Litz lankaa RF kelaan
Mika
että minkä kokoista Litz lankaa käytetään tuollaisissa vanhoissa
perinteisissä kidekoneissa ja mistä sellaista sattuisi saamaan?
Jotkut Amerikkalaiset ohjeet puhuvat jostain AWG 28...26 paksuisesta
langasta (tai jopa AWG 45), mitähän eurooppalaista kokoa tämä vastaisi?
Mitä hyötyä/haittaa on paksummasta/ohuemmasta langasta?
Vastauksista kiitollinen,
Mika
Demon
"Mika" <oso...@invalid.com> wrote in message
news:toUHh.11460$ql1....@reader1.news.saunalahti.fi...
Langan paksuudella ei ole väliä muuten kuin jos ei tule fyysisesti liian
isoksi tai tehonkesto vastaan.
Demon
Langan paksuudella ei ole väliä muuten kuin jos ei tule fyysisesti liian
isoksi tai tehonkesto tule vastaan.
Reijo Liljedahl
> Kun itse olen lähes täysi maallikko näissä RF asioissa, niin olisin
> kysellyt että minkä kokoista Litz lankaa käytetään tuollaisissa
> vanhoissa perinteisissä kidekoneissa ja mistä sellaista sattuisi
> saamaan?
Ihme ja kumma sitä saa Suomestakin, vaikka en tiedä onko tämä aitoa Litziä
jossa jokainen karva on eristetty:
http://www.vekoy.com/default.php?cPath=79_1139
Paksuudella ei varmaan ole paljon väliä, eikä koko litsillä, muuten kuin
nostalgiasyistä. Kyllä ve kelat voi tehdä lähes yhtä hyviksi ihan
käämilangallakin. Litzi on siitäkin hankalaa että jokainen karva pitäisi
varmasti saada juotettua, muuten kelasta uhkaa tulla jopa huonompi kuin
käämilangasta tehty, ja tämä juottaminen ei ole ihan yksinkertainen asia.
Tai juottaminen on, mutta eristeen poistaminen karvoista ei ole. Poltto
spriiliekissä ja kastelu tenuun oli ennenvanhainen konsti tähän.
-Reijo-
Juha Perkkio
> Jotkut Amerikkalaiset ohjeet puhuvat jostain AWG 28...26 paksuisesta
> langasta (tai jopa AWG 45), mitähän eurooppalaista kokoa tämä vastaisi?
AWG:stä löydät tietoja esim. Wikipediasta American wire gaugen kohdalta.
--
Juha Perkkiö
oh4...@sral.fi
Mika
viestissä:x7WHh.167$qO3...@read3.inet.fi...
> Ihme ja kumma sitä saa Suomestakin, vaikka en tiedä onko tämä aitoa Litziä
> jossa jokainen karva on eristetty:
Myydäänkö sitten Litzinä jotain mikä ei sitä ole?
> Paksuudella ei varmaan ole paljon väliä
Mikä tuon paksuuden vaikuts asiaan olisi jos sillä olisi merkitystä?
Virrankestoisuushan on aivan riittävä, mitä nyt radiossa (virityspiirissä)
esiintyy.
> eikä koko litsillä
Miksi sitä sitten niin kovasti käytetään? (tai siis netissä olevissa
ohjeissa lähes jokaisessa käytetään Litziä)
> muuten kuin nostalgiasyistä.
Onhan se jollakin tavalla "hienon" näköistä :-)
>Kyllä ve kelat voi tehdä lähes yhtä hyviksi ihan käämilangallakin.
Millainen käämilanka korvaisi tuon Litzin? Siis lähinnä kiinnostaa että
millaisella koolla kannattaisi kokeilla/aloittaa. Kun itselläni ei ole
oikein mitään käsitystä että mikä koko olisi parasta...
Toisinaan lanka näyttää ajetun vieri viereen yhteen kerrokseen, toisinaan
tuollaisiksi "käämikakuiksi" jossa on rako välissä - miksi?
Onko Litzin säiemäärällä kuinka suuri merkitys, kun samaa lankaa näyttää
saavan 14 tai 45 säikeisenä?
> Litzi on siitäkin hankalaa että jokainen karva pitäisi varmasti saada
> juotettua, muuten kelasta uhkaa tulla jopa huonompi kuin käämilangasta
> tehty
Tällainen käsitys tavarasta minullakin on. Valitettavasti... mutta toisaalta
Litz on vain niin hienon näköistä :-)
> ja tämä juottaminen ei ole ihan yksinkertainen asia.
Helpottaako siihen jos lanka on ns. "juotoskelpoista"?
> Tai juottaminen on, mutta eristeen poistaminen karvoista ei ole. Poltto
> spriiliekissä ja kastelu tenuun oli ennenvanhainen konsti tähän.
Miksi spriissä? Liuottaako se jotenkin eristettä vai onko se vain tuosta
spriin puhtaasta palamisesta kiinni?
Mika
Rami
nostalgiasyistä. Kyllä ve kelat voi tehdä lähes yhtä hyviksi ihan
käämilangallakin.
Minä olen asiasta hieman toista mieltä. Litz-lankaa käytetään tietyllä
taajuusalueella virranahtautumisen välttämiseksi, siis jaetaan langan
pintakerroksissa kulkeva virta useammalle johtimelle. Tästä on seurauksena
Q-arvon huomattava paraneminen, mutta taajuuden kasvaessa tarpeeksi tämä
hyöty kumoutuu hajakapasitansseihin.
Muistan itse 1950-luvulla rakentamissani kidekoneissa selvästi havaittavan
eron eri käämilankojen välillä. Omissa empiirisissä kokeiluissani totesin
parhaaksi kelarakenteeksi parinkymmenen kierroksen nippuihin jaetun
litz-lankakäämityksