kestävän kantovälineen hankintaan perustellaan pääasiassa
kuvitelluilla paremmilla käyttöominaisuuksilla, väitetyllä ylivoimaisella
kannettavuudella (ikäänkuin joku buzzword EnchancedBearingSystem ja mitä lie
kolmikirjaimisia taudinmääritteitä tyyliin ABS-jarrut ym. WIB systeemit
rosnien mainosmiehet ovat näille BMW-retkeilijöille keksineet koukuttaa
onnistuisi vähentämään gravitaatiovoiman vaikutusta kannettavaan
kuormaasi... :-)
> Niin että alapussiin pääsee käsiksi kunnolla (suorat vetoketjut ei toimi
> kovin hyvin, ihan sama miten päin ne on). Mulla on kaksi puoliympyräistä
> aukkoa sivuilla, saisivat tosin olla vielä vähän U mallisia, niin olisi
> vielä helpompi
No alapussiin pääsee mielestäni kohtuudella, kun tempaisee vähän niitä
remmejä löysemmälle plus voitelee kynttilällä vetoketjun. Voi ne varmaan
paremmatkin olla, mutta itseäni asia ei häiritse. Alalaukulla kun tulee
käytyä vain isommilla rasteilla.
>
> Yläpussi nyt vielä menettelee, tosin parempikin voisi olla, kansi +
> lumilukko on hankala, erityisesti malleissa joissa ne perinteiset metalli
> kitkalukot, jotka poikkeuksetta löystyy ajan mittaan.
Onhan toi vähän militäärisen askeettinen ja metallilukot korostavat
tunnelmaa. Itse arvostan noissa metallilukoissa niiden yksinkertaista
kestävyyttä. Ei mitään pakkasessa hapertuvaa muovia vaan pomminvarma
rakenne...
> (Sivu)taskuja saisi olla enempi, ja niihin olisi hyvä päästä muualtakin
> kuin ylhäältä (nykymallissa taitaa olla sivuvetoketjuakin, mutta se ei
> paljon auta jos pussi on yhtä palaa - pienemmät romut tuppaa tippumaan
> luukkua avatessa)
Mulla kyllä on sivuvetskareita ihan riittävästi ja vetoketjussa on aina
riskinä se rikkoontuminen pitkässä juoksussa. Sivutaskuja ei tartte ollaa
enempää, koska silloin ne pienenisivät ja polttoainepullo ja täyskokoinen
termos lakkaisivat mahtumasta. Joten homma on mietitty kohdilleen.
> Kun pusseihin pääsisi käsiksi yhtä hyvin tai paremmin kuin rosnissa, niin
> putkirinkan ylivertainen ulkopakattavuus ratkaisee. Rosnaan jonkun teltan
> tunkeminen on melko ikävää...
Niinhän se on.
> Mulla on vielä keskipussikin, syntyi puolivahingossa (rinkka menee
> keskeltä kahtia). Toteutus ontuu tällä hetkellä, mutta v.3ssa koetan
> miettiä senkin paremmin. Voisi olla hyvä paikka tunkea makuupussi.
Eli olet lähtenyt väsäämään tommoisia modulaarisia juttuja... Kätsää olisi,
kun rinkkaan saisi heitettyä esim. vaellussetin sijasta metsästyssetin,
pilkkisetin jne. joissa olisi valmiiksi mietityt pikakiinnitykset bössälle,
pilkkikairalle, pilkkipallille jne
> Selkään istuminen on kaikissa nykyrinkoissa ihan hyvä, niin kauan kun
> seisoo paikallaan. Sitten kun alkaa kävellä tai juosta niin johan löytyy
> ongelmia.
"Kaikissa nykyrinkoissa"? Mitähän "kaikkia" mahdat tarkoittaa? Miten muuten
omat mallisi, oletko ratkaissut niissä jotain fiksummin tuon juoksemisen
suhteen?
Jukka-Göran von Fittenborg
"Thaimaan Norppa"
> Mitä minulle nillität? Kirjoita totuutesi Suomelalle Retku-lehteen, tai
> vaikka Julkisen sanan neuvostolle. Jos ei auta, valita äidillesi.
En minä mitään "nillitä". Itsehän rupesit kyselemään, että "miksikäs se
Suomela siellä MehuRetki-lehdessä on". Vastasin vain siihen, että leipää se
on Suomelankin syötävä. Ei vanhoille parroille Retkue-lehtiä tekemällä elä.
Näkeehän sen jo lehden praemeasta ulkoasusta, mille kohderyhmälle lehti on
tehty :-)
> Lasten tellusuksista oli puhe, mutta kerro nyt venkoilematta, mistä
> kaupoista niitä saatiin? Tai vähän vanhempana, olettaen ettet hiihtänyt
Kuule kun en vähäkään muista eikä faijaltakaan voi kysyä. Sori, mutta 4
vuotiaana ei vielä ollu noi jutut sillee kiinnostavia. Aika paljon tohon
aikaan vielä oli yksittäisiä suksiseppiä. Saattoi ne olla vaikka
mittatilaussukset?
> Kas kun _lapsille_ vielä 90-luvun alussakaan ei ollut tyrkyllä kuin
> käytännössä surkeita kapeita latusuksia, joissa kovamuovi-, tai
> metallikantti. Esimerkiksi Åsnesin tehtailta ( http://www.asnes-ski.no/ )
> sanottiin silloin, ettei ole lasten kunnollisille tellusuksille
markkinoita.
Siis Suomessa vai? Täysin paskapuhetta väittää, etteikö rahalla viimeistään
ole saanut just mitä tahtoo. Ainakin Ruåtsi oli vielä 70-luvun lopulla
täynnä suksiseppiä ja olihan niitä Suomessakin vaikka kuinka. Sukset sai
just sellaisiksi kuin tahtoi ja ei edes maksanut paljoa.
Onhan noita firmoja hengissä vieläkin muutama, vaikka Suomesta on puusuksien
tekijät jo tapettu sukupuuttoon. Jos kunnon puusivakat edelleen tahtoo, niin
Ruåtsista ne nykyään saakin helpomalla kunnolliset kuin Suomesta (esim.
Tegnäsit)
> Isälläsi oli varmasti kontaktit Norjaan ja FBI:n X-arkistoonkin, mutta on
se
> hassua, ettei niitä sitten muille piisannut. Anssikelaa sitä.
En voi asiassa auttaa, jos olet ollut niin typerä, ettet saa puhelimen
luuria ylös ja tilausta matkaan. 60-70 luvuilla tarjontaa oli aivan
tolkuttomasti ja onhan noita perinteisiä telluntekijöitä henkissä vielä
pari, jopa Norjassa. Ei muuta kuin luuri kouraan ja Rönningiltä tilausta
tekemään.
> Norjaa puhkuvat anorakkimiehet? Jepjep, Salaiset kansiot, osa 123:
> Anorakkimiehet tunturissa.
Taisin pistää aika pahan. Ethelän pojulle tuntuu olevan vaikea käsittää,
että täällä Topp-Finlandissa on kanssakäyminen rajojen yli on sekä luontevaa
että vilkasta. Ei tänne tosiaan ruveta telemarkin opettajia jostain tasaisen
maan Hollolasta kuskaan vaan otetaan parhaat natiiviopettajat Telemarkin
alkuperämaasta näyttään kuinka se mäki tasoittuu.
> Kemijärveläinen Tommi Niku on tehnyt omakustanteen telemarkhiihdosta, joka
> käsittelee myös historiaa.
Tommi Niku ei tosin ole Kemijärveltä.
> Tommiin kysyäkseen, mikä rooli Tiitolalla on/oli. Josko kemijärveläinen
> näkökulma aiheeseen olisi riittävän pohjoinen?
Kannattaa kuitenkin huomata, että nk. kemijärveläinen alppihiihto on ollut
pitkälti tuontitavaraa etelästä. Ethelän jupit ovat tulleet Luostolle ja
Pyhälle lustin pithoon samalla kun kantaväestö on raatanut tukkisavotassa
metsissä. Ei paikallisilla ole mitään traditiota liikkua alppimaisesti kun
maasto ei ole ylänkömaastoa. Nikun höpinät ovat ethelän juppien 80-luvulla
starttaaman alppihiihtoinnostuksen jälkimainingeissa laadittuja pienen
piirin nysväilyjä. Ihan saman tason vitsejä, kun joku menisi Ingemar
Stenmarkin kotikylään Tärnäbyhyn ja väittäisi tuoneensa sinne hiihtotaidon
:-) Tai että Eero Mäntyranta väittäisi keksineensä hiihdon :-)
> Puhuinkin (jo toista kertaa mainiten, josko menisi vähiten perille)
> telemarkin uusrenessanssista, jossa norjalaisilla oli vähäinen rooli.
Ja tämä Antti-Titta Pippolasiko muka telemarkin vei maailmalle? :-)
> http://www.telemark.fi/telemarkhiihto.php?sivu=historia
> http://www.alpenglow.org/ski-history/notes/book/kleppen-1986.html
> http://en.wikipedia.org/wiki/Telemark_skiing#The_Telemark_Revival
> http://www.sondrenorheim.com/history.htm
Noiden lähteiden mukaan Antti-Tittaa ei mainittu kertaakaan.
> Mutta koska historian tallentaminen jälkipolville on ensiarvoisen
tärkeätä,
> niin varmasti hoidat omalta osaltasi oikean ja korjatun 1950-luvun
jälkeisen
> suomalaisen telemarkhistorian tallentamisen kirjalliseen muotoon,
Kirjataan sitten tauluun tiedoksi, että muun maailman vouhkatessa jostain
telemarkin uusrrenessanssista pauloissa 70-luvulta lähtien Norjassa
sellaista "renessanssia" ei tarvittu mihinkään, koska kyseistä tyyliä on
osattu Norjassa aina ainakin niillä seuduilla, joissa maastossa on pitänyt
liikkua ja kyetä liikkumaan. Onpa sitä viimeistään opetettu sotilashiihdon
kursseilla norjalaisnuorukaisille jos ei muuten. (Ellen väärin muista, niin
jopa alpenjäägärit Saksasta opiskelivat norjalaisten johdolla "edistyneitä
tekniikoita" miehitysaikoina). Mitään muoti-ilmiöitähän nuo eivät ole eikä
niistä väännetä nelivärijuttuja Retku-lehtiin.
Nyt on tärkeää osata eroittaa se, mikä on luontaista maastossa liikkumista
ja mikä on nk. kilpailuhommaa. Historiikit ym. ovat pääasiassa kilpahiihdon
ja juppimuodin historiikkejä. Jos niiden perustella muodostaa
maailmankuvansa, niin silloin esim. pitäisi väittää, ettei Nyky-Suomessa
enää kukaan osaa hiihtää umpimetsässä tai omista kunnon metsäsuksia. Toki,
valtaosa porukoista paahtaa freestailia muovitikuilla tampatulla
bandwagen-rännillä, mutta jos joku nyt tekisi metsäsuksihiihdosta
muoti-ilmiön, niin olisiko mielekästä väittää hemmoa metsähiihdon isäksi
Suomessa? Kunnon metsäsuksia ei tahdo oikein mistään enää saada (paitsi
kontakteilla tai itsetehden) ja metsähiihto on tosi vähän harjoitettua
hommaa tässä maassa. Seksiä siitä ei löydy, paitsi tietysti että se rupee
oleen niin eksoottista hommaa, että siitä varmaan saa kohta friikkijutun
johonkin Retku lehteen ja koska se on niin eksoottista, niin kohta varmaan
pomppaa esiin jostain joku Antti-Norppa joka "esittelee" lajin
suomalaisille! Vaan minäpä satun tuntemaan erään suomalaisen, joka ELÄÄ -
huom siis elää turkiseläinten pyynnistä ja joka talvi hän käyttää tuota
eksoottista metsähiihtotaitoaan pitääkseen itsensä arkisesti leivässä. Ei
mitään nelivärijuttuja, ei hiphoppia eikä renesanssijuttuja Retkue lehdessä.
Pitäisikö kyseinen kaveri julistaa metsähiihtoguruksi? :-)
Thaimaan norppiainen yrittää jotain tuon tyyppistä kikkaa
telemark-hiihdolle. Kaapin päälle yritetään sovitella jotain sangen
epäsopivaa henkilökulttia ihan tavallisesta arkisesta jutusta, jota
tietyillä seuduilla on osattu very pitkääääään eikä ikinä edes
"unohdettu"....
Thaimaan Norppa
>
> "Thaimaan Norppa"
>> Mitä minulle nillität? Kirjoita totuutesi Suomelalle Retku-lehteen, tai
>> vaikka Julkisen sanan neuvostolle. Jos ei auta, valita äidillesi.
>
> En minä mitään "nillitä". Itsehän rupesit kyselemään, että "miksikäs se
> Suomela siellä MehuRetki-lehdessä on". Vastasin vain siihen, että leipää
> se
> on Suomelankin syötävä. Ei vanhoille parroille Retkue-lehtiä tekemällä
> elä.
