pun16
Koskenlaskijasulatejuusto ja metwursti ( minä ottaisin tankona, mutta täällä
käytiin juuri hiljattain "sota" asiasta ja tyhjiöpakkaussiivujen
kannattajiakin löytyi monta). Kaupasta on nykyisin myös saatavana
lämpöisessä säilyvää tonnikalalevitettä ( John West: tuna with a twist )
pussissa ( löytyy yleensä säilykehyllystä ). Sitruunaversiota en ole vielä
maistanut mutta aurinkokuivattujen tomaattien kanssa olevaa tonnikalaa olen
maistanut ja se on ihan herkullista. Kalliiksi niiden käyttäminen tosin
tulee kun hinta vaihtelee 1,30:stä puoleentoista euroon pussi ja siitä
riittää vain kahden kerrospaahtoleivän väliin. Kotioloissa teinkin juuri
eilen vastaavanlaista itse ja sain mielestäni jopa parempaa aikaiseksi.
Hanne tolh...@luukku.com
Samalla linjalla +reilusti valkosipulinkynsiä mukaan!
Illalla > näkkäri+voi+kunnon siivut valkosipulia+kuuma kaakao... Nami
nami!!!
JuhaL
Olympia-juustoa ja metwurstia - toimii kesällä ja talvella. Kesällä voi olla
lisäksi jotain kovaakin juustoa, jos jaksaa kantaa juustohöylää mukana.
Rinkkapehmeän juuston leikkaaminen puukolla on vähän turhan haastavaa.
-Markku
Samat eväät täälläkin :-) Nimenomaan kevyt-sulatejuustoja kannattaa välttää
talvisaikaan. Pirkka-sellainen meni niin kovaan umpijäähän pikkupakkasilla,
ettei sitä voinut käyttää ilman lämmittelyä takin alla.
-antti
>
> Samat eväät täälläkin :-) Nimenomaan kevyt-sulatejuustoja kannattaa
välttää
> talvisaikaan. Pirkka-sellainen meni niin kovaan umpijäähän
pikkupakkasilla,
> ettei sitä voinut käyttää ilman lämmittelyä takin alla.
Tuorejuustoissa (Hovi, Creme Bonjour etc...) on sama vika.
-Markku
>> Samat eväät täälläkin :-) Nimenomaan kevyt-sulatejuustoja kannattaa
>välttää
>> talvisaikaan. Pirkka-sellainen meni niin kovaan umpijäähän
>pikkupakkasilla,
>> ettei sitä voinut käyttää ilman lämmittelyä takin alla.
>Tuorejuustoissa (Hovi, Creme Bonjour etc...) on sama vika.
Ja kesällä niissä on se vika että pehmenevät liikaa ja ainakin
kokeilemistani merkeistä alkaa erottua "liemet pihalle" eli juusto hajoaa.
Olympiat, Koskenlaskijat ja muut rasvaiset sulatejuustot ovat hyviä. Olen
joskus saanut suolaista voitakin säilöttyä syötävänä repussa viikon
verran, mutta jos se pilaantuu, niin maha toimii tosi liukkaasti :)
Olympia ja metukka taitaa olla se yleisin vaihtoehto. Yksittäispakatut
aamupalajuustosiivut on p..keleestä, ne kelmut jää kuitenkin metsään ja
vaikka olisikin kaunis aie pistää ne roskapussiin niin tuuli sieppaa ne
kumminkin kiven päältä mukaansa.
Hyvä kanki meetvurstia säilyy huoneenlämmössäkin viikkoja. En muista vielä
Koskenlaskijankaan hapanneen reppuun. Ja murenevan näkkärin kaveriksi
kannattaa ottaa ihan oikeatakin leipää. Se ei mene muruiksi repussa ja
ravintoarvon, painon ja tilavuuden suhde on ruisleivässä paremmin
kohdallaan kuin näkkärissä.
Pekka
Kyllä se on omasta asenteesta kiinni, että palamattomat pakkausjätteet
kulkevat metsästä mukaan kunnallisen jätehuollon piiriin. Ei niitä
kelmuja kannata kiven päälle asettaa vaan panna suoraa mukana
kuljetettavaan roskapussiin, kuten kaikki muukin palamaton.
> Ja murenevan näkkärin kaveriksi
> kannattaa ottaa ihan oikeatakin leipää. Se ei mene muruiksi repussa
ja
> ravintoarvon, painon ja tilavuuden suhde on ruisleivässä paremmin
> kohdallaan kuin näkkärissä.
