Saariselälle Kemihaaran kautta ?

Jouni Marttila

unread,

Aug 31, 1997, 3:00:00 AM8/31/97

to

"Tuomas Sauliala" <tuo...@dystopia.fi> wrote:
>Koilliskaira -nimisestä kartasta löytyy Kemihaara niminen rajavarioasema.
>Paikalla on myös valvontatupa. Onko sinne mitenkään mahdollista päästä
>julkisilla kulkuneuvoilla, sieltä kun olisi mukava lähteä kävelemään Luiron
>kautta Kiilopäälle.

Kemihaarassa ei enää vähään aikaan ole ollut rajavartioasemaa, vaan
paikkaa pitää nykyään matkailuyrittäjä, joka tarjoaa majoitus- ja
ruokapalveluita. Tukeva lounas (etukäteen tilattu) maksoi 40.- henkeä
kohti.

Paikalle ei mene busseja - Savukosken Martin kylään kylläkin. Tästä
eteenpäin pitää turvautua taksikyytiin. Isompia takseja löytyy
Savukosken kirkonkylästä. Kuuden hengen porukkamme matkusti viikko
takaperin Savukoskelta Kemihaaraan viidelläsadalla markalla. Hinta
kannattaa sopia etukäteen.

Jou!

Jukka T Jokinen

unread,

Sep 1, 1997, 3:00:00 AM9/1/97

to

Jouni Marttila <Jouni.M...@silja.fi> kirjoitti:

>Paikalle ei mene busseja - Savukosken Martin kylään kylläkin. Tästä
>eteenpäin pitää turvautua taksikyytiin. Isompia takseja löytyy
>Savukosken kirkonkylästä. Kuuden hengen porukkamme matkusti viikko
>takaperin Savukoskelta Kemihaaraan viidelläsadalla markalla. Hinta
>kannattaa sopia etukäteen.

Ehdottomasti. Viikko sitten mentiin kahden porukassa postitaksilla
Martin kylästä Kemihaaraan. Soiteltiin etukäteen postitaksille että
pääseekö kyytiin.
Autettiin postin jaossa ja päästiin postireitin vartta ilmaiseksi.
Tulppion tiellä olevasta Kemihaaran risteyksestä mittari lyötiin päälle
josta matkaa oli 28 kilometriä ja kaiken kaikkiaan sitä kertyi 160,-.
Sen lisäksi kuskimme rahasti vielä rinkoista 50,- kipale josta pyöristi
summan kahteen ja puoleen sataan. Tuo sattui opiskelijan lompakossa kun
Helsingistä Roihin pääsee kaksi opiskelijaa kolmella sadalla.

Mahdollisesti ma ke ja pe pääsee Kemihaaraan noilla rinkkojen hinnoilla
silloin kun sinne toimitetaan postia. Kannattaa kysyä.

Muuten Raja-Jooseppi - Ivalo väli on mahdoton saada sitten posti- kuin
tavallisellakaan taksilla alle kahden ja puolen sadan.

-jukka-

Tuomas Sauliala

unread,

Sep 3, 1997, 3:00:00 AM9/3/97

to

> Niin, sita koskevaa keskusteluahan tassa on seurattu jo pitempaan. Ja nyt

> on tarkoitus minunkin lahtea eka kertaa sita kautta. Mutta karttaa

Miten aiot itsesi sinne toimittaa?

Tuomas Sauliala
tuo...@dystopia.fi

Juhana Häme

unread,

Sep 3, 1997, 3:00:00 AM9/3/97

to

Kilpeläinen Jukka wrote:
>
> Kuulin juuri kaksi tuntia sitten että Kemihaarasta on mielenkiintoista
> mennä Saariselälle. Maisema on metsäistä Jaurulle asti. Sitten avautuvat
> kuulemma selän maisemat. Alussa kilometreittäin pitkostettua reittiä.
> Kannattaa kuulemma kokeilla.

Niin, sita koskevaa keskusteluahan tassa on seurattu jo pitempaan. Ja nyt
on tarkoitus minunkin lahtea eka kertaa sita kautta. Mutta karttaa

katsellessa rupesi askarruttamaan, millaiset mahtavat olla juomavedet,
kun kaikki purotkin kulkevat suon kautta. Juodaanko siella suovetta?
Eihan se yleensa tapa, mutta maistuu...

