Haluaisin kuulla kokemuksianne ko. makuupussista, ja erityisesti
perusteluita miksi sit{ EI kannattaisi hankkia.
nimim. Kannattaako?
--
Riku Salminen
Puh. (931)3183176
Internet s10...@cs.tut.fi
Anything I have said above can be used in evidence against me.
>Olen aikonut hankkia Ajunkilak Kompakt (kirjoitettiinkohan se noin?)
>makuupussin kev{t/kes{/syksy k{ytt||n. Muistaakseni t{{ll{ kehuttiin
>ko. pussia jossakin vaiheessa...
>Haluaisin kuulla kokemuksianne ko. makuupussista, ja erityisesti
>perusteluita miksi sit{ EI kannattaisi hankkia.
Ostin Kompaktin (195):n toukokuussa, |it{ on sittemmin tullut n. 10.
Olen ollut varsin tyytyv{inen. Eristys on sit{ mit{ luvataanki, eli
-5 (-12). Liev{n{ hallay|n{ ulkosalla nukkuessa ei viel{ tarvinnut
laittaa p{{nreik{{ pienelle. Samoin jonkinverran kostuneenakin pussi oli
l{mmin n. nollakeliss{. Kes{y|n{ pussia voi k{ytt{{ l{hinn{ peittona.
Vetoketjun reunusten tikkaukset ovat hyv{t (ei mene kangasta vetoketjun
v{liin)
Miinuksia: suojapussi ei ole vihre{
>nimim. Kannattaako?
Mielest{ni kyll{
Simo
--
Simo Juvaste \ Univ. of Joensuu, Dep of Computer Science / Orvokkitie 9
research amanuensis \ P.O.Box 111, 80101 JOENSUU, FINLAND / 80130 JOENSUU
juv...@cs.joensuu.fi \ phone: +358 73 151 4071, office: M371 / FINLAND
PGP key available \ http://www.cs.joensuu.fi/~sjuva/ / +358 73 229 003
Tuohon mainittuun kapeuteen saa hieman (=riitt{v{sti) helpotusta hankkimalla
Ajungilakin extenderin joka sopinee kaikkiin malleihin, ainakin omaan
Kompaktiini (195) t{ydellisesti. Se on sellanen n.100mk maksava n.15cm leve{
palanen jonka molemmilla sivuilla on vetoketju. Extenderill{ varustettunakin
mahtuu Kompaktin omaan suojapussiin.
-PETE-
: Nuorempana mulla oli muistaakseni Femund Twin, jossa ei ollut muuta
: vikaa kuin koko.
Siis koolla tarkoitin pussin pakkauskokoa. Pussihan muuten oli
perinteiseen tapaan tilavampi kuin Kompakt. Mutta mukavasti
tälläinen 180 cm ja 70 kg mies on Kompakt 195:een mahtunut. Jos
nyt on joku unissaan pyörijä/kävelijä on tietysti syytä harkita
leveämpää ja jaloista tilavampaa pussia.
T:Sama
--
No voi jukranpujut... Mina kun uskoin Simon tarkoittavan, etta makuupussi
on taydellinen, koska ainoa vika on suojapussin vari... Mutta voi sen
nakojaan lukea kirjaimellisestikin.
Eikos se ole hyva, etta suojapussi ei ole vihrea? Keltainen loytyy
paremmin mattaikosta. Retkeilyvalineista on aivan liian suuri osa
maastovarjattyja, ilmeisesti siksi, etta ko kamppeiden perinteet tulevat
suureksi osaksi sotilailta ja metsastajilta.
Valittelin kerran Fiskarsin (nyt jo elakkeella olevalle)
markkinointimiehelle sita, etta uusista Handy-kirveista piti tehda
mustia. Olen joutunut liimaamaan kirveeseeni heijastintarroja, jotta se
loytyisi vaivatta pimeassakin. Markkinointimies heitti takaisin, etta
taytyy kayttaa kaikkia keinoja tuotteiden kysynnan varmistamiseksi ;-)...
Juhana
Jotenkin vain nuo kukertavat varusteet pist{v{t silm{{n maasto/retkeily-
k{yt|ss{. Kirkkaat v{rit sopivat paremmin laskettelurinteeseen ja
rinnebaariin...
: Haluaisin kuulla kokemuksianne ko. makuupussista, ja erityisesti
: perusteluita miksi sit{ EI kannattaisi hankkia.
Mulla ja vaimokkeella on muutaman vuoden vanhat kompaktit, joita on
käytetty kesäretkillä Sarekin ja Suomen lapin maisemissa. Pussi
on erittäin kevyt, helppo pakata, lämmin, vaan ei kuuma, kangas on
mukavan tuntuinen. Ikäkään ei ainakaan vielä ole vaikuttanut pusseihin
mitenkään (tosin käyttö n. 20 yötä vuodessa). Eli olen ollut
todella tyytyväinen pussiin niin yksin kuin "parikäytössäkin".
Nuorempana mulla oli muistaakseni Femund Twin, jossa ei ollut muuta
vikaa kuin koko. Sekin palvelee edelleen kiitettävästi perintökaluna
sukulaisissa.
Eli olen ollut lähes täydellisen tyytyväinen Ajungillakin pusseihin.
Itseasiassa keltainen pussi on pikantti yksityiskohta tasaisen vihreässä
Savotta-maastopuku-sadeasu -kokonaisuudessa. Ja onhan se 906:n kiinteä
peitekin ainakin joskus ollut shokkiväreissä.
