laavu
kimmo lammintausta
laavuasujaksi (heh hee). Ei vaan, laavu olis kyllä kevyempi kantaa
kämppävaelluksella, kun ei tarvita muuta kun varamajoitetta.
Minkä mallisia laavuja nykyään on tarjolla vai onko ne edelleen niitä
notkoselkäisiä neliönmallisia, joiden katolle vesi jää helposti
seisomaan? Olen haaveillut pyöreäkattoisesta laavusta, voiskohan
sellaisen tehdä itse telttakaaren ympärille? (Oikeastaanhan se olis
tunneliteltta katkaistuna).
Onko joku nähnyt vastaavaa tuotetta tai ylipäätään jotain hyvää
laavumallia tai jopa tehnyt sellaista?
Kimmo
Riku Koivuneva
>notkoselkäisiä neliönmallisia, joiden katolle vesi jää helposti
>seisomaan? Olen haaveillut pyöreäkattoisesta laavusta, voiskohan
>sellaisen tehdä itse telttakaaren ympärille? (Oikeastaanhan se olis
>tunneliteltta katkaistuna).
>
> Onko joku nähnyt vastaavaa tuotetta tai ylipäätään jotain hyvää
>laavumallia tai jopa tehnyt sellaista?
Pari vuotta sitten tuli itselläni mieleen laavuun siirtyminen parin
pressulaavuviritelmän (ja keskellä yötä heräämisen, kun makuupussin alla on
lammikko), mutta kun kaupan laavut näyttivät olevan samaa säätämistä, päätin
tehdä oman. Säätämisellä tarkoitan sitä, että laavukangas pitää kiinnittää
moneen paikkaan, katkaista tukipuita ja sittenkin jää vielä jostain
notkolle.
Pitkän suunnittelutyön tuloksena valmistui juuri kuvailemasi tyylinen pyöreä
laavu. Siinä on kaksi tavallista tunneli/kupoliteltoissa käytettävää
hiilikuitukaarta (edessä ja takaosassa) ja rakennelma muistuttaa etäisesti
tunnelitelttaa. Katto laskee takakaareen asti suht loivasti, mutta sen
jälkeen jyrkemmin. Kaarien väli on pari metriä, nukkumapituus ja takakaaren
takana on tilaa rinkoille. Molemmista kaarista on kahden narun kiinnitys
puihin tai vaarnoihin tai mihin ikinä vaan saakaan sen sidottua.
Viime vuoden vappuna oli neitsytpystytyksen aika ja kyllä hiveli, kun
kaverit kehuivat viikonloppuretken jälkeen kyhäelmääni. Sen jälkeen olen
nukkunut laavussa arviolta parisenkymmentä yötä erilaisissa säissä ja
paikoissa. Hintaa tuli kaarista (tilasin liikkeen kautta Haltilta) 200 mk,
alumiinikankaasta suunnilleen saman verran eli yhteensä n. 400 mk.
Kevytpeitteinen pohja ja metallivaarnat tein itse tarpeettomista aineksista.
Minun käyttökokemukseni ovat olleet positiivisia, tosin muutaman korjaamisen
arvoisen asian olen huomannut. Jos jotain kiinnostaa moisen tekeminen, niin
kysykää. Ja jos tarvetta on, voin mailata piirrustukset, joista pääsee
sitten soveltamaan pidemmälle.
Plussia:
+ tunnelma iltanuotiolla, sateenkin sattuessa ei tarvitse hautautua teltaan
tai sadetakkeihin
+ helppo pystettävyys
+ keveys (kaarineen n.2 kg, tilaa on kolmelle väljästi, tarpeen vaatiessa
neljälle)
miinukset:
- kangas (sitä toislta puolelta aluminoitua) ei ole lähellekään
vettäpitävää. Jonkinlainen kylläste saattaisi auttaa asiaa (mikä?), mutta
jos nyt tekisin, käyttäisin luultavasti pressua tai muuta täysin
vedenpitävää materiaalia. Laavu kuitenkin hengittää etukautta hyvin
- takaosasto rinkoille ei toimi, sillä takakaaren ja -sauman välinen
kangaspala on liian pitkä ja lommolla ->tavarat kastuvat
-tuulenkestävyys ei luultavasti ole hyvä. En kyllä ole edes uskaltanut sitä
kokeilla.
Pekka Narinen
> Onko joku nähnyt vastaavaa tuotetta tai ylipäätään jotain hyvää
> laavumallia tai jopa tehnyt sellaista?