> Näkeehän sen jo lehden praemeasta ulkoasusta, mille kohderyhmälle lehti on
> tehty :-)
Mämitään kysynyt. Siteraan omaani: "Kannattaako sitten Retki-lehden
vertailuja ottaa vakavasti, on toinen asia,
siellähän on toimituskunnassa joku Kari Suomela, yksi näitä Jukka-Göranin
nössöiksi kehumia Grönlannissa sunnuntaihiihtäneitä LJK-kiltalaisia."
Eikö äidillesi nillittäminen sitten tuonut lohtua ja edelleen pitää
nillittää? Perin ikävää.
>> Lasten tellusuksista oli puhe, mutta kerro nyt venkoilematta, mistä
>> kaupoista niitä saatiin? Tai vähän vanhempana, olettaen ettet hiihtänyt
>
> Kuule kun en vähäkään muista eikä faijaltakaan voi kysyä. Sori, mutta 4
> vuotiaana ei vielä ollu noi jutut sillee kiinnostavia. Aika paljon tohon
> aikaan vielä oli yksittäisiä suksiseppiä. Saattoi ne olla vaikka
> mittatilaussukset?
Saattoivathan ne olla vaikka seittemän peninkulman sivakat, mutta on se aika
outoa, että et muista ensimmäisiä, et toisia, etkä kolmansia
tellusuksiasikaan.
>> Kas kun _lapsille_ vielä 90-luvun alussakaan ei ollut tyrkyllä kuin
>> käytännössä surkeita kapeita latusuksia, joissa kovamuovi-, tai
>> metallikantti. Esimerkiksi Åsnesin tehtailta ( http://www.asnes-ski.no/ )
>> sanottiin silloin, ettei ole lasten kunnollisille tellusuksille
> markkinoita.
>
> Siis Suomessa vai?
Ei, vaan niillä alueilla, jotka (silloinen) Åsnes koki markkinoikseen.
> Täysin paskapuhetta väittää, etteikö rahalla viimeistään
> ole saanut just mitä tahtoo. Ainakin Ruåtsi oli vielä 70-luvun lopulla
> täynnä suksiseppiä ja olihan niitä Suomessakin vaikka kuinka. Sukset sai
> just sellaisiksi kuin tahtoi ja ei edes maksanut paljoa.
Rahalla saa ja hevosella pääsee. On sekin kyllä outoa, että tellusuksia
sepät takoivat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa joka niemessä ja notkossa
suksia käytännössä olemattomille markkinoille.
> Onhan noita firmoja hengissä vieläkin muutama, vaikka Suomesta on
> puusuksien
> tekijät jo tapettu sukupuuttoon. Jos kunnon puusivakat edelleen tahtoo,
> niin
> Ruåtsista ne nykyään saakin helpomalla kunnolliset kuin Suomesta (esim.
> Tegnäsit)
No jos vielä niitä hikkoripuisia Tegnäsejä tehdään, niin hienoa. Niillä ei
vaan telemarkin kanssa ole mitään tekemistä.
>> Isälläsi oli varmasti kontaktit Norjaan ja FBI:n X-arkistoonkin, mutta on
> se
>> hassua, ettei niitä sitten muille piisannut. Anssikelaa sitä.
>
> En voi asiassa auttaa, jos olet ollut niin typerä, ettet saa puhelimen
> luuria ylös ja tilausta matkaan. 60-70 luvuilla tarjontaa oli aivan
> tolkuttomasti ja onhan noita perinteisiä telluntekijöitä henkissä vielä
> pari, jopa Norjassa. Ei muuta kuin luuri kouraan ja Rönningiltä tilausta
> tekemään.
Minä en taas voi auttaa, jos et ymmärrä toistamisenkaan jälkeen, ettei
90-luvun alussa lapsille kunnollisia telemarksuksia löytynyt. Åsnesilta
ohjasivat silloin jollekin norjalaiselle käsin suksia valmistavalle, mutta
hänen suksiin ei saanut edes teräskantteja.
>> Norjaa puhkuvat anorakkimiehet? Jepjep, Salaiset kansiot, osa 123:
>> Anorakkimiehet tunturissa.
>
> Taisin pistää aika pahan. Ethelän pojulle tuntuu olevan vaikea käsittää,
> että täällä Topp-Finlandissa on kanssakäyminen rajojen yli on sekä
> luontevaa
> että vilkasta. Ei tänne tosiaan ruveta telemarkin opettajia jostain
> tasaisen
> maan Hollolasta kuskaan vaan otetaan parhaat natiiviopettajat Telemarkin
> alkuperämaasta näyttään kuinka se mäki tasoittuu.
Minä en taas voi sille mitään, että puhelet epäuskottavia.
>> Kemijärveläinen Tommi Niku on tehnyt omakustanteen telemarkhiihdosta,
>> joka
>> käsittelee myös historiaa.
>
> Tommi Niku ei tosin ole Kemijärveltä.
Kemijärvellä hän oman ilmoituksensa mukaan asui kirjansa kirjoittamisen, tai
ainakin julkaisemisen aikaan. Onko Tommi lappalainen, lappilainen,
saamelainen, kveeni, tai helsinkiläistynyt savolainen, ei jaksa suuremmin
kiinnostaa. En rankkaa ihmisiä kotiseutunsa mukaan.
> Kannattaa kuitenkin huomata, että nk. kemijärveläinen alppihiihto on ollut
> pitkälti tuontitavaraa etelästä. Ethelän jupit ovat tulleet Luostolle ja
> Pyhälle lustin pithoon samalla kun kantaväestö on raatanut tukkisavotassa
> metsissä. Ei paikallisilla ole mitään traditiota liikkua alppimaisesti kun
> maasto ei ole ylänkömaastoa. Nikun höpinät ovat ethelän juppien 80-luvulla
> starttaaman alppihiihtoinnostuksen jälkimainingeissa laadittuja pienen
> piirin nysväilyjä. Ihan saman tason vitsejä, kun joku menisi Ingemar
> Stenmarkin kotikylään Tärnäbyhyn ja väittäisi tuoneensa sinne hiihtotaidon
> :-) Tai että Eero Mäntyranta väittäisi keksineensä hiihdon :-)
Ahaa, nyt minä alan ymmärtää. Sinä siis telemarkista puhuessasi tarkoitatkin
vain tuntureilla hiihtämistä.
>> Puhuinkin (jo toista kertaa mainiten, josko menisi vähiten perille)
>> telemarkin uusrenessanssista, jossa norjalaisilla oli vähäinen rooli.
> Ja tämä Antti-Titta Pippolasiko muka telemarkin vei maailmalle? :-)
Missä minä näin väitin? Tosin Karhun telemarksuksien myötä hän oli omalta
osaltaan viemässä telemarkia maailmalle.
>> http://www.telemark.fi/telemarkhiihto.php?sivu=historia
>> http://www.alpenglow.org/ski-history/notes/book/kleppen-1986.html
>> http://en.wikipedia.org/wiki/Telemark_skiing#The_Telemark_Revival
>> http://www.sondrenorheim.com/history.htm
>
> Noiden lähteiden mukaan Antti-Tittaa ei mainittu kertaakaan.
En minä niin väittänytkään, että mainittaisiin. Näissä huomionarvoista on
norjalaisen telemarkin tila ennen 1980-lukua. Sinulla on varmasti paremmat
linkit, joissa nämä argumentit kumotaan, eihän olemattomalle harrastukselle
olisi kannattanut joka vuononnotkossa telemarksuksia valmistaa?
>> Mutta koska historian tallentaminen jälkipolville on ensiarvoisen
> tärkeätä,
>> niin varmasti hoidat omalta osaltasi oikean ja korjatun 1950-luvun
> jälkeisen
>> suomalaisen telemarkhistorian tallentamisen kirjalliseen muotoon,
>
> Kirjataan sitten tauluun tiedoksi, että muun maailman vouhkatessa jostain
> telemarkin uusrrenessanssista pauloissa 70-luvulta lähtien Norjassa
> sellaista "renessanssia" ei tarvittu mihinkään, koska kyseistä tyyliä on
> osattu Norjassa aina ainakin niillä seuduilla, joissa maastossa on pitänyt
> liikkua ja kyetä liikkumaan. Onpa sitä viimeistään opetettu sotilashiihdon
> kursseilla norjalaisnuorukaisille jos ei muuten. (Ellen väärin muista,
> niin
> jopa alpenjäägärit Saksasta opiskelivat norjalaisten johdolla "edistyneitä
> tekniikoita" miehitysaikoina). Mitään muoti-ilmiöitähän nuo eivät ole eikä
> niistä väännetä nelivärijuttuja Retku-lehtiin.
Kaipa lumisissa maastoissa on liikuttu suksilla ikiajat vähintään lylyn ja
kalhun ajoista, mutta oliko laskutekniikkana telemark, vai jokin muu, siihen
kaivattaisiin vähän parempaa tietoa, kuin muistamasi "edistynyt tekniikka".
> Nyt on tärkeää osata eroittaa se, mikä on luontaista maastossa liikkumista
> ja mikä on nk. kilpailuhommaa. Historiikit ym. ovat pääasiassa
> kilpahiihdon
> ja juppimuodin historiikkejä.
Kuten tuossa ylempänä sanoin, sinä näemmä käsität telemarkilla yleisen
maastossa (tai vaikkapa tunturissa) liikkumisen/hiihtelemisen. Minä näen
taas telemarkin tästä modernista näkökulmasta laskupainotteisena, johon
mielellään kuuluu myös hiihtämisen osuus. Eräänlainen vastapaino
lapsettelukeskuksien tuolihissikulttuurille.
>Jos niiden perustella muodostaa
> maailmankuvansa, niin silloin esim. pitäisi väittää, ettei Nyky-Suomessa
> enää kukaan osaa hiihtää umpimetsässä tai omista kunnon metsäsuksia.
Miksi näin pitäisi väittää? Anteeksi, analogiastasi puuttuu logiikka.
Sanottakoon kuitenkin sivuhuomautuksena, että eikös esim. mainitsemiasi
nössöjä kouluttavan LJK:n pääsykokeissa hiihtoosuus ole se karsivin
elementti nykynuorille?
> valtaosa porukoista paahtaa freestailia muovitikuilla tampatulla
> bandwagen-rännillä, mutta jos joku nyt tekisi metsäsuksihiihdosta
> muoti-ilmiön, niin olisiko mielekästä väittää hemmoa metsähiihdon isäksi
> Suomessa?
Tjaa, taidat n:nnen kertaa unohtaa sen, että olen puhunut telemarkin
uusrenessanssista, ja yrität köykäisellä analogiantapaisella tuputtaa
väittämäkseni, että joku hemmo (Tiitola) olisi telemarkin isä Suomessa.
> jota
> tietyillä seuduilla on osattu very pitkääääään eikä ikinä edes
> "unohdettu"....
Nyt kun menit sitten kirjoittamaan sitä historiaa "oman totuutesi"
mukaiseksi, muistuttaisin historiantutkimuksessa olennaisesta
lähdekritiikistä. Joten: missä lähdeviite, URL, jpeg, gif, mpeg?
Jukka-Göran von Fittenborg
"Thaimaan Norppa"
> Mämitään kysynyt. Siteraan omaani: "Kannattaako sitten Retki-lehden
> vertailuja ottaa vakavasti, on toinen asia,
> siellähän on toimituskunnassa joku Kari Suomela, yksi näitä Jukka-Göranin
> nössöiksi kehumia Grönlannissa sunnuntaihiihtäneitä LJK-kiltalaisia."
Ollaan sitten nössöjä, mutta vois sullakin silti olla vähän tekemistä kun
Suomela ja minä näytettäis sulle vähän ljk:laista hiihtotahtia.
> Saattoivathan ne olla vaikka seittemän peninkulman sivakat, mutta on se
aika
> outoa, että et muista ensimmäisiä, et toisia, etkä kolmansia
> tellusuksiasikaan.
Kyllähän minä toki muistan. Ekat oli semmoiset punaiset. Toiset oli
Rönningit.
> Ei, vaan niillä alueilla, jotka (silloinen) Åsnes koki markkinoikseen.
Åsnes on suuri valmistaja, joka tekee suksia vasta kun massat innostuvat
jostain. Aika heikosti on muuten sullakin asiat, jos et tellumäkeen sen
vuoksi päässyt, että Åsnes ei valmistanut. Sehän tehään vaikka ite ne
sivakat. Milläs luulet muuten Norheimin hiihtäneen? "Oosnesin"
sivakkafabriikisi ei varmasti valmistanut tuolloin vielä tellusuksiasi, kun
ei ollut edes olemassa. Voehan harmi, olis voinut jäädä koko laji
syntymättä, jos Norheim olisi ollut samanalinen peukalo perseessä jököttävä
aloitekyvytön juppi kuin Thaimaan norppa.
