Tarvittaisiin Dm7 mittari tietoutta MSTS-junanohjaamo projektin (ehkä myös Sm1 ja2)
Matti
Onko kellän tietoa Dm7 mittareista ja hallintalaitteista, aloitin tuossa
eilen MSTS-ohjaamo projektin näpertelyn ja tilanne on nyt tämä:
Eli Japanilaisten mittarien paloja ja joitain neuloja tyhjällä taululla.
Kyllä nuo kahvat ja kytkimet saadaan siihen malliin omiksi, jos niistä vain
saisi apuna jotain kuvan tapaista ja tiedon mikä mikin on ja mitä mittareita
siinä oli ja mitä niissä tarkalleen luki. Kiitotsia jo etu käteen, pääsette
sitten vielä ajamaan sillä.
Pari screeniä on otettu projektin ekasta ohjaamon testiversiosta (eteenpäin
näkyän ace on) ja pienennetyt linkkitetyttiedostot noin30k, löytyvät sieltä:
http://members.surfeu.fi/matti10/images/DMliikenne.JPG
http://members.surfeu.fi/matti10/images/SuistunutDM7.JPG
Laitoin vähän liikennettä niin että olisin saanut kuvan kun toinen tulee
vastaan, no ensimmäinen tuli hyvin toinen oli sitten pimeässä tunnelissa ja
kolmas oli yllättävästi kaatunut juuri ennen kohtaamistaan, eli kummaa kun
tietokoneeni ajaa noin huonosti niitä!
Aikatauluni on löysä tällaisissa harraste- ja harjoitus projekteissa, mutta
en nyt ihan niin kauaa meinannut kun se Dm7 museojuna taas alkaa ajella.
Toivottavasti kiinnostusta löytyisi samoin harkitsen Sm1 tai Sm2 junan
ohjaamoa.
Kuitenkin tietoni ovat atk- ja valokuvaus painoitteiset, junista vain jotain
aivan perustietoa.
Sivuni joissa tällä hetkellä astronomiaa ja luontokuvia.
http://members.surfeu.fi/matti10/
Matti
Olli Keski-Rahkonen
kuvan:
http://olli.keski-rahkonen.com/makasiiniraide/images/misc/dm7_ajopoyta.g
if . Kuvassa on selitykset vivuille, mutta oikeanpuolimmaisen merkkivalon
selityksestä en ole varma.
Edellinen kuva selkeytyy hieman, jos katsoo
http://yty.oulunsalo.fi/add/porha/kiskoauto/seppo1.jpg .
-Olli
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
Matti
Kiitos!
Kyllä, tuosta tuon ohjaamon tehdyksi saa, mutta jos tehdään mahdollisimman
hyvin alkuperän mukaan, niin muutamia kysymyksiä kyllä noista toiminnoista.
Montako asentoa on niissä on "suunnanvaihtokytkin" samat kuin MSTS E-V-T ?
"Vaihdekytkin" siis Wilsonlaatikon vaihteen valitsin? eli montako vaihdetta.
eli liittyykö nuo vaihteiden merkkivalot tuohon.
Olen joskus kauan sitten ajanut linja-autoa jossa oli Wilson merkkinen
puoliautomaattinen vaihteisto, olisiko saman sukuinen, mutta vaihteen
valitsin vain muutettu tuossa lättähatussa. Jossain tosi vanhassa Leyland
Pantterissa (60luku alkupuoli) on Wilson vaihteissa kaikki ilmalla, ja iso
valukotelo jossa keppiä "heiluteltiin", mutta Vanajassa (67) ja sen jälkeen
tulleissa ja (70luvun) Volvon nivelissä noita oli noita Wilsoneita pelkällä
sähköllä.
Ja mihin suuntaan ajovipu vaikuttaa, onko käyttöjarru yhdistetty siihen?
onko alempana jokin osoitin sille?
"Ssua"- merkkivalo? "Lähtövalmis" , Hätä ?
Kiskovalo?
Jäähdytys vesi on kaiketi max 140 C
Nopeus 0- 120km/h
Paine 9½kg /cm3 + jolloin alkaa punainen kaistale?
Nuo muut alkaa olla selvempiä, tosin merkkivalojen, värillä ei kai ole kovin
väliä, varoitusvalot punaista?
Ovia ei ole ollut toimivina noissa MSTS'n omissa malleissa, että noin
pitkälle en lupaa, samoin toimiva peili, sitä en ole nähnyt missään liekö
teknisesti mahdollinenkaan.
Matti
Olli Keski-Rahkonen
E-V-T ?
Juu, eiköhän se ole ihan samanlainen eteen-vapaa-taakse -kytkin.
> "Vaihdekytkin" siis Wilsonlaatikon vaihteen valitsin? eli montako
vaihdetta.
> eli liittyykö nuo vaihteiden merkkivalot tuohon.
Wilson R11A -vaihteistossa on 4 vaihdetta, merkkivalo palaa aina kun ko.
vaihde on kytketty.
> Ja mihin suuntaan ajovipu vaikuttaa, onko käyttöjarru yhdistetty
siihen?
Jarru on yhdistetty ajovipuun. Funktioista ei ole mitään tietoa..
Pitäisi hommata Dm7 kuljettajan ohjekirja jostain.
onko alempana jokin osoitin sille?
>
> "Ssua"- merkkivalo? "Lähtövalmis" , Hätä ?
Sso -merkkivalo on siis sähkösoitto-opasteen merkkivalo. Ovien
yläpuolella on napit, joilla konnari voi antaa opasteita kuljettajalle.
Kun opastetta annetaan, niin ohjaamossa pärisee summeri ja ko. valo
vilkkuu opasteen mukaan.
> Kiskovalo?
Ei mitään hajua... Olisiko mahdollisesti höyryvetureista tutun
koneistovalon tyyppinen, eli jos tarvii huoltaa vaikka telejä pimeessä,
niin saa sinnekkin valoa.
> Jäähdytys vesi on kaiketi max 140 C
> Nopeus 0- 120km/h
Nopeus on 0-95 km/h. Joissakin on ollut viisivaihteinen Wilson R11B
vaihteisto- jolla päästiin juuri ja juuri 115 km/h. Sellainen vaihteisto
on kuitenkin poistettu kaikista kiskoautoista.
> Paine 9½kg /cm3 + jolloin alkaa punainen kaistale?
> Nuo muut alkaa olla selvempiä, tosin merkkivalojen, värillä ei kai ole
kovin
> väliä, varoitusvalot punaista?
Ainakin kaksi oikeanpuolimmaista valoa ovat valkoisia. Varoitusvalot
sitten varmaan punaisia.
>
> Ovia ei ole ollut toimivina noissa MSTS'n omissa malleissa, että
noin
> pitkälle en lupaa, samoin toimiva peili, sitä en ole nähnyt missään
liekö
> teknisesti mahdollinenkaan.
En usko... ei ole missään näkynyt.
Matti
>Pitäisi hommata Dm7 kuljettajan ohjekirja jostain.
No, kun tuo Valmetti niin varmaan vanhan raitsikan ajokytkin "sauva" toimi
samoin, siinä oli kuitenkin asento-osoitin.
Eli laitamme sinne "sauvan" eikä osoittimia.
>> Jäähdytys vesi on kaiketi max 140 C
Tuo moottorin lämpö voi olla vaikea, täytyy katsella onko sille joku arvo
noissa vetureissa onko täällä mahdollista poltaa moottori.
>> Nopeus 0- 120km/h
>Nopeus on 0-95 km/h. Joissakin on ollut viisivaihteinen Wilson R11B
>vaihteisto- jolla päästiin juuri ja juuri 115 km/h. Sellainen vaihteisto
>on kuitenkin poistettu kaikista kiskoautoista.
Periaatteessa MSTS tukee vaihteiden mallinnusta, mutta realismi siinä niin
taitaa tulla kovin vaikea ajettava tuosta Dm7'sta jos muistan noiden Leyland
Leopardien nykimistä ja poukkomista, oli yksi kaikkein vaikeimmista
ajettavista tuo Wilson laatikko. Nivel oli jo puolet painavampana vähän
rauhallisempi nykäisijänä, mutta kun ne välikaasulla ajoi niin menivät
yhtälailla kuin muutkin autot.
Wilson oli muuten sellainen kapistus, että se tuppas palamaan aika jos jätti
vaikka vartiksi vaihteelle tyhjäkynnillä.
Tuossa hain noiden mittarien maksimi näyttöjä ajattelin lopettaa asteikon
120km/h
> Kiskovalo?
>Ei mitään hajua... Olisiko mahdollisesti höyryvetureista tutun
>koneistovalon tyyppinen, eli jos tarvii huoltaa vaikka telejä pimeessä,
>niin saa sinnekkin valoa.
No ei ole sitten ohjaamossa, ehkä ei niin väliä.
Sain siitä etunäkymästä 1024 pikselin koeversion ja sen ajopöydän pohjan
kasaan, vaihdon pyyhkimet toiseen asentoon haittaa vähemmän, menee kyllä tuo
mittarien ja ajokytkimien teko ensiviikon loppuun, kun muutakin olisi
tehtävä. Ja tässäkin on vielä kaksi näkymää tekemättä. Viikonparin päästä
voisi olla jotain valmista pieni kiirevaraus täytyy kuitenkin jättää.
http://members.surfeu.fi/matti10/images/UUSI1024.JPG
Näkyy selviävän yhä enemmän miksi joissain itse laitetuissa
liikennetehtävissä sattuu ja tapahtuu niin paljon, tuossa screenissä justiin
kohta tietokone ajaa toisen punasille pysähtyneen Dm7:n perseeseen, se on
kyllä jarruttanut, mutta ei tarpeeksi, ilmeisesti vähän opastimia joillain
radoilla, kun tuollaista voi tulla.
Tietysti kun kesä tulee ja sattuu vielä kiireeton päivä yksiin sen Porvoon
museojunan kulun kanssa, niin voisi käydä siellä ihmettelemässä ja hakemassa
parempaa realismia seuraavaan version.
Aikoinaan harjoitukseksi mallinsin muutaman koneen, mm. äitini serkun
Talvisodassa lentämän Fokkerin, Eka versio CFS'tä eli MS-sotalentosimu, piti
selvittaa se teknisesti ja purkaa ne mittaripakkojen dll:ät jotta sai
mittarien tilpehöövereitä muutettaviksi.
Jossain vanhalla levyllä on satoja mittarien tauluja ja neuloja
bittikarttoina, eikohän noista saa jotain pohjaa tuohonkin veturi
projektiin. MSTS'sä on kuitenkin selvästi tuota CFS'ää helpompi laittaa nuo
mittarit uusiksi.
Vanhalentokone:
http://members.surfeu.fi/matti10/images/FRvsDB31.jpg
Matti
Erkki "Emppu" Kauranen
Kauhajärvi. Muistaakseni email hänelle v-m.kau...@kolumbus.fi . Ko.
miehellä on loputtomasti tietoa lätistä ja niiden mittareista ja
vipstaakeista!
emppu
"Matti" <bma...@hotmail.com> wrote in message news:3c67...@news.vip.fi...
Juhana Siren
> En omista Dm7 kuljettajan ohjekirjaa, mutta hätäsesti löysin tämän
> kuvan:
> http://olli.keski-rahkonen.com/makasiiniraide/images/misc/dm7_ajopoyta.gif
Muutama lisäselitys:
3. Ajovipu
Ajokahvalla käännetään kytkintä, jolla on seuraavat asennot:
T tehonlisäys: moottorin kierrosluku kasvaa, jarrut irti
TS tehonsulku: pidetään saavutettu kierrosluku, jarrut irti
K keskiasento: lasketaan moottorin kierroksia, vähennetään jarrutusta
JS jarrutuksensulku: pidetään jarrutus, moottori tyhjäkäynnillä
J jarrutus: lisätään jarrutusta, moottori tyhjäkäynnillä
Toisin sanoen kiihdytyksessä käytetään asentoa T, normaaliajossa TS,
kierroksia laskettaessa K, jarrutettaessa J ja JS sekä jarruja
irrotettaessa jälleen K.
4. Vaihdekytkin
Keskiasentoon palautuva vipu, jonka ääriasennot ovat "Hitaampi" ja
"Nopeampi". Tämä viedään haluttuun asentoon ja päästetään.
Ylöspäin vaihdettaessa vivun pitäminen ääriasennossaan laskee
moottorin kierroksia, alaspäin mentäessä täytyy käytännössä antaa
välikaasua ajokahvalla (periaatteessa ei tarvitsisi).
5. Suunnanvaihtokytkin
Keskiasentoon palautuva vipu, asennot "Eteen" ja "Taakse". Suunta
tulkitaan aina kulloisestakin ajopöydästä katsottuna, eli "Eteen"
tarkoittaa "tämä pää edellä".
6. Jäähdytysveden lämpömittari
Jäähdytysveden normaalilämpö on 70-80°C, ennen käynnistystä vesi on
lämmitettävä webastolla n. 50 asteeseen.
8. Painemittarit
Syöttöjohdon paine on 4 kg/cm² ja siitä otetaan paineilma jarruille,
viheltimille, soittokellolle ja muille apulaitteille. Ajojohdon
paineella (0-4 kg/cm²) säädellään moottorien kierroslukua. Kumpikin
johto menee läpi junan.