T:Atte
Asiaa voi katsella toisestakin näkökulmasta. Keltainen tomii turvavärinä
tarvittaessa. Kyllä maastovärityksellä varustettua loukkaantunutta
vaeltajaa on vaikea löytää. Paras turvaväri mielestäni on kyllä sininen,
koska se ei huku edes ruskan aikana.
jukina
--
Kirkkaat (turva)varit ovat jo lyoneet itsensa lapi kalliimman luokan
(extreme- yms) talvi- ja kiipeilykamppeissa. Muistelen, etta Hillebergin
teltoistakin ainakin jotkut paremmasta paasta ovat punaisia. Itsellani ei
ole kunniaa niin hienoja kamppeita omistaa.
Makuasia tietysti, mutta ennustan, etta turvallisuusajattelun
yleistyessa ja sotilasromantiikan vaistyessa retkeilysta varikkaammat
kamppeet valtaavat vahitellen alaa.
Tunnustan, etta pukeudun itse mieluimmin tummansiniseen. Mutta pidan
huolta siita, etta mukana on hatatilannetta varten isokokoisia
turvavarisia kamppeita (sadeviitta, rinkan sadesuoja, makuupussin vuori,
makuualusta).
Ja jokapaivaista elamaa helpottaa se, etta pikkuesineet hammasharjasta
lautaseen ovat kirkkaan varisia, eiks vaan?
Juhana
> Makuasia tietysti, mutta ennustan, etta turvallisuusajattelun
> yleistyessa ja sotilasromantiikan vaistyessa retkeilysta varikkaammat
> kamppeet valtaavat vahitellen alaa.
Kyse ei välttämättä ole sotilasromantiikasta, vaan monille on itsestään
selvää, että maastossa liikuttaessa yritetään sulautua mahdollisismman
hyvin ympäristöön, eikä hypätä heti silmille kuin kaupungin värikkäät
loistevalot. Samalla erotutaan helposti tilapäisvälinein matkaavista
turisteista :) Maastokuvio on asia erikseen, vaikka en minä sitäkään
pelkästään sotilaallisuuteen rinnasta. Kuten Riku jo sanoi, kirkkaat
värit sopivat sinne rinnebaariin.
> huolta siita, etta mukana on hatatilannetta varten isokokoisia
> turvavarisia kamppeita (sadeviitta, rinkan sadesuoja, makuupussin vuori,
> makuualusta).
Toki on hyvä pitää jotain riittävän isoa kirkkaanväristä kampetta mukana.
> Ja jokapaivaista elamaa helpottaa se, etta pikkuesineet hammasharjasta
> lautaseen ovat kirkkaan varisia, eiks vaan?
Tämäkin erittäin totta. Olen muuten joskus pitkäänkin joutunut etsimään
maastokuvioitua takkiani vaikka se ei kaukana ollutkaan.
--
Juha Leskelä
--
Muita ehdotuksia: metsastajaromantiikka, luontovalokuvaajaromantiikka.
:-)
Piti pistaa pieni vastapiikki sotilasromantiikasta, kun toinen
puhui rinnebaarista...
Vakavasti puhuen olisi mielenkiintoista selvittaa, mista
maastonvarisen pukeutumisen perinne juontaa juurensa. Esimerkiksi
saamelaispuku on riemunkirjava ja kaikkea muuta kuin maastonvarinen,
mutta ei kukaan osaa sita pahana pitaa eika toivota sita rinnebaariin...
Arvelen maastopukeutumisella olevan lahinna kahdet juuret. Sisallytan
tassa nyt maastopukeutumiseen myos yksivarisen oliivinvihrean yms.
Toisena juurakkona ovat metsastajat ja sotilaat, jotka tarvitsevat
maastonvarista pukeutumista tyossaan (tai "tyossaan"). He luovat muotia
ja perinnetta ja samalla aikaansaavat runsasta valmistajien tarjontaa,
joka puolestaan myos luo muotia (armytakeista Sastan sarkapukuihin asti).
Toisena juurakkona on ylipaataan vanhanaikainen pukeutumistyyli,
tummat vaatteet, joilla ei sovi erottua. Niinhan suomalainen mies on
ikiaikaisesti pukeutunut niin metsissa kuin muuallakin.
Naista kahdesta juuresta syntyy nykyajan muodikas
retkeilypukeutuminen: pukeutumisellahan ei sovi erottua (maastostakaan),
ja nain ajattelevalle on tarjolla pitkalle kehitetty metsastajien ja
sotilaiden pukeutumistapa.
Henkilokohtaisesti olen suomalainen mies enka halua erottua raikealla
pukeutumisella. Sen verran kuitenkin teen pesaeroa tuohon sotilas- ja
metsastajalookiin, etta kaytan mieluummin vanhanaikaista tummansinista
kuin muodikasta oliivinvihreaa. (Ja kuten aiemmin sanoin, pidan huolta
siita, etta riittavan suurikokoisia turvavarisia varusteita on matkassa.)
Oletteko muuten koskaan etsineet maastosta oliivinvihreaa telttaanne?
Mina olen...
Juhana
Niinpa, ao varusteiden 'muoti' syntyy jossain Himalajan rinteilla
vahvasti sponsoroiduilla retkilla, missa kirkkaat varit voivatkin
olla tarpeen - ja sitten kaikki pikku-Veikkat haluavat pukeutua
samannakoisesti... . Sita paitsi, vaikka ao varusteita saa lukuisissa
kirkkaissa vareissa, niita ei loydy varsinaisissa normit tayttavissa
turvavareissa (esim kansianvalinen fluorisoiva oranssi heijastimin).
> Muistelen, etta Hillebergin teltoistakin ainakin jotkut paremmasta
> paasta ovat punaisia.