Ehdottomasti samaa mieltä.
--
Harri
Vielä pieni roskapussivinkki. Muovipussiin tulee helposti
reikä kun jokin terävä painaa siihen repussa. Laitan nykyisin
roskapussin vanhan teltan suojapussin sisään ja on pysynyt
ehjänä.
--
Markku S
> Ja murenevan näkkärin kaveriksi
> kannattaa ottaa ihan oikeatakin leipää. Se ei mene muruiksi repussa ja
> ravintoarvon, painon ja tilavuuden suhde on ruisleivässä paremmin
> kohdallaan kuin näkkärissä.
>
> Pekka
Hetkinen.
Mistä löydät sen rukiisempaa leipää, kuin esimerkiksi 'Ylhäisten
leipä', joka kuuluu näkkileipien sukuun? Sekä loogisen ajattelun, että
käytännön kokemuksen perusteella tuolla 'Ylhäisten leivällä' on myös
selvästi tuoretta leipää parempi teho/paino suhde. Mielenkiintoista
on, että kokemuksemme leivän murenemisesta ovat täysin päinvastaiset.
Meillä vaelluksen loppupuolella tuore ruisleipä on aina muuttunut
mitääntekemättömäksi kasaksi muruja muovipussissa, sen sijaan tuo jo
pariin kertaan mainittu näkkäri on pysynyt yllättävän hyvin
kuosissaan. Niinpä tuore leipä on ajan myötä jäänyt kokonaan kotiin.
Meillä on kesävaelluksilla ollut voita muun muassa leivänpäällyksenä
ja olemme saaneet sen pysymään kaksikin viikkoa aivan
käyttökelpoisena. Se on tietenkin yritetty pakata ja säilyttää niin,
että se ei ole pahimmassa auringonpaahteessa. Metvursti meillä on
ollut valmiiksi siivutettuna. Kotioloissa ostan makkarat aina
pötköinä, joita saa leikattua kunnon paloja, mutta ei sellaista määrää
makkaraa jaksa kantaa, että se tuolla periaatteella riittäisi parin
viikon vaellukselle. Kieltämättä ne metvurstinviipaleet hieman
muuttavat väriään vaelluksen loppua kohti, mutta ei niistä mitään
terveyshaittoja ole toistaiseksi ollut (nyt koputan päätäni).
Suurimmat ongelmat leivänpäällysten kanssa meillä on talvella, kun
valmiitkin siivut niin makkaraa kuin juustoakin muuttuvat yhdeksi
jääklöntiksi, josta sitten saa kirveellä ja sahalla yrittää irrottaa
jotain syötäväksi.
Esa Suominen
Ja jopa paketin kyljessä olevan energiapitoisuuden mukaan näkkäri on
tuhdimpaa tavaraa painoonsa nähden. Energiaa per tilavuus saattaa olla
parempi tuoreella leivällä.
> Meillä vaelluksen loppupuolella tuore ruisleipä on aina muuttunut
> mitääntekemättömäksi kasaksi muruja muovipussissa, sen sijaan tuo jo
> pariin kertaan mainittu näkkäri on pysynyt yllättävän hyvin
> kuosissaan. Niinpä tuore leipä on ajan myötä jäänyt kokonaan kotiin.
Sama havainto. Joku jälkiuunileipä tms. tiivimpi tapaus kestää vähän
paremmin, ruispalat tms. hajoaa alta aikayksikön. Näkkileipä yleensä on
koossa loppuunsa asti :-) Tosin jonkun sopan pinnalla noita murujakin voi
syödä.
-antti
>pekka...@puuvene.net (Pekka Huhta) wrote in message news:<phuhta.1...@kosh.hut.fi>...
>> Ja murenevan näkkärin kaveriksi
>> kannattaa ottaa ihan oikeatakin leipää. Se ei mene muruiksi repussa ja
>> ravintoarvon, painon ja tilavuuden suhde on ruisleivässä paremmin
>> kohdallaan kuin näkkärissä.
>Mistä löydät sen rukiisempaa leipää, kuin esimerkiksi 'Ylhäisten
>leipä', joka kuuluu näkkileipien sukuun? Sekä loogisen ajattelun, että
>käytännön kokemuksen perusteella tuolla 'Ylhäisten leivällä' on myös
>selvästi tuoretta leipää parempi teho/paino suhde.