> Rahalla saa ja hevosella pääsee. On sekin kyllä outoa, että tellusuksia
> sepät takoivat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa joka niemessä ja notkossa
> suksia käytännössä olemattomille markkinoille.
Älähän vääristele taas asiaa. Tekivät jos pyydettiin. Leipä lähti jostain
muusta varmasti pääasiallisesti. En ole väittänytkään, että
telemark-tyylinen hiihto olisi ollut joitain massojen touhua ennen
80/90-lukua. Sehän ei ollut sitä laisinkaan. Se EI ollut kilpailulaji, joten
isoja valmistajia tellusuksien teko ei kiinnostanut ns. pätkääkään, koska
jos laji ei ole kilpailulaji, ei sillä ole mainosarvoakaan (eikä massoja
takanaan). Telemark hiihtely oli ja edelleen ON tapa LIIKKUA maastossa, ihan
kuten perisuomalainen metsässähiihtely. Metsässä, umpihangessa siis, ei
juuri moni Suomessa nykyään hiihtele, mutta aina joku liikkuu, jotkut jopa
ammatikseen kuten aiemmin kerroin turkismetsästäjästä. Kunnon
umpihankisuksia ei tahdo Suomessa enää saada noin vaan, mutta kyllä niitä
vielä saa, kun on suhteet kunnossa vanhoihin suksiseppiin. Ja vaikkai
saisikaan, niin sitten ne sivakat tehdään itse eikä voivotella
Norppatyyliin, että "voe voe kun Åsnesin suksifabriikki ei valmista
umpihankisuksia, eipä voi hiihtääkään".
> No jos vielä niitä hikkoripuisia Tegnäsejä tehdään, niin hienoa. Niillä ei
> vaan telemarkin kanssa ole mitään tekemistä.
Onko näin väitetty? Taitaa olla lukutaidossa sulla vähän vikaa.
>
> Minä en taas voi auttaa, jos et ymmärrä toistamisenkaan jälkeen, ettei
> 90-luvun alussa lapsille kunnollisia telemarksuksia löytynyt.
90-luvun alussa minä en ole enää ollut lapsi. Sori vaan.
> ohjasivat silloin jollekin norjalaiselle käsin suksia valmistavalle, mutta
> hänen suksiin ei saanut edes teräskantteja.
Eipä noita teräskantteja vielä 60 ja 70 luvulla ollut, hickoriin oli
tyytyminen. Toisaalta eipä tellusuksilla siihen aikaan liipattuihin mäkiin
menty kuten nykyään juppityylillä pitää päästä sinne kovaan hankeen
puskemaan. Telluhiihto oli ja on tapa liikkua maastossa. Tartteeko toistaa?
Kristianiakäännöksellä kun ei nääs sen ajan vehkeillä tehnyt umpihangessa
mitään eikä muutenkaan voinut esim. Telemarkin maakunnassa sotilastehtäviä
toimittaa. Jos telemarkin taitajia ei olisi ollut 1940-luvulla, niin
Thaimaan norppakin olisi natsien keskitysleirillä ja Aatulla atomipommi. Et
sillee.
> Minä en taas voi sille mitään, että puhelet epäuskottavia.
Minä en voi sille mitään, ettet yksinkertaisesti tiedä, että telemark hiihto
on alunperin ihan jotain muuta kuin juppien harrastus.
> Kemijärvellä hän oman ilmoituksensa mukaan asui kirjansa kirjoittamisen,
tai
> ainakin julkaisemisen aikaan.
Junantuoma juppi, ketä kiinnostaa?
>Onko Tommi lappalainen, lappilainen,
> saamelainen, kveeni, tai helsinkiläistynyt savolainen, ei jaksa suuremmin
> kiinnostaa. En rankkaa ihmisiä kotiseutunsa mukaan.
Kuten kerroin, kemijärveläinen alppihiihto on junalla tuotua, ei kauhean
kiinnostavaa. Toki kun noista lähdökohdista jäbä lähtee "historiikkejä"
kirjoittelemaan, niin ei ole olemassa muuta kuin se oma pikku maailma ja
historia väännettään mieluiseksi. Eihän se ole lainkaan rehvakasta
afterskissä kehua pikkupilluille, että "rupesimme hiihtämään telemark
tyylillä ehkä noin 70 vuotta pioneerien jälkeen" Fiksumpaa on elvistellä
"toimme telemarkin Suomeen...." :-)
> Ahaa, nyt minä alan ymmärtää. Sinä siis telemarkista puhuessasi
tarkoitatkin
> vain tuntureilla hiihtämistä.
Ylänkoalueilla.
> Missä minä näin väitin? Tosin Karhun telemarksuksien myötä hän oli omalta
> osaltaan viemässä telemarkia maailmalle.
Joo, varmaan vei telemarkin takaisin Telemarkin maakuntaan. On siellä olleet
kylänmiehet ihmeissään, kun Antti-Titta kurvaa Ladalla pihaan ja rupee
kertoon uudesta hiihtotyylistä...
> En minä niin väittänytkään, että mainittaisiin. Näissä huomionarvoista on
> norjalaisen telemarkin tila ennen 1980-lukua. Sinulla on varmasti paremmat
> linkit, joissa nämä argumentit kumotaan, eihän olemattomalle
harrastukselle
> olisi kannattanut joka vuononnotkossa telemarksuksia valmistaa?
Missäs siellä sanotaan, että telemark oli täysin kuollut Norjassa ennen
80-lukua? Sellainen väitehän on täysi vale. Onhan Norjassa ollut jopa
1950-luvulla alppihiihdon maailmanmestareita, jotka hiihtelivät tellua
vapaa-aikanaan ja veivät sen mukanaan mm. USA:han. Siellähän laji sittemmin
kasvoi seksikkääksi harrastukseksi. Mutta kilpamäessä tellua ei käytetty
1900-luvun alun jälkeen, koska säännöt ja mäet olivat mitä olivat. Tellu oli
Norjassa nukuksissa, tapa liikkua luonnossa. Ihan kuten umpihankihiihto
Suomessa nykyään, vaikka jotkut yrittävätkin pikkuhiljaa herätellä siihen
mm. kilpailuja. Toistan (enkä aio enää toistaa tätä): Ota juppilasit pois
silmiltäsi ja ymmärrä, että hiihdon historia on muutakin kuin kilpahiihdon
tai juppiharrastusten historiaa. Se on totta, että ennen 80-lukua tellu oli
Norjassakin "epäsexy" laji, vailla glamouria. Pelkkä tapa päästä eteenpäin
tietyntyyppisessä maastossa, ei sen kummempaa. Tämän enempää en rupea
asiasta jankkamaan, joko käsität sen tai sitten et käsitä. Ei voi vähempää
minua liikuttaa.
> Kaipa lumisissa maastoissa on liikuttu suksilla ikiajat vähintään lylyn ja
> kalhun ajoista, mutta oliko laskutekniikkana telemark, vai jokin muu,
siihen
> kaivattaisiin vähän parempaa tietoa, kuin muistamasi "edistynyt
tekniikka".
Esim. isku Rjukaniin olisi ollut täysin mahdoton ilman telemarktyylin
hallitsemista. Ei niissä maastoissa sen ajan vehkeillä päässyt pehmeässä
lumessa kohteeseen. Lisäksi piti pystyä hiihtämään perinteiseen tapaan.
Telemark suksi on tietääkseni ainoa vehje, joka selviää noista molemmista.
Telemarksuksen näkoiset vehkeet ainakin Haugelidin porukalla näyttäis olevan
messissä tuota iskua tehdessä. Tosin Haugelid ei kirjassan vaivaudu
hirveästi asiaa pohtimaan, olihan kyseessä arkinen asia: hiihtäminen.
Tyyliä ei mainita, koska telemark nimitys ei ollut käytössä eikä kyseisen
pataljioonan kotimaakunnassa oikein muita tyylejä edes ollut. Jotkut
norjalaiset kilpahiihdon harrastajat puhuivat "vanhanaikaisesta" kun
tarkoittivat tellua. Telemark nimitys tuli käsittääkseni uudestaan kunnolla
käyttöön vasta 80-luvun USA boomissa.
> Kuten tuossa ylempänä sanoin, sinä näemmä käsität telemarkilla yleisen
> maastossa (tai vaikkapa tunturissa) liikkumisen/hiihtelemisen.
Sitähän se on alkuperäisimmässä muodossaan.
> Minä näen
> taas telemarkin tästä modernista näkökulmasta laskupainotteisena, johon
> mielellään kuuluu myös hiihtämisen osuus. Eräänlainen vastapaino
> lapsettelukeskuksien tuolihissikulttuurille.
Jep jep, selvää juppitouhua.
> Miksi näin pitäisi väittää? Anteeksi, analogiastasi puuttuu logiikka.
Ei puutu, et vain käsitä.
> Sanottakoon kuitenkin sivuhuomautuksena, että eikös esim. mainitsemiasi
> nössöjä kouluttavan LJK:n pääsykokeissa hiihtoosuus ole se karsivin
> elementti nykynuorille?
On varmaan. LJK:ssa edellytetään vissiin vieläkin hiihtotaitoa.
> väittämäkseni, että joku hemmo (Tiitola) olisi telemarkin isä Suomessa.
Itsehän niin väitit, kelaa pari viestä aiemmas tätä ketjua jos ehti sulta jo
unohtumaan.
> Nyt kun menit sitten kirjoittamaan sitä historiaa "oman totuutesi"
> mukaiseksi, muistuttaisin historiantutkimuksessa olennaisesta
> lähdekritiikistä. Joten: missä lähdeviite, URL, jpeg, gif, mpeg?
En minä ole luultavasti minkäänsortin pioneeri, joten mun hommani ei ole
historioita kirjoitella. Ei kyllä kiinnostakaan.
Thaimaan Norppa
> Ei tartte ottaa kuin Savotan valikoimista sen
> SA-makuualustan. Talvioloissa ja miksei syksylläkin se on ylivoimainen. Se
> ehkä ei ole paras kaikessa ja seksipisteitä MehuRetki-lehden testeissä ei
> irtoa, MUTTA SA-makuualusta on a) edullinen b) sikakestävä (tehty
> Intille!)
> c) yllättävän kevyt d) toimintavarma e) ei jätä pulaan kuten
> expedpädpuhallettavatvinksvonksit f) sisältää funtsittuja juttuja kuten ne
> lumiliepeet ja riittävän pituuden ja leveyden.
Jää vain kysymysmerkiksi, miksi Finn-Savotta toi ainakin aikaisemmin maahan
Metzelerin ilmalla täyttyviä alustoja. Itse en ole niistä kovin innoissani.
Minulle on paksuin Karrimat välttänyt hyvin.
> Kirjoitit itsekin, että rinkkakonstruktiot alkavat olla "ikiaikaisia".
> Lukuunottamatta norjalaisia, jotka uskaltavat ajatella itsenäisesti,
> rinkkoja ei kohta enää edes saa muualta kuin Savotalta. Siinä on syy
> tuotekehityksen vähäisyyteen. Mitäs sitä turhaan satsaamaan rahoja
> semmoiseen, kun tuote ainoana vaihtoehtona myy sen minkä myy. Ne jotka
> ymmärtävät retkeilystä jotain ja tietävät putkirinkkojen edut, käyvät
> ostamassa semmoisen. Jos eivät muun syyn vuoksi, niin ostavat siinä
> "kantoraamit" ja kehittelevät itse ympärille omat kantopussit ym.
> systeemit!
> (itsellä on itseasiassa yksi vanha aluraamikehys, jonka olen säästänyt,
> pitänee ruveta sitä viritteleen ja vaihtaa siihen jostain humpuukirosnasta
> vähän kantosysteemejä ;-)
http://www.trailspace.com/gear/backpacks/external/
Uuden liivikantosysteemin kehittämisen jälkeen Finn-Savotan Martikainen
kertoi vähäisen tuotekehittelyinnon juontavan siitä, että Karstulassa
suuntasivat intressiä paremmin tuottavaan puoleen, katastrofimajoitteisiin,
yms. Markkinat ovat Suomessa aika vähäiset. Harmi, ettei niille ole auennut
menekkiä ulkomaille, sijansa tietyssä käytössä niille olisi.
> Uudet retkeilyyn innostuvat sukupolvet ihastuvat kortonkireppujen
> prameampaan ulkonäköön. Lisäksi kysellään lähipiirin kokemuksia. 95%:lla
> on
> kortsureppu. Ei retkeilyn untuvikko uskalla poiketa linjasta ja mennä
> ostamaan putkirinkkaa, kun asiantuntijoina esiintyvät 10 vuotta
> retkeilleet
> Thaimaan norpat puhuvat suut silmät tukkoon siitä kuinka ihana se
> anatomireppu onkaan kantaa verrattuna Savottaan. Kehotetaan kokeilemaan
> putkirinkkaa selkään ja Savottahan on pikkasen työläs säädettävä. Jos sitä
> ei viitsi tehdä ohjeen mukaan, niin eihän sitä kanna usein
> Varaperkelekkään.