Kaikkia Hillebergin telttoja saa vihreina tai pidemmalla toimitus-
ajalla kirkkaan punaisina. Vihreita Keron 4GT telttoja kayttavat mm
ruotsalaiset laskuvarjo- ja rannikkojaakarit - "sotilasromantiikkaa"?
> Makuasia tietysti, mutta ennustan, etta turvallisuusajattelun
> yleistyessa ja sotilasromantiikan vaistyessa retkeilysta varikkaammat
> kamppeet valtaavat vahitellen alaa.
Ei valttamatta vain makuasia. Kirkkaan variset vaatteet ovat
visuaalisesti "melusia", eivatka mielestani sovi mitenkaan retkeilyyn,
jossa valtetaan kaikin puolin hairitsemasta luonnonrauhaa. Esim useimpien
lintujen varinako on hyva - samoin muiden retkeilijoiden. Kirkkaat vaatteet
ovat kuin lehmankello kaulassa, signaloivat koko ajan, vaikkei mitaan
tarvetta olisikaan. Lehmankelloa parempi vaihtoehto on vihellyspilli,
johon voi puhaltaa vain tarvittaessa. Tietyomailta tuttu nakyva
varoliivi painaa 100..150g, on suhteellisen halpa ja kulkee rinkassa kun
sita ei tarvita (Suomen heijastinasu, 90-664 639). Stroboskooppi painaa
suurinpiirtein yhta paljon, ja on pimeassa havaittavuudeltaan aivan
ylivoimainen.
Markus Bjorksten
>Kuka kantaa makuupussia (varsinkaan kompakstia) retkellä niin,
>että sen suojapussi on näkösällä?
>
>Makuupussi pakataan reppuun sisälle.
Hmmm. Isommalla rinkalla tai repulla tuo onnistuu, mutta tuollaiseen
viikonloppuretkeilyyn soveltuvaan reppuun (Savotta Rajapartio)
se ei (ainakaan minulla) mahdu. Yleens{ se tuleekin pakattua repun
l{p{n alle, jolloin suojapussista pakostakin pilkottaa jotain ulosp{in.
T{ss{ tapauksessa on siis mielest{ni hyv{, ett{ suojapussi ei ole
esim. keltainen.
No, ehk{ minulla on tapana kantaa mukana liikaa tavaraa, varsinkin kun
retken p{{tytty{ l{hes aina toteaa, ett{ vaihtovaatteita ei tarvittukaan.
Ja lisäkommenttina käytävään keskusteluun:
Kuka kantaa makuupussia (varsinkaan kompakstia) retkellä niin,
että sen suojapussi on näkösällä?
Makuupussi pakataan reppuun sisälle.
--
Jukka
--
Kiitos neuvosta! En ole ennen kuullutkaan. Enka nahnytkaan.
Taytyy seuraavan reissun edella miettia, jattaako pois varavaatteet
vai ruoat, jotta saa makuupussin pakatuksi oikeaoppisesti. ;-)
Juhana
> Kirkkaat (turva)varit ovat jo lyoneet itsensa lapi kalliimman luokan
> (extreme- yms) talvi- ja kiipeilykamppeissa. Muistelen, etta Hillebergin
> teltoistakin ainakin jotkut paremmasta paasta ovat punaisia.
Punaisia saa erikoistilauksesta jos vaenvangalla haluaa. Muuten ovat
kylla
tummanvihreita, luojan kiitos.
Henri Sirola
_
---
Sotilas valmistautuu sotaan, ja siita on romantiikka kaukana. Jos minakin
olisin sotilas sodassa, suorastaan vaatisin vihreita tai viela mieluummin
maastokuvioituja varusteita.
Mutta ovatko Markukselta jaaneet huomaamatta maihinnousukenkiin ja US
m65 -housuihin sonnustautuneet sotilasromantikot retkipoluilla?
---
...
>
> Ei valttamatta vain makuasia. Kirkkaan variset vaatteet ovat
> visuaalisesti "melusia", eivatka mielestani sovi mitenkaan retkeilyyn,
> jossa valtetaan kaikin puolin hairitsemasta luonnonrauhaa. ...
__
Eikos tuo kayttamasi "mielestani"-sana jotenkin viittaa makuasiaan...?
Tuskin tarkoitat, etta kun jokin asia on *sinun* mielestasi nain, niin se
on nain, olivatpa muut mita mielta tahansa?
Etta siis luonnonrauhan sailyttamiseksi vihreat tai mieluummin
maastokuvioidut vaatteet? Ja talvella saman logiikan mukaan lumipuku?
___
...
> sita ei tarvita (Suomen heijastinasu, 90-664 639). Stroboskooppi painaa
> suurinpiirtein yhta paljon, ja on pimeassa havaittavuudeltaan aivan
> ylivoimainen.
>
--
Stroboskooppi? Aivan uusi ja ihmeellinen retkeilyvaline minulle. Eikos se
ole sellainen pyorimisnopeuden yms mittauslaite?
Mitahan kaikkia erillisia turvavarusteita kannattaa raahata mukanaan,
vaikka olisivat kevyitakin? Tulee tuota roinaa helposti muutenkin turhaan
mukaan. Tuntuu jotenkin oudolta pakata reppuun heijastusliivia tai
stroboskooppia(!), jos oranssi rinkan sadesuoja tai punainen sadeviitta
ajaisi kaytannossa saman asian. (BTW minulla on molemmat viimeksimainitut
- palasin jopa kadulta kauppaan vaihtamaan vastaostamani sadeviitan
vihreasta punaiseksi, kun tuo turva- ja myos kaytannollisyysaspekti tuli
mieleen vasta jalkikateen, ja tama tarina on tosi.)
