Eli: Miten tehdään paras jätkänkynttilä?
Monenlaisia virityksiä näkee ja usein ongelmana on, että viritys palaa
päreiksi liian nopeasti. Kaverini mukaan pölliä ei missään nimessä tule
sahata päältä auki, vaan risti pitää sahata pöllin sivuilta pistämällä.
Aiheeseen liittyen, raadilla lienee myös monenlaisia ohjeita rakovalkean
laittoon?
Ohjeita, kokemuksia, tms...
toivoo
-jake
Itse olen tehnyt rakovalkeita aina silloin tällöin, lähinnä
vaelluksilla, kun leveitä puolikkaita halkoja on ollut tarjolla.
En tiedä kuinka oikeoppinen keinoni on, mutta olen sytytänyt ne
tekemällä ensin pienen nuotion, ja nostelemalla sieltä kuumia
hiiliä alemman pöllin päälle. Näin saa koko raon palamaan kunnolla
heti alusta alkaen. Aivan tyynellä ilmalla täytyy laittaa myös
hieman sytykkeitä väliin, mutta pienikin tuuli sytyttää puut
pelkillä hiilillä.
Alemman pöllin olen tukenut maahan kivillä, ja ylemmän sen päälle
joko harjateräksen pätkillä tai ihan vain puukepeillä, jotka toki
palavat joskus nopeastikin pois ainakin tuulen alapuoleta.
t. Markku
Jätkänkynttilä on alun perin tarkoitettu yksinkertaiseksi keittonuotioksi,
jossa pannun voi laittaa pöllin päähän istumaan niin että liekit osuvat
pohjaan. Siis kehitelmä Raappanan tulesta. Mitenkäs pannun pohja lämpiää,
jos pölli ei ole päältä auki?
Jos tuli tehdään koristeeksi, siitä voi väsätä millaisen vain, mutta ei se
kai sitten enää ole jätkänkynttilä vaan mukailtu sellainen? Ylipitkien
jätkänkynttilöiden yläpää ei tahdo palaa ollenkaan, vaan sakarat kuluvat
juuresta poikki ennen aikojaan, kun hiillosta kertyy pohjalle. Yläpään
umpeen jättäminen hillitsee liekkiä ja pitää pöllin yhtenä kappaleena
viimeisenkin sakaran katkeamiseen asti. Paloaika varmaan lisääntyy, mutta
pikemminkin liekin pienenemisen kuin tarkemman loppuunpalamisen takia.
Pepi
Pisimpään palavan saa varmaan sellaisesta, joka on lovettu vain
sieltä keskeltä, mutta kaikillapa ei ole aikaa odotella viikkoa sen
pöllin loppuunpalamista. Silloin ylhäältä puoleenväliin sahattu
jätkänkynttilä on parempi, koska se palaa loppuun muutamassa
tunnissa.
"Oikeaoppisuutta" saa hakea! Ja "oikeaoppisia ratkaisuja" löytyy tasan
yhtämonta kuin on ratkaisijoitakin! Otetaan nyt esimerkkejä vaikka
nuotion rakentamisesta tai sytyttämisestä, retkeilyvarusteista tai
vaikeampina aiheina politiikasta tai uskonnosta.
Ontosta hongasta tietysti,_ metrinen pätkä!
Niitä on tietty vain sattumalta saatavana, mutta kun löytyy niin.....
>
> Monenlaisia virityksiä näkee ja usein ongelmana on, että viritys palaa
> päreiksi liian nopeasti. Kaverini mukaan pölliä ei missään nimessä tule
> sahata päältä auki, vaan risti pitää sahata pöllin sivuilta pistämällä.
>
Veto lienee parempi auki ristiin sahatulla...
> Aiheeseen liittyen, raadilla lienee myös monenlaisia ohjeita rakovalkean
> laittoon?
>
Järvisen kirjoista saa rakovalkean teko-ohjeet, tarvikkeisen nimitykset ym.
on kiehiset, tulkuset ja sohokeppi, ja tietenkin louevaate.....