Teho/painosuhde on näkkärillä ihan kohdallaan, mutta mää tuossa ylempänä
puhuin myös tilavuudesta. Ainakin meikäläisen leivänsyöntitaipumuksilla
näkkäriä saa kantaa mukana hyvän paalin, että se riittää mihinkään. Yksi
painava, kokonainen ja kovaksi paistettu pyöreä jälkiuunilimppu on helppo
pakata, on mukavampaa syödä kuin kuiva leipä ja maistuu hyvältä. Ja se ei
murene miksikään, lähinnä sillä voi loppumatkasta hakata telttakoukut
maahan jos tarve tulee.
Tottahan kunnon limppu painaa joulea kohti enemmän, mutta omasta
mielestäni yhteispisteet ovat limpulla paremmat. Yleensä reissussa on
molempia, limppua ja näkkäriä. Näkkärit syödään alkumatkasta ja sen
jälkeen siirrytään syömään oikeaa leipää.
>Mielenkiintoista
>on, että kokemuksemme leivän murenemisesta ovat täysin päinvastaiset.
>Meillä vaelluksen loppupuolella tuore ruisleipä on aina muuttunut
>mitääntekemättömäksi kasaksi muruja muovipussissa, sen sijaan tuo jo
>pariin kertaan mainittu näkkäri on pysynyt yllättävän hyvin
>kuosissaan. Niinpä tuore leipä on ajan myötä jäänyt kokonaan kotiin.
Lieneeköhän ero leivässä? Valmiiksi siivutut tai muuten pullavat leivät
(ruisrevityt, ruispalat, realit, perunalimput) menevät kyllä mujuksi,
mutta limppu kestää vaikka päällä istua eikä ole moksiskaan. Itse olen
kokeillut kyllä noita siivuttuja ja muita leipiä, mutta niistä tosiaan
menee aika paljon haaskuun. Ja jossain ruisrevittypussissa kantaa ilmaa
mukana vielä turhemmin kuin näkkäripaketissa.
Ja on siinä tiettyä tunnelmaa vuoleskella puukolla rintaa vasten limpusta
ohuita siivuja...
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
talvireissuilla kaikki tuubitavara kannattaa jättää kotiin. se ei
todellakaan tule
sieltä tuubista ulos ilman verta ja kyyneliä.
muuten kevät-, kesä- ja syysreissuilla laitan leivän päälle joko pestoa,
majoneesia
tai tartex-tahnaa sekä juustoa viipale. lyhyellä reissulla voi mukana olla
hiukan
tuoretavaraakin ja esim. purjo antaa loistavan säväyksen retkileivälle.
talvella ei juuri tule syötyä leipää vaan pasta- ja puuroannoksia
suurennetaan. paitsi
tietty, jos tulilla voi lämmittää/sulattaa leivät. leivät on talvella
viheliäisiä juuri siksi,
että ne on kylmiä, mikään (ainakaan melkein) ei ole riittävän sulaa/pehmeää
leivän
päälle ja lisäksi niitä väsätessä paleltuu näpit.
matleena
Syön paljasta näkkileipää ja laitan huulen leivän päälle ennen puraisua.
Toimii! Ei jäädy, eikä pilaannu ja on kevyttä.
Juominenkin hoituu kätevästi pysähtymättä kävelemällä suu auki sateella -
retkellähän sataa aina - , joten ei tarvi kantaa mitään camebackejä mukana.
Kun käyttää vielä hametta tai kaapua ilman alushousuja, niin voi pas... ;)
Tästä olen täsmälleen eri mieltä. Jälkiuunileipä(viipaleet) murenee
tuoreenakin. Reissumies ja ruispalat pysyvät sentään muutaman päivän
kasassa. Jos meinasit jälkiuunileivällä kokonaista limppua, niin se voi
toimia...
-Markku
Reissumiestä, ruispaloja tai näkkäriä, ja päälle Olympiaa ja rasvaista
metwurstia, ja ääntä kohti.
-Markku
>
> Tästä olen täsmälleen eri mieltä. Jälkiuunileipä(viipaleet) murenee
> tuoreenakin. Reissumies ja ruispalat pysyvät sentään muutaman päivän
> kasassa. Jos meinasit jälkiuunileivällä kokonaista limppua, niin se voi
> toimia...
>
Meillä on toiminut jälkiuunireikäleipä oikein hyvin tässä suhteessa.
Kerttu Pollari-Malmi
Juu, reikäleipä tai limppu. Reikäleipä on helpompaa leikkailla kuin tuo
limppu, mutta taitaa limppu pysyä kaikkein parhaiten kasassa erilaisista
tuoreleivistä.
-antti