Mita mainitsemaasi pilliin tulee (pyyhkaisin sen kohdan valitettavasti
jo sitaatista pois), niin se on taysin valttamaton turvavaruste, jolle on
kovin usein tarvetta - erityisesti silloin, kun se ei ole mukana.
Varmaan itsekullekin on sattunut, etta kaveri ei ole kovinkaan kaukana
mutta huuto ei kanna, ja yhteys pitaisi valttamatta saada. Silloin asia
hoituu, kun vahan rikkoo sita aiemmin mainittua luonnonrauhaa pillilla -
lieventavana asianhaarana vaikkapa se, etta viheltavat ne linnutkin :-).
Pillilla voi estaa ikavan erilleenjoutumisen, mutta varsinaisessa
hatatilanteessa se voi jopa pelastaa henkesi. Siis joka pojalle ja
tytolle pilli mukaan, huom: talvella muovinen, ettei kay
vanhanaikaisesti! Pilli retkeilyvarusteena on kuin auton aanimerkki:
kaiken sujuessa normaalisti sita ei pida kayttaa ollenkaan, mutta tulee
tilanteita, joissa se on kipeasti tarpeen, ja silloin sen on syyta olla
olemassa. (Autoissa aanimerkkilaite on pakollinen.)
Juhana
--
-Aapeli-
If you make mistakes you shoud use error correcting modem;-)
http://www.pcuf.fi/~aapeli/ aappo....@ntc.nokia.com
As usual, possible opions I have expressed are my own or stolen
and may not reflect those of my employer
> Kirkkaat (turva)varit ovat jo lyoneet itsensa lapi kalliimman luokan
> (extreme- yms) talvi- ja kiipeilykamppeissa. Muistelen, etta Hillebergin
> teltoistakin ainakin jotkut paremmasta paasta ovat punaisia. Itsellani ei
> ole kunniaa niin hienoja kamppeita omistaa.
Onkohan yleisesti tiedossa, että näkyvänä pidetty punainen väri ei näy juuri
ollenkaan sopivasti värisokeille ihmisille metsässä. Itse näen esim. vihreät
kreppinauhat paremmin kuin punaiset (riippu sävystä).
Juha Loytolainen
email: juh...@evitech.fi
Parhaat loytamini yleisretkeilyhousut ovat US Battle Dress Uniform
housut (NyCo), hintaan US$ 22..30. Pitaisikohan pukeutua huonompiin
ja kalliimpiin "retkeilyhousuihin", ettei vaan nayttaisi "sotilas-
romantikolta"? Hoponlopo!
Mina > >
> > Ei valttamatta vain makuasia. Kirkkaan variset vaatteet ovat
> > visuaalisesti "melusia", eivatka mielestani sovi mitenkaan retkeilyyn,
> > jossa valtetaan kaikin puolin hairitsemasta luonnonrauhaa. ...
> Eikos tuo kayttamasi "mielestani"-sana jotenkin viittaa makuasiaan...?
Luonnonrauhan kunnioittaminen makuasia? Ehka niin, mutta ainakin
minulle se on paljon enemman. Onhan toki varusteiden vari aivan
mitaton seikka verrattuna kaikkenlaiseen todella kamalaan mihin
maastossa tormaa, mutta kuvaa kuitenkin ehka asennetta. En nae mitaan
isoa periaatteellista eroa raikeiden vaatteiden ja kovaaanisen
mekastamisen valilla - kumpikin lisaa hairiota ymparistolle. Lisaksi,
jos malttaa olla hiljaa maastossa, niin paasee itsekin nauttimaan
enemman elainmaailman ihmeista.
> Etta siis luonnonrauhan sailyttamiseksi vihreat tai mieluummin
> maastokuvioidut vaatteet? Ja talvella saman logiikan mukaan lumipuku?
Kylla, mutta ovat vain pieni osa.
> Tuntuu jotenkin oudolta pakata reppuun heijastusliivia tai
> stroboskooppia(!), jos oranssi rinkan sadesuoja tai punainen sadeviitta
> ajaisi kaytannossa saman asian.
Ei aja. (Stroboskooppi/taskulamppu painaa jotakuinkin yhta paljon kuin
tavallinen taskulamppu, mutta tyypista riippuen 10..36h toimiva
vilkkuvalo (1Hz) nakyy 2..3 merimailin paahan ja helpottaa merkittavasti
lentopelastusta hamarassa ja pimeassa. En kanna itse kuin merella.)
Markus Bjorksten
Juhana Häme <Juhan...@tuko.elisa.fi> wrote in article
<32091E...@tuko.elisa.fi>...
> > Kuka kantaa makuupussia (varsinkaan kompakstia) retkellä niin,
> > että sen suojapussi on näkösällä?
> > Makuupussi pakataan reppuun sisälle.
Totta.
Henk. koht. makuupussi on sellainen Joutsenen parimetriselle tarkoitettu
malli.
> Kiitos neuvosta! En ole ennen kuullutkaan. Enka nahnytkaan.
> Taytyy seuraavan reissun edella miettia, jattaako pois varavaatteet
> vai ruoat, jotta saa makuupussin pakatuksi oikeaoppisesti. ;-)
Kyllä sinne silti mahtuu viikon talviretkun varusteet. Joskin kannattaa
olla riittävän kokoinen rinkka.
Varavaatteista voi varmaankin tinkiä... onhan aina kuiva makuupussi.
Ja kun oikein muistelen aina on mahtumut vielä mukaan iltajuomista. ;-)
T: Ville
> Kylla, mutta ovat vain pieni osa.