"Kuusesta tehty rakovalkea ei riitä kokoyöksi" mainitsee Järvinen
Puakki
Jos kuvaamasi menetelmä toimii, se on oikeaoppinen.
Intissä (isosaaressa) tein rakotulen telkkarista näkemäni mallin mukaan:
kirveellä silppusin pöllien vastakkain laitettavia sisäpuolia
keskilinjasta. Lisäksi väliin laitoin haloista irrotettuja lastuja ja
parit pienet kivet, jotta rako pysyisi auki. Tuuli aika kovaa, joten
laitoin tuulen suojaksi nojaamaan yhden leveämmän halon kyljelleen.
Terve,
Teimme aikanaan pölleistä ristiinsahaamalla "jätkänkynttilöitä" ja möimme
niitä. Tällöin yksi vanha mies sanoi, ettei tuo ole mikään oikea
jätkänkynttilä. Hän sanoi, että oikeassa jätkänkynttilässä on keskelle
sahattu reikä läpi pöllin pituussuunnassa ja alaososaan tehdään
ilmanottoaukko viistoon.
| 1 |
| 1 |
| 1 |
| 1 |
| 1\ |
| 1 \|
Eli tuossa yritin piirtää kuvaa. | kuvaa pöllin sivua ja 1 keskireikää ja \
ilmanottoaukkoa.
Kokeilin nyt joulun alla tälläistä jätkänkynttilää ja alkuvaikeuksien
jälkeen se toimi hyvin ja paloi kauan.
Reikä oli noin 15mm. Aluksi ei meinannut saada palamaan ollenkaan, kunnes
kurkkasin reikään ja näin, että se oli ihan punahehkuinen. Odottelin ja
kohta liekki "hyppäsi" pöllin päälle. Paloi monta tuntia.
Pöllin virkaa toimitti jonkun hirsitalotehtaan vajaa metrin mittainen hirren
pätkä.
Oikea pölli pitäisi tieten olla tervainen kelo.
Ei vielä ole kovin paljoa kokemusta, että mikä olisi sopiva reiän koko,
jotta palaminen liekillä alkaisi heti.
Rakotulethan on sitten asia erikseen, mutta nythän oli kyse
jätkänkynttilästä.
-Heikki
Eräänlainen "hormi" tuli tehtyä hieman vahingossa uudenvuodenaattona kun
erämökin liiteristä löytyi sydämestään mätä kuusipölli. Hakkasimme pehmeän
aineen läpi reijän ja asetimme pöllin sitten nuotioon. Pohotti puolisen
tuntia melkoista hitsausliekkiä. Harmi, ettei tullut otettua kuvia jo
silloin kun liekki oli terävä ja korkea, mutta tässä tämän "tohottimen"
viimehetket:
http://www.mersalo.com/kl/Img_1241.jpg
http://www.mersalo.com/kl/Img_1241.jpg
Oikeastaan koko ajatus oikean jätkänkynttilän laittamisesta lähti tuosta.
Talven pimeässä pari pitkään ja komeasti palavaa jätkänkynttilää pihassa
olisi toisinaan aika hienon näköistä.
Minua kiinnostaisi siis ajatukset, kuinka kynttilästä saisi "optimin" eli
mahdollisimman pitkään ja tasaisesti palavan mutta kuitenkin kohtuullisen
isolla liekillä. Sopiva halkaisija ja pituus, miten sahataan, mistä
sytytetään, mikä puulaji paras jne..
-jake
Juu, ei ole empiiristä kokemusta, kuin ihan kolmesta tällaisestä
kynttilästä. Ilmanottoaukko ei ehkä saa olla noin pysty kuin se tuli tuohon
"kuvaan".
Itse sytyttelin tuon bensalla. Kaadoin bensaa ratin kautta kallistelemalla
kynttilää.
Yhteen kynttilään porattiiin neljä ilma-aukkoa->paloi alhaalta liian
nopeasti ja pukkasi liekkiä myös ilmarei'istä.