>
> Kimmo
Jo aikaisemminkin "mainostettu" Laatuteltta Konalassa tekee sinulle juuri
sellaisen kuin haluat.
Teetimme useampia vuosia sitten ryhmässä laavuja, jotka suunnittelimme itse
ja joihin nyt olemme tyytyväisiä. Laavullakin ratkaisee pitkälle
käyttötarkoitus, joten mieti mitä haluat.
Pekka
Samu Wikstedt
> Minkä mallisia laavuja nykyään on tarjolla vai onko ne edelleen niitä
> notkoselkäisiä neliönmallisia, joiden katolle vesi jää helposti
> seisomaan?
Kuulostaa ehkä vi**uilulta, mutta ei se vesi jää katolle lillumaan, jos
kiristys on tehty kunnolla ( kun heittää 10-pennisen katolle, se
ponnahtaa takaisin...:-) ), saattaa olla tietysti jotain
valmistajakohtaisia erojakin (onko laavuilla montakin valmistajaa
nykyään?)
nimim. kaatosateella laavussa kuivana pysynyt.
--
Samu Wikstedt
E-mail(s):
sam...@evitech.fi
samu.w...@datex-ohmeda.com
tel.
Home: +358-9-5474 218
GSM:+358-50-3045 156
Work: +358-9-394 1252
taata
> Onko joku nähnyt vastaavaa tuotetta tai ylipäätään jotain hyvää
> laavumallia tai jopa tehnyt sellaista?
>
muistaakseni jonakin vuonna jopa vuoden erä tuote. Meillä on lippukunnalla
kaksi Pena laavua ja olen ollut niihin suhteellisen tyytyväinen. Kuvaa Pena
laavusta kannattaa katsella jostakin noin viisi vuotta vanhasta Erä
lehdestä. Jokunen vuosi sitten Hämeen Partiokaupppa osti Erä Kolon ja ko
laavu siirtyi heille. Kannattaa kysellä p. 03-2230060.
Timo
> Kimmo
>
>
Minna Joensuu
Kurkistapa Globetrotterin kotisivuille ja etsi "Tatonka Windshield". Se on
sellainen puolikkaan kupolin muotoinen. Jos ei muuta, niin siitä voi ainakin
saada uusia ideoita.
Minna
Risto Kasanen
kimmo.lam...@helsinki.fi says...
> Minkä mallisia laavuja nykyään on tarjolla vai onko ne edelleen niitä
>notkoselkäisiä neliönmallisia, joiden katolle vesi jää helposti
>seisomaan? Olen haaveillut pyöreäkattoisesta laavusta, voiskohan
>sellaisen tehdä itse telttakaaren ympärille? (Oikeastaanhan se olis
>tunneliteltta katkaistuna).
>
> Onko joku nähnyt vastaavaa tuotetta tai ylipäätään jotain hyvää
>laavumallia tai jopa tehnyt sellaista?
>
> Kimmo
>
Tämä on se helppo vaihtoehto, eli ostetaan valmiina.
Olen yöpynyt pääasiassa syyssäässä -tulilla ja ilman- aivan tyytyväisenä
Haltin viistokattoisessa "laatikkomallisessa" laavussa joka maksoi muutama
vuosi sitten 450 mk. Sitä ennen roudasin useita vuosia ties mitä
lainapeitteen palasia ja kevytpressuja, joiden virittely on pirun hankalaa
ja kuten mainitset, vesi makaa katolla ja aina jostain kulmasta vetää
sisään. Tässäkin laavussa on toki se mahdollisuus, että
välinpitämättömästi viritettynä sadevesi jää katolle. Tosin asumuksen
kuin asumuksen kai saa notkolleen. Laatuongelmistakaan ei ole vielä
näkynyt merkkejä. Ehkä tuote on tarpeeksi yksinkertainen ja materiaali
sattunut olemaan hyvää. Missälie valmistettu.
Risto
Juha Leskel{
...
> Minkä mallisia laavuja nykyään on tarjolla vai onko ne edelleen niitä
>notkoselkäisiä neliönmallisia, joiden katolle vesi jää helposti
>seisomaan? Olen haaveillut pyöreäkattoisesta laavusta, voiskohan
>sellaisen tehdä itse telttakaaren ympärille? (Oikeastaanhan se olis
>tunneliteltta katkaistuna).