Kun nyt mainitset norpatkin, voisit Jukka-Göran Von Münchausen opetella
siteeraamaan oikein. Autan, kun olet noin vihjeetön:
(30.8.05, 12:47) "Samaa mieltä Antin kanssa. Aluksi 906, mutta se vaihtui
nopeasti 1200-malliin Finn-Savotan silloisen tuotepäällikön suosituksesta
yhteisellä retkellä, kun en saanut säätöjä mieleisekseni. Viimeisessä
vaiheessa oli Tunturisushukka-versio tästä. Sen jälkeen ollut
kaikennäköistä, israelilaisesta Modanin rosnasta alkoi kuitenkin kipinä
kokeilla vaihtoehtoja, sen kantaminen oli jo juhlaa Savottaan verrattuna.
Eivät vaan
Modanit kestäneet. Mm. Haglöfsiä ja Jaakko Sudennahkaa on tullut sittemmin
kannettua. Karrimorin Condor on kokeilemistani rosnista ehkä ollut paras
perinteisessä köpöttelyssä, sitä kai vastaa nykyinen Independence-sarja.
Nykyinen rinkkani on Arc'teryxin Bora 95, jota olen vähän modifioinut
laukkukorjaamolla Museokadulla. Putkirinkkaan en nyt heti näe palaamisen
mahdollisuutta, ennen kuin niiden kantolaitteet kehittyvät.
Hiihtovaelllukselle en putkirinkalla lähtisi, ellei nyt sitten ihan
tasamaata ole."
Ainakin vielä pärjään pelkällä "kortonkirepulla", tiedä sitten, kun vanhuus
ja verenkiertohäiriöt iskevät, josko palaisi haikuu "kortonkirepulle
impotenssituilla varustettuna" eli putkirinkkaan.
> Kaupassa se jää useimmilta tekemättä ja niin on kortonkirepun osto taas
> edessä. Semmoinenkin maksaa (hyvä sellainen) yli 200 rahaa, jopa 300 ja
> kun
> semmoinen ostos tehdään, niin loppuelämähän sen kortsurepun kanssa
> eletään.
> Ei sen jälkeen kukaan halua kuulla, että saattoi tulla tehtyä vähemmän
> optimaalinen ostos! Kuten tästäkin nyyssikeskustelusta on nähty, niin
> suorastaan uskonnollisella vimmalla puolustellaan sitä omaa hankintaa.
Olen ollut huomaavinani. Siinä evankeliumia julistaessasi olet jo tuominnut
vertailutestiä tehneen lehdenkin (Retki 4/2001) toimittajan Juudaaksi, kun
tulos oli omaa putkinäkö-, eikun anteeksi putkirinkkauskontoasi vastaan. On
se mälsää, kun vääräuskoisia riittää fittenborgilaisille vimmalla
käännytettäväksi.
> Mulla
> taitaa ainoana olla analyyttinen ote asiaan, koska kuten kirjoitin MULLA
> on
> MOLEMMAT repputyypit hankittuna, joten sen puolesta mulle on IHAN sama
> kumpaa lähden kehumaan! Useimpien muiden täällä kirjoittelevien kanssa
> asia
> ei näin ole ja selkä kastuu joka reissulla. Sekös herroja harmittaa ja
> kommentit ovat sitten sen mukaiset. Keuhkotaan jostain paremmasta
> kannettavuudesta.
Analyysiesi tasosta kertonee se, että teet sitten ilmeisesti yleistyksiä
pohjautuen yhden rinkan kokemukseen/rinkkatyyppi. Kun niin pidät
anal-ogiikasta, sopiva verrokki olisi, jos vastaavasti kehuisit etuvetoisia
autoja ainoiksi oikeiksi kilpa-autoiksi, kun kokemusta on etuvetoisesta
TypeRästä ja takavetoisesta Skoda 105:sta.
> Kortonkireppuja siis ostetaan seuraavista syistä:
> - vallitseva muoti-ilmiö on hävittänyt liki kaiken kilpailevan tarjonnan
> - ne näyttävät paremmilta naisten ja vasta-alkajien silmissä, rinkoissa
> ikävä kyllä värit ovat militaristisen vihreitä, verratkaa vaikka Savotan
> militäärinvihreitä kapsäkkejä tämmöisiin
> http://www.haglofs.se/produkter/visaprod.asp?ID=616
Tai tällaisiin: http://tinyurl.com/bgrfl
Minä en kyllä ymmärrä, kuka valitsee rinkkansa pelkän värin perusteella,
olipa se army-vihreä, tai signaali-oranssi, mutta vielä vähemmän ymmärrän
yksisilmäisyyttä, ja fakkiutumista niinkin monitekijäisissä asioissa, kuin
henkilökohtaiseen käyttötarkoitukseen sopivassa ja yksilölle
kannettavuudeltaan mukavan rinkan valitsemisessa.
Thaimaan Norppa
>
> "Thaimaan Norppa"
>> Mämitään kysynyt. Siteraan omaani: "Kannattaako sitten Retki-lehden
>> vertailuja ottaa vakavasti, on toinen asia,
>> siellähän on toimituskunnassa joku Kari Suomela, yksi näitä Jukka-Göranin
>> nössöiksi kehumia Grönlannissa sunnuntaihiihtäneitä LJK-kiltalaisia."
>
> Ollaan sitten nössöjä, mutta vois sullakin silti olla vähän tekemistä kun
> Suomela ja minä näytettäis sulle vähän ljk:laista hiihtotahtia.
Oho, Göran Klak puhuu?
> Kyllähän minä toki muistan. Ekat oli semmoiset punaiset. Toiset oli
> Rönningit.
Olikohan oikein Geir Rönningit?
> Åsnes on suuri valmistaja, joka tekee suksia vasta kun massat innostuvat
> jostain. Aika heikosti on muuten sullakin asiat, jos et tellumäkeen sen
> vuoksi päässyt, että Åsnes ei valmistanut. Sehän tehään vaikka ite ne
> sivakat. Milläs luulet muuten Norheimin hiihtäneen?
Kun nyt lukutaidottomuus on iskenyt Jukka-Göran Von Münhauseniin, voisin
muistuttaa taas n:nnen kerran, että lapsilleni etsin löytämättä kunnollisia
suksia, mm. Åsnesilta.
> "Oosnesin"
> sivakkafabriikisi ei varmasti valmistanut tuolloin vielä tellusuksiasi,
> kun
> ei ollut edes olemassa.
Voi, voi, on Jukka-Göran Von Münhausenilta jäänyt tuo kielitaitokin vähille
norjalaisilta anorakkiasuisilta sediltä saadusta opetuksesta huolimatta, kun
sujuvasti Kämpe-Göörani katsoo Åsnesin kotisivuilta, että (nykyinen) tehdas
"Åsnes Ski As" on perustettu vuonna 1999, ja tekee sitten "varmoja"
päätelmiä.
Mutta voi voi, jäi samalla kielitaitoiselta ja Norjaan kontaktit jo ties
monessako sukupolvessa omaavalta venkoilija-gööranilta sujuvasti
huomaamatta, että tehdas on perustettu aikaisemman Åsnes Skifabrikkin
jatkoksi. Lainaus: "Åsnes Ski AS ble etablert våren 1999 for å føre videre
virksomheten i tidligere Åsnes Skifabrikk AS." http://www.asnes-ski.no/ =>
Om Åsnes.
Åsnesin taustat ulottuvat BTW vuoteen 1922.
Minä en tiedä, millä nimellä Pohjois-Suomessa näitä puheitasi kutsutaan,
mutta etelässä niitä kutsutaan paskapuheiksi.
Koska kotomaisilla rinteillä ja jänkhillä ei juuri muita telluja aivan
90-luvun alussa ollut, kuin Åsnesia ja Karhua, eikä Åsnesin nimi suksista
ole J-G vF:lle tuttu, voidaan tästä lähinnä vain juontaa se, että et ole
telemarksuksia nähnytkään.
90-luvun alussa Åsnesia toi maahan Oy Julius Silfvenius Ab, Jullelta ostin
ekat Asolon mononi ja Åsnesin iiihanan pinkinväriset Åsnes Compit
rinnekäyttöön ja Nansenit vaelluksille. Compeilla tuli käytyä mm. Tellun
silloin vielä epävirallisissa MM-kisoissa Vailissa (FIS:in viralliseksi
lajiksi tellu tuli viralliseksi muistaakseni 95) ja Nanseneilla vähän siellä
ja täällä. Siellä pohjoisessa Åsneseja myi ainakin Saariselän Partioaitta,
jonka silloinen myymäläpäälikkö Markku Pulkkinen näkyi myös olevan tuolloin
Vailissa, en muista osallistuiko kisaan kylläkään.
>> Minä en taas voi auttaa, jos et ymmärrä toistamisenkaan jälkeen, ettei
>> 90-luvun alussa lapsille kunnollisia telemarksuksia löytynyt.
>
> 90-luvun alussa minä en ole enää ollut lapsi. Sori vaan.
No en minä sinulle suksia hakenutkaan, ihan turhaan pahoittelet.
>> ohjasivat silloin jollekin norjalaiselle käsin suksia valmistavalle,
>> mutta
>> hänen suksiin ei saanut edes teräskantteja.
>
> Eipä noita teräskantteja vielä 60 ja 70 luvulla ollut, hickoriin oli
> tyytyminen. Toisaalta eipä tellusuksilla siihen aikaan liipattuihin mäkiin
> menty kuten nykyään juppityylillä pitää päästä sinne kovaan hankeen
> puskemaan. Telluhiihto oli ja on tapa liikkua maastossa. Tartteeko
> toistaa?
No toista pois, ja taivuta vaikka ratakiskosta, mutta metsähiihto ei ole
sama asia, kuin telemarklaskettelu.
>> Ahaa, nyt minä alan ymmärtää. Sinä siis telemarkista puhuessasi
>> tarkoitatkin
>> vain tuntureilla hiihtämistä.
>
> Ylänkoalueilla.
>
>> Missä minä näin väitin? Tosin Karhun telemarksuksien myötä hän oli omalta
>> osaltaan viemässä telemarkia maailmalle.
>
> Joo, varmaan vei telemarkin takaisin Telemarkin maakuntaan. On siellä
> olleet
> kylänmiehet ihmeissään, kun Antti-Titta kurvaa Ladalla pihaan ja rupee
> kertoon uudesta hiihtotyylistä...
No entistä enemmän tulee selväksi, ettet todella tiedä kuka Antti-Jussi
Tiitola on.
>> En minä niin väittänytkään, että mainittaisiin. Näissä huomionarvoista on
>> norjalaisen telemarkin tila ennen 1980-lukua. Sinulla on varmasti
>> paremmat
>> linkit, joissa nämä argumentit kumotaan, eihän olemattomalle
> harrastukselle
>> olisi kannattanut joka vuononnotkossa telemarksuksia valmistaa?
>
> Missäs siellä sanotaan, että telemark oli täysin kuollut Norjassa ennen
> 80-lukua? Sellainen väitehän on täysi vale. Onhan Norjassa ollut jopa
> 1950-luvulla alppihiihdon maailmanmestareita, jotka hiihtelivät tellua
> vapaa-aikanaan ja veivät sen mukanaan mm. USA:han.
Eipä tainnut sitten Jukka-Göran von Münchausenille tuo englantikaan koulussa
tarttuvan. Autan taas luikuri-Görania löytämään oikean kohdan, jospa joku
vielä kääntäisi jänkhäksi Jukka-Göranille:
http://www.sondrenorheim.com/history.htm :
The Telemark Skiing Renaissance
In the 1970's something happened in the USA - the interest in the Telemark
style increased. The people behind this development were inspired by
Norwegian ski star and Olympic champion from the 1952 Winter Games in Oslo,
Stein Eriksen. After the games he moved to the States and had great success
as a ski instructor. Stein Eriksen was born in Telemark, and in his book
"Come ski with me" he also mentioned the Telemark turn and showed a picture
of his father, Marius, demonstrating this way of turning.
#########
Tähän välikommentti: Göranin mielestä yo. ilmeisesti tarkoittaa samaa kuin
hänen lausumansa: "Onhan Norjassa ollut jopa
1950-luvulla alppihiihdon maailmanmestareita, jotka hiihtelivät tellua
vapaa-aikanaan ja veivät sen mukanaan mm. USA:han."
#########
Telemark Style Re-born, and Brought Home
Skiing the Telemark way gained popularity, first in the United States and
later in Central Europe, Sweden and Norway. In the early 80's, the re-born
Telemark technique came home to the country where it originated.
Lainataan vielä sivulta:
http://www.alpenglow.org/ski-history/notes/book/kleppen-1986.html Halvor
Kleppeniä:
Around 1980, Norwegian ski enthusiasts noticed that Telemark skiing had
re-emerged in the United States. Up to this time, cross-country and downhill
skiing had become specialized, with little in common. Even in Norway, where
Telemark skiing was born, Norwegians had abandoned it in favor of the
specialized forms.
> Siellähän laji sittemmin
> kasvoi seksikkääksi harrastukseksi. Mutta kilpamäessä tellua ei käytetty
> 1900-luvun alun jälkeen, koska säännöt ja mäet olivat mitä olivat. Tellu
> oli
> Norjassa nukuksissa, tapa liikkua luonnossa. Ihan kuten umpihankihiihto
> Suomessa nykyään, vaikka jotkut yrittävätkin pikkuhiljaa herätellä siihen
> mm. kilpailuja. Toistan (enkä aio enää toistaa tätä): Ota juppilasit pois
> silmiltäsi ja ymmärrä, että hiihdon historia on muutakin kuin kilpahiihdon
> tai juppiharrastusten historiaa. Se on totta, että ennen 80-lukua tellu
> oli
> Norjassakin "epäsexy" laji, vailla glamouria. Pelkkä tapa päästä eteenpäin
Mees nyt taas äidillesi nillittämään, että nyyssikaverit ei leiki Göranin
kaa, koska eivät hyväksy pelkkää umpihankihiihtoa telemarkiksi, eikä
Gööranilla ole kuin punaiset Geir Rönningit Åååsnesien sijaan.
>> väittämäkseni, että joku hemmo (Tiitola) olisi telemarkin isä Suomessa.
>
> Itsehän niin väitit, kelaa pari viestä aiemmas tätä ketjua jos ehti sulta
> jo
> unohtumaan.
En väittänyt, enkä unohtanut. Sopii laittaa sitten ihan sanatarkka lainaus,
jos olet eri mieltä.
>> Nyt kun menit sitten kirjoittamaan sitä historiaa "oman totuutesi"
>> mukaiseksi, muistuttaisin historiantutkimuksessa olennaisesta
>> lähdekritiikistä. Joten: missä lähdeviite, URL, jpeg, gif, mpeg?
>
> En minä ole luultavasti minkäänsortin pioneeri, joten mun hommani ei ole
> historioita kirjoitella. Ei kyllä kiinnostakaan.
Mees nyt niitä marjoja poimimaan sitten, marjanpoimija. Palataan sitten taas
asiaan, kun juttuihisi tulee taas substanssia ja edes vähän faktan makua.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Thaimaan Norppa"
> Olikohan oikein Geir Rönningit?
Kas, telemarkin suurtietäjäksi itsensä korottanut Thaimaan norppa ei sitten
tunne edes suksivalmistajia. Näköjään päätyi hyödylliseen käyttöön sekin
kovasti penäämäsi tieto.
> Kun nyt lukutaidottomuus on iskenyt Jukka-Göran Von Münhauseniin, voisin
> muistuttaa taas n:nnen kerran, että lapsilleni etsin löytämättä
kunnollisia
> suksia, mm. Åsnesilta.
Siinähän etsit peukalo perseessä vaikka maailman tappiin asti. Ei ole minun
migreenini. Mun lapsillani telemarkit on, mistäs saatais sinun?
> Voi, voi, on Jukka-Göran Von Münhausenilta jäänyt tuo kielitaitokin
vähille
> norjalaisilta anorakkiasuisilta sediltä saadusta opetuksesta huolimatta,
kun
> sujuvasti Kämpe-Göörani katsoo Åsnesin kotisivuilta, että (nykyinen)
tehdas
> "Åsnes Ski As" on perustettu vuonna 1999, ja tekee sitten "varmoja"
> päätelmiä.
Anteeksi?
> Mutta voi voi, jäi samalla kielitaitoiselta ja Norjaan kontaktit jo ties
> monessako sukupolvessa omaavalta venkoilija-gööranilta sujuvasti
> huomaamatta, että tehdas on perustettu aikaisemman Åsnes Skifabrikkin
> jatkoksi. Lainaus: "Åsnes Ski AS ble etablert våren 1999 for å fųre
videre
> virksomheten i tidligere Åsnes Skifabrikk AS." http://www.asnes-ski.no/
=>
> Om Åsnes.
Niin? Mikähän oli vuodatukseksi ns. tarkoitus? Veikkaan että 100% lukijoista
lähti ns. kahville mukaanlukien minä. Kukaan ei ollut Aasiniemen
suksitehtaastasi sanonut yhtikäs mitään tai olettanut yhtään mitään ... eikä
se kyllä ketään taida edes kiinnostaa, milloin Aasiniemesi on
uudelleenperustettu :-)))) Buahahahahahaaa mikä idiootti.
> Åsnesin taustat ulottuvat BTW vuoteen 1922.
Minkä jokainen osaa kyllä lukea sieltä nettisivuilta, ei sinun tarvitse niin
innoissasi olla, että onnistuit ymmärtämään pari sanaa norjaa. Se on aika
lähellä ruåtsia kumminkin ja suurin osa suomalaisista hiffaa ton verta.
Joten koitahan mahtua hiihtopukuusi.
> Koska kotomaisilla rinteillä ja jänkhillä ei juuri muita telluja aivan
> 90-luvun alussa ollut, kuin Åsnesia ja Karhua, eikä Åsnesin nimi suksista
> ole J-G vF:lle tuttu, voidaan tästä lähinnä vain juontaa se, että et ole
> telemarksuksia nähnytkään.
Niin, joko sulta unohtui se, että mun sukset hankittiin Norjasta? Lähinnä
tuosta voidaan juontaa vain se, että sinä olet aika pahviaivo nk. loogisessa
ajattelussa.
> 90-luvun alussa Åsnesia toi maahan Oy Julius Silfvenius Ab, Jullelta ostin
> ekat Asolon mononi ja Åsnesin iiihanan pinkinväriset Åsnes Compit
Sigh...luuletko todella että ketään kiinnostaa mitä sinä olet joltakulta
ostanut? Aika suuri on ego tyypillä...
> No en minä sinulle suksia hakenutkaan, ihan turhaan pahoittelet.
No vittuako jankkaat mulle sitten asiasta?
> No toista pois, ja taivuta vaikka ratakiskosta, mutta metsähiihto ei ole
> sama asia, kuin telemarklaskettelu.
Vau, ihanko itse kirjoitit tuon loistavan päätelmän? :-))) Eka kertaa
muuten olet oikeassa: se ei todellakaan ole sama asia. Hienoa TN,
suorituksesi ei ole ollenkaan huono kun ajatellaan, että suurin osa
5-vuotiaista ei tuosta johtopäätöksestä selviä, mutta 10-vuotiaat kylläkin
selviävät. Tuosta voidaankin päätellä sinun nk. kehitysikäsi - siis se,
mihin kohtaa sulla kello pysähtyi :-)))
> No entistä enemmän tulee selväksi, ettet todella tiedä kuka Antti-Jussi
> Tiitola on.
En todellakaan tiedä enkä ymmärrä miksi minun pitäisi päätäni paskaakaan
moisella vaivata. Joku Antti-Titta lienee tämän universumin hiihdon kannalta
noin kärpäsen kakan kokoinen vaikuttaja. Olen osannut hiihtää aivan
mainiosti ilman jotain Antti-Tittojakin ja ajattelin tehdä niin jatkossakin.
Jupit touhutkoon historiikkiensä kanssa ihan rauhassa ja läpsikööt toisiaan
afterskissa selkään.
Muuten, aika moni paikallinen täällä pohjoisessa nk. paskat välittää jostain
ethelän juppien keskinäisistä kinkereistä. Joten varaudu enemmänkin tähän
asenteeseen, ettei meitä todellakaan pätkääkään kiinnosta teidän omat pikku
pikku ski-idolit :-)
> Eipä tainnut sitten Jukka-Göran von Münchausenille tuo englantikaan
koulussa
> tarttuvan. Autan taas luikuri-Görania löytämään oikean kohdan, jospa joku
> vielä kääntäisi jänkhäksi Jukka-Göranille:
Ei tarvitse, osaan aivan mainiosti englantia. Minä jopa YMMÄRRÄN sitä,
toisin kuin näköjään sinä! Näköjään tarvitset pientä tulkkausta asiassa,
sitä seuraa, ole hyvä!
> style increased. The people behind this development were inspired by
> Norwegian ski star and Olympic champion from the 1952 Winter Games in
Oslo,
> Stein Eriksen. After the games he moved to the States and had great
success
> as a ski instructor. Stein Eriksen was born in Telemark, and in his book
> "Come ski with me" he also mentioned the Telemark turn and showed a
picture
> of his father, Marius, demonstrating this way of turning.
HUOMAA: Stein Eriksen fra Norge. Muutti Yhdysvaltoihin sodanjälkeen, oli
Telemarkista ja OSASI telemarkhiihdon. Hänen ISÄNSÄKIN osasi telemarkia.
Mistäs tossa on kyse jos kerran telemarkin piti olla kuollut taito??? Hä?
> Tähän välikommentti: Göranin mielestä yo. ilmeisesti tarkoittaa samaa kuin
> hänen lausumansa: "Onhan Norjassa ollut jopa
> 1950-luvulla alppihiihdon maailmanmestareita, jotka hiihtelivät tellua
> vapaa-aikanaan ja veivät sen mukanaan mm. USA:han."
Yo. ei tarkoita samaa enkä ole niin edes väittänyt. Stein Eriksenistä tiesin
ihan muuten, joten se on kai sallittua? Eipä tuossa tosin mitään sellaista
sanoa, mikä kumoaan minun sanomani, päinvastoin! Eriksen vei lapsena
oppimansa taidot Jenkkeihin!
> Telemark Style Re-born, and Brought Home
> Skiing the Telemark way gained popularity, first in the United States and
> later in Central Europe, Sweden and Norway. In the early 80's, the re-born
> Telemark technique came home to the country where it originated.
Niin, tuli takaisin populaariurheiluna. Et ymmärrä lukemaasi. Eihän tuossa
missään sanota, että Telemarkin maakunnassa oli lakattu hiihtämästä.
> Around 1980, Norwegian ski enthusiasts noticed that Telemark skiing had
Huomaa: ski enthuasists mikä tarkoittaa lähinnä juppiharrastajia vapaasti
käännettynä.
> skiing had become specialized, with little in common. Even in Norway,
where
> Telemark skiing was born, Norwegians had abandoned it in favor of the
> specialized forms.
Verrattuna telemarkin aikaisempiin suosiolukuihin yleistys on totta. Mikäli
yritettään väittää, että telemark oli täysin kuollut Norjasta, on väite
valheellinen (mutta sitähän tuossa ei tarkkaan ottaen edes sanota). Tässäpä
vähän tarkempi näkemys asioiden tilasta juppihistoriikkien sijaan. Norjasta
tämäkin ja vaihteeksi kieli on norjaa, sitähän sinä (luulit) osaavasi joten
luepas tästä (voin tarvittaessa kääntää, jotain muutakin kun jäi mieleen
anorakkitakkisilta ;-):
"Telemarksvingens bruk fikk en drastisk nedgang fra 1900-tallet, men til
tross for den drastige nedgangen, "overlevde" telemarksvingen i enkelte
miljųer, deriblant friluftsliv. Her var det det å kunne ferdes i naturen
utenfor lųypene som var det primęre, sammen med friluftslivets kvaliteter
med opplevelser av naturens stillhet, frihet og storhet. For å kunne oppleve
dette, måtte en holde seg borte fra de preparerte bakkene og lųypene. Og for
å kunne ferdes i lųypelųst terreng på en gunstig måte, er det nųdvendig med
ski som gir en god bęreevne i lųssnų. Moderne, spesialisert skiutstyr egner
seg ikke så godt til ferdsel i skog og mark, her har de fleste beholdt
"gamleutstyret", som også var hensiktsmessig for telemarkkjųring. Dette kan
vęre en grunn til at telemarksvingen overlevde innen friluftsmiljųet. "
http://norr.ismennt.is/norsk/tema09_10/oppg1ar.htm
Joten eiköhän asia ole aikas loppuunkäsitelty. Hävisit :-))))
> Mees nyt taas äidillesi nillittämään, että nyyssikaverit ei leiki Göranin
> kaa, koska eivät hyväksy pelkkää umpihankihiihtoa telemarkiksi, eikä
> Gööranilla ole kuin punaiset Geir Rönningit Åååsnesien sijaan.
Tuosta pitää tehdä johtopäätös, että jäbä ei tiedä mikä on Rönningin
suksitehdas. Voi voi, paha moka telemarkin guruksi julistautuneelta. Ei
tainnut olla siellä Saariselän Ski-shopissa kovin kattavaa valikoimaa
sittenkaan noista tellusuksista???
> En väittänyt, enkä unohtanut. Sopii laittaa sitten ihan sanatarkka
lainaus,
> jos olet eri mieltä.
No tarkkaan ottaen annoit vain ymmärtää, attä Antti-Titta olisi joku
merkittävä hahmo telemarkin suomalaisessa juppihistoriassa. Ok. Minun
oletukseni, että kaveri oli joku juppitellun isähahmo Suomessa. Jos ei
ollut, niin voit jättää valistamatta, EVVK ihan aikuisten oikeasti.
En todellakaan tiedä telemarkin juppihistoriasta Suomessa mitään, mutta
silti se ei estä minua hiihtämästä. Kaikkein rasittavin piirre näissä
juppisnobeissa kuten sinä muuten on juuri tuo, että a) hiihtää ei osata
paljon paskaakaan b) koko homma on pelkkää afterskitä c) välineillä
brassaillaan aivan älyttömästi d) jos teidän juppien kanssa erehtyy joskus
juttusille, niin koko päivä jauhetaan jostain Aasiniemen suksitehtaasta
vaikka tosimies pärjää vaikka laudanpätkillä jos on tarvis ja tekniikka
riittävän hyvä. Toki minä mielelläni pistät hyvät sukset jalkaan, mutta
teräskanteittakin olen pärjännyt tellun ominaisimmassa ympäristössä ja
muutenkin välineistä jauhaminen (ja hiihtämisen unohtaminen) ei mielestäni
kuulu edes koko lajiin.
> Mees nyt niitä marjoja poimimaan sitten, marjanpoimija. Palataan sitten
taas
> asiaan, kun juttuihisi tulee taas substanssia ja edes vähän faktan makua.
Tuo on käsitettävä vain antautumiseksi ja argumenttien loppumiseksi. Hyvä
niin, jauha sinä vain paskaa Saariselän afterski pubissa kuinka odottelet
edelleen, että Aasiniemen tehdas toimittaa sulle ne sukset että pääset
joskus hiihtämäänkin.
Eikä telemark hiihto ole mitään laskettelua, se on todellakin hiihtoa.
Laskettelua voit harrastaa noissa juppien parveilukeskuksissa missä
köysihissi kiskoo sinut aina ylös uudestaan hinkkaamaan sitä samaa
järjetöntä mäen pätkää alas. Jos tuletkin sitä mäkeä alas tekniikalla joka
muistuttaa telemark-käännöstä, ei se silti mitään telemark hiihtoa ole. Se
on jotain juppien kyykkimistä tampatun lumen päällä.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Thaimaan Norppa"
> Jää vain kysymysmerkiksi, miksi Finn-Savotta toi ainakin aikaisemmin
maahan
> Metzelerin ilmalla täyttyviä alustoja. Itse en ole niistä kovin
innoissani.
Miksiko? No siksi, etta myyjahan myy sita mika kay kaupaksi.
> (30.8.05, 12:47) "Samaa mieltä Antin kanssa. Aluksi 906, mutta se vaihtui
> nopeasti 1200-malliin Finn-Savotan silloisen tuotepäällikön suosituksesta
> yhteisellä retkellä, kun en saanut säätöjä mieleisekseni. Viimeisessä
> vaiheessa oli Tunturisushukka-versio tästä. Sen jälkeen ollut
> kaikennäköistä, israelilaisesta Modanin rosnasta alkoi kuitenkin kipinä
> kokeilla vaihtoehtoja, sen kantaminen oli jo juhlaa Savottaan verrattuna.
> Eivät vaan
> Modanit kestäneet. Mm. Haglöfsiä ja Jaakko Sudennahkaa on tullut sittemmin
> kannettua. Karrimorin Condor on kokeilemistani rosnista ehkä ollut paras
> perinteisessä köpöttelyssä, sitä kai vastaa nykyinen Independence-sarja.
Ainakin jupilla on valineurheilu taas hanskassa. Oletsa ehtinyt oikeasti
vaelluksellekin joskus vai meneko sun aika Saariselan pubeissa valineista
puhuessa?
> Nykyinen rinkkani on Arc'teryxin Bora 95, jota olen vähän modifioinut
> laukkukorjaamolla Museokadulla.
Ai hitsi. Ai etta modasit ihan tota coolii reletta. On silla niin cool
nimikin, kyll tosta ny piisaa juttua siella Saariselan pubbenissa. Koita
ehtia vaeltamaankin sen mod gen 2 kortsusi kanssa. Vaikka edes puoli paivaa.
Pista vaikka kivia kuormaksi, jos bisse on loppu.
|> Olen ollut huomaavinani. Siinä evankeliumia julistaessasi olet jo
tuominnut
> vertailutestiä tehneen lehdenkin (Retki 4/2001) toimittajan Juudaaksi, kun
MehuRetkeako se Juppi on taas lukenut? Mina en ole lukenut. Revi siita. Mina
vaellan enka lue jonninjoutavia juppien kuivanainti lehtia.
> TypeRästä ja takavetoisesta Skoda 105:sta.
Vielako noilla vanhoilla Skodilla saa ajaa? Eiks joku BeeMWee sopis sun
mulkkutyyliin paremmin? Vai onko Skouda nyt jotenkin in? Missäs lehdessä se
on testattu ja montako munaa tuli tähdiksi? (hohhhoijaa)
> Minä en kyllä ymmärrä, kuka valitsee rinkkansa pelkän värin perusteella,
> olipa se army-vihreä, tai signaali-oranssi, mutta vielä vähemmän ymmärrän
Et ymmärrä? Nehän on niitä samoja sieluja, jotka lukee sitä sun
MehuHetki-lehteä. Eli virkaveljiä. Minkäsvärinen muuten tämä Arynkritox mod
2 kortsus on? Pinkki? Vai mikä väri on rosnissa juppipiireissä in? Valista
minua, niin saadaan nauraa röhötellä taas kun hirvijahdit alkaa. Voipi
kertoa juttua siitä mitä ne jupit ethelässä taas on höpöjä hössöttäneet.
Thaimaan Norppa
"Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> kirjoitti
>
> "Thaimaan Norppa"
>> Jää vain kysymysmerkiksi, miksi Finn-Savotta toi ainakin aikaisemmin
> maahan
>> Metzelerin ilmalla täyttyviä alustoja. Itse en ole niistä kovin
> innoissani.
>
> Miksiko? No siksi, etta myyjahan myy sita mika kay kaupaksi.
NSS?
> Ainakin jupilla on valineurheilu taas hanskassa. Oletsa ehtinyt oikeasti
> vaelluksellekin joskus vai meneko sun aika Saariselan pubeissa valineista
> puhuessa?
Saariselällä en ole käynyt kuin kerran, PA:ssa hakemassa taskulampun ja
sitten suoraan Kevolle. HTH
Mutta sulla on varmaan kokemusta niistä Saariselän maankuuluista
naistenhauista. Haitko ahkerasti tanssimaan?
Thaimaan Norppa
Münchausen -paikkaan.
Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> kirjoitti
viestissä:E1JSe.432$yj4...@read3.inet.fi...
>
> "Thaimaan Norppa"
>> Olikohan oikein Geir Rönningit?
>
> Kas, telemarkin suurtietäjäksi itsensä korottanut Thaimaan norppa ei
> sitten
> tunne edes suksivalmistajia.
Tähän pitäisi kai laittaa röhönauru, mutten edes viitsi, kun käyt jo niin
sääliksi. Tulee jo Iso Ällö mieleen.
>> Voi, voi, on Jukka-Göran Von Münhausenilta jäänyt tuo kielitaitokin
> vähille
>> norjalaisilta anorakkiasuisilta sediltä saadusta opetuksesta huolimatta,
> kun
>> sujuvasti Kämpe-Göörani katsoo Åsnesin kotisivuilta, että (nykyinen)
> tehdas
>> "Åsnes Ski As" on perustettu vuonna 1999, ja tekee sitten "varmoja"
>> päätelmiä.
>> Mutta voi voi, jäi samalla kielitaitoiselta ja Norjaan kontaktit jo ties
>> monessako sukupolvessa omaavalta venkoilija-gööranilta sujuvasti
>> huomaamatta, että tehdas on perustettu aikaisemman Åsnes Skifabrikkin
>> jatkoksi. Lainaus: "Åsnes Ski AS ble etablert våren 1999 for å fųre
>> videre
>> virksomheten i tidligere Åsnes Skifabrikk AS." http://www.asnes-ski.no/
>> => Om Åsnes.
>
> Niin? Mikähän oli vuodatukseksi ns. tarkoitus? Veikkaan että 100%
> lukijoista
> lähti ns. kahville mukaanlukien minä.
Se oli vastaus väittämääsi: "Oosnesin sivakkafabriikisi ei varmasti
valmistanut tuolloin vielä tellusuksiasi, kun
(sitä) ei ollut edes olemassa". Jos et olisi niin göörani, älyäisit edes,
mitä itse olet kirjoittanut.
Minäpä taas veikkaan, että sumutusyrityksesi omaa urpouttasi peittääksesi,
jättämällä sopivia pätkiä omia lausumiasi lainaamatta, ei jää huomaamatta.
Ja vaikka jäisikin, hällä väliä. Google Groupsista löytyy riittävästi muiden
noteeraamisia älynväläyksistäsi, piiska-göörani. Oliskos _sinun taas_ korkea
aika vaihtaa nimimerkkiä ja aloittaa "puhtaalta pöydältä"?
> Niin, joko sulta unohtui se, että mun sukset hankittiin Norjasta?
Joo, ne norjalaiset anorakkiasuiset FBI-sedät toivat kilon voita ja hivakat,
eikun sivakat pikku-gööranille?
>> Eipä tainnut sitten Jukka-Göran von Münchausenille tuo englantikaan
> koulussa
>> tarttuvan. Autan taas luikuri-Görania löytämään oikean kohdan, jospa joku
>> vielä kääntäisi jänkhäksi Jukka-Göranille:
>
> Ei tarvitse, osaan aivan mainiosti englantia. Minä jopa YMMÄRRÄN sitä,
> toisin kuin näköjään sinä! Näköjään tarvitset pientä tulkkausta asiassa,
> sitä seuraa, ole hyvä!
>> Norwegian ski star and Olympic champion from the 1952 Winter Games in
> Oslo,
>> Stein Eriksen. After the games he moved to the States and had great
> success
>> as a ski instructor. Stein Eriksen was born in Telemark, and in his book
>> "Come ski with me" he also mentioned the Telemark turn and showed a
> picture
>> of his father, Marius, demonstrating this way of turning.
>
> HUOMAA: Stein Eriksen fra Norge. Muutti Yhdysvaltoihin sodanjälkeen, oli
> Telemarkista ja OSASI telemarkhiihdon.
Just, ja sun piti vielä _ymmärtää_ lontoota? Hohhoijaa. Vihje: "mentioned"
ei tarkoita "osaa".
> "Telemarksvingens bruk fikk en drastisk nedgang fra 1900-tallet, men til
> tross for den drastige nedgangen, "overlevde" telemarksvingen i enkelte
> miljųer, deriblant friluftsliv.
> [ - - ]
> http://norr.ismennt.is/norsk/tema09_10/oppg1ar.htm
Lähdekritiikki ? Tekijä? Ja tuohan pikemmin vain vahvistaa sitä muiden
lähteiden toteamusta, että tellu oli likimain olematonta Norjassa ennen
jenkkivaikutusta. Menes taas äidilles nillittämään.
>>> Itsehän niin väitit, kelaa pari viestä aiemmas tätä ketjua jos ehti
>>> sulta jo
>>> unohtumaan.
>> En väittänyt, enkä unohtanut. Sopii laittaa sitten ihan sanatarkka
>> lainaus,
>> jos olet eri mieltä.
>
> No tarkkaan ottaen annoit vain ymmärtää, attä Antti-Titta olisi joku
> merkittävä hahmo telemarkin suomalaisessa juppihistoriassa. Ok. Minun
> oletukseni, että kaveri oli joku juppitellun isähahmo Suomessa. Jos ei
> ollut, niin voit jättää valistamatta, EVVK ihan aikuisten oikeasti.
Niinpä, se lukutaito lusikka-kauniissa-kädessä-gööranilla on totta tosiaan
ollut vähän hukassa.
Menes taas marjanpoimija niitä marjoja poimimaan, ennen kuin lumi tulee.
Sitten kun lumi tulee, voit niillä TV:stä tutuilla Geir Rönningeillä käydä
laskemassa telemarkia Paljakka-ahkio perässä.
Heppu Hei
>
> Muuten, aika moni paikallinen täällä pohjoisessa nk. paskat välittää
> jostain ethelän juppien keskinäisistä kinkereistä. Joten varaudu
> enemmänkin tähän asenteeseen, ettei meitä todellakaan pätkääkään
> kiinnosta teidän omat pikku pikku ski-idolit :-)
>
Ja mistähän kaukaa pohjoisesta sitä niinku ollaan? Lienetköhän koskaan
pohjoisessa käynytkään?
Ainakaan nuo h:t eivät osu likikään samoihin paikkoihin muiden lappilaisten
kanssa. Käyttämäsi kirjoitusmuoto vaikuttaa lähinnä vi***lta lapin murretta
ja lappilaisia ihmisiä kohtaan.