-Heikki
-Pasi
Älkää helvetissä sytytelkö mitään bensalla. Pääsääntöisestihän se vain
palaa, mutta tuollaiseen onteloon kaadettuna sillä vielä joskus tulee
vastaan sinänsä melko kapea räjähtävän seoksen alue, ja koko tuotos
lentää silmille. Petroli tai virallinen sytytysneste on vielä
suhteellisen turvallista, jos nyt ylipäätään tuollaisen valmiin hormin
sytyttämiseen mitään tuohta kummempia vippaskonsteja tarvitaan.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
top-postaus UTF-8 from-kenttä anonyymipalvelin merkistö nimimerkki
Vaihtoehto on irroittaa kirveellä halosta tikkuja tai lastuja, joita
sitten kastetaan toisesta päästään polttoaineeseen. Näin kannattaa tehdä
myös petrolin kanssa.
Vuosi sitten taisin kynttilämäiseen tyyliin käyttää parin loppuunpalaneen
kynttilän steariinit sytykkeenä.. Nyt jouluna laiskasti sytytysnestettä. Ja
jätkänkynttiläkin kyllä oli sellainen valmiiksi vähän halkinainen pidempi,
paksumpi halko. Ens kerralla kun pääsee mökille, pitää testata tuota
ilma-aukkosysteemiä.. Vähän pelottaa tuo sahailu kun on tähän asti tullut
harrastettua lähinnä puiden kaatoa tai pilkontaa eli miten tukea puu,
kimpoaako (sähkö)moottorisaha ym..?
Ketjusahojen kannatusrivan edessä on turvalaukaisin, jonka pitäisi estää
takapotkun aikana ketsun liike.
"Pitäisi", minulla olevissa Moottori-, ja sähkömoottorisahoissa tuo
turvalaukaisija on rikki.
"kärjellä sahaaminen" onnistuu, kun ranteessa on ruista, ja taitoa että
työstää "raapivalla" osalla ketjua niinkauan kun koko laipankärki on puun
sisässä...
(naapurin rouva sai ketjusahan takapotkusta naarmun nenäänsä)
Tein honkapöllistä tyttärelle jakkaran, kahdeksan jalkaa, maapuoli, sekä
istuin samaa pölliä, ristiin sahaus istuimessa estämässä halkeamista
kuivumisen aikaan,
_ ei kelvannut! ;-(
>Kokeneellakin sahaajalla on silloin tapaturman vaara suuri ja lisäksi tapa
>kuluttaa laipaa tavallista nopeammin. On huomattavasti turvallisempaa
>kairata reikä jos haluaa pitkään palavan jätkänkynttilän. Jos taas puuta
>riittää voi vallan hyvin sahata ketjusahalla ristiin halki.
Jos tosiaan haluaa liekin kuin karbidilampusta täytyy puussa olla reikä
pituussuuntaan, siten saa syntymään "vedon" kuin hormissa, ja pitkän
liekin...
Puakki
Muistan jostain lukeneeni että tuollaisia onttoja keloja saatettiin
entisaikaan käyttää eräkämppien rakentelussa hormin tekoon. Jos
kivistä muurattua hormia ei onnistuttu tekemään saatettiin
tuollainen pitkä ontto kelo asetella tulisijan hormiksi ja
päällystää se savella. Tulisijaa käytettäessä kelo paloi pois
sisältä mutta saviputki jäi seisomaan paikalleen muodostaen
kevyehkön ja paloturvallisen hormin. Jos sopivaa onttoa keloa ei
löytynyt, putki saatettiin tehdä esim. 4 laudasta.
.............
Puakki: Olen päätellyt, että näin on ollut helpoin tapa muurata hormi, mutta
kiviä on käytetty laastin seassa, ja laastissa sideaineena on käytetty
olkea, ruumenia ja kanervaa..
"lujin muuraus tulisijaan tehdään edelleen savilaastilla", kertoo muurauksen
oppikirjat.
t, olli