Lueskelin jo muiden vastauksia ja sattuipa tulemaan mieleeni jossain
lehdessä (todennäköisesti uusin erä) näkemäni juttu uudesta sissiteltasta,
joka siis "kietaistaan" puun ympärille. Lisäksi ideana oli myös, että
osan kankaasta voi kääriä sivuun, jolloin saadaan aikaiseksi laavumainen
majoite. En sitten tiedä kuinka hyvä idea toi puun käyttö keskisalkona on.
--
Juha Leskelä
D D
wrote:
Pari vuotta sitten sitten tilasin Globesta Tatonka Tarp 2x3 m -nimisen
kapineen. Se on yksinkertainen telttakangassuorakaide, jossa on kunnon
vahvistetut kiinnikkeet naruineen nurkissa ja _keskellä_ vielä yksi
kiinnike. Tämä keskikiinnityspiste mahdollistaa suojan virityksen
siten (kiinnitys yläviistoon puunoksaan tms.), että kangas ei painu
pussille. Painoa lienee 800 g. Leiristely ja erityisesti sapuskan
laitto sadekeleillä on sen alla mukavaa, yöpymiseen se lienee vähän
vetoinen, en ole kokeillut.
Samasta firmasta hankin tänä vuonna itse itsensä pystyttävän kevyen
rankisen, so. sääskisuojan, joka ohuen lasikuitukaaren jännittämänä
ponnahtaa auki pakkauksesta purettuna. Joskus heinäkuun puolivälin
jälkeen kun räkkä on pahimmillaan ja sää on helteinen, on tupannut
tulemaan univelkaa kun yöt menee kalastaessa ja teltassa päivällä
tarkenee liian hyvin - nyt voi heittää rankisen koivupuskan tyveen
sammalikkoon ja ottaa päivätorkut verenimijöiltä rauhassa.
Kari M.
Rovaniemi
-----------== Posted via Newsfeeds.Com, Uncensored Usenet News ==----------
http://www.newsfeeds.com/ The Largest Usenet Servers in the World!
---------== Over 72,000 Groups, Plus Dedicated Binaries Servers ==--------
Timo Kiravuo
> Minkä mallisia laavuja nykyään on tarjolla vai onko ne edelleen niitä
> notkoselkäisiä neliönmallisia, joiden katolle vesi jää helposti
> seisomaan? Olen haaveillut pyöreäkattoisesta laavusta, voiskohan
Vuosien varrella on keksitty paljon erilaisia malleja.
Loue voi olla se mitä kaipaat, kiilataan reunat maahan kiinni ja
vedetään huippu ylös narulla, joka kulkee jonkin oksan yli. Louteeseen
mahtuu 1-2 henkeä.
Jollain valmistajalla oli jokunen vuosi sitten tuollainen
teltanpuolikas, olisikohan nimi ollut Mäyränkolo tai sinne päin.
Pari vuosikymmentä sitten vietin paljonkin aikaa tavallisessa
neliskanttisessa vaelluslaavussa enkä muista koskaan kastuneeni.
Kerran tosin koko hökötys tuli naamalle, kun lumen paino irroitti
kiilat. Perusjipot olivat:
- pystytetään tuulen suojaan (=metsään) ja tuuli takasivustalta
puhaltavaksi
- eteen kaksi ja taakse kolme oikean mittaista keppiä
- kunnon kiilat narujen päihin (5), hiekkamaastossa jopa yli puolen
metrin mittaiset
- kiilat reunoihin (2-5) niin että kangas pysyy maassa kiinni
- kiristetään niin että soi, nailon ei kastuessaan paljoakaan löysty
(vrt. puuvilla)
Onhan tuossa vähän virittämistä, mutta ei se kohtuutonta ole, katsoo
keppien pituudet omaan kroppaan muistiin ja oppii tekemään kiilan
parilla kirveen napautuksella. Sisään mahtuu sitten 2-8 henkeä
mukavuusvaatimuksista riippuen.
De-luxea saa ompelemalla aukon reunoihin tarrat ja virittämällä niihin
hyttysverkon. Liepeiden alta ne tosin kuitenkin osaavat tulla,
polvillaan ryömien. Etuseinä on kohtuullisen turha, laavun mukavuus on
juuri sen ilmavuudessa.
--
Timo Kiravuo
When I am wrong, I change my mind - what do you do?
- John Maynard Keynes
Petri Kaipiainen
kimmo.lam...@helsinki.fi (kimmo lammintausta) says:
> Minkä mallisia laavuja nykyään on tarjolla vai onko ne edelleen niitä
>notkoselkäisiä neliönmallisia, joiden katolle vesi jää helposti
>seisomaan?