---
Heppu
Heppu Hei
> Laitetaan tännekin oma kopsu, jatkot sitten Jukka-Göran Von
> Münchausen -paikkaan.
>
> Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> kirjoitti
> viestissä:E1JSe.432$yj4...@read3.inet.fi...
>>
>> "Thaimaan Norppa"
>
>>> Olikohan oikein Geir Rönningit?
>>
>> Kas, telemarkin suurtietäjäksi itsensä korottanut Thaimaan norppa ei
>> sitten
>> tunne edes suksivalmistajia.
>
> Tähän pitäisi kai laittaa röhönauru, mutten edes viitsi, kun käyt jo
> niin sääliksi. Tulee jo Iso Ällö mieleen.
>
Pahempihan tämä on kuin Ällö. Paljon pahempi. Retkiryhmä on saanut ihan
ikioman kaatumatautisen, jonka mielipiteet ja "asiantuntemus" ovat ihan
perseestä. Pahinta kai on, että jotkut asioista tietämättömät saattavat
ottaa vielä jotain tämän ääliön väittämistä ihan tosissaan.
Pitäiskö tällekin perustaa oma ryhmä finetin puolelle. Ryhmän nimi voi olla
kyllä hieman hakusessa, mutta ehkä
"finet.fun.lapihullukirvesmies.von.munchausen" voisi olla aika lähellä.
---
Heppu
Jukka-Göran von Fittenborg
"Thaimaan Norppa" `
> Laitetaan tännekin oma kopsu, jatkot sitten Jukka-Göran Von
> Münchausen -paikkaan.
Ikäänkuin Thaimaan paskanorpan jutut nyt mitään kovin suurta
informaatioarvoa edustaisivat.
> Tähän pitäisi kai laittaa röhönauru, mutten edes viitsi, kun käyt jo niin
> sääliksi. Tulee jo Iso Ällö mieleen.
Aika säälittävää, että suurena tieteilijänä esiintyvä pub-vaeltajakonkari ei
tunne edes telemarkin todellista historiaa kunnolla. Et tiennyt, että
telemark säilyi Norjassa kaikesta huolimatta hengissä ja 80-luvun boomi oli
lähinnä juppibuumi siellä kuten meilläkin. Et tunne myöskään muita
suksimerkkejä kuin Åsnäs (Aasiniemi :-) sivakat ja suurena uutuutena sulle
tuntui aukeavan ajatus, että sivakat voi jopa itse tehdä tai teetättää. Ei
ne missään sivakkapuissa kasva vaan ihmiset niitä tekevä.
> Se oli vastaus väittämääsi: "Oosnesin sivakkafabriikisi ei varmasti
> valmistanut tuolloin vielä tellusuksiasi, kun
> (sitä) ei ollut edes olemassa".
Katsotaanpas, Sondre Norheim, telemarkin isä, eli 1825-1897. Oosneesin eli
Aasiniemen sivakkafabriikkisi perustettiin itsesikin kertoman mukaan
(sanatarkka lainaus tekstistäsi): "Åsnesin taustat ulottuvat BTW vuoteen
1922."
Joten mikähän mahtoi olla Sondre salaisuus, jos hänkin kävi hakemassa
tellusivakat Aasiniemen tehtailtasi? Keksikö Sondre peräti aikakoneenkin?
:-))))
> Minäpä taas veikkaan, että sumutusyrityksesi omaa urpouttasi peittääksesi,
> jättämällä sopivia pätkiä omia lausumiasi lainaamatta, ei jää huomaamatta.
Mitähän sumutusyritystä on todeta tosiasia, että yli 25 vuotta kuolleet
(toiselle mantereelle haudatut vieläpä!) eivät yleensä käy suksia
ostelemassa. Eivät edes vaikka tehdas olisi tuo kuuluisa Aasiniemen
sivakkafactory, joka tuntuu olevan sinulle kaikki kaikessa.
> noteeraamisia älynväläyksistäsi, piiska-göörani. Oliskos _sinun taas_
korkea
> aika vaihtaa nimimerkkiä ja aloittaa "puhtaalta pöydältä"?
Why? Jatkan ihan piruuttani tällä maailman tappiin asti. Thaimaan norpalla
kun googlettaa, niin sieltä ei tule edes niitä älynvaläyksiä. Mikä ei kyllä
hämmästytä. Eipä kaverilta joka on nussinut aivonsa pelloille Pattayan
halvoissa bordelleissa voi juuri muuta odottaa.
> Just, ja sun piti vielä _ymmärtää_ lontoota? Hohhoijaa. Vihje: "mentioned"
> ei tarkoita "osaa".
Vihje: mentioned ei tarkoita myöskään,etteikö osaisi ja muu tietämys
Eriksenin taidosta on sallittua. Mitäs itse muuten luulet asiasta ottamatta
sen enempiä selvää? Yleensä meilläpäin isät opettavat kyllä pojat
hiihtämään. Eriksen osasi hiihtää, joten kumpi on todennäköisempää, että isä
opetti vaiko että ei opettanut...?
> Lähdekritiikki ? Tekijä? Ja tuohan pikemmin vain vahvistaa sitä muiden
> lähteiden toteamusta, että tellu oli likimain olematonta Norjassa ennen
Ja höpö höpö, luepa uudestaan tai pyydä joku joka osaa edes ruotsia lukemaan
se sinulle. Siellä mitään vahvisteta. Et ymmärrä näköjään norjaakaan. Mitä
tulee lähdekritiikkiin, niin omat lähteesi eivät sitä kestä. Asiayhteyksistä
irtipoimittuja heittoja, jotka tukevat omaa posmotusta. Minä lainasin
selkeän kappaleen, jossa on nimenomaan otettu kantaa telemarkin käyttöön
KANSAN parissa. Sinun kommenttisi ovat lähinnä kilpa- ja juppipiirien
peilausta asiasta.
> Niinpä, se lukutaito lusikka-kauniissa-kädessä-gööranilla on totta tosiaan
> ollut vähän hukassa.
Tekevälle sattuu ja menin tosiaan halpaan asettamaasi ansaan. Minä voin
virheeni jopa myöntää toisin kuin sinä, joka olet aina oikeassa. Mutta
kerropa nyt toki meille mikä se Antti-Jussi Tiitolan rooli oli, kun se piti
niin mahtipontisesti mainita ja joka käänteessä korostaa sitä? (Plus
irvailla, jos ei satu juppihistoriikit kiinnostamaan). Tuskin olen ainoa,
jolle muodostui (väärä kuva) siitä, että Antti-Jussi oli jonkinnäköinen
isähahmo Etelä-Suomen telemark-kääntyilijöille (huom. ei hiihtäjille).
> Menes taas marjanpoimija niitä marjoja poimimaan, ennen kuin lumi tulee.
No olipas hirveän nokkelaa. Nyt on kyllä hirvenmetsästysaika, joten pakastin
käydään hakemassa täyteen AAA+ luokan lihaa, joka on taatusti
lisäaineetonta, hormoonitonta, kivennäisrikasta ja vähärasvaista. Syö sinä
vaan sieltä K-kaupan pakastealtaasta ongittua hullua lehmääsi, mulla on
vähän paremmat eväät kuin sulla.
> Sitten kun lumi tulee, voit niillä TV:stä tutuilla Geir Rönningeillä käydä
> laskemassa telemarkia Paljakka-ahkio perässä.
Näin teenkin. Ahkio on tosin omatekoinen. Se onkin suorastaan reki, jota
sinä tuskin saisit edes 10 metriä liikumaan. Sen verta onnettomalta
pub-vaellusrunkkaajalta vaikutat. Suuret on sulla jutut ja varusteista
elvistellessä menee kaverin koko aika. Tyypillinen etelän hiihtojuppi, jolla
on enemmän rahaa kuin aikaa ja taitoa käyttää niitä muotivarusteita
fiksusti.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Thaimaan Norppa"
> Mutta sulla on varmaan kokemusta niistä Saariselän maankuuluista
> naistenhauista. Haitko ahkerasti tanssimaan?
Jep, aina jyystän sun muijaas kun se on ollut koko vuoden puutteessa.
Heppu Hei
Olet sinä melko raukka ja ressukka mieheksi. Mutta helppohan se on täällä
netissä pullistella olemattomilla ja kuvitelluilla tekemisillä.
Todellisuudessa taidat olla vain pieni harmaa hiirulainen, joka täällä
kirjoittaa fantasioistaan.
Säälittävä pelle, mutta minkäs sitä ihminen sairauksilleen ja puutteilleen
voi. Harmi, että me muut joudumme sinunlaisiasi täällä kestämään. Oletko
harkinnut avun hakemista itsellesi?
---
Heppu
Jukka-Göran von Fittenborg
"Heppu Hei"
> Olet sinä melko raukka ja ressukka mieheksi.
Vastasin vain kysymykseen kun kerran Thaimaan norppa halusi tietää.
> Harmi, että me muut joudumme sinunlaisiasi täällä kestämään.
Oletko itse jonkinsortin Norpan kaveri kun noin kovasti huolettaa tampion
saama tylytys? Jatkot asetettu, retkeilyasia rupeaa Norppa & Heppu Co:n
jutuissa oleen vähissä.
Heppu Hei
Enpä tunne koko Norppaa, joten en myöskään ole hänen kaverinsa. Mutta
sinunlaisesi pelle alkaa vähitellen ottamaan päähän hiljaisempaakin miestä.
Teikäläisiä besserwissereitä on maailma pullollaan, mutta tosipaikan tullen
olette pelkkiä kuplia.
Etkä vielä vastannut edes kysymykseeni, kuinka kaukaa pohjoisesta olet, kun
niin pontevasti olet tuonut esille pohjoisuuttasi. Minusta pilaat, tai
ainakin yrität pilata pohjoisen ihmisten maineen pelleilylläsi. Laisesi
tyypit eivät kuitenkaan taitaisi pohjoisessa olla kovin pikäikäisiä.
Maitojunalla ovat tulleet häntä koipien välissä takaisin etelään.
---
Heppu
Jukka-Göran von Fittenborg
"Heppu Hei"
> Enpä tunne koko Norppaa, joten en myöskään ole hänen kaverinsa. Mutta
> sinunlaisesi pelle alkaa vähitellen ottamaan päähän hiljaisempaakin
miestä.
No mikäs Norppa on muuta kuin pelle? Luetaanpas vähän niitä muidenkin
viestejä säikeestä eikä tulla väliin huutelemaan.
> Etkä vielä vastannut edes kysymykseeni, kuinka kaukaa pohjoisesta olet,
kun
> niin pontevasti olet tuonut esille pohjoisuuttasi.
Voi olla, että sulla on vähän väärä tyyli tulla kyseleen mitään. Vastataan
vaikka että Pohjois-Haagasta. Buahahahahahaah.
> Minusta pilaat, tai
> ainakin yrität pilata pohjoisen ihmisten maineen pelleilylläsi.
Sinä taas pilaat ethelän juphien maineen lopullisesti.
> Maitojunalla ovat tulleet häntä koipien välissä takaisin etelään.
> ---
> Heppu
Ilmeisesti kokemuksen syvä rintaääni puhuu tuossa maitojunakommentissa?
Buahahahahhahahaaa!
Thaimaan Norppa
viestissä:poSSe.46$OW6...@read3.inet.fi...
>> Se oli vastaus väittämääsi: "Oosnesin sivakkafabriikisi ei varmasti
>> valmistanut tuolloin vielä tellusuksiasi, kun
>> (sitä) ei ollut edes olemassa".
>
> Katsotaanpas, Sondre Norheim, telemarkin isä, eli 1825-1897. Oosneesin eli
> Aasiniemen sivakkafabriikkisi perustettiin itsesikin kertoman mukaan
> (sanatarkka lainaus tekstistäsi): "Åsnesin taustat ulottuvat BTW vuoteen
> 1922."
>
> Joten mikähän mahtoi olla Sondre salaisuus, jos hänkin kävi hakemassa
> tellusivakat Aasiniemen tehtailtasi? Keksikö Sondre peräti aikakoneenkin?
En ole väittänyt, että Sondre olisi Åsnesin suksilla hiihtänyt. Ota
sienimetsään seuraavalla kerralla joku sieniopus, jottet erehdy luulemaan
suippomadonlakkeja kant(t)arelleiksi.
> :-))))
Vähän o' niinQ kontulanmakuiset nuo teiniXhymiösi.
> Mitähän sumutusyritystä on todeta tosiasia, että yli 25 vuotta kuolleet
> (toiselle mantereelle haudatut vieläpä!) eivät yleensä käy suksia
> ostelemassa.
On aika kafkafittenborgilaista, jos joku tekee 25 vuotta kuolemaa. Luulisi
ettei sellaisen kokemuksen jälkeen edes haudasta nouseminen olisi ongelma,
jos jossain (vaikkakin toisella mantereella), on hyviä suksia kaupan.