>
--
No niin, tassa sita ollaan. Tarkoitin tuon lumipuvun huuleksi, kun se
tuntuu (rauhan aikana!) niin kovin turvattomalta kamppeelta, etta en
suurin surminkaan voisi kuvitella lahtevani kivelioon siihen
sonnustautuneena. Mutta hanpa siis todellakin retkeillee lumipuvussa ja
kantanee mukanaan erillista turvaliivia... Onko mieleesi tullut, etta
saatat joutua lumipuvussasi onnettomuuteen siten, etta sinulla ei ole
tilaisuutta pukeutua turvaliiviin?
Onpa mukavaa elaa vapaassa maassa, jossa retkeilijat eivat paase
maaraamaan toistensa pukeutumista... puolin eivatka toisin, vai mita?
Juhana
--
Hyva, etta tamakin asia tuli puheeksi. Kertoisitko lisaa? Onko
kyse punavihersokeudesta? Millaisia mahdollisuuksia on loytaa sellaisia
vareja, jotka erottuvat hyvin seka mahdollisimman monien varisokeiden
etta muiden ihmisten silmissa, vai onko minkaanlaisia?
Juhana
> En nae mitaan
> isoa periaatteellista eroa raikeiden vaatteiden ja kovaaanisen
> mekastamisen valilla - kumpikin lisaa hairiota ymparistolle. Lisaksi,
> jos malttaa olla hiljaa maastossa, niin paasee itsekin nauttimaan
> enemman elainmaailman ihmeista.
Osa eläimistä lienee värisokeita, mutta esim. monet linnut havait-
sevat värit todella hyvin. Ihminen on luonnossa liikkuessaan joka-
tapauksessa varsin kömpelö. Hän tuottaa ympäristöönsä ääniä, haju-
ja ja näkyy jo pitkän matkan päästä, jos ajattelemme asiaa luonnon-
eläinten näkökulmasta. Siksi yleensä kaikki väistyy retkeilijän
tieltä.
Sain tästä hyvää havainto-opetusta viime talvena Amerikan maalla.
Siellä oli retkeilyalueelle järjestetty luonnon kuuntelu- ja tark-
kailupaikka. Se oli mökki, jossa pari seinää oli korvattu tiheäl-
lä verkolla niin, että sisälläolijat eivät näkyneet ulos, mutta
kaikki ulkonatapahtuva toiminta näkyi ja kuului sisään.
Kun olimme asettuneet istumaan mukaviin kuuntelutuoleihin, aluksi
tuntui, että esitteen kuvaukset alligaattorin pläjähdyksistä ovat
täyttä puppua. Kuitenkin varsin pian ilmestyi tikka koputtelemaan
puunrungolle. Sitten tuli parvi vesilintuja läheiselle suolle syp-
ressipuiden taakse. Koko paikka alkoi kuhista elämää.
Yht'äkkiä kuului kimeitä lintujen varoitusääniä ja sitten seurasi
täydellinen hiljaisuus. Vesilinnutkin soutelivat vähin äänin etääm-
mälle. Syy selvisi pian. Pari kirjava-asuista turistia hiipi kame-
rat kaulalla tarkkailemaan lintuja!
--
Jouko Pettersson Internet: Jouko.Pe...@Helsinki.FI
Division of Biochemistry FAX: +358 0 708 59068
Department of Biosciences Phone: +358 0 708 59012
University of Helsinki
Norjassa sattui silmaan sama ongelma DNT:n lehdessa Fjell och Vidde.
Siella kyseltiin voisiko DNT:n reittimerkinnat vaihtaa punaisesta
oranssiksi, jonka pitaisi erottua myos puna-viher-varisokeille. Nain oli
jutun mukaan tehty jo suunnistuksessa eli rastiliput on vaihdettu
punaisista oransseiksi.
Pete
> En nae mitaan
> isoa periaatteellista eroa raikeiden vaatteiden ja kovaaanisen
> mekastamisen valilla - kumpikin lisaa hairiota ymparistolle.
Kasvit eivät ainakaan värejä pelästy :-) eikä ole mitään todisteita
siitä, kykenevätkö eläimet erottamaan värejä. Ainakaan koiraeläimet,
kuten susi, eivät erota mustaa punaisesta tai valkoista vihreästä, vaan
niiden elämä on ihan harmaasävyistä. Eläimelle ei väreillä ole niinkään
merkitystä, liikkeelle saalistamisen vuoksi kylläkin.
Eli liikun kirkkaan keltaisessa Gore takissani yhä(kin) hyvällä
omallatunnolla sekä turvallisin mielin myös metsästysaikana.
Seija
En tiedä, mitä teillä on tapana ottaa mukaan ja millaiseen reppuun.
Viimeksi olin lapissa 10 päivän vaelluksella 2 hengen seurueessa
(vaimoni kanssa), ja molemmilla oli 75 litran anatomireput. Molempien
makuupussit olivat Ajungilakin compaktia isommat ja pakattuna reppuun
sisälle. Mukana oli lisäksi isohko 3 hengen teltta (Akka), suurempi Trangia
ja kalavehkeet sekä kamera. Ruokaa oli riittävästi eli sitä jäi ja kaikki
tavarat(myös teltta) oli repuissa sisällä makuualustoja lukuunottamatta.
Varavaatteet ja varajalkineetkin kuuluivat molempien varustukseen.
Mistään extream-light-askeesi-packing-retkestä ei siis ollut kyse,
eikä naisväki sellaiselle yleensä suostukaan lähtemään mukaan.
Toki nuo reput olivat tuollaiselle retkelle hieman ahtaat alkumatkasta,
kun ruokaa oli paljon jäljellä.