Olen 25 vuotta käyttänyt ainoastaan yhtä mallia: 2,9 x 2,9 metrin
neliskanttista nailonkangasta, painoa muistaakseni noin 800 grammaa. Itse
sen aikoinaan ompelin, kulmissa lujasti vahviketta ja narulenkit, sivuilla
5 heikompaa lenkkiä kussakin ja vielä yksi päällä keskellä.
Pystytysmalli on aina sama, louteenomainen kolmio: kolme nurkkaa maassa ja
yksi kulma ylhäällä. Alle mahtuu 2 hyvin, 3 jotenkin.
3 pystytystapaa:
- yläkulma puuhun, ei voi pitää nuotiota, mutta nopea pystyttää.
- noin 2 metrin tukevahko keppi (tai vaellussauvat yhteen sidottuna)
vinosti sisältä yläkulmaan ja 2 narua ulospäin. Haittana se keppi sisällä
ja ei voi pitää suurta nuotiota.
- pitkä ranka takanurkasta eteen ylös ja sitä tukemaan kaksi puolta
lyhyempää ristissä etukulmista kankaan keskikohdan päälle vinosti taakse.
Erittäin asiallisen näköinen ja jopa siirreltävä viritys, edusta vapaa
vaikka mille kokolle.
Samalla rätillä voi risuilla täytettynä soutaa purojen yli.
Olen juuri tilannut Laatuteltasta uuden, hieman pienemmän sooloversion,
kokoa 2,5x2,5 metriä. Pyysin ompelemaan sivut noin 3 cm sisäänkaartuviksi,
koska oletan kankaan olevan silloin kiristettävissä paremmin, saas nähä.
Muutama lenkki tulee myös sisäpuolelle rankista varten.
Painoksi pitäisi tulla noin 650 g ja ajattelin kokeilla viritystä jopa
tunturissa vaellussauvojen kanssa.
Metsämaastossa ötökättömänä aikana laavu/loue on ainoa mahdollinen
järkevä asumus tunnelman takia.
Petri K.
Tero Teelahti
Timo Kiravuo wrote in message <4bzp3zf...@mole.nixu.fi>...
>Jollain valmistajalla oli jokunen vuosi sitten tuollainen
>teltanpuolikas, olisikohan nimi ollut Mäyränkolo tai sinne päin.
Taisi olla Haltin toteuttama. Sen oli suunnitellut Iiro Kakko
Mäyrä-partiotaitokisavartionsa kanssa. Se oli kupoliteltta, jossa yksi seinä
oli lähes pystysuora ja täysin avattava.
>Pari vuosikymmentä sitten vietin paljonkin aikaa tavallisessa
>neliskanttisessa vaelluslaavussa enkä muista koskaan kastuneeni.
Kyllä minäkin olen kuivana pysynyt. Keinot tosiaan olivat samat kuin edellä:
älyttömän järeät kiilat, ja laavu niin kireälle että soi.
--
Tero Teelahti
Kalle Hollmen
Tero Teelahti wrote:
>>Jollain valmistajalla oli jokunen vuosi sitten tuollainen
>>teltanpuolikas, olisikohan nimi ollut Mäyränkolo tai sinne päin.
>Taisi olla Haltin toteuttama. Sen oli suunnitellut Iiro Kakko
>Mäyrä-partiotaitokisavartionsa kanssa. Se oli kupoliteltta, jossa yksi seinä
>oli lähes pystysuora ja täysin avattava.
Ko. tuotetta valmistaa Fotex-vaatetus ja myy Lassin Retkiaitta (kiskurihintaan).
Kalle H
Pertti Hartman
Petri Kaipiainen wrote
>
> Olen 25 vuotta käyttänyt ainoastaan yhtä mallia: 2,9 x 2,9 metrin
> neliskanttista nailonkangasta, painoa muistaakseni noin 800 grammaa. Itse
> sen aikoinaan ompelin, kulmissa lujasti vahviketta ja narulenkit,
sivuilla
> 5 heikompaa lenkkiä kussakin ja vielä yksi päällä keskellä.
>
Siis jokseenkin sama viritys, jonka ainakin hämäläiset partiolaiset
tuntevat Erätoverin nimellä jo tuotakin kaukaisemmasta menneisyydestä
alkaen. Ja yhä.
Pepi
Ville Koponen
Juha Leskel{ kirjoitti viestissä ...