--
Juhana

Niin katsokaat, etta te wisusti waellatte,
ei niinkuin tyhmat, waan niinkuin wiisaat.
Ef. 5:15

Nestori Simola

unread,

Sep 4, 1997, 3:00:00 AM9/4/97

to

Juhana Häme <Juhan...@tuko.elisa.fi> wrote:

> katsellessa rupesi askarruttamaan, millaiset mahtavat olla juomavedet,
> kun kaikki purotkin kulkevat suon kautta. Juodaanko siella suovetta?
> Eihan se yleensa tapa, mutta maistuu...

Hyvälle se purojen vesi ainakin viime uutenavuotena maistui. Humusta
ei ole vesissä juuri yhtään, ellei sitten hämmennä puron pohjaa.

--
Nestori Simola

Jukka T Jokinen

unread,

Sep 7, 1997, 3:00:00 AM9/7/97

to

Juhana Häme <Juhan...@tuko.elisa.fi> kirjoitti:

>Niin, sita koskevaa keskusteluahan tassa on seurattu jo pitempaan. Ja nyt
>on tarkoitus minunkin lahtea eka kertaa sita kautta. Mutta karttaa

>katsellessa rupesi askarruttamaan, millaiset mahtavat olla juomavedet,
>kun kaikki purotkin kulkevat suon kautta. Juodaanko siella suovetta?
>Eihan se yleensa tapa, mutta maistuu...

Kemihaarasta lahdettaessa molemmat polut lahtevat "joen" vartta joten
alkumatkasta ongelmaa ei ole. Sen lisaksi ainakin Peskihaaran kampalta
loytyy lahde jossa on vimosen paalle hyvaa vetta. Poroaitojen risteyksessa
olevalla laavulla saakin jo olla vahan varovaisempi ettei tonkase
pohjaa. Jotkut vieraskirjassa valittelivatkin heikkoa vesipaikkaa muttei
se sen kummemmalle maistunut. Yleensa saa olla hyvin tyytyvainen etta
vetta yleensakin loytaa niin ei jaksa kummemmin valitella. Varsinkaan
nain kuivan kesan jalkeen.

Meilla ei ainakaan tarvinnut ajatustakaan hukata veden saannostelyyn
Kemihaaran reissulla.

-jukka-

Kari Mikkola

unread,

Sep 8, 1997, 3:00:00 AM9/8/97

to

>Juhana Häme <Juhan...@tuko.elisa.fi> kirjoitti:
>
>>Niin, sita koskevaa keskusteluahan tassa on seurattu jo pitempaan. Ja nyt
>>on tarkoitus minunkin lahtea eka kertaa sita kautta. Mutta karttaa
>>katsellessa rupesi askarruttamaan, millaiset mahtavat olla juomavedet,
>>kun kaikki purotkin kulkevat suon kautta. Juodaanko siella suovetta?
>>Eihan se yleensa tapa, mutta maistuu...

Enpä ole kuullut että retkeilijä olisi Lapissa juomastaan pintavedestä
sairastunut. Kunhan vesi on virtaavaa, se on myös juotavaksi
kelpaavaa, varsinkin jos ylävirran puolella ei ole asutusta. Seisovat
lätäköt ovat asia erikseen.

Jos soilta peräisin olevan humuksen aromi etoo, löytää jänkien
reunoilta, varsinkin suurempien vaarojen laidoilta aina lähteitä.
Usein jo muutaman sadan metrin matkalla vaaran laidassa on useita
pikku kaltioita. Ne erottuvat helposti muuta kasvillisuutta kirkkaaman
vihreinä sammaljuotteina, tällaisen yläpäässä pulppuaa sitten vanhan
Lapin saivovedeksi nimittämä jääkylmä herkkujuoma ylös.

KM
Roi

news_check.py

unread,

Sep 10, 1997, 3:00:00 AM9/10/97

to

In article <340F07...@tuko.elisa.fi> Juhana Häme <Juhan...@tuko.elisa.fi> wrote:
> Tuomas Sauliala wrote:
> > [I wrote:]

> > > Niin, sita koskevaa keskusteluahan tassa on seurattu jo pitempaan. Ja nyt

Tuomas Sauliala wrote:
> [I wrote:]

> > Niin, sita koskevaa keskusteluahan tassa on seurattu jo pitempaan. Ja nyt
>
> > on tarkoitus minunkin lahtea eka kertaa sita kautta. Mutta karttaa
>

> Miten aiot itsesi sinne toimittaa?

Henkiloautolla. Sori, valitettavasti autossa on jo taysi miehitys.