Tiedän kyllä, että putkirinkan kanssa makuupussi ja teltta on useiden
mielestä mukava pakata läpän alle tai yläkaareen. Itse suosin silti
anatomicia, koska se on erittäin miellyttävä kantaa, kun kaikki tavarat
ovat sisällä. Pakkaus ei heilu ja vaikeassakin maastossa on ketterä
liikkua.
--
Jukka
Asia tulee ottaa ehdottoman vakavasti. Ajatellaanpa vaikka riekkoa.
Pitkin kesää riekkoraukka näkee oransseja Ajungilak-pusseja ja Sa-
vottarinkkojen punaisia sadesuojuksia. Saattaapa maisemassa vilahdel-
la Suomen Ladun eräoppaitakin punaisissa anorakeissaan. Stressin
oireita alkaa hiljalleen esiintyä.
Kohti syksyä riekon väristressi kasvaa ja kun ruska tulee, lintu onkin
jo vihasta täysin suunniltaan. Se aivan kalpenee, menettää jossain
vaiheessa värinsä aivan kokonaan ja muuttuu aivan valkoiseksi.
Stressistä toipuminen kestää koko talven yli ja vasta kevään tullen
riekon väri rupeaa palautumaan entiselleen.
Matti
On tainut tulla nukuttua koulun biologian tunneilla? ;)
Kiivia lukuunottamatta linnut ovat visuaalisesti orientoituneita,
ts. nako on aistina tarkea, silmat ja aivojen nakokeskus ovat
suhteellisesti suuria ja silman optiikka hienoa. Paivapetolinnuilla
lienee kaikista elaimista paras paivanakokyky mm. koska tappisolujen
maara ja tiheys ovat erittain suuria, moninkertaisia esim ihmiseen
verrattuna. Tappisolut toimivat hyvassa valaistuksessa ja vastaavat
tarkasta naosta ja varinaosta.
Useimpien lintujen ohella useilla hyonteisilla on hyva varinako, mutta
naon aallonpituusalue on eri kuin esim ihmisilla (nakevat UV:ta muttei
punaista).
Erailla nisakkailla (monet apinat) on myos hyva varinakokyky - kokeilkaa
vaikka omaanne! :)
Markus Bjorksten
Puoliksi oikein. Uudesta varoliivista en viela tieda, hankin sen lahinna
merialueilla ja pyorailyssa kaytettavaksi. Metsamaastossa nuotio on
merkinantovalineena parempi.
> Tarkoitin tuon lumipuvun huuleksi, kun se tuntuu (rauhan aikana!)
> niin kovin turvattomalta kamppeelta, etta en suurin surminkaan voisi
> kuvitella lahtevani kivelioon siihen sonnustautuneena.
Lumipuku turvaton? Ehei. Kylla talviretkeilyn vaarat ovat muualla.
Siina vaiheessa kun etsijoilla on iloa kirkkaasta vaatetuksesta, on
uhri jo todennakoisesti menehtynyt ajat sitten hypotermiaan. Muuten,
omien kokemuksieni perusteella jaapeitteiset joet ovat osoittautuneet
selvasti suurimmaksi vaaraksi talvisin.
Mielestani pitaa retkeilla niin, ettei turvaa ulkopuolisen avun
saatavuuteen. Avun saanti voi kestaa paivia tai viikkoja... .
Mikali matkustaa autolla tai polkupyoralla retkikohteelle, niin arvaisin,
etta tieliikenne on oleellisesti suurempi riski kuin itse retkeily.
Markus Bjorksten
> Asia tulee ottaa ehdottoman vakavasti. Ajatellaanpa vaikka riekkoa.
> jo vihasta täysin suunniltaan. Se aivan kalpenee, menettää jossain
> vaiheessa värinsä aivan kokonaan ja muuttuu aivan valkoiseksi.
Olet oikeassa - eläinsuojelullisista syistä suostun pukeutumaan säkkiin.
Seija
Oppaamme kehoitti meitä käyttämään tummasävyisiä vaatteita Chitwan
kansallispuistossa (Nepal). Hänen mukaansa tummat vaatteet eivät ärsytä
kohdattuja petoeläimiä niin paljon kuin vaaleat ja kirkkaat värit.
Chitwanissa liikuskelee mm. tiikereitä, sarvikuonoja, karhuja ja
krokotiilejä.
T: Heikki
> Markus F Bj|rksten (bjor...@cc.hut.fi) wrote:
>
> > En nae mitaan
> > isoa periaatteellista eroa raikeiden vaatteiden ja kovaaanisen
--
No joo, myonnetaan, etta nama anatomicit ja kompaktimakuupussit ovat
jaaneet vaille omakohtaista tutustumista ja ehka tulevat jaamaankin, kun
tuo 906 ja nykyiset makuupussinikin tuntuvat olevan niin kovin
riittoisia... En kuitenkaan nae mitaan erityista mielta tunkea
*normaalikokoista* makuupussia *putkirinkan* sisuksiin, kun se on niin
napparaa kiinnittaa rinkan kaareen tai lapan alle (jos mahtuu), joita
paikkoja rinkan suunnittelijakin lienee sille ajatellut. Mutta varmaan
nama anatomicit on pakkokin pakata toisin, kun pussin ulkopuolella ei ole
tukevia kiinnityspaikkojakaan isoille esineille, vai kuinka?
Mutta tuostapa johduinkin ihmettelemaan, mista se "anatominen"-nimi
tulee. Sehan antaa ikaankuin ymmartaa, etta putkirinkka olisi vahemman
anatominen mahdollisista pitkalle kehitetyista, istuvista, monipuolisesti
saadettavista kantojarjestelmistaan huolimatta. No, kauppiaiden
keksintoahan se anatomic-nimi tietysti on, myynnin edistamiseksi. En ole
muuten nahnyt anotomic-rinkasta puhuttavan englanninkielisessa tekstissa,
vaan siina on nakynyt puhuttavan internal ja external framesta.