17-18. Ovien ohjaus
Ovia ohjataan painonapeilla (vasen kiinni, vasen auki, oikea kiinni,
oikea auki, kaikki kiinni) ja lukituskytkimillä (takana lukittu, kaikki
lukittu).
19. Kiskovalojen kytkimet
Tarkoittanevat valonheitintä ja puskinlyhtyjä, pitää tarkistaa.
Edessä keskellä on ajopöydän valojen kirkkauden säädin.
Käyn jossain vaiheessa kameran kanssa PoRhan lätissä ja näpsin
ajopöydistä kuvia, niin saat vähän lisää materiaalia.
Varoitusvalojen kuuluisi varmaankin olla punaiset, mutta ainakin
4204:ssä kaikissa ajopöydän valoissa on valkoinen polttimo.
--
*** Juhana Siren *** Juhana...@oulu.fi *** OH8HTH (2 m, 70 cm) ***
Nice video - shame about the song. (from Not the Nine O'Clock News)
Olli Keski-Rahkonen
Ainakin minulle jäi vielä epäselväksi ajopöydän ja ikkunan välissä
olevan/olevien vipstaakkien merkitys. Olen monissa kuvissa nähnyt
sellaisen metallisylinterin, jossa on vipu. Kytkeekö tämä
tuulilasinpyyhkijät päälle?
Ikkunan yläpuolella on radiopuhelin. Onko muita vipstaakkeja, joita
tarvitsi ottaa huomioon ohjaamonäkymässä?
Tve4
Kuten on ehdotettu, ainakin yritän tehdä Dr16:n
mittaripöydän/ohjaamonäkymän. Mutta asiassa taitaa olla muutamia ongelmia
kontrollien suhteen. En ole jaksanut kahlata niitä turkasen techdocseja
läpi (koska ne ovat enemmänkin vain "kuhan jotain sinnepäin"), että
löytyykö ohjeita mallintaa Dr16-mallista tehonsäätöä.
Jos oikein muistan, tehonsäätö Dr16:ssa tapahtuu näin: ajopöydässä on
kaksi tehonsäätövipua. Toisesta lisätään/vähennetään tehoa pykälä
kerrallaan, toisesta laitetaan tehot täysille/pois kerralla. (Korjailkaa
jos olen väärässä ja tiedätte paremmin. Näin muistelisin minulle
15-vuotiaana kerrotun)
Probleema on siinä, että tehonsäätövipu toimii näin: tehoa lisättäessä
sitä napsautetaan eteenpäin ja se palautuu keskelle itsekseen. Sama homma
takaperin tehoa vähennettäessä. Osaako joku taikoa tuon MSTS:ään? Itse
osaan taikoa korkeintaan Dash-9 -tyylisen ohjaamon, mutta tuo jäi
mysteeriksi.
Sitä ei sitten voitu toimittaa kunnon manuaaleja pelin mukana... How
Typical in the Task to Earn Quick $$'s.
Tve4
Juhana Siren
> Ainakin minulle jäi vielä epäselväksi ajopöydän ja ikkunan välissä
> olevan/olevien vipstaakkien merkitys. Olen monissa kuvissa nähnyt
> sellaisen metallisylinterin, jossa on vipu. Kytkeekö tämä
> tuulilasinpyyhkijät päälle?
Tuotanoin, jos tarkoitat sitä sylinteriä, joka on heti ikkunankarmin
alapuolella, niin se on pyyhkimen käyttölaite, ja se vipu on
manuaalikäyttöä varten. Se käyttölaite nimittäin menee toisinaan
epäkuntoon :( Pitää tarkistaa missä kohtaa on se vipu, josta pyyhkijät
kytketään päälle, nyt en muista onko se ajopöydässä vai sen takana.
> Ikkunan yläpuolella on radiopuhelin. Onko muita vipstaakkeja, joita
> tarvitsi ottaa huomioon ohjaamonäkymässä?
Tuota öö. Hätäjarrukahva on sellainen vipstaaki, joka olisi syytä olla
olemassa :) Se on (ankaraa aivotoimintaa) seinässä ikkunan yläpuolella
kuljettajan oikean käden ulottuvilla. Kahvan kääntäminen
jarrutusasentoon lyö moottorin tyhjäkäynnille, jarrut täysille ja
kiskojarrun päälle. Lisäksi kuuluu äänimerkki. Hallussani oleva
koulutusmateriaali eli käyttöohjekirjasta otettu valokopio väittää,
että kiskojarrun käyttö lyhentää jarrutusmatkan lähes puoleen.
Sitten on öljynpainemittari, joka on MUISTAAKSENI vain moottoripäässä.
Se sijaitsee ajopöydän ja tuulilasin välissä.
Käsijarrukin olisi ihan kiva. Sen käyttövipu on muistaakseni kuskin
oikealla puolella penkin ja seinän välissä. Vipu muistuttaa auton
käsijarruvipua. Käsijarrua käytetään lähinnä seisontajarruna, ja
käyttöohje varoitteleekin kuluttamasta sitä turhaan :)
Kaikenlaisia tärkeitäkin mittareita, merkkivaloja, kytkimiä,
venttiileitä ja muita vipstaakeja on siroteltu ympäri vaunua seiniin,
kaappeihin, penkkien taakse ja lattian alle niin, että kaikkia lienee
melko lailla mahdoton mallintaa ohjaamonäkymässä. Ajopöydässä on kyllä
kaikki välittömästi ajamiseen liittyvä, mutta esimerkiksi
polttoainemittari on kuljettajan selän takana, taisipa vielä olla
pelkästään kakkospäässä.
Jos olen jossain kohtaa kirjoittanut läpiä päähäni, parempimuistiset
ja tietävämmät korjatkoot. Minun kokemukseni lättähatuista nimittäin
rajoittuu PoRhan hallussa olevien yksilöiden kunnostukseen ja sitä
varten vanhoilta lättäkuskeilta saatuun koulutukseen, josta läheskään
kaikki ei ole harvassa päässäni pysynyt, sekä parilla ajolla mukana
hengailuun.
Pitää käväistä 4204:ssä kameran kanssa niin saat vähän selvempiä
kuvia.
Juhana Siren
> Jos oikein muistan, tehonsäätö Dr16:ssa tapahtuu näin: ajopöydässä on
> kaksi tehonsäätövipua. Toisesta lisätään/vähennetään tehoa pykälä
> kerrallaan, toisesta laitetaan tehot täysille/pois kerralla.
Minulle on tuonkin asian joku joskus kertonut jopa melko äskettäinkin,
mutta enpäs nyt taas muista miten se tarkkaan ottaen oli. Saattoi
kyllä toimiakin juuri noin.
> Probleema on siinä, että tehonsäätövipu toimii näin: tehoa lisättäessä
> sitä napsautetaan eteenpäin ja se palautuu keskelle itsekseen. Sama homma
> takaperin tehoa vähennettäessä. Osaako joku taikoa tuon MSTS:ään? Itse
> osaan taikoa korkeintaan Dash-9 -tyylisen ohjaamon, mutta tuo jäi
> mysteeriksi.
Samantien voisi joku kertoa Olli Keski-Rahkoselle, vai kuka sitä lätän
ajopöytää olikaan tekemässä, että miten tehdään vastaavalla tavalla
toimivat suunta- ja vaihdekytkimet...
Matti
No yleisesti MSTS ohjaamoksi pitäisi tehdä kolme näkymää, ajo, katse
vasemmalle ja oikeaan, nimenomaan kuljettajan paikalta ja ehkä päätä ulos
jos ko junassa näin voisi tehdä. Tunnelissa on sitten automaattinen pään
sisään vetäjä palvelu, mikäli tuolla näkymällä sinne menee. Sisänäkymä
matkustamosta on mutta tarjoavat niin pientä resoluutiota että se on yleensä
hieman humoristinen pikselikasa, voi olla että saan juksutettua sen ottamaan
1024 pikselisen kuvan siihen kohtaan, mutta juna voi tulla tiedostona
raskaaksi simuloida ja isoksi ladata netistä.
Eri junista otetuissa kuvissa näkyy muutoksia, joten ne hieman pistävät
ymmälleen.
>Tuotanoin, jos tarkoitat sitä sylinteriä, joka on heti ikkunankarmin
>alapuolella, niin se on pyyhkimen käyttölaite, ja se vipu on
>manuaalikäyttöä varten. Se käyttölaite nimittäin menee toisinaan
>epäkuntoon :( Pitää tarkistaa missä kohtaa on se vipu, josta pyyhkijät
>kytketään päälle, nyt en muista onko se ajopöydässä vai sen takana.
Joo olettaisin että kysymyksessä on sellainen kevytrakenteinen
yleistuttavuus, on-off ventiili jossa pieni käsisäätöruuvi sen ilman
määrälle, muuten pyyhkimet käy liian lujaa.
Itse asiassa pyyhkimet ovat näissä MSTS orginaalijunissa vain ulkopuolen
näkymässä, sisänäkymässä niissä orginaaleissakaan ei ole mitään esillä ja
jos laitan liikkuvan esineen ulos, se ei näy lasiksi tekemästäni kohdasta.
Näkyisi ainoastaan pyyhkijän "paikalla". Jos laitan sen vaunun sisään, 3D
tuo sen objektin näkyville, niin kuin se olisi lasin ja kuskin välissä. Eli
kiinteän pyyhkimen voi laittaa lasiin ja vähän likaakin ja uria somisteeksi,
mutta toimiva sisältänäkyvä pyyhin ulkotiloissa olisi ongelma tuossa
pelissä.
Varmaan sitten se kytkin jemma nimisessä paikassa.
> Ikkunan yläpuolella on radiopuhelin. Onko muita vipstaakkeja, joita
> tarvitsi ottaa huomioon ohjaamonäkymässä?
Jos sitten jokin puhelimen, onko kiinteä vai telineessä?
Voinhan sinne jonkin roikkuvan mikin laittaa, mutta tuntuu olevan kuva
rekvisiittaa ainakin noissa sen alkuperäisjunissa toiminto on Tab
näppäimessä (jos uudelleen ohjelmointia ei tehty) se sitten vastaa "Okei"
tai on hiljaa tai Negative", kyseessä toiminnossa "punaisen ohitus lupa" tai
risan opastimen ohitus lupa jolloin ohitus tulkitaan =punainen
>Tuota öö. Hätäjarrukahva on sellainen vipstaaki, joka olisi syytä olla
>olemassa :) Se on (ankaraa aivotoimintaa) seinässä ikkunan yläpuolella
>kuljettajan oikean käden ulottuvilla. Kahvan kääntäminen
>jarrutusasentoon lyö moottorin tyhjäkäynnille, jarrut täysille ja
>kiskojarrun päälle. Lisäksi kuuluu äänimerkki. Hallussani oleva
>koulutusmateriaali eli käyttöohjekirjasta otettu valokopio väittää,
>että kiskojarrun käyttö lyhentää jarrutusmatkan lähes puoleen.
MSTS ei ilmeisesti tunne kiskojarrua?? emergency brake nämä puhuvat, se on
simussa yhden näppäimen takana, joilloin kaikkien käyttöjarrujen pitäisi
kääntyä täysasentoon. Ja jos hiirellä alkaa hakea jotain pientä kursoria
isosta näytöstä niin on jo aivan myöhä jos on vaikka valinnut väärän radan.
Nyt jos tuohon liitetään joku visuaalinen efekti kahvan heilahdus ja
hälyytys pitää, harkita, roikkunut vai seinällä, onko ajonäkymässä mukan?
On siellä simulaattorin teknisellä puolella aikapaljon kaikkia toimintojen
liittämisiä yms. mutta tutkimista siitä tulee.
>Sitten on öljynpainemittari, joka on MUISTAAKSENI vain moottoripäässä.
>Se sijaitsee ajopöydän ja tuulilasin välissä.
>Käsijarrukin olisi ihan kiva. Sen käyttövipu on muistaakseni kuskin
>oikealla puolella penkin ja seinän välissä. Vipu muistuttaa auton
>käsijarruvipua. Käsijarrua käytetään lähinnä seisontajarruna, ja
>käyttöohje varoitteleekin kuluttamasta sitä turhaan :)
Onko ajonäkymässä?
>Kaikenlaisia tärkeitäkin mittareita, merkkivaloja, kytkimiä,
>venttiileitä ja muita vipstaakeja on siroteltu ympäri vaunua seiniin,
>kaappeihin, penkkien taakse ja lattian alle niin, että kaikkia lienee
>melko lailla mahdoton mallintaa ohjaamonäkymässä. Ajopöydässä on kyllä
>kaikki välittömästi ajamiseen liittyvä, mutta esimerkiksi
>polttoainemittari on kuljettajan selän takana, taisipa vielä olla
>pelkästään kakkospäässä.
Tuo jarru johdon painemittarien asteikko mihin asti? Ja kun selvisi että
tuossa junassa on ilma kaasu, oliko toinen painemittari kaasun käytölle ja
säiliölle johtoineen omana paine osoitimena.
Pitää käväistä 4204:ssä kameran kanssa niin saat vähän selvempiä
kuvia.
Matti
Perttu Karttunen
En ole missään sellaista nähnyt, lieneekö ameriikoissa ollenkaan sellaista
olemassakaan?
Ainakin suomi -juniin se toisi huomattavasti lisää realismia, mikäli olisi
mahdollista osaada msts:ään toimiva kuolleenmiehenkytkin.
-Perttu K.
bartimaios
kytke options -kohdasta erikseen pois. En oo koskenut simuun vähän aikaan,
ni muisti voi pettää.
tuomas
"Perttu Karttunen" <perttu.k...@opaasi.fi> kirjoitti
viestissä:3c68...@news.dnainternet.net...
Esa A E Peuha
> Msts:ässä lienee mahdotonta ohjelmida kuolleen miehen kytkin toimivaksi?
>
> En ole missään sellaista nähnyt, lieneekö ameriikoissa ollenkaan sellaista
> olemassakaan?
On kyllä. Tosin muistelen lukeneeni jostakin, että siellä sitä käytetään
yleisesti jakoavaintelineenä... ;-)
--
Esa Peuha
student of mathematics at the University of Helsinki
http://www.helsinki.fi/~peuha/
Petri Liedes
Tve4 wrote:
> Jos oikein muistan, tehonsäätö Dr16:ssa tapahtuu näin: ajopöydässä on
> kaksi tehonsäätövipua. Toisesta lisätään/vähennetään tehoa pykälä
> kerrallaan, toisesta laitetaan tehot täysille/pois kerralla.
Ensimmäinen vipu oikein. Toinen aika lähellä: vipu on viisiasentoinen. Kun
vipua käännetään pykälä eteen/taakse, lisätään/vähennetään yksi porras. Kun
vipu painetaan perille, niin lisätään/vähennetään portaita apaut 2 pykälää
per sekunti (Kuljettajan arvio, eli aika luotettava lähde).
Eipähän mee liian helpoksi se pöydän rustaus! =)
Tve4
Kiitän! En jaksanut rassata arvoisaa veturinkuljettajaa näin mitättömällä
asialla, välitäpäs hänelle kerhon sihteerin tuhannet kiitokset.
Ei todellakaan mene helpoksi tehdä tuotakaan toimintoa siihen ihmepeliin....
Tve4 (nro 514)
Tve4
> On kyllä. Tosin muistelen lukeneeni jostakin, että siellä sitä käytetään
> yleisesti jakoavaintelineenä... ;-)
Niin, eihän ole kauankaan aikaa, kun eräskin veturi lähti omikseen ajelemaan
linjalle. Olikohan CSX:n kone, numeroa en muista.
Kuitenkin em. tapauksessa jenkeissä herätti suurta hilpeyttä parikin asiaa:
1. Useimmat jenkkiyhtiöiden JT:t määräävät, että veturissa on aina oltava jonkun
(varikon ulkopuolella) junamiehistön jäsenen
2. Yksin hytissä ollut veturinkuljettaja oli käynyt kääntämässä vaihteen ja
luullut laittaneensa sähköjarrun toimintaan - todellisuudessa oli laittanut
vetotilan päälle
3. Veturissa ei ollut kuolleen miehen kytkintä.
4. Useimmat jenkkiyhtiöiden JT:t määräävät, ettei liikkuvaan kalustoon saa
nousta. Entäs jos veturi karkaa? (Tämä herätti hilpeyttä, huomaa myös kohta 5.)
5. Toisesta veturinkuljettajasta leivottiin suuri sankari, kun tämä usean mailin
päässä nousi liikkuvaan veturiin ja pysäytti karkurin. Vauhtia oli
päätähuimaavat 16 km/h.
Tämmöistä
Mutta ajettinhan aikanaan lättiäkin siten, että etupäässä kuski painoi
kuolleenmiehen kytkintä, ja takapäässä painona oli jarrukenkä... muuten vekotin
ei olisi liikkunut mihinkään.
Tve4
Juhana Siren
> No yleisesti MSTS ohjaamoksi pitäisi tehdä kolme näkymää, ajo, katse
> vasemmalle ja oikeaan, nimenomaan kuljettajan paikalta ja ehkä päätä ulos
> jos ko junassa näin voisi tehdä. Tunnelissa on sitten automaattinen pään
> sisään vetäjä palvelu, mikäli tuolla näkymällä sinne menee. Sisänäkymä
Jees... lätässä ei saa päätä ulos kuskin paikalta rikkomatta lasia :)
> Eri junista otetuissa kuvissa näkyy muutoksia, joten ne hieman pistävät
> ymmälleen.
Kaikki veturit eivät tosiaankaan ole identtisiä, jos sitä
tarkoitat. Samankin sarjan koneissa saattaa olla erilaisten huoltojen,
korjausten, muutosten ja kokeilujen jäljiltä hyvinkin erilaisia
ohjaamoja.
> Itse asiassa pyyhkimet ovat näissä MSTS orginaalijunissa vain ulkopuolen
> näkymässä, sisänäkymässä niissä orginaaleissakaan ei ole mitään esillä ja
> jos laitan liikkuvan esineen ulos, se ei näy lasiksi tekemästäni kohdasta.
No onpa tyhmä :I
> Näkyisi ainoastaan pyyhkijän "paikalla". Jos laitan sen vaunun sisään, 3D
> tuo sen objektin näkyville, niin kuin se olisi lasin ja kuskin välissä. Eli
> kiinteän pyyhkimen voi laittaa lasiin ja vähän likaakin ja uria somisteeksi,
> mutta toimiva sisältänäkyvä pyyhin ulkotiloissa olisi ongelma tuossa
> pelissä.
Mitenkä peli muuten käyttäytyy sateella? Näkyykö sisäkuvassa lasin
ulkopintaan tarttuneita pisaroita?
> Varmaan sitten se kytkin jemma nimisessä paikassa.
Pitää katsoa kunhan ehdin tallille asti...
> Jos sitten jokin puhelimen, onko kiinteä vai telineessä?
> Voinhan sinne jonkin roikkuvan mikin laittaa, mutta tuntuu olevan kuva
> rekvisiittaa ainakin noissa sen alkuperäisjunissa toiminto on Tab
Linjaradio on (puoli)kiinteä ja sijaitsee peltilaatikossa, joka on
ajopöydän yläpuolella. Peltilootan vasemmassa kyljessä on teline
luurille, joka näyttää puhelimen luurilta kierrejohtoineen
päivineen. Ei näy normaalissa ajonäkymässä.
> MSTS ei ilmeisesti tunne kiskojarrua?? emergency brake nämä puhuvat, se on
> simussa yhden näppäimen takana, joilloin kaikkien käyttöjarrujen pitäisi
> kääntyä täysasentoon. Ja jos hiirellä alkaa hakea jotain pientä kursoria
> isosta näytöstä niin on jo aivan myöhä jos on vaikka valinnut väärän radan.
> Nyt jos tuohon liitetään joku visuaalinen efekti kahvan heilahdus ja
> hälyytys pitää, harkita, roikkunut vai seinällä, onko ajonäkymässä mukan?
Hätäjarrukahvakaan (käännettävää mallia) ei näy normaalissa
ajonäkymässä eikä kyllä sivunäkymässäkään, se on sen verran korkealla.
> >Käsijarrukin olisi ihan kiva. Sen käyttövipu on muistaakseni kuskin
> Onko ajonäkymässä?
Ei.
> Tuo jarru johdon painemittarien asteikko mihin asti? Ja kun selvisi että
> tuossa junassa on ilma kaasu, oliko toinen painemittari kaasun käytölle ja
> säiliölle johtoineen omana paine osoitimena.
Painemittareita on kaksi: toinen mittaa syöttöjohdon painetta (pitäisi
olla 4 kg/cm²) ja toinen, kaksoismittari, ajojohdon ja jarrusylinterin
painetta. Ajojohdon paineella siis säädellään junan moottoreiden
kierroslukua.
Jälleen kerran saa korjata jos muistin jotakin väärin.
Juhana Siren
> >Jees... lätässä ei saa päätä ulos kuskin paikalta rikkomatta lasia :)
> Kuskin paikalla on alas vedettävä lasi. Ainakin moottoripäässä.
<kaivelee kuvan esille> Kas, niinpä onkin. Enpäs taas muistanut.
Kiitoksia korjauksesta.
Perttu Karttunen
mahdollista, ja toisihan sekin lisää realismia =) Ainaki ameriikkalaisten
Alco -- vaihtovetureissa näkyy keula olevan cabviewissä
-Perttu K.
Jukka Ruuskanen
"Raimo Saarela" <rsaa...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:a4d5vh...@rsaarela.d2g.com...
> On 13 Feb 2002 01:56:03 +0200, Juhana Siren <Juhana...@oulu.fi>
> wrote:
>
> >"Matti" <bma...@hotmail.com> writes:
> >
> >> No yleisesti MSTS ohjaamoksi pitäisi tehdä kolme näkymää, ajo, katse
> >> vasemmalle ja oikeaan, nimenomaan kuljettajan paikalta ja ehkä päätä
ulos
> >> jos ko junassa näin voisi tehdä. Tunnelissa on sitten automaattinen
pään
> >> sisään vetäjä palvelu, mikäli tuolla näkymällä sinne menee. Sisänäkymä
> >
> >Jees... lätässä ei saa päätä ulos kuskin paikalta rikkomatta lasia :)
>
>
>
>
> rsaa...@iki.fi
> http://www.iki.fi/rsaarela/
>
> -RaS
Näin On.
Tuossa kesällä kävin matkustamassa lätällä Keravalta Porvooseen ja takaisin.
Oltiin ohitettu jo Nikkilä ja oltiin matkalla kohti Ollia. Sitten yhtä'äkkiä
hidastettiin keskelle ei mitään. Porvoon yhdistyksen kuski hyppäsi ulos ja
toi jotain sisälle. Menomatkalla Keravalle ikkunan kahva oli irronnut
ikkunasta ja oli pudonnut radalle. Se nostettiin kyytiin. "Pientä
eksotiikkaa junamatkaan" kuljettajan mukaan.
Jukka Ruuskanen
Pertti Heikkinen
> Sitten lattialla on se ns. "kuolleenmiehen vipu" jota pitää pitää
> alhaalla jalalla ajon aikana.
Jalalla? Sitä varten näkemissäni lätissä oli kyllä toisesta päästään
kiilamaiseksi veistetty kakkosnelonen.
Tve 4
Dr16 -ohjaamonäkymä tulee alustavasti olemaan Dash-9 ajopöytä. Malli kulkee
lyhyt nokka edellä, joten pitkää nokkaa en ala mallaamaan, lyhyen nokan ainakin
yritän piirtää. Kuitenkin (kunhan saan kunnollisen kuvan Dr16:n ajopöydästä)
laitan paremman version. Ohjaimet yms ovat sitten erilaisia kuin oikeassa,
mutta tämä vasta versiossa 2 tai jotain...
Tve4
Matti
Proijektin tilanne on pikkuisen parantunut.
Väli kuvia:
http://members.surfeu.fi/matti10/images/SCRGRB0.JPG
http://members.surfeu.fi/matti10/images/scrgrb1.JPG
http://members.surfeu.fi/matti10/images/scrgrb2.JPG
Kaasu-jarru yhdistelmää en saamut toimivaan, mikä lie sillä kytkin sauva
toimii kyllä kaasuna.
Onko kukaan muuten saanut missään omasa tai löydetyssö junasa tuon toimimaan
niin että se kytkin on oma, ei esim Series 7000 peritty, jos vien sauvani
esim Series 7000 junaan niin toi mii siellä yhdistelmävipuna.
Series 7000 hytin tuonti tuohon koemielessä kaataa paikat.
Eli nyt muutin vähän ja kytkin sen tuohon vaihteeseen.
Kakkosnelosta ei taida olla esimerkillistä laittaa.
Matti
Kimmo T. Lumirae
Olet selvästi aika velho värkkäämään tuollaisia :o}
Pari tarkennusta: 1.jpg:ssä Lätässä ei vakiona ole tuollaista pöytätasoa
vaan 3 vai 4 läppäistuinta, lepoasennossaan seinää vasten pystyssä. Ja
2.jpg:ssä: ajopöytähän on aina suljettu kääntämällä kansi ajopöydän
päälle silloin kun ko. ajopöydästä ei ajeta eli niin kuin kuvan tilanne
esittää. Kansi peittää tällöin sopivasti osan mittareitakin. Ja
sisäovien sisäpuoli on vaaleanharmaa tai kermanvärinen sinisen sijaan.
On hienoa saada suomalaiskalustoa MSTS:ään. Näitä on odotettu ja näitä
odotetaan.
Kimmo T. Lumirae
Ville Saarelainen
> On hienoa saada suomalaiskalustoa MSTS:ään. Näitä on odotettu ja näitä
> odotetaan.
Kalustoa alkaa pikkuhiljaa olla edes jonkin verran mutta olisi kiva jos
näihin saataisiin aitoja ääniäkin. Ei kellään sattuisi olemaan
äänitettynä (tai mahdollisuus äänittää) suomalaista junan torven huutoa?
Ne jenkkiläiset kolmiäänitorvet ei oikein käy yksiin suomikaluston
kanssa. Mitenhän vaikea homma lienee sitten äänittää esim. Deeverin
moottorin jyrinää? Se onkin varmaan jo vaikeampi homma kun pitäisi
äänittää monella eri teholla tyhjäkäynniltä täysille, puhumattakaan
siitä että niistä äänityksistä pitäisi saada vielä rakennettua itse
peliin hyvin toimivat äänet...
--
Ville Saarelainen
ville.sa...@pp.inet.fi
Pasi Kokkonen
"Ville Saarelainen" <ville.sa...@pp.inet.fi> wrote in message
news:3C77B062...@pp.inet.fi...
> Kalustoa alkaa pikkuhiljaa olla edes jonkin verran mutta olisi kiva jos
> näihin saataisiin aitoja ääniäkin. Ei kellään sattuisi olemaan
> äänitettynä (tai mahdollisuus äänittää) suomalaista junan torven huutoa?
> Ne jenkkiläiset kolmiäänitorvet ei oikein käy yksiin suomikaluston
> kanssa. Mitenhän vaikea homma lienee sitten äänittää esim. Deeverin
> moottorin jyrinää? Se onkin varmaan jo vaikeampi homma kun pitäisi
> äänittää monella eri teholla tyhjäkäynniltä täysille, puhumattakaan
> siitä että niistä äänityksistä pitäisi saada vielä rakennettua itse
> peliin hyvin toimivat äänet...
Minäpä voisin kokeilla tuota äänien tekemistä. Voisi soveltaa tuota
äänimiehen tietämystä johonkin oikeasti hyödylliseen :-) Pitääpä pirauttaa
tutulle VR:llä, josko homma ainakin DV12.sen osalta lähtisi käyntiin.
Matti
>vaan 3 vai 4 läppäistuinta, lepoasennossaan seinää vasten pystyssä. Ja
>2.jpg:ssä: ajopöytähän on aina suljettu kääntämällä kansi ajopöydän
>päälle silloin kun ko. ajopöydästä ei ajeta eli niin kuin kuvan tilanne
>esittää. Kansi peittää tällöin sopivasti osan mittareitakin. Ja
>sisäovien sisäpuoli on vaaleanharmaa tai kermanvärinen sinisen sijaan.
No joo, ai tuoleja, ajaattelin että konnari se siinä olisi ollut jossain
näin pohjakuvan tuosta ja seinustalla oli jotain, no kai siihen sitten
täytyy jotain keksiä, siitä on ainakin 30v aikaa, kun joskus lättähatussa
Korsosta Helsinkiin matkustin, taitaa olla olleet enemmän länsirannikolla
viimeiset aikansa.
Noi muut ajokytkimeen liittyvät toiminta ongelmat selvis, täytyi vain tehdä
itse ne parametritiedostot eikä käytellä niitä vanhoja joihin oli jäänyt
jotain Khian ratkaisevia arvoja.
Täytyy sitten vaihtaa noi ovet, ajattelin että jos joku olisi vaikka
löytänyt jostain purkin vanhaa sinistä.
Toi ääni puoli sitten viimeiseksi kunhan nyt saisi nuo muut toimimaan,
kyllähän sinne jotain dieselin jyryä ja ilmaventtiilin suhinaa voi laitella,
ja varmaan tietysti jo tuossa muokatenkin menisi, tietysti jos tuossa
museojunassa olisi aikaa käydä kesällä niin PDA koneeseen voisi ottaa aitoa
ääntä sieltä, sillä nyt on lintujakin äänitelty niin miksei junaa.
Matti
Perttu Karttunen
iäkkäämpiäkin harrastajia. Itselläni iää jo huimat 23 v...
Matti
>iäkkäämpiäkin harrastajia. Itselläni iää jo huimat 23 v...
Ei se ikä mitään, tosin en minä itseäni vanhaksi noteeraa, tosin kiinnostuin
siitä myös muussa mielessä sillä pitää tietää tuosta multimediasta "missä
mennään"
Tietenkään en "pelaa" siinä mielessä kuin joku Ville 16v, eli kokopäivän, on
tietysti oltava jotain harrastustakin. Tämä on nyt sellaista omaehtoista
koulutusta ja tarvitsen DirectX puolen tietoja ihan oikeasti.
On tässä nyt monia vuosia atk'n parissa oltu ja useita kaupallisia
ohjelmistoja suunniteltu, tosin aikoinaan aloitin 18-vuotiaana
raskaankaluston kuljettajana ja jämähdin vuosiksi tuonne, joten ehkä tuosta
noihin ajopeleihin suuntautuva kiinnostus on jäänyt, olen ajanut monenlaista
ajopeliä. Ammattiajossa olleet kuorma-autot olivat 80-luvulla maassamme
suhtuusia, mutta monet linja-autot tuohon aikaan "pyörillä liikkuvia
museoita". Junista en tosiaankaan tiedä kovinkaan paljon, raitsikan ajo on
minulle kerran esitelty.
Kai tuolla junasimulaattorilla on junan kanssa suunnilleen yhtäpaljon
tekemistä kokonaisrealismin kanssa kuin lentosimun kanssa lentokoneella,
lentsikaa olen kyllä kokeillut, mutta en ihan niin tulista kamaa kuin
simuissa yleensä tarjoillaan.
Aika isohko tuosta DM/ ohjaamo ja sisätila projektista on tullut, Ollin
kanssa sovimme että levitämme hänen DM7 mallin kanssa nuo ohjaamot, sieltä
ei ole nyt kuulunut mitään pariin päivään mutta odotellaan nyt vähän.
Muutama toiminnallinen ongelma on tuossa DM7 ajon kanssa jäljellä miten ja
minkälainen annos sovittaa realismia peliin, mutta nuo pelliin animoidut
kytkimet ja nippelit on tehty.
Tuosta lättämatkasta on tosiaan aikaa ihan kansakoulu ikäisenä pikkulapsena,
mutta kumma kyllä muistan siitä sen junaan menon Korsosta ja kuinka istuin
siellä vielä. Sähköjunat ovat olleet Pääkaupunkiseudulla jo kauan, joten ei
juuri lättää päässyt näkemään.
Metro on nykyisin tuossa 400m päässä.
Matti
Olli Keski-Rahkonen
Ollin
> kanssa sovimme että levitämme hänen DM7 mallin kanssa nuo ohjaamot,
sieltä
> ei ole nyt kuulunut mitään pariin päivään mutta odotellaan nyt
vähän.
Juup, ikävä kyllä keski-rahkonen.com palvelin on pois päältä ja
sähköposti eikä liioin mm. Makasiiniraide-sivusto eivät toimi :-| Yritän
korjata asian...
Mutta asiaan:
Eli mulla on nyt toimiva 3D-ohjelma, joten voin alkaa ehkä parin viikon
sisällä vääntämään kokonaan suomalaista lätän runkoa tuon ruotsalaisen
tilalle. Väsään tällä hetkellä suomalaisia opastimia yhdessä Teemu
Vehkaojan kanssa, mutta tämän projektin jälkeen voisin alkaa
suunnittelemaan suomalaisen lätän runkoa.
Matti
>sisällä vääntämään kokonaan suomalaista lätän runkoa tuon ruotsalaisen
>tilalle. Väsään tällä hetkellä suomalaisia opastimia yhdessä Teemu
>Vehkaojan kanssa, mutta tämän projektin jälkeen voisin alkaa
>suunnittelemaan suomalaisen lätän runkoa.
Olli! Se kasvoi niin isoksi että laita maililla osoite mulle, niin pistän
sen valmiin ohjaamon CD:lle ja postiin.
Siinä on täytynyt vaihtaa ne eng- sun muut parametri tiedostot, animoitu
hallintalaitteisto ei toiminut noilla Khia tiedoilla, myös vaihdemäärä ja
vaihteiston realistinen toiminta on edelleen ongelmallinen. Animoidut vivut
on
Eli näissä tulee nyt sitten niitä sovittamis juttuja mukaan. Matkustamon
sisänäkymää olen myös vähän hahmoitellut yhteen noiden muiden sisusteiden
kanssa, saattaa olla että taas muu kiireisyys alkaa kohta vaikuttaa.
Vasensivu kulma: ei pöytää!
http://members.surfeu.fi/matti10/images/DM71.JPG
Hallinta laitteiden tila:
http://members.surfeu.fi/matti10/images/DM78.JPG
-Ajokytkin, "sauva" jossa 18 asentoa kuvina.
Toimii kaasuna ja jarruna, Suunta?
-Vasen viiksi naksu, kolme animoitua kuvaa, ei toimi vaihde luku neljä ei
satu yhteen minkään entisen ja järjestelmäkaatuu jos määrittelee vaihde
luvun eng-tiedostosta kahta suuremmaksi.
-Oikea viiksi naksu, kolme animoitua kuvaa, suunnanvaihdin toimii, mutta
palautumistoimintoa ei ole, jää asentoon ilmeisesti väärinpäin, koska
peräytys suunnassaan eteenpäin.
Mittarineulat punainen ja valkoinen, toimii.
Lämpömittarin neula ei kytketty.
Painike nappula kaksiasentoinen animoitu, ovenavaajat(ei kytketty) ja kaksi
torvinappia, torvi toimii yhteisnappina, hiekoitus.
Merkkivalot vaalea(hieman punasävyä) ja vihreä, ei kytketty vielä mihinkään
kaksiasentoiset näytöt.
Matti
Perttu Karttunen
kolme asentoa vaihteelle (Neutral, 1, ja 2)
Jotenkin tuntuu rajoitetulta tuo omien ohjaamojen suunnittelu. Itse en ole
yrittänyt, mutta mitä täällä, ja ameriikkalaisissa (lähinnä) foorumeissa
olen seurannut, niin samantapaisia ongelmia tuntuu muillakin olevan. Mutta
tulihan täällä taas kerran aivan loistoidea, saada suomalaisten veturien
äänet noihin juniin.. Kun tippuyu realismi tulla usalaisten torvella, kun
eihän sillä pysty antamaan edes kovin realistisia vaihtotyöopasteita, eikä
muitakaan vihellysopasteita.
Toinen, joka tuntuu tuottavan ongelmia meillä ja muualla, on tuo bugie.. tai
siis activityeditor, joka on erittäin buginen... Itse tein yhden
aktiviteetin, ja siinä pistin yhden teko(älyn) omaavan junan liikennöimään
radalle. Noo.. mutkassa tämä juna ajeli aika railakkaasti. vaunut
pomppien...
Matti
>kolme asentoa vaihteelle (Neutral, 1, ja 2)
Se saattaa olla ehdoton raja, en nyt ihan vielä luovuta.
Khian vaihde toimintojen soveltamisen kanssa saa aikaan aivan käsittämätöntä
karkeaa ääntä, ihan tulee mieleen vekottimet jossa vaihdekeppi otti helposti
"maahan" ja lattian alta pääsi ilmoille melkoiset kiroilut.
>Jotenkin tuntuu rajoitetulta tuo omien ohjaamojen suunnittelu. Itse en ole
>yrittänyt, mutta mitä täällä, ja ameriikkalaisissa (lähinnä) foorumeissa
>olen seurannut, niin samantapaisia ongelmia tuntuu muillakin olevan. Mutta
>tulihan täällä taas kerran aivan loistoidea, saada suomalaisten veturien
>äänet noihin juniin.. Kun tippuyu realismi tulla usalaisten torvella, kun
>eihän sillä pysty antamaan edes kovin realistisia vaihtotyöopasteita, eikä
>muitakaan vihellysopasteita.
Ihan kiva olisi kokeilla myöhemmin miten toimii puheentunnistusohjelmiston
kanssa. eli komentoja mikistä. Sen kokeilin että on laajennettavissa DX
rajapinnalle riippumatta pelin äänistä, täytyy tutkia vielä nuo
mahdollisuudet tarkempaan.
Aikaisemmin oli puhetta radiopuhelimesta mallissa sen olen nähnyt toimivan
vain tarvittaessa tabista. Olisiko matkamusan toistin, eli Mp3-soitin
parempi, sellainen jota voisi säätää pitäen tuon pelin liittymän näkyvillä?
Tuskin paljon vaikuttaa noissa resursseissa tietysti jos jollain
suositusminimi prosessorilla ja kauhen suurella näytteellä tehtyjä lauluja
soittaa, sillä jos DirectX'n kautta tehty muu ääni, niin järjestelmä hoitaa
säädöistä riippuen hyvin pienillä resursseilla.
>Toinen, joka tuntuu tuottavan ongelmia meillä ja muualla, on tuo bugie..
tai
>siis activityeditor, joka on erittäin buginen... Itse tein yhden
>aktiviteetin, ja siinä pistin yhden teko(älyn) omaavan junan liikennöimään
>radalle. Noo.. mutkassa tämä juna ajeli aika railakkaasti. vaunut
>pomppien...
Tuon olen huomannut ilmeisesti editorin liikennetarkastin ei ota huomioon
kaikkea, ja hyvin ymmärtäen voi miten monimutkainen siitä olisi sitten
tullut. Nuo lisäosat ja editorit on rajattu varsinaisen "tuotteen"
ulkopuolelle ja ilmoittavat, että niihin ei ole tukea, eli kai sieltä
päivityksiä tulee, jos ongelman voi realistisesti korjata, kuitenkin
kyseessä on peliohjelma.
Se että mitä siellä todella tapahtuu on tässä vähän ihmettelyn kohteena,
hämmästyttäviä tilanteitahan siellä on, jos laittaa enemmän muuta
liikennettä johtunee sen radan opasteista + yhdessä siitä liikenne
aikataulun tarkastimesta. Ongelmat kärjistyvät erityisesti alle 5min juna
välillä, metrosta tuttu 3min on jo paha ongelma.
Matti
Miikka Granlund
>
> Ihan kiva olisi kokeilla myöhemmin miten toimii puheentunnistusohjelmiston
> kanssa. eli komentoja mikistä. Sen kokeilin että on laajennettavissa DX
> rajapinnalle riippumatta pelin äänistä, täytyy tutkia vielä nuo
> mahdollisuudet tarkempaan.
>
jännää olla, mutta taitaa yhteys todellisuuteen jäädä jonnekin aika
kauas silloin.
Mutta mikäs siinä olisi lättähatulle jutellessa:
"Helm, warp one. Engage!"
- Miikka Granlund
Matti
>Meinaatko että junaa voisi ohjata puhekomennoilla? Voisihan se aika
>jännää olla, mutta taitaa yhteys todellisuuteen jäädä jonnekin aika
>kauas silloin.
Periaatteessa juuri tuollainen määrä näpäinkomentoja mitä yksiohjelma tai
standardiin tehdyt Windows ohjelmat yleensä sisältävät, on helpohko
puhekomento-ohjaukseen. No tietysti se on aika hidasta näppäimistöön
verrattuna, sillä puhekomennot joutuu käytännössä kuittaamaan, eli tee näin
kone toistaa ymmärsinkö oikein että haluat näin ja OK antaa sitten lopulta
sen halutun tuloksen.
Sitä en ajatellut että nuo pelissä jo olevat perusasiat otettaisiin jonkun
muun komentotavan piiriin ja niille tehtäisiin jotain, mutta lisätään sinne
jotain josta sitten on relistisempaa olla puheohjauksessa.
Sitten peli on teknisesti ongelmallinen paikka, se "häiriintyy" helposti ja
siirtyy sivuun tehtäväpalkiin jos otetaan esiin jonkin toisen ohjelman
ikkuna, tuolla konstilla olisi mahdollista välttää tämä teknisesti.
>Mutta mikäs siinä olisi lättähatulle jutellessa:
>"Helm, warp one. Engage!"
Yritykseni ei ollut mitenkään pilailla, tulevaisuus on tälläisen
sovelluksen, varsinkin jos ei ole tilaisuutta käyttää konetta normaali
näppäimistöllä.
Itseasiassa ihmiset eivät oikein haluaisi jutella koneille, kahden tai
useamman ihmisen keskustelu vielä menee, mutta koneiden kanssa jutteluun ei
ole totuttu.
Matti
Perttu Karttunen
aikoja junalle, jos esim. pistää henkilöjunan pysähtymään useammalla
asemalla
Tve4
Juu, sanonpa vain ettei tuon ohjelman (Windows) asetuksilla ole mahdollista
antaa autenttista "Työnnän"-opastetta. Ne jotka ovat sellaisen kuulleet,
tietävät että se on kaksi TODELLA nopeasti toisiaan seuraavaa lyhyttä
vihellystä, malliin TÖT-TÖT. MSTS:ssä tämä olisi kutakuinkin
TÖÖÖT--------------------------------------TÖT
Editoin Kihan torvea ja sekvessoin torven toiston uudelleen, ja kokeilin
huvikseni kuinka nopeasti oma koneeni antaa kaksi peräkkäistä 0.1 sekunnin
mittaista vihellystä. Väliä oli suunnilleen sekunti. Jos joku pystyy parempaan
niin ole onnellinen.
Tve4
Matti
>antaa autenttista "Työnnän"-opastetta. Ne jotka ovat sellaisen kuulleet,
>tietävät että se on kaksi TODELLA nopeasti toisiaan seuraavaa lyhyttä
>vihellystä, malliin TÖT-TÖT. MSTS:ssä tämä olisi kutakuinkin
>TÖÖÖT--------------------------------------TÖT
>Editoin Kihan torvea ja sekvessoin torven toiston uudelleen, ja kokeilin
>huvikseni kuinka nopeasti oma koneeni antaa kaksi peräkkäistä 0.1 sekunnin
>mittaista vihellystä. Väliä oli suunnilleen sekunti. Jos joku pystyy
parempaan
>niin ole onnellinen.
Ni..in, on minulla konsti soitella sinne sekaan muita streameja, ne sitten
toistuvat kyllä nopeammin ja ohittavat pelin omat ohjaimet, sellainen äänen
ohjaaminen sieltä pelinliittymän päältä, onnistunee kyllä, mutta tietyin
rajoituksin. Itse asiassa mietin asiaa vajaa viikko sitten ankarasti
puolisentuntia, sain aikaan Mp3 soittimen prototyypin yksinkertaisilla
perussäädöillä.
Matti
Perttu Karttunen
Esim. radioliikenne (olematon sellainen msts:sässä) olisi makea hoitaa
puheohjauksella "tabbaamisen" sijaan.. Tosin eihän se äijä osaa kuin kaksi
sanaa, tai on hiljaa, joten kyllähän sen kanssa jutskaamiseen kyllästyy. Ei
asia olisi, jos se junansuorittaja kertoisi junakohtaamiset, ym... ja vielä
mahtavampaa olisim jos muiden veturinkuljettajien radioliikenteen kuulisi..
Mutta tämä saattaisi näyttää / kuulostaa hulluilta, kun eihän msts:ässä ole
edes veturinkuljettajaa vastaantlevissa junissa. Ei ihme että ne
lipsahtelevat kiskoilta, kun microsoftin teko(äly) niitä ohjaa.
Saas nähä, tekeekö microsofti kakkososan tuosta junasimusta. Tosin se
tietänee että kneessa pitääolla vähintään viisigigainen prossu, pari gigaa
musitia ja viissataameganen näytönohjain, ja silti tökkii...
Lieneekö kukaan saanut tuota msts:ssää toimimaan tökkimättä täysillä
graffa-asetuksilla.
Veturiäänet. AI että, olisi unelmien täyttymys saada Vaikkapa Dr16:nen, tai
Dv12:nen niiden oikeilla äänillä.. ja varsinkin pillillä.. =)
-Perttu K.
Tve4
Juu, olisihan se makeaa jos sinne saisi vähän muutakin kuin pelkkää
kiskonkolketta. Muistaakseni jostakin saattoi ladata parikymmenmegaisen
tiedoston, jossa oli aitoja radiokeskusteluja, juuri käytettäväksi ohjaamon
radiotehosteääninä. Mutta kun se nauha toistaa joka viides minuutti saman
ilmoituksen:
"BNSF detector, milepost 1-1-4-4 point 5, south track. No defects, repeat no
defects. Total axle count 2-4."
niin äkkiäpä siihenkin kyllästyi. Eikä asiaa helpottanut sekään että yhtä usein
sai kuulla suorittajan ilmoittavan rataosan olevan "yhtä suurta parkkipaikkaa"
(viittauksena siihen että sivuraiteet olivat kaikki tukossa kun Amtrak oli
lähestymässä).
Jos tuollainen nauha olisi pidempi niin se kuulostaisi hyvältä. Eihän sen
tarvitsisi olla hyvälaatuinenkaan, radiokeskustelut junan ja junasuorittajan
välillä harvoin ovat. Ja tietenkin eri äänenvoimakkuuksilla/häiriötasoilla
voisi kuvailla lähellä/kaukana olevia junia.
Suomalaiseen junaan tuollainen on melko epärealistinen ratkaisu. Radiota
käytetään lähes ainoastaan poikkeustilanteessa. Esimerkiksi Oulu-Kontiomäki
-radan kauko-ohjaaja juttelee junille todella harvoin, hyvin tavallista on
kerran vuorossa. Ratapihalla sitten radioliikennettä on enemmän. Mutta jopa
"vilkkaalla" Oulu-Kemi -välillä melkeinpä ainoat radiosta kuuluvat ilmoitukset
ovat tyyliin: "Pikajuna 53, ohituslupa Olhavassa".
Mutta sanotaanpa että olisi mahdolista pelata MSTS:ää verkossa: yksi kaveri
olisi junasuorittaja (edellyttäen että pelissä olisi myös
kauko-ohjaussimulaattori) ja muut veturinkuljettajia. Tällä lailla voitaisiin
ajaa "aidosti" ja oikeiden sääntöjen mukaan myös jenkkien opastimettomilla
"Track Warrant Control" -radoilla (myös "Dark Territory" -nimeä käytetään
opastimettomasta ja suojastamattomasta radasta), jossa liikkumisluvat annetaan
radiolla. Silloin olisi kiva saada jonkinlainen "radiosysteemi", niin
suorittaja voisi antaa vaihtotyölupia, track warranteja, lupia ohittaa punaisia
opastimia jne. SE olisi sitä mitä MS lupaa: As Real As It Gets.
Tve4
Matti
Laita tuota radioliikennettä Mp3 tallenteeseen, saat tuon pelinliittymässä
toimivan soittimen koeversion. Tutkin tilannetta voisiko sen laittaa
tyrkylle johonkin palvelimeen, mutta asennusohjelmaa siihen ei ole nyt kyllä
aikaa tehdä.
Mp3 teko on aika helppoa, ja ilmaisohjelmia joilla näin teet on paljon, jos
olet joskus laittanut audio CD'n tuohon tietokoneessa helpompaan muotoon
niin se on tuttua. Tietysti jos sopivaa radioliikenne ääntä ei ole valmiina,
niin vaikeaa.
Ja itseasiassa äänitystyöskentely on aika työlästä, jos haluat että tuo
tallenne käy yhteen jonkun "5min ruuhka huippu" ajon kanssa.
Pelaaminen alkoi "puuduttaa" kun kokeilin tuota ohjaamoa, niin hain vähän
viihdykettä tuosta musasta, mutta voi tietysti soittaa mitä vain
Mp3-tiedostoja.
Kaikissa ohjelmissa on aina jotain "bugeja" se että jos jossain pelissä on
niitä, niin... Kysymys on todella isosta ohjelmasta, minusta se ylittää
kynnyksen jolla nyky ohjelman voi päästää markkinoille. Kokeile itse tehdä
vastaava ohjelma niin, sitten kun olet käyttänyt aikaa, sanotaan nyt vaikka
10 mies työvuotta niin oletko bugivapaa?
Kysymys on projektista johon ei ole realistisia mahdollisuuksia
yhdellähenkilöllä.
Itseäni ihmetytti aluksi miksi siinä ei ole junien matkustajia, kaikki
menneet autolla?
Jotain on varmaan karsittu että on saatu kevyemmäksi?
Matti
"Perttu Karttunen" <perttu.k...@opaasi.fi> kirjoitti
viestissä:3c7e52bf$1...@news.dnainternet.net...
Matti
>kiskonkolketta. Muistaakseni jostakin saattoi ladata parikymmenmegaisen
>tiedoston, jossa oli aitoja radiokeskusteluja, juuri käytettäväksi ohjaamon
>radiotehosteääninä. Mutta kun se nauha toistaa joka viides minuutti saman
>ilmoituksen:
>"BNSF detector, milepost 1-1-4-4 point 5, south track. No defects, repeat
no
>defects. Total axle count 2-4."
>niin äkkiäpä siihenkin kyllästyi. Eikä asiaa helpottanut sekään että yhtä
usein
>sai kuulla suorittajan ilmoittavan rataosan olevan "yhtä suurta
parkkipaikkaa"
>(viittauksena siihen että sivuraiteet olivat kaikki tukossa kun Amtrak oli
>lähestymässä).
>Jos tuollainen nauha olisi pidempi niin se kuulostaisi hyvältä. Eihän sen
>tarvitsisi olla hyvälaatuinenkaan, radiokeskustelut junan ja
junasuorittajan
>välillä harvoin ovat. Ja tietenkin eri äänenvoimakkuuksilla/häiriötasoilla
>voisi kuvailla lähellä/kaukana olevia junia.
Hei!
No kokeile sitä, vaimoke suostui dokumentoimaan sitä vähän, mutta idea on
nimenomaan pelin liittymästä käyttäminen, vaatii kyllä tarkkaa ja
rauhallista hiiren käyttöä!
http://members.surfeu.fi/matti10/Soitin.zip
Kyllä se täällä toimi ja itse asiassa laulun laatu laskee sillä taajuusvaste
jonka tuo peli säätää on aika alhainen, myös kiskon kalke hieman tasaantuu
ja ne amerikkalaiset vaunut ei kuulosta "matkustajasta" enää niin tyhjien
roskikatynnyrien kolinalle.
Niin arvaan kyllä miltä tuo kuullostaa ja näen jo miten kovatyö on miksailla
noita, enää ei tosin taideta edes käytellä paljoa joka paikkaan kuuluvia
radioita missän liikenteen ohjauksessa, GSM kun on aika vaivaton, tietysti
historiaa hakevia osiahan tuossa pelissä on.
Matti
Timo Tuomi
"Perttu Karttunen" <perttu.k...@opaasi.fi> wrote in message
news:3c7e52bf$1...@news.dnainternet.net...
> Tuo puheohjaushan (joku sitä täällä ehdotteli) ei olisi hullumpi idea..
> Esim. radioliikenne (olematon sellainen msts:sässä) olisi makea hoitaa
> puheohjauksella "tabbaamisen" sijaan.. Tosin eihän se äijä osaa kuin kaksi
> sanaa, tai on hiljaa, joten kyllähän sen kanssa jutskaamiseen kyllästyy.
Ei
> asia olisi, jos se junansuorittaja kertoisi junakohtaamiset, ym... ja
vielä
> mahtavampaa olisim jos muiden veturinkuljettajien radioliikenteen
kuulisi..
> Mutta tämä saattaisi näyttää / kuulostaa hulluilta, kun eihän msts:ässä
ole
> edes veturinkuljettajaa vastaantlevissa junissa. Ei ihme että ne
> lipsahtelevat kiskoilta, kun microsoftin teko(äly) niitä ohjaa.
>
Mielestäni kuningasjuttu olisi kipparin saaminen noihin vaihtotyötehtäviin.
Lisäisi realismia kummasti, kun ei tarvitsisi pelailla eri kuvakulmilla
saadakseen selville, koska roikan häntä on (sen oikean) vaihteen yli tai
paljonko on rakoa vaunuja vasten painettaessa.
Vaihtomääräyksen mukaan toimivat vaihdemiehet olisivat jo utopia.
-- Timo Tuomi
Matti
Realistisena pidän vaikka tuon sovelluksen "vaihdemiehen" komentamista
puheen avulla, tosin se olisi vain puhekomennon muuttaminen sen näppäimistön
vaihdekäskyksi tavalla joka ei häiritse peliä teknisesti. Eli käskyn
tunnistaessaan logiikka reagoi, ja kysyy varmistuksen toistaen, ja sen
kuitattuasi kyllä, tapahtuu käsky.
Tietysti jos höpötät kovasti koneelle ja huutelet sinne kaiket yötä
kuulokkeet päässä voimakkan äänenhuumassa tunnista tuntiin, niin saattaa
naapurisi hermostua moiseen mökään, tulla käymään oikean vaihderaudan kanssa
ja kääntää hermostuksissaan parivaihdetta.
Matti
Tve4
Voinhan tuota kokeilla. Oma kone on vaan aika tehoton mylly, enkä pidä juuri
mitään muita softanpaloja auki että peli pyörisi paremmin, mutta koetellaan.
Sen päivän kun näkiskin että USA:ssa siirrytään GSM-aikaan myös junien
radioliikenteen osalta. Jo radioiden saaminen juniin taisi kestää kymmenen
vuotta: viimeiset "Timetable & Train Order" -rataosat (eli missä ajetaan
väliasemilta käteen saatujen ohjelappujen ja aikataulun mukaan, jopa ilman
radiota) lakkautettiin vasta 1980-luvulla.
Suomessa samoin saisivat pitää kiirettä...
Tve4
jukka
Junissa on päällikkönä kuljettaja. Pieni mutta merkittävä ero.
Samoin kondyktöörit puhuvat keskenään lähtevänsä ajamaan sen ja sen junan,
vaikka todellisuudessa katsovat että ihmiset ovat kyydissä, kertovat
kuljettajalle
että juna on lähtövalmis. Sen jälkeen siirtyvät vaunuihin myymään lippuja ja
leimaamaan niitä.
vaihtotöissä kondyktööri kyllä on vaihtotyönjohtaja....
Tosin tässä ei muuta väitettykään
Jukka
Olli Keski-Rahkonen
Rautateillä konduktooriä kutsutaan kippariksi (ts. "Tietääkö kippari
ylimääräisestä pysähdyksestä?").
jukka
"Olli Keski-Rahkonen" <ol...@keski-rahkonen.com> kirjoitti
viestissä:3c7fd8...@fourtalk.net...
> > Rautateillä ei ole "kippareita". Laivassa on kippari(kapteeni).
>
> Rautateillä konduktooriä kutsutaan kippariksi (ts. "Tietääkö kippari
> ylimääräisestä pysähdyksestä?").
>
> -Olli
>
Kuka kysyy ja keneltä että (tietääkö kippari ylimääräisestä pysähdyksestä)?
Niin kyllä minä olen kuullut kondyktööriä kutsuttavan kippariksi,
mutta kyllä kapteenilla ja lipunleimaajalle/myyjällä on vissi ero.
Jukka veneensä-kapteeni
T. Lajunen
"jukka" <mustak...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:z3Qf8.304$KG5....@read2.inet.fi...
: Junissa on päällikkönä kuljettaja.
: Samoin kondyktöörit puhuvat keskenään lähtevänsä ajamaan sen ja sen junan,
: vaikka todellisuudessa katsovat että ihmiset ovat kyydissä, kertovat
: kuljettajalle
: että juna on lähtövalmis. Sen jälkeen siirtyvät vaunuihin myymään lippuja
ja
: leimaamaan niitä.
Konduktööri on junassa korkein esimies. Kuljettajan yläpuolella. Fakta.
-tl
jukka
"T. Lajunen" <tlaj...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:a5oq1f$cpa$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
>
> Konduktööri on junassa korkein esimies. Kuljettajan yläpuolella. Fakta.
>
kuljettajan yläpuolella?
Jopas on outoja juttuja? Mahtanetko olla ollenkaan tosissasi?
Jukka
Jorma Rauhala & Hannele Korkeakoski
muuttaa sen.
Konduktööriä on siis ihan oikeasti kutsuttu nimellä kippari. Kuljettajalla
on toki yksinomainen vastuu veturista ja junan kuljettamisesta, mutta
liikkeelle matkustajajuna ei lähde kaupalliselta liikennepaikalta ennenkuin
ns. kippari on sen lähtövalmiiksi kuljettajalle ilmoittanut. Toisaalta siis
kuljettaja eli ns. kuski on se suurin herra junassa, sillä hänhän sitä junaa
kuljettaa. Mutta kuski tarvitsee kipparin luvan tähän eli luvan sen
ajosessionin aloittamiseen. Sitten kippari siirtyykin tekemään muita
hommiaan. Kippari siis katsoo, että kaikki ovat mukana ja se on siinä.
Kuvioissa on tietysti mukana ns. suorittaja tai kauko eli junasuorittaja tai
kauko-ohjaaja, joka voi käyttää junaa kohti vielä suurempaa valtaa, eli
tarvittaessa pysäyttää junan kulun tai antaa sille kulkutietä. Kaikkein
suurinta valtaa kaiketi käyttää aikataulusuunnittelija, joka tekee
aikataulut, joita nämä muut noudattavat. ~(:>)=<
Opetus: kaikki ovat tärkeitä hommia eikä voida sanoa, että joku on siitä
ylitse muiden. Se on mielestäni yhteispeliä yli ammattialojen, aiemmin sitä
sanottiin yli ammattirajojen.
Ulkomailla ainakin joskus ja joillakin rautateillä (Ruotsissakin)
konduktöörien kesävirkalakkina on ollut käytössä valkopäällysteiset kotsat,
siitä saattaa tulla "kippari" nimitys. Oikeilla "skeppareillahan" lienee
sellaisia päähineitä. Toisaalta laivaliikenteessä ei liene sellaista
ammattia kuin "kippari", vaan se tarkoittaa oikeasti laivuria eli jotkin
reimarikurssit käynyttä veneilijää. Suomessa rautateillä ei ole valkoisia
lätsiä käytetty. Joskus historiassa kun hierarkia oli tärkeää, niin
Suomessakin junan päälliköksi oli määritelty sen konduktööri. Mutta vastuu
loppui käytännössä silloinkin varmasti viimeistään noin metriä ennen
veturia.
-Jorma
Olli Keski-Rahkonen
kippari
> > ylimääräisestä pysähdyksestä?").
> Kuka kysyy ja keneltä että (tietääkö kippari ylimääräisestä
pysähdyksestä)?
Veturinkuljettaja kysyy konduktööriltä. Mainitsemani fraasi oli pöllitty
Jokelan junaonnettomuuden tutkintapöytäkirjasta.
Kertoohan jo konduktööri -sananakin jotain hierarkiasta: conduct =
johtaa, johto... Englannissahan konduktööri on conductor joka tarkoittaa
myös johtajaa.
T. Lajunen
"Jorma Rauhala & Hannele Korkeakoski" <jorma-...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:a5p0bh$paa$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
: On vähän otsikon ohi ja jatkuu samalla tavalla ennenkuin joku taitava
Oikeassa olet.. käytännössä toimii noin.
Mutta. Ymmärtääkseni.. toistan.. Ymmärtääkseni jos kuljettajan ja
konduktöörin välillä tulee ristiriitainen käsitys "oikeasta" toiminnasta,
niin konduktöörin sana on laki. Näin siis juridisesti. Eli konduktööri
junansa ylin "päällikkö", "esimies".. millä nimellä sitä johtotehtävää
/ -vastuuta halutaan nimittää. Näin on käsittääkseni aina ollut.
Jos joku tuo eteeni lakitekstiä ja/tai vr'n sisäistä ohjesääntöä tai
vastaavaa, missä sanotaan, että kuljettaja on hierarkiassa junahenkilökunnan
ylin, niin olen iloinen siitä, että virhekäsitykseni on korjattu.
Jos joku tuo eteeni lakitekstiä ja/tai vr'n sisäistä ohjesääntöä tai
vastaavaa, missä sanotaan, että konduktööri on hierarkiassa
junahenkilökunnan ylin, niin olen vielä iloisempi, koska niin asian kuuluu
olla.
-T.Lajunen
jukka
> .. Ymmärtääkseni jos kuljettajan ja
> konduktöörin välillä tulee ristiriitainen käsitys "oikeasta" toiminnasta,
> niin konduktöörin sana on laki. Näin siis juridisesti. Eli konduktööri
> junansa ylin "päällikkö", "esimies".. millä nimellä sitä johtotehtävää
> / -vastuuta halutaan nimittää. Näin on käsittääkseni aina ollut.
>
konduktööri
kuljettajaa pyytää/vaatia voitko pysähtyä vaikka tikkurilassa, jätetään joku
pois.
Mutta ei varmasti käske kuljettajaa ajamaan kovempaa tai hiljempaa
tai puutu muuhunkaan ajopuoleen.
Konduktööri on junahenkilökunnan päällikkö ja kuljettaja ei kuulu
junahenkilökuntaan.
Konduktööri ilmoittaa kuljettajalle lähtövalmiuden. Kuljettaja vastaa junan
ajamisesta.
Konduktööri on lähinnä stuertti, lipunmyyjä. Ettekö ole junassa
matkustelleet?
jukka
Kari Jokinen
"T. Lajunen" kirjoitti:
Joo, paikkansa pitää; konduktööri on ylin päällikkö junassa ja voi antaa
velvottavia käskyjä myös veturimiehelle kaikesta muusta paitsi ei
veturin hoidosta koska siitä vastaa ensijaisesti kuljettaja ja
toissijaisesti lämmittäjä/koneapulainen - viimemainittu vain ja
ainoastaan silloin jos kuljettaja saa esim. linjalla oltaessa niin
vakavan sairauskohtauksen ettei pysty hoitamaan työtään, ja silloinkin
kakkosveturimiehen vastuu riittää vain siihen asti kun paikalle saadaan
toinen kuljettaja.
Ei nyt tainnut olla ihan millintarkka ilmaisu - mutta näin olen
ajatuksen sisäistänyt.
Kippari
Jorma Rauhala & Hannele Korkeakoski
> johtaa, johto... Englannissahan konduktööri on conductor joka tarkoittaa
> myös johtajaa.
> -Olli
-Jorma
Sami Nordlund
>
> Konduktööri on junahenkilökunnan päällikkö ja kuljettaja ei kuulu
> junahenkilökuntaan.
Mikäs se kuljettaja on jos ei junahenkilökuntaa?
Sami
--
http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/
mailto:sami.n...@kolumbus.fi
PGP key available on my web page
End of message, stop reading.
jukka
"Sami Nordlund" <sami.n...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:3C80927B...@kolumbus.fi...
> jukka wrote:
> >
> > Konduktööri on junahenkilökunnan päällikkö ja kuljettaja ei kuulu
> > junahenkilökuntaan.
>
> Mikäs se kuljettaja on jos ei junahenkilökuntaa?
>
> Sami
Kuljettaja on veturimiehistöä.
JT määritelmissä lukee: "junamiehistöllä tarkoitetaan junaan
liikennetehtäviin sijoittua henkilökuntaa,
ei kuitenkaan veturimiehistöä."
jukka
Olli Keski-Rahkonen
> > johtaa, johto... Englannissahan konduktööri on conductor joka
tarkoittaa
> > myös johtajaa.
> Eikö sielläpäin ne kipparit ole nimeltään "guard"?
Brittiläisittäin "railway guard" ja amerikkalaisittain"conductor"
eli molemmat kelpaa.
Kimmo T. Lumirae
Kuljettaja on junan päällikkö. Piste.
Konduktööri on junan asiakaspalvelupäällikkö, hieman samaan tapaan kuin
laivassa stuertti ja lentokoneessa päälentoemäntä. Hän huolehtii
matkustajien hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä matkustajapalvelun
sujumisesta.
Konduktöörin vastuu junan kulusta rajoittuu kaupalliselta
liikennepaikalta (suomeksi: asemalta tai seisakkeelta) lähtiessä
kuljettajalle annettavaan ilmoitukseen: Konduktöörin puolesta valmis
lähtöön. Konduktööri toimii tällöin kuljettajan apulaisena avustaessaan
junan turvallisessa lähdössä. Varsinaisia junaturvallisuusasioita eli
Jt:ssä määriteltyjä, ei kuulu, yleisperiaatteita lukuunottamatta,
matkustajajunan konduktöörin tehtäviin. Konduktöörillä ei myöskään ole
vastuuta näistä asioista.
Kuljettaja huolehtii junassa kaikesta muusta. Konduktöörin antama
lähtövalmiusilmoitus ei ole sen kummempi kuin Finnairin koneen lähtiessä
platalta päämekaanikon ilmoitus siitä että kaikki on kunnossa ja saa
maahenkilökunnan puolesta lähteä rullaamaan. Se ei ole lähtökäsky, se on
ilmoitus siitä että hänen puolestaan juna voi lähteä.
Konduktööri ei voi vaatia kuljettajaa esim. pysähtymään vaan hän esittää
kuljettajalle syyn miksi juna pitäisi pysäyttää ja kuljettaja,
harkittuaan tilannetta, tekee pysähtymispäätöksen ja pysäyttää junan
sopivalle paikalle. Konduktööri ei voi antaa kuljettajalle velvoittavia
käskyjä MISTÄÄN ASIASTA. Hän voi esittää asiansa ja kuljettaja junan
päällikkönä tekee päätökset.
Onnettomuus- ja vauriotapauksissa kuljettaja vastaa pelastus- ja
raivaustöiden suorittamisesta ja toimii pelastuspäällikkönä siihen
saakka kunnes viranomaiset saapuvat ja ottavat vastuun. Tämä
määritellään laeissa, asetuksissa ja määräyksissä ja ohjeissa.
Konduktööri vastaa siis matkustajapalvelusta. Kuljettaja kantaa kaiken
muun vastuun. Siitä hänelle maksetaan.
Konduktöörit koulutetaan 3-4 kk koulutuksella, jossa he saavat
pätevyyden toimia junan konduktöörinä koulutuksen painottuessa,
luonnollisestikin, kovasti asiakaspalvelun ja mm. lipunmyynnin saloihin.
Kuljettaja on saanut omiin tehtäviinsä sekä myös sitä sivuaviin, lähinnä
teknisiin seikkoihin, perinpohjaisen, monessa yhteydessä teknikon tai
insinöörin tasoon verratun, koulutuksen, joka on aikaisemmin kestänyt
vähintään 3,5 - 4 vuotta, jotta hän voisi suorittaa itsenäisesti
junanajotehtävät, joista matkustajajunien osuus on paikoitellen melko
pieni tavarajunien ollessa enemmistönä. Jälkimmäisissä kuljettaja
työskentelee pääsääntöisesti yksin ja vastaa aivan samoista asioista
kuin matkustajajunissakin: junan turvallisesta ja suunnitellusta kulusta
toimien tietysti tällöinkin junan päällikkönä.
Laivassa on kapteeni, lentokoneessa lentokapteeni ja junassa
veturinkuljettaja. Toinen piste.
(PS. Tämä siis junaliikenteessä. Vaihtotyössä eli liikennepaikan eli
suomeksi aseman sisäisessä siirtoliikenteessä vaihtotyöstä vastaa
vaihtotyönjohtaja. Siirreltäessä vaunuja vaihtotyönjohtajana toimii
usein juuri konduktööri, joka tällöin vastaa tehtävästä vaihtotyöstä
Jt:n määräysten mukaisesti. Esim. ratapihan sisäisessä
veturiliikenteessä kuljettaja toimii itse muiden tehtäviensä ohella
vaihtotyönjohtajana.)
Kimmo T. Lumirae
T. Lajunen
Kiitoksia Kimmo perustellusta vastauksesta.
-tl
Perttu Karttunen
>raivaustöiden suorittamisesta ja toimii pelastuspäällikkönä >siihen
>saakka kunnes viranomaiset saapuvat ja ottavat vastuun. >Tämä
>määritellään laeissa, asetuksissa ja määräyksissä ja >ohjeissa.
Entä jos veturinkuljettaja menehtyy onnettomuudessa?
jukka
"Perttu Karttunen" <perttu.k...@opaasi.fi> kirjoitti
viestissä:3c81...@news.dnainternet.net...
konduktööri.
Jukka
Timo Tuomi
> Jaa, mistähän oikeasta toiminnasta ristiriitainen käsitys? Kyllähän
> konduktööri
> kuljettajaa pyytää/vaatia voitko pysähtyä vaikka tikkurilassa, jätetään
joku
> pois.
> Mutta ei varmasti käske kuljettajaa ajamaan kovempaa tai hiljempaa
> tai puutu muuhunkaan ajopuoleen.
> Konduktööri on junahenkilökunnan päällikkö ja kuljettaja ei kuulu
> junahenkilökuntaan.
> Konduktööri ilmoittaa kuljettajalle lähtövalmiuden. Kuljettaja vastaa
junan
> ajamisesta.
> Konduktööri on lähinnä stuertti, lipunmyyjä. Ettekö ole junassa
> matkustelleet?
> jukka
En halua ruveta pilkkua halkomaan, mutta muistakaa, että juna ja
vaihtotyöyksikkö on kaksi eri asiaa. Vastausviesti, jonka kirjoitin
ja jossa käytin sanaa kippari ja josta koko threadi lähti liikkeelle,
koski nimenomaan vaihtotyötä.
Ote Jt:stä, kohta 5.1:
"Vaihtotyönjohtajana toimii tehtävään määrätty henkilö, joka
vastaa vaihtotyöyksikön toiminnasta. Vaihtotyönjohtajan tehtävänä
on toteuttaa tehtävät vaihtoliikkeet, määrätä tehtäväjaosta ja hankkia
lupa vaihtotyön aloittamiseen. Myös kuljettaja voi toimia
vaihtotyönjohtajana. Yksikön liikkuessa yksinään kuljettaja vastaa
vaihtotyönjohtajalle kuuluvista tehtävistä."
Eli vaihtotyön johtaja vastaa silloin yksikön toiminnasta. Tämän
huomaa esim. siitä, että jos vaihtotyöyksikön konnari on paikalla
eikä esim. kahvilla tms., hän pyytää luvat liikkumiseen. Jos
vaihtoveturi liikkuu yksinään ilman konnarin ohjeita, kuljettaja
pyytää luvat.
Jos vaihtotyöyksikkö lähtee linjalle, vaikkakin vaihtotyöaikeissa,
niin kuljettaja ottaa luvat, koska se katsotaan junaksi.
Tietysti vaihtotyöyksikönkin veturinkuljettaja vastaa omasta
toiminnastaan, eli jos hän omalla huolimattomuudellaan
aiheuttaa vahinkoa / onnettomuuden, siitä ei voi konnaria
syyttää.
Jälleen lainataan, Jt:n kohta 6.1:
"Kiskoilla liikkuvan yksikön kuljettaja vastaa yksikkönsä
liikkumisesta junaturvallisuusmääräyksiä noudattaen.
Miehitetyssä junassa junamiehistö vastaa matkan aikana
vaunujen liikennekelpoisuudesta ja valvoo matkustajaturvallisuutta."
-- Timo Tuomi
Perttu Karttunen
henkilöä kujettajan lisäksi. Yleensä toinen hoitelee niitä vaihdekoppeja,
tai mitä ne hökötykset nyt onkaan, ja toinen hoitelee vaunujen kytkemisen,
veturinkuljettajan istuessa lämpimässä hytissä =)
Tve4
Huhhuh :) Kylläpä oli mielenkiintoinen debatti asiasta junan päällikkö.
Seurasin oikein mielenkiinnolla.
Ajattelin kuitenkin summata hieman :
VR:llä junan "päällikkönä" on junan kuljettaja. Tässä yhteydessä junalla
tarkoitetaan aikataulunmukaista junaa, ei siis vaihtotyöliikkeenä suoritettavaa
kalustonsiirtoa. Veturinkuljettaja määrää ja vastaa junan kuljettamisesta
saamiensa opasteiden mukaisesti.
Juna on juna vain silloin, kun se on asetettu kulkuun junana ja sillä on
aikataulu. Kaikki muut liikkeet ovat vaihtotyöliikkeitä tai ratatyöyksiköiden
liikkumista.
Yleinen käytäntö on kutsua konduktööriä lempinimellä "kippari", koska se on
helpompi lausua ja kuulostaa paremmalta radiossa, ja on lisäksi helpommin
tunnistettavissa yksittäiseksi sanaksi (radiokeskustelun äänenlaatu jättää
monesti toivomisen varaa). "Konnari"-nimitystä käytetään aika harvoin.
Mikäli konduktööri käskee kuljettajaa pysäyttämään junan ilmoittamatta syytä,
ei veturinkuljettajalla ole valtaa jatkaa matkaa, ennen kuin pysähtymiskomennon
(eli Seis-opasteen) syy on selvitetty. Kaikki pysähtymiskomennot ovat
ehdottomia, tulivatpa ne opastimesta, radiosta tai käsiopasteena, olipa
antajana konduktööri tai junasuorittaja. Seis-opasteen noudattamatta jättäminen
on jyrkästi JT:n vastaista.
Konduktöörin kehotus pysähtyä matkustajapalvelun vuoksi ei ole seis-opaste,
vaan selkeästi matkustajapalvelua. On sitten eri asia, haluaako kuljettaja
pysähtyä (pysähtymättä jättäminen olisi taas huonoa mainosta yhtiölle).
VR:llä vaihtotöissä vaihtotyöyksiköt (joihin kuuluvat myös kokonaiset junat)
liikkuvat vaihtotyönjohtajan vastuulla. Vaihtotyönjohtaja on joko kyseisen
junan konduktööri, vaihtotyökonduktööri, aseman konduktööri (esim. Oulussa
henkilöjunien vaihtotöistä vastaa suurelta henkilöaseman konduktööri yhdessä
junien konduktöörien kanssa). Vaihtotyönjohtajat toimivat järjestelymestarin
ohjeiden mukaan.
Päivystäjä- eli JK-junissa konduktööri vastaa siitä, että mukaan otetaan ja
asemalle jätetään oikeat vaunut. Samalla hän vastaa siitä, että juna on
lähtökuntoinen siten, kuin JT:ssä määrätään. Vaihdemies on näissä junissa asia
erikseen, hän toimii konduktöörin ohjeiden mukaan, ja on käytännössä
apumiehenä. Veturinkuljettaja edelleenkin vastaa junan/yksikön liikkumisesta
konduktöörilta saatujen ohjeiden mukaan
Liikenteenhoidosta vastaavat junasuorittajat ja kauko-ohjaajat.
Veturinkuljettaja on velvollinen noudattamaan kaikkia
liikenteenhoitohenkilöiltä saamiaan opasteita.
Sitten muilta rautateiltä:
Jokioisten (museo)rautatiellä junan ylin päällikkö on konduktööri. Aivan samoin
aikanaan konduktööri oli junan ylin päällikkö VR:llä, muttei enää.
Veturimiehistön on noudatettava konduktöörin määräyksiä, ei kuitenkaan veturin
hoitoa koskevissa asioissa. Konduktööri vastaa junan turvallisuudesta ja
liikkumisesta, mutta ei voi käskeä veturinkuljettajaa rikkomaan
turvallisuusmääräyksiä.
Tältä vanhalta ajalta juontaa myös nimitys "kippari", jota käytetään junan
konduktööristä. Missään nimessä ei pidä luulla sen tarkoittavan kapteenia,
sillä jopa soutuveneelläkin on kippari. Kapteeni on taas henkilö, jolla on
kapteenin koulutus ja paperit, ja hän on vastuussa siitä aluksesta, jonka yhtiö
on hänen vastuulleen uskonut. Jos liikut yksin soutuveneellä, olet sen kippari,
ei siihen sen kummempaa tarvita.
Junassa kippari vastaa "aluksensa" eli junan hyvästä kunnosta ja
turvallisuudesta, sekä yleisön turvallisuudesta. Eräskin kippari huolehti
erittäin hyvin siitä, etteivät matkustajat käyttäneet rikottua vessaa.
USA:ssa jokaisessa junassa on sekä kuljettaja että konduktööri. Vielä vähän
aikaa sitten veturiin ahdettiin neljän miehen porukka (kuljettaja, konduktööri
ja kaksi jarrumiestä), mutta nykyisin jarrumiehet samoin kuin jarruvaunut ovat
jäämässä/jääneet pois. Syy siihen, miksi USA:ssa joka junassa on kippari johtuu
siitä, että paikalliset turvallisuussäännökset vaativat toisen henkilön
hoitamaan viestiliikennettä junasuorittajien kanssa. Esimerkiksi Track Warrant
Control -alueella viestiliikennettä on niin paljon, ettei kuljettaja voi
keskittyä siihen ja junan kuljettamiseen yhtä aikaa. Lisäksi näillä alueilla on
käsinkäännettävät vaihteet, jotka ovat siis konduktöörin vastuulla.
Tve4
Pertti Heikkinen
> Niin kyllä minä olen kuullut kondyktööriä kutsuttavan kippariksi,
> mutta kyllä kapteenilla ja lipunleimaajalle/myyjällä on vissi ero.
Niin onkin. Kuten on myös konduktöörillä ja lipunmyyjällä.
> Jukka veneensä-kapteeni
Pertti, myös veneensä kippari
Petri J Nummijoki
: Joo ei se tosiaan ihan noin ole.
: Kuljettaja on junan päällikkö. Piste.
: Konduktööri on junan asiakaspalvelupäällikkö, hieman samaan tapaan kuin
: laivassa stuertti ja lentokoneessa päälentoemäntä. Hän huolehtii
: matkustajien hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä matkustajapalvelun
: sujumisesta.
Nykyään saattaa hyvinkin olla näin mutta ennen tilanne oli toinen.
Vuoteen 1969 voimassa ollut Jt määräsi luvun 6 kohdassa "Juna- ja
veturimiehistön käskynalaisuus" seuraavaa:
1. Junan päällikkönä on junaa johtava konduktööri, jonka on junansa
suhteen valvottava junaturvallisuusmääräysten noudattamista ja junan
aikataulunmukaista kulkua. Hänen määräyksiään on sekä juna- että
veturimiehistön noudatettava, veturimiehistön ei kuitenkaan veturin
hoitoa koskevissa kysymyksissä.
2. Yksittäisen veturin ja konduktöörittömän junan päällikkönä on
kuljettaja...
T. Lajunen
sen tosiasian, että synnyin vasta 70-luvun lopulla. :)
-tl
Esa A E Peuha
> Tarvitaanko henkilöjunassa konduktööriä, t.s voiko kuljettaja
> junansuorittajan kanssa keskenään päättää, että henkilöjuna lähtee asemalta
> ilman konduktööriä?
Jt:ssä ei taideta mainita, että matkustajajunassa on oltava
junamiehistöä (en ainakaan sellaista mainintaa löytänyt), mutta tuskin
sellaista kuitenkaan käytännössä tehtäisiin.
> Näin Pasilan asemalla Helsingistä pohjoiseen menevään sami-junaan
> rullaportaita alas kiirehtivän kaksi junahenkilökunnan asuun ja varusteisiin
> pukeutunutta henkilöä (mukana mm. lipunmyyntilaitteet). Tuli vaan mieleen,
> että oliko juna tullut Helsingistä Pasilaan pelkän kuljettajan kanssa, vai
> oliko tapahtunut henkilöskunnan vaihto niin, että Helsingistä tulleet olivat
> jättäneet junan valvomatta Pasilan aemalle?
Arvauksena sanoisin että ne olivat RHK:n lipuntarkastajia (erottaa
parhaiten sinimustaraidallisesta solmiosta; konduktööreillä on
punamustaraidallinen).
--
Esa Peuha
student of mathematics at the University of Helsinki
http://www.helsinki.fi/~peuha/
Ville Saarelainen
>
> Tarvitaanko henkilöjunassa konduktööriä, t.s voiko kuljettaja
> junansuorittajan kanssa keskenään päättää, että henkilöjuna lähtee asemalta
> ilman konduktööriä?
Muutaman vuoden päästä tulee ne tsekkiläiset kiskobussit
vähäliikenteisille radoille ja lehdissä on ollut mainintoja että niitä
olisi tarkoitus ajaa ilman konnareita, eli kuski hoitaisi myös lippujen
tarkastuksen.
--
Ville Saarelainen
ville.sa...@pp.inet.fi
Matti
Sitten on hieman edistynyt, sitten kuulin vielä että niitä pitäisi tehdä
kaksin, päivä ja yö versio.
Kuvakollaasi projektin tilanteesta kaapattu 1024/768 16 tilassa. pelissä
kuva kulkee noin 25fps
http://members.surfeu.fi/matti10/images/MSTSDm7.JPG (noin 217k jpeg )
Se on vaan päässyt lupsahtamaan 20 mekaiseksi, pakkautuu kyllä 6.5 mutta
isoksi kävi tämä on 1024/1280 näyttötilan versio.
Mp3 soitin joka on ohjaamonviihdykkeenä on muutamasta kilosta pariin megaan
nitä DLL'lä siihen laittaa mukaan.
Ohjaimien realismin etenkin vaihteen kanssa on ollut vieläkin ongelmia, osa
selvinnyt, mutta nuo nappulat on nyt vielä toistaiseksi kaikki samanlaisia
painonappeja.
No hallintalaitteita saadaan tehtyä uusia ja pakko kai joskus on löytää
oikeat määrät animoituja kuvia että ne toimisi.
Onko lisäpenkeillä ollut onnea mukana? Onko siinä mitään pahempaa puutetta?
Matti
Perttu Karttunen
Ja tuleehan tuolle kokoa, ottaen huomioon, kuinka paljon tuohon tulee
ykstiyiskohtia =)
Kimmo T. Lumirae
>
> Hei!
>
> Onko lisäpenkeillä ollut onnea mukana? Onko siinä mitään pahempaa puutetta?
>
> Matti
Kerrassaan upeata Matti. Hienoa työtä! Yksityiskohdat ovat kohdallaan ja
hyvän näköisiä.
Ns. konduktöörin istuin on erittäin uskottavan näköinen. Sen sijaan
läppämallin istuimistahan näkyy, ollessaan seinää vasten käännettynä,
pelkästään alapuoli, joka on (teräs)levyä ja jossa on hyllynkannattimen
mallisen jäykisteet pohjassa (muistaakseni). Tämä koko pohja on saman
kerman värinen kuin päätyoven sisäpuolikin. Kuvassa näyttäisi niin kuin
verhoilija olisi verhoillut vihreällä plyysillä varmuuden vuoksi
istuimen alapuolenkin :o}.
Läppäistuin ei ole samalla tavalla pyöreästä huonekaluputkesta väännetty
kuin konduktöörin istuin vaan se on levymäinen n. 50 mm paksu...oletko
nähnyt Dr 12 koneapulaisen istuinta? Istuma-asentoon käännettynä (jousi
kääntää istuimen aina ylös seinää vasten) istuin sivusta katsottuna
muistuttaa melko paljon esim. Sovella-hyllyä kannattimineen.
Onnea ja työn iloa hankkeeseesi...tuskin me muut maltamme odottaa että
pääsemme "ajamaan" Lättää jonnekin pohjois- tai itäsuomalaiselle
radalle....
Kimmo T. Lumirae
Sami Matthews
Hmm, onko DEUTA miten moneen veturiin tehnyt mittaristoja? kun olen
huomannut että Dv12stakin kierrosmittarin keskiössäkin lukee Deuta.
Matti
Tämä rautatieharrastus on minulle hieman uusi tulokas, tosin aina kiinnostus
on ollut teknisiin asioihin ja kytkeytynee MSTS-ohjelman teknisenpuolen ja
Windows ohjelmoinnin ja atk-suunnittelun kautta rautatiehen.
Valitettavasti en ole ollut veturin enkä lätähatunkaan ohjaamossa,
metrovaunun pelkääjän penkillä olen kerran ollut, tuostakin on aikakauan,
samoin raitiovaunun hallinta on minulle esitelty varikolla, liikenteessä en
ole näilläkään ajellut, joten se yksimetromatka on minun ainoa "oikea"
junanohjaamo kokemukseni. Olin kauan sitten HKL:n palveluksessa
autonkuljettajana joskus kakskymppisenä ja risat.
Lättähatulla olen matkustanut 60-luvun lopussa tai 70-luvun alussa jostain
syystä muistan Korson seisakkeen aika pienimuotoisen alueen ja siihen
tulevan lättähatun johon nousimme. Lapsena muistan isäni käyttäneen minua
kaikenlaisilla junamatkoilla. Kaukojunassa elellisen kerran vuonna -90 välin
Kajaani-Helsinki, 1lk sininen hyttivaunu jossa oranssinrusrkea istuin, se
oli ilmeisesti pikajuna?, Että semmosta, sitä edellinen pitkäjunamatka
onkin varusmiesajoilta sotilasjunasta jonka liikkuminen kesti 2vrk ja oli
vissin hyvää piilomainosta, kun se oli ensimmäinen kerta kauttaaikojen kun
selkäni ja kaikki jäseneni olivat pidempään puutuneina ja silmiäkin piti
pitää väkisin auki ja menosuunnasta ei ollut mitään tietoa aikoihin.
Metroissa kuljen viikoittain, sen asema on 400m päässä, ja kuljetuksena
kätevin ja nopein vaihtoehto, VTY alueen lähijunassa saatan mennä parikertaa
vuodessa.
Niin tuohon ohjaamoon:
Täytyy vaihtaa penkkiin siihen teräslevyä. Ohjaamon penkistä ei ole kuvaa
joten tuo on ollut mielikuvituksen ja päättelyn tuotetta. Matkustamosta on
näkynyt pari kuvaa josta olen tehnyt päätelmiä. Noista mittareista on
ainoastaa lähteenä "seppo.jpg" josta kulma mittareihin on noin 60 astetta
sivulta sekä minulle lähetetty mittariston gif-kuva jossa ohjetekstejä
mukana, ei ole kuvista luettavissa onko valmistaja Deuta vai VDO. Deuta on
ilmeisesti se "tiimalasin" tyyppinen logo jolloin näyttäisi että näin olisi?
Jotenkin minusta tuntuu että nopeusmittari ei kestä yhtäkauvan kuin juna,
joten se vaihdetaan noissa varmaan kymmeniäkertoja varmaan käyttävät
sähköisiä mittareita joiden taulut on vaihdettavissa tarpeen mukaan ja
määritettävissä niitä tilatessa, anturin pulssisuhteet sitten tekevät ne
näytöt.
Varmaan kesän tullen saan sitten lisää kuvamateriaalia seuraavaan versioon,
jos Porvoon museojuna alkaa kulkea.
Matti
>pääsemme "ajamaan" Lättää jonnekin pohjois- tai itäsuomalaiselle
>radalle....
Näin on tarkoitus että se olisi sitten kaikkien saatavilla, levitämme tuon
yhdessä Ollin Dm7-junan kanssa ja hänen palvelimelleen sitä ollan tässä
laittamassa. Loogisinta on levittää juna ja ohjaamo samassa paketissa, ja
laitamme siihen sitten automaattisen asennusohjelman. Testaamme tuota ensin
ja yritämme ratkaista noiden hallintalaitteiden pieniä puutteita/ongelmia,
kärsivällisyyttä kiitos!.
Matti
"Kimmo T. Lumirae" <kimmo....@kotiposti.net> kirjoitti
viestissä:3C8C9B...@kotiposti.net...
Tve4
Sirénin Juhana kuvasi aika kattavasti PoRhan lätän ohjauspöytää juuri tähän
tarkoitukseen. Jahka hän saa kuvat skannattua, niin varmaan kuvia liikenee
sinullekin. Juhana varmaan voi valottaa, missä vaiheessa kuvat on käytettävissä.
Ja Juhana, minä voin skannailla ne, jos on tarvis...
Tve4
Kimmo T. Lumirae
>
> Hei!
>
> Noista mittareista on
> ainoastaa lähteenä "seppo.jpg" josta kulma mittareihin on noin 60 astetta
> sivulta sekä minulle lähetetty mittariston gif-kuva jossa ohjetekstejä
> mukana, ei ole kuvista luettavissa onko valmistaja Deuta vai VDO. Deuta on
> ilmeisesti se "tiimalasin" tyyppinen logo jolloin näyttäisi että näin olisi?
> Jotenkin minusta tuntuu että nopeusmittari ei kestä yhtäkauvan kuin juna,
> joten se vaihdetaan noissa varmaan kymmeniäkertoja varmaan käyttävät
> sähköisiä mittareita joiden taulut on vaihdettavissa tarpeen mukaan ja
> määritettävissä niitä tilatessa, anturin pulssisuhteet sitten tekevät ne
> näytöt.
>
>
>
>
Hassu juttu muuten...ensinnäkin ne ovat Valmetin mittareita. Ja
toisekseen nimenomaan nopeusmittaria ei, ellen vallan väärin muista, ole
Lättiin vaihdettu vaan niissä olisi edelleen alkuperäiset Valmetit.
Vedenlämpömittareita on saatettu muistikuvani mukaan sitävastoin
johonkin vaihtaa VDO:n mittariksi ja syyksi voisi arvella antureiden
saatavuutta.
Eli mahdollisesti Valmet-nopeusmittarit ovat kestäneet tuon 50 vee aika
mukavasti.
Kimmo T. Lumirae