Juhana Häme

unread,

Sep 15, 1997, 3:00:00 AM9/15/97

to

Jukka T Jokinen wrote:
>
> Kemihaarasta lahdettaessa molemmat polut lahtevat "joen" vartta joten
> alkumatkasta ongelmaa ei ole. Sen lisaksi ainakin Peskihaaran kampalta
> loytyy lahde jossa on vimosen paalle hyvaa vetta. Poroaitojen risteyksessa
> olevalla laavulla saakin jo olla vahan varovaisempi ettei tonkase
> pohjaa. Jotkut vieraskirjassa valittelivatkin heikkoa vesipaikkaa muttei
> se sen kummemmalle maistunut. Yleensa saa olla hyvin tyytyvainen etta
> vetta yleensakin loytaa niin ei jaksa kummemmin valitella. Varsinkaan
> nain kuivan kesan jalkeen.
>
> Meilla ei ainakaan tarvinnut ajatustakaan hukata veden saannostelyyn
> Kemihaaran reissulla.

Vau mika reissu! Itakaira eli "Kemin-Sompion eramaaosa" antoi hienon
elamyksen "koskemattomasta kairasta" viela nykyisellaankin.
Karhunmetsastajiakin siella kuljeskeli...

Olin kuvitellut kairan kuivia osia lahinna synkaksi kuusikoksi, mutta
metsa olikin enimmakseen pienikasvuista ja harvaa, yleisilme aika valoisa
reissuajankohdan lahes jatkuvasta satelemisesta huolimatta.

Alue oli huomattavasti helppokulkuisempi mutta myos huomattavasti
sivilisoituneempi kuin olin odottanut. Suorat, helppokulkuiset polut
kulkivat jokien valisia kuivia harjuja ja kankaita pitkin, suokohdissa
oli pitkospuut, jokien ylityksissa sillat. Ensimmainen kahlaus oli vasta
siirryttaessa Jaurun yli Saariselan puolelle. Osassa kampista oli
kaasuliesi, Mantoselan kamppa on luksusta.

Myos porukan maara oli odotettua suurempi, johtui epailematta reissun
sattumisesta perinteiselle ruskaretkiviikolle. Tahvon tuvalla Saariselan
puolella oli kolmisenkymmenta henkea, Itakairassa toki vahemman.

Myos Kemihaaran erakeskus oli yllattava kokemus: 28 km Tuluppion tiesta
on yhtakkia suihkut, vesiklosetit ja melkeinpa gourmet-safkat. Isannan
mikkelilainen huulenheitto kaupan paalle.

Virtaava vesi oli kaikkialla juotavaa ja yleensa suht. hyvan makuista
vaikka virtasikin soiden lapi, joskin paikoin ruskeaa. Satunnaisia puroja
ei erikokoisten Kemijoen latvahaarojen ja -purojen lisaksi juuri ollut,
joten ajoittain vesipaikkojen valit aityivat pitkahkoiksi. Sattuipa
sellainenkin tapaus, etta lahtiessani kartan perusteella vetta hakemaan
en paassyt suon yli joelle ollenkaan, vaan valmiiksi valittu hyva
tulistelupaikka piti hyljata ja jatkaa matkaa! Keskipakkojen laavun
vesitilanne on aika huono; noin 200 m alempaa loytyy kuitenkin vahan
parempi vesipaikka kuin laavun kohdalta, seisovaa pintavetta tosin sekin.

Alueella retkeillessa tarvitaan Koilliskaira-ulkoilukartan tuorein
painos. Minun vanhassa kartassani ei ollut ollenkaan niita taysin
avainasemassa olevia polkuja, jotka loytyivat kaverin
vastaostetusta kartasta. Topografikartassa niita ei myoskaan ole.

Alunperin ajattelin Itakairaa vain lapikulkureittina Saariselalle, mutta
se itse tekikin sitten tosi voimakkaan vaikutuksen. Osa tapaamistamme
retkeilijoista oli vannoutuneita Itakairan kulkijoita, jotka palaavat
vuodesta toiseen. Varmaan menen minakin toistamiseen. Esimerkiksi
talvella: pienet korkeuserot, tihea, osittain hyvin viehattava
kamppaverkosto, (kuuleman mukaan) vahainen kulkijamaara ja (kuuleman
mukaan) tihea kelkkauraverkosto voisivat olla hyvia edellytyksia
helpohkolle, lomahenkiselle pulkanvetoreissulle... maisemassa, joka on
hyvin helppo kuvitella "koskemattomaksi eramaaksi".