Viela kummallisempi on anatomic-rinkasta kaytetty nimitys "rosna" tai
"rosnarinkka". Koltat ovat alkuperaisia rinkankayttajia Suomessa, ja
heidan kielessaan sen nimi on "roshna" tai "kroshna", mika puolestaan
tulee venajankielesta. Kolttien rinkka oli kylla selvasti kehysmallia
eika anatomic.
Tietaako kukaan, mista tuo rinkka-nimitys sitten on tullut? Sotien
jalkeen ilmestyneessa T.I. Itkosen kirjassa "Suomen lappalaiset" se
esiintyy lainausmerkeissa muodossa "renkka" (kolttien kantolaitteesta
puhuttaessa), ja Nykysuomen sanakirjaan rinkka on ehtinyt vasta
taydennysosaan kirjan loppuun. 1960-luvun alussa, kun Ha"meen
partiopoikapiiri myi rottinkikehyksisen 'rinkka Ha"meen'
tee-se-itse-piirustuksia ja kun ensimmaiset terasputkirinkatkin sitten
tulivat kauppoihin, se oli kuitenkin jo valmis sana ja suht. yleisesti
kaytossa. Mista mahtoi putkahtaa?
Juhana
Syyskuussa riekkoja kokoontuu tunturikoivikkoihin, missä ne nauravat
porukalla räikyvänvärisille vaeltajille. Minullakin on ollut pitkään
mukana nätti kirkkaankeltainen Ajungilakin pakkauspussi rinkassa
ylimpänä, joten turha väittää että tunturissa olisi hiljaista ;)
> vaiheessa värinsä aivan kokonaan ja muuttuu aivan valkoiseksi.
> Stressistä toipuminen kestää koko talven yli ja vasta kevään tullen
> riekon väri rupeaa palautumaan entiselleen.
--
--
Jatketaan nyt viela vahan...
Uhkakuvasi on kovin yksipuolinen ja dramaattinen. Paljon
todennakoisempaa kuin massiivinen etsintatilanne on se, etta loukkaat
esim. nilkkasi jonkin matkan paassa tovereistasi tai harhaudut melko
lahelle mutta kuulumattomiin. Talloin lumipukua erottuvampi vaate voi
johtaa tilanteen nopeaan selviamiseen ja harhautumistapauksessa tehda
siita arkipaivaisen, nopeasti unohtuvan pikku sattumuksen, kun taas
lumipuvulla maastoutuminen...
Tai siis ethan sina harhaudu, mutta jollekulle muulle voi kayda
niinkin :-).
Harvapa kai retkeilee niin, etta turvallisuusajattelu perustuu
ulkopuoliseen apuun. Mutta:
"Varustaudu aina pahimman varalle". (Tunturilatu ry)
Retkeilyn vaaroja ei kai kannata vahatella siksi, etta autoilukin on
vaarallista? Eika retkeilyn muita vaaroja siksi, etta on ehka joskus
pudonnut jaihin...
Juhana
(Pohdintoja poistettu)
> Tietaako kukaan, mista tuo rinkka-nimitys sitten on tullut? Sotien
>jalkeen ilmestyneessa T.I. Itkosen kirjassa "Suomen lappalaiset" se
>esiintyy lainausmerkeissa muodossa "renkka" (kolttien kantolaitteesta
>puhuttaessa), ja Nykysuomen sanakirjaan rinkka on ehtinyt vasta
>taydennysosaan kirjan loppuun. 1960-luvun alussa, kun Ha"meen
>partiopoikapiiri myi rottinkikehyksisen 'rinkka Ha"meen'
>tee-se-itse-piirustuksia ja kun ensimmaiset terasputkirinkatkin sitten
>tulivat kauppoihin, se oli kuitenkin jo valmis sana ja suht. yleisesti
>kaytossa. Mista mahtoi putkahtaa?
>
>Juhana
Alkuperaa en minakaan tieda. Kuitenkin, jo 1950-luvun PARTIO-lehdessa
esiteltiin Vallilan ammattikoulussa tehtyja metalliputkirinkkoja seka
annettiin rakenteluohjeita. Pianpa taman jalkeen rakentelimme omiamme
puuraameihin. Luonnon puut taivutettiin muotoon keittamalla niita ensin
muuripadassa. Jo tuolloin tuli "rinkka" yleiseen kayttoon, vaan emmepa
osanneet kysya mista. Retkien ja vaellusten kantolaitevaihtoehdot olivat
reppu, satulareppu ja rinkka. Merimiessakki yritti valilla sekaan, ja
vuosikymmenen vaihtuessa esiintyi myos "telinereppu" - eraanlainen
muunneltava combi.
Pekka Palosuo lab.ins. email: pekka....@hut.fi
TKK/Konepajatekniikan laboratorio puh-job: 90-451 3521 NMT 949-626 533
Puumiehenkuja 3, 02150 Espoo fax-job: 90-451 3518
as. Heinamiehentie 16, 00660 HKI puh-as: 90-742 242 fax-as: 90-754 1902
> On tainut tulla nukuttua koulun biologian tunneilla? ;)
Taisin istua ikkunapaikalla :-)
Seija
>No joo, myonnetaan, etta nama anatomicit ja kompaktimakuupussit ovat
>jaaneet vaille omakohtaista tutustumista ja ehka tulevat jaamaankin, kun
>tuo 906 ja nykyiset makuupussinikin tuntuvat olevan niin kovin
>riittoisia... En kuitenkaan nae mitaan erityista mielta tunkea
>*normaalikokoista* makuupussia *putkirinkan* sisuksiin, kun se on niin
>napparaa kiinnittaa rinkan kaareen tai lapan alle (jos mahtuu), joita
>paikkoja rinkan suunnittelijakin lienee sille ajatellut. Mutta varmaan
>nama anatomicit on pakkokin pakata toisin, kun pussin ulkopuolella ei ole
>tukevia kiinnityspaikkojakaan isoille esineille, vai kuinka?