>lehdessä (todennäköisesti uusin erä) näkemäni juttu uudesta sissiteltasta,
>joka siis "kietaistaan" puun ympärille. Lisäksi ideana oli myös, että
Sivuillani http://www.sgic.fi/~villek on pari surkeaa kuvaa tästä
teltasta... ja paljon kirotus vihireitä.
>osan kankaasta voi kääriä sivuun, jolloin saadaan aikaiseksi laavumainen
>majoite. En sitten tiedä kuinka hyvä idea toi puun käyttö keskisalkona on.
Voin vakuuttaa, että teltta on tukeva kun keskisalkona on paksu petäjä. ;-)
Tosin se on vain yksi vaihtoehto. Mukana on luonnollisesti myöskin normaali
keskisalko. Kamina on toiselta puolelta kaksinkertainen ja tämän takia
hehkuva pelti ei vahingoita keskisalkoa (elävää puuta).
Muuta mukavaa
- Mahtuu melkein mihin välikköön tahansa
- Suojassa katseilta
- Puun oksat hajauttavat savun
- Oksat haittaavat lämpökameralla havaitsemista
- Ei vedä, kun reuna on ehjä (kulkeminen "katon" kautta)
- Oven sijainnin takia telttaan kelkeminen helppoa.
Lupaan kertoa tuosta laavun toiminnasta tarkemmin jonkinajan kulttua.
Lähdemme tänään (26.04.1999 klo 2100) jonnekkin pohjoiseen viikoksi
kokeilemaan tarkemmin tätä laavuominaisuutta.
T: Ville
kimmo lammintausta
>Voin vakuuttaa, että teltta on tukeva kun keskisalkona on paksu petäjä.
;-)
>Tosin se on vain yksi vaihtoehto. Mukana on luonnollisesti myöskin
normaali
>keskisalko. Kamina on toiselta puolelta kaksinkertainen ja tämän takia
>hehkuva pelti ei vahingoita keskisalkoa (elävää puuta).
No jos sen teltan lämmittää talvella yhtä kuumaksi kuin armeijassa on
tapana, kyllä se puu jonkinasteisesta lämpöstressistä kärsii (esim.
ulkona -20 selssiusta ja sisällä +30)
Raimo Tuohisaari
kuin tyytyväinen kapistukseen. Painaa alta kilon, maksaa hieman yli 300
mk, mahtuu pieneen tilaan ja on myös erittäin helppo pystyttää MYÖS
lumisena aikana (jota joku epäili). Yhtä yötä lukuunottamatta kiinnitin
kärkinarun puuhun, jolloin louteen yläkolmio oli noin 180-190 cm:n
korkeudella maasta ja hyvin lähellä puuta. Nuotion kanssa ei ollut mitään
ongelmia (paitsi tuuli tuppasi vähän kiertelemään liikaa päivän mittaan).
Liepeet laitoin kiinni lumeen 4 tai useammalla oksanpätkällä tai
poikkeuksellisesti ensimmäisenä päivänä suksilla ja sauvoilla. Parina yönä
satoi ja louteen alla oli oikein mukava pötkytellä (mutta seuraavan
aamuyön hiihdot ei ollut kovin hauskoja). Käyttämäni louteen alle mahtuu 1
ruhtinaallisesti ja kaksikin vielä niin ettei miehet ja tavarat kastu.
Loue on peräisin Vihe-Vaellukselta Ylöjärveltä kuten joku aika sitten
tällä palstalla kerroinkin. Sieltä saa myös sisuskalut siihen joten sitä
voi käyttää myös ötökkäaikana!
Raimo
jouko moisander
> korkeudella maasta ja hyvin lähellä puuta. Nuotion kanssa ei ollut mitään
> ongelmia (paitsi tuuli tuppasi vähän kiertelemään liikaa päivän mittaan).
Kakaroilla pitää aina olla nuotio...
jouko
Harri Nieminen
<jouko.m...@turhaa.nokia.com> wrote:
> Kakaroilla pitää aina olla nuotio...
Niin ja teini-ikäiset yrittävät tuohustaa telttaansa lämpimäksi
high-tech keittimellään.
Harri
Ville Koponen
kimmo lammintausta kirjoitti viestissä
>>Voin vakuuttaa, että teltta on tukeva kun keskisalkona on paksu petäjä.
> No jos sen teltan lämmittää talvella yhtä kuumaksi kuin armeijassa on
>tapana, kyllä se puu jonkinasteisesta lämpöstressistä kärsii (esim.