Hei teiniX, jos kävisit niillä äidinkielen tunneilla edes sen verran, että
oppisit auttavasti kirjoittamaan.
Jos kirjoitat ja väität minulle: "Oosnesin sivakkafabriikisi ei varmasti
valmistanut tuolloin vielä tellusuksiASI, kun
(sitä) ei ollut edes olemassa", viittaat sillä MINUN tellusuksiINI, et
jonkun sinun mielestäsi 25 vuotta kuolemaa tehneeseen Sondre Norheimin
suksiin.
Opettele kirjoittamaan, jos sulla on asiaa. Tai, nyt kun _aasiasi_ on tullut
luettua, unohda koko homma.
>> Just, ja sun piti vielä _ymmärtää_ lontoota? Hohhoijaa. Vihje:
>> "mentioned"
>> ei tarkoita "osaa".
>
> Vihje: mentioned ei tarkoita myöskään,etteikö osaisi ja muu tietämys
> Eriksenin taidosta on sallittua.
Lukihärö-gööranin anal-ogiikalla kaikkea mitä _ei mainita_, ei täydy vain
pitää mahdollisena, vaan vähintään todennäköisenä. Saattoihan Eriksen osata
lentääkin ja tehdän voltin suorin vartaloin kerien, kun _oikein hartaasti_
olettaa ja toivoo.
> Mitäs itse muuten luulet asiasta ottamatta
> sen enempiä selvää? Yleensä meilläpäin isät opettavat kyllä pojat
> hiihtämään. Eriksen osasi hiihtää, joten kumpi on todennäköisempää, että
> isä
> opetti vaiko että ei opettanut...?
Ahaa, nyt Pikku-Klak-Göranin kotiseuduilla (Kontulassa?) norjalaiset
anorakkiasuiset hiihdonopet ovat jo muuttuneet isiksi. Salainen kansio osa
124: Hiihdonopeiksi salakavalasti naamioituneet norjalaiset anorakkisedät
abduktoivat Gööranin, ja ottavat Gööranin ottopojakseen! Lisää uusimmassa
Seiskassa!
Kumpi ja kampi tappelivat. Kumpi on todennäköisempää? Historia ei ole
todennäköisyyslaskua, Kämpe-göörani.
>> Lähdekritiikki ? Tekijä? Ja tuohan pikemmin vain vahvistaa sitä muiden
>> lähteiden toteamusta, että tellu oli likimain olematonta Norjassa ennen
>
> Ja höpö höpö, luepa uudestaan tai pyydä joku joka osaa edes ruotsia
> lukemaan
> se sinulle. Siellä mitään vahvisteta. Et ymmärrä näköjään norjaakaan. Mitä
> tulee lähdekritiikkiin, niin omat lähteesi eivät sitä kestä.
Vihje nro n (n > 1): Kannattaa opetella, mitä drastinen tarkoittaa.
Sukella lähteille:
http://www.sondrenorheim.com/history.htm =>
http://www.sondrenorheim.com/sources.htm
http://www.alpenglow.org/ski-history/notes/book/kleppen-1986.html =>
http://www.alpenglow.org/ski-history/ref/books.html
>> Niinpä, se lukutaito lusikka-kauniissa-kädessä-gööranilla on totta
>> tosiaan
>> ollut vähän hukassa.
>
> Tekevälle sattuu ja menin tosiaan halpaan asettamaasi ansaan.
Asettamaani ansaan? No sinäpä ihmeellinen LJK-wannabe olet, kun ansalankoja
näet joka paikassa. Itse itsesi mottiin ajoit. Sori, sä et vaan osaa.
> Minä voin
> virheeni jopa myöntää toisin kuin sinä, joka olet aina oikeassa.
Yhyy, ja pata kattilaa soimaa, joka leikkiin ryhtyy, jne. Käys peelo
pyytämässä äidiltäsi uusi nenäliina.
> Mutta
> kerropa nyt toki meille mikä se Antti-Jussi Tiitolan rooli oli, kun se
> piti
> niin mahtipontisesti mainita ja joka käänteessä korostaa sitä? (Plus
> irvailla, jos ei satu juppihistoriikit kiinnostamaan). Tuskin olen ainoa,
> jolle muodostui (väärä kuva) siitä, että Antti-Jussi oli jonkinnäköinen
> isähahmo Etelä-Suomen telemark-kääntyilijöille (huom. ei hiihtäjille).
No sitä voit nillittäjä käydä Antti-Jussilta itse kysymässä, vaikka
osallistumalla seuraaviin vuosittain pidettäviin Punamultalukon
Metsäkisoihin (pujottelu merkityllä radalla, hyppyri, murtomaahiihto sekä
vapaalasku umpihangessa. Kaikki yhtäjaksoisena suorituksena samoilla
välineillä). Nämä ovatkin sitten BTW 25-vuotis juhlakisat. Pääset samalla
kokemaan, kun karvan alle 70-vuotias A-J pesee sut mennen tullen.
Tervetuloa.
> No olipas hirveän nokkelaa. Nyt on kyllä hirvenmetsästysaika, joten
> pakastin
> käydään hakemassa täyteen AAA+ luokan lihaa, joka on taatusti
> lisäaineetonta, hormoonitonta, kivennäisrikasta ja vähärasvaista.
Toivossa on hyvä luikuri-gööranin elää, josko vaikka skoda 105:lla osuisi
hirveen, ja ehtisi kaapia lihaa parempaan talteen, ennen kuin
ookkonää-polliisi tulee.
> Näin teenkin. Ahkio on tosin omatekoinen. Se onkin suorastaan reki, jota
> sinä tuskin saisit edes 10 metriä liikumaan.
Mees nyt nillittäjä sitten taas hinaamaan sitä pulkkaasi äidin luokse,
siellä varmaan odottaa lasi maitoa ja nisupulla, sekä sinulta kesken jäänyt
harrypotteri.
Jatkot taas Von Münchausenin nimikkoryhmään.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Thaimaan Norppa"
> En ole väittänyt, että Sondre olisi Åsnesin suksilla hiihtänyt. Ota
Mutta olet väittänyt muuta ja siihen puutuin.
> On aika kafkafittenborgilaista, jos joku tekee 25 vuotta kuolemaa.
Eiköhän ne sienivaroitukset ole sinun itsesi syytä ottaa todesta. Aika
tyhjästä pitää näköjään herran juttua vääntää, kun joka toinen lause pitää
väkisin vääntää joksikin muuksi. Näköjään ei luetun ymmärtäminen Thaimaan
pelleltä kovin hyvin suju.
> Opettele kirjoittamaan, jos sulla on asiaa. Tai, nyt kun _aasiasi_ on
tullut
Sinuna opettelisin kyllä lukemaan ja ymmärtämään lukemansa.
> Lukihärö-gööranin anal-ogiikalla kaikkea mitä _ei mainita_, ei täydy vain
> pitää mahdollisena, vaan vähintään todennäköisenä.
Riippuu asiayhteydestä mikä on todennäköistä mikä ei. Tosin tässä
tapauksessa TIEDÄN, että Eriksen osasi. Eikö mee jakeluun, vaikka tämä on
kolmas kerta kun sanon myöskin tietäväni? Jotenkin lähtökohtasi on aika
pervo. Nappaat yhden satunnaisen tekstin netistä, jossa mainitaan Eriksen ja
oletat, että keskustelukumppanisi ei tiedä enempää.
> Saattoihan Eriksen osata
> lentääkin ja tehdän voltin suorin vartaloin kerien, kun _oikein hartaasti_
> olettaa ja toivoo.
Saattoipa hyvinkin, mutta siitä minulla ei tietoa ole toisin kuin
hiihtotaidosta. Mutta jos palataan todennäköisyysasiaan, niin koitapa
rimpulematta vastata. Sinähän et ilmiselvästi TIEDÄ, kuinka asianlaita
Eriksenin kanssa oli, joten sulle todennäköisyys merkkaa enemmän. Kumpaa
pidät siis todennäköisempänä, että isi opetti Eriksenille hiihtämistä vaiko
että ei opettanut? Eriksen kasvoi ylös Telemarkin maakunnassa, missä
hiihtäminen on yhtä yleistä kuin Tanskassa fillarilla ajelu.
> > Mitäs itse muuten luulet asiasta ottamatta
> > sen enempiä selvää? Yleensä meilläpäin isät opettavat kyllä pojat
> > hiihtämään. Eriksen osasi hiihtää, joten kumpi on todennäköisempää, että
> > isä
> > opetti vaiko että ei opettanut...?
>
> Ahaa, nyt Pikku-Klak-Göranin kotiseuduilla (Kontulassa?) norjalaiset
Ei mitään "ahaa" vaan vastaa simppeliin kysymykseen kiemurtelematta.
> anorakkiasuiset hiihdonopet ovat jo muuttuneet isiksi. Salainen kansio osa
> 124: Hiihdonopeiksi salakavalasti naamioituneet norjalaiset anorakkisedät
> abduktoivat Gööranin, ja ottavat Gööranin ottopojakseen! Lisää uusimmassa
> Seiskassa!
Eli kun huomaat olevasi väärässä, et voi sitä myöntää vaan rupeat keksimään
jotain fantasiajuttuja Seiskoista ym. joita kuvittelet ilmeisesti
hauskoiksi. Huom muut lukijat: pankaa merkille Thaimaan norpan
tyyppikäyttätyminen tällaisessa tilanteessa.
> Kumpi ja kampi tappelivat. Kumpi on todennäköisempää? Historia ei ole
> todennäköisyyslaskua, Kämpe-göörani.
Jälleen paskanjauhantaa, jottei tarvitsisi vastata yksinkertaiseen
kysymykseen.
> Vihje nro n (n > 1): Kannattaa opetella, mitä drastinen tarkoittaa.
> Sukella lähteille:
> http://www.sondrenorheim.com/sources.htm
No multa löytyy hyllystä Olav Boen Norsk skitradisjon joten eiköhän se
riitä. Sitä ei vaivaa edes juppihistorian harrastama historian
uudelleenkirjoitus, koska se on kirjoitettu 1960-luvulla. Kirjassa
esitellään telemark hiihtotapa, välineistö jne eikä muisteta mainita, että
kyseinen hiihtotapa on 2005 "tietäjien" mukaan kuollut taito 60-luvulla. No,
onneksi faija ei tiennyt sitä ja opetti.
> Yhyy, ja pata kattilaa soimaa, joka leikkiin ryhtyy, jne. Käys peelo
> pyytämässä äidiltäsi uusi nenäliina.
Aika hyvin aiemmasta keskustelusta käy ilmi, ettet vastaa yksinkertaisiin,
sinulle epämiellyttäviin kysymyksiin ja rupeat heti seiskatteleen plus
keksimään kaikenlaista paskaa.
> No sitä voit nillittäjä käydä Antti-Jussilta itse kysymässä, vaikka
Eli se esiitä Antti-Jussista sitten. Eipä mikään uutinen, ettet sinä edes
kysyttäessä vastaa. Ensin hehkuttelet asialla muka jonain tärkeänä ja kun
sitä sitten kysytään, että mikäs siinä niin tärkeää on, niin yhtä-äkkiä ei
mikään olekaan. Jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä sinusta.
> Toivossa on hyvä luikuri-gööranin elää, josko vaikka skoda 105:lla osuisi
> hirveen, ja ehtisi kaapia lihaa parempaan talteen, ennen kuin
> ookkonää-polliisi tulee.
> Mees nyt nillittäjä sitten taas hinaamaan sitä pulkkaasi äidin luokse,
> siellä varmaan odottaa lasi maitoa ja nisupulla, sekä sinulta kesken
jäänyt
> harrypotteri.
> Jatkot taas Von Münchausenin nimikkoryhmään.
Sitä ihmettelen että minkä vuoksi em. "asiasisältö" ei aiheuta minkäänlaisia
protesteja retkeilyryhmän muissa lukijoissa? Onko Thaimaan norppa jo
tiukasti killfileissänne vai mikä on? Ainoa reaktio yksipuolinen TN:n
ilmiselvän kamun whinetys Saariselkä viestiin.
Thaimaan Norppa
"Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> lasketteli taas luikuria
> Kirjassa
> esitellään telemark hiihtotapa, välineistö jne eikä muisteta mainita, että
> No, onneksi faija ei tiennyt sitä ja opetti.
[ Poistettu rivitolkulla nillitystä]
Hohhoijaa. Kas kun jäät paskanpuhumisesta* kiinni, voit samalla olettaa,
ettei sua voi sen jälkeen vakavasti ottaa, tai että sulle enempiä helmiä
jaettaisi. 'Nuff said.
* = "Minua (JGvF) opettivat (telemarkia hiihtämään) norjaa puhuvat
anorakkimiehet" vs. taas vaihteeksi "faija opetti".
Jatkot ja kopsu taas Von Münchausenin nimikkoryhmään.