Totta. Aina silloin tällöin näkee ihmisiä anatomirepun kanssa teltta tai
makuupussi pakattuna esim. läpän alle. Omien kokemusten mukaan tämä ei ole
missään nimessä suositeltavaa, koska pakkauksella on taipumus valua jos
mihinkin suuntaan ja ainakin repun painopiste tulee aivan väärään paikkaan.
Juuri makuualustaa painavampia esineitä ei anatomirepun ulkopuolelle
mukavasti saa.
Anatomireputhan on alun perin (tietääkseni) kehitelty kiipeilykäyttöön, missä
niiden edut tulevat selvemmin esille. Yleensä kaikki tavarat (ehkä jäärautoja
ja hakkua lukuunottamatta) pakatan reppuun sisälle, jolloin se on
helpostikulkeva yhtenäinen pakkaus.
Makuasioita lienee retkeilyssä enemmän kuin monessa muussa lajissa, ja kunkin
oma tottumus ja kokemus ratkaiskoon varustuksen. Asioita voi tehdä "hyvin" ja
"oikein" kovin monella tavalla.
--
Jukka
Luullakseni minulla on omalta kohdaltani riittavasti dataa,
jotta voin syylla pitaa jokien jaita merkittavana uhkana.
Retkilla, joilla olen ollut, on joen jaa pettanyt hiihtajan
alta 4 kertaa, joista kahdessa hiihtaja valttyi putoamasta
avantoon ja kahdesti vesi oli onneksi matalaa. Jaista
pelastautumista kannattaa harjoitella...
Muita potentiaalisesti yhta vakavia vaaratilanteita
ei juurikaan ole ollut - korkeintaan yksi tai kaksi melonta
mukaan lukien. Lumi- tai maastopuvusta ei ole ollut mitaan
konkreettista vaaraa tai haittaa.
Matkalla metsaan tai metsasta on yksityisautolla sattunut
1 hirvikolari ja 1 ojaanajo - molemmat potentiaalisesti pahoja,
mutta henkilovahingoilta on onneksi valtytty.
Markus Bjorksten
Paljon valokuvaavana olen tuosta samaa mieltä.
>Kasvit eivät ainakaan värejä pelästy :-) eikä ole mitään todisteita
>siitä, kykenevätkö eläimet erottamaan värejä.
Miksiköhän niin monilla linnuilla, perhosilla, kukkasilla on hyvinkin
voimakkaita värejä. Tuskin evoluutio noita värejä vain ihmistä miellyttääkseen
(tai häiritäkseen) on kehittänyt.
Jos haluaa retkeillessään seurata mahdollisimman paljon arempiakin
eläviä, niin on syytä olla mahdollisimman huomaamaton, siis näkymätän,
kuulumaton ja mielellään myös hajuton. Sekin onnistuu tuulen avulla.
>
>Eli liikun kirkkaan keltaisessa Gore takissani yhä(kin) hyvällä
>omallatunnolla sekä turvallisin mielin myös metsästysaikana.
>
Varovärinä keltainen on punaista parempi, sillä punainen häipyy hämärään
paljon nopeammin.
Itse suosin mahdollisimman huomaamatonta pukeutumista, mutta rajansa kaikella.
En aio ostaa valtion pukutehtaan maastopukua, koska väitetään, että se ei
näy lämpökameralla.
Make
--
Markku K|nkk|l{ Computing Centre of Jyv{skyl{ University Jyv{skyl{, Finland
Markku Könkkölä Computing Centre of Jyväskylä University Jyväskylä, Finland
E-mail: konk...@jyu.fi phone: +358-41-603594 http://www.jyu.fi/~konkkola/
=======================================================================================
>En aio ostaa valtion pukutehtaan maastopukua, koska väitetään, että se ei
>näy lämpökameralla.
Tuskin pv:n maastopuvun pintak{sittely auttaa (tai on haitaksi) l{mp|-
kameralla t{hystett{ess{. K{sitt{{kseni tuo pintak{sittely auttaa vain
valonvahvistinta k{ytett{ess{ eli se v{hent{{ valon heijastumista puvusta.
Taannoisella reissulla testasimme valonvahvistimia, ja huomasimme kuinka
eri materiaalit heijastavat valoa eri tavoin. Kaverilla on p{{ll{{n
maastopuku ja p{{ss{{n musta pipo. Valonvahvistimella katsottuna maastopuku
n{ytti tummalta kuten ymp{r|iv{ maastokin, mutta musta pipo loisti
hyvin vaaleana. Samoin k{vi my|s mustalle (harmaalle?) repulle.
Toinen juttu on sitten se, ett{ enp{ tied{ onko noissa pukutehtaan
siviili-maastopuvuissa tuota pintak{sittely{. Vai onko sit{ miss{{n
puvuissa, onko kyseess{ urbaani legenda??
Eli uskompa, ett{ maastopukuunkin pukeutunut retkeilij{ l|ytyy
l{mp|kameraetsinn{ss{...
--
Riku Salminen
Puh. (931)3183176
Internet s10...@cs.tut.fi
Anything I have said above can be used in evidence against me.