>ulkona -20 selssiusta ja sisällä +30)
Juu Ei! Kamiinassa on toinen puoli rakennettu sellaiseksi, että se ei hehku
punaisena. Perinteistä "kolmas putki punaisena" lämmitystä ei ole tullut
tällä mallilla kertaakaan eteen.
Toisaalta kamiinaa käytetään vain silloin kun teltassa touhutaan. Yöllä kun
kaikki ovat makuupusseissaan ei kukaan vaivautunut kamiinaa lämmittämään.
Täytyykin joskus kellottaa se aika, mitä normaalisti kamina on päällä.
Ja muistaa täytyy, että se petäjä on vain yksi vaihtoehto. Keskisalko ei
loppujen lopuksi paljoa paina (ja jokaiseksi yöksi kun uutta ei viitsi
kaataa).
Varmaankin kuitenkin teltan lämpö voi aiheuttaa jotain harmia puulle. Tästä
voisi joku asiasta enemmän tietävä meille kertoa. Onkohan kaarna hyväkin
lämpöeriste???
Testasimme telttaa edellisellä viikolla Raja Joosepin "lumilla". Tai
oikeastaan sohjossa... kaikki tavarat kun piti sitten lopuksi hakea reitin
varrelta autolla pois. Hiihdettävää lunta oli loppuvaiheessa vain
kelkkapolanteilla. No jos niitä yö pakkasia olisi ollut...
Teltan täyttäminen kaikilla makuualustoilla tms. oli jälleen kerrassaan
helppoa.
Seinän saa kokonaan aukaistua. Senkun vain käveli omalle paikalle ja levitti
tavarat. Kerrassaan mainio ominaisuus.
Tämän jälkeen hilpaisimme automarssilla Lieksaan Patvinsuolle. Siellä
käytimme telttaa mm. laavuna. Loistavasti toimi. Mukavaa oli välillä
poistua,
kun ei ollut turhan matalalla se katto.
Seuraavana olimme sitten suon keskellä olevan lintutornin luona Wappua
Wiettämässä ja teimme teltasta saunan. Löylyt oli mainiot joskin uimaranta
oli puutteellinen. Keskellä yötä 6 isoa miestä juoksee alasti keskellä
suota... ei tainnut näky soveltua lapsille ja toimistoväelle.
Omituisen matalalla oli mielestäni vesi. Muistaakseni syksyllä saimme
otettua tarvittavan juomaveden suoraan leirintäpaikalta nyt piti kävellä n.
600 m purolle.
Soittelimme illalla uteliaana Joosepin rajavartioille ja tiedustelimme mitkä
olisivat hiihtokelit. Kehuivat niitä yhä edelleen??? Omituista.
Kaiken muun mukavan lisäksi se pystytys on helppoa. Onnistuu yhdeltä
kokemattomalta henkilöltä hetkessä. Kahdelta kokeneemmalta pystyttäjältä
takuuvarmasti parissa minuutissa... säästä riippumatta.
T: Ville
Ville Koponen
> Kakaroilla pitää aina olla nuotio...
On sitä kuitenkin mukava katsella.
T: Ville
jouko moisander
> > Kakaroilla pitää aina olla nuotio...
>
> On sitä kuitenkin mukava katsella.
Vaan ei seuraavana päivänä. Jotkut vielä sanovat, että he
ottavat vain 'maapuita' ja maa on sitten sen näköinen,
täynnä reikiä, joista eroosio lähtee iloisesti alkuun.
Ja sitten vielä se törkyinen nuotinpohja.
jouko
Raimo Tuohisaari
On Mon, 3 May 1999, jouko moisander wrote:
> Raimo Tuohisaari wrote:
>
> > korkeudella maasta ja hyvin lähellä puuta. Nuotion kanssa ei ollut mitään
> > ongelmia (paitsi tuuli tuppasi vähän kiertelemään liikaa päivän mittaan).
>
> Kakaroilla pitää aina olla nuotio...
>
> jouko
>
Pikemminkin vanhuksilla!
Terveisin Raimo, ikämiesikäinen pian kolmen lapsen isä sekä ympäristöalan
ammattilainen.
jouko moisander
> > Kakaroilla pitää aina olla nuotio...
>
> Pikemminkin vanhuksilla!
>
> Terveisin Raimo, ikämiesikäinen pian kolmen lapsen isä sekä ympäristöalan
> ammattilainen.
Hmmm... Minulla jälkikasvu on ollut jo pitkään täysi-ikäistä, joten, oletko
aloittanut vanhenemisen aikaisin vai lapsenteon myöhään?? :=)> :=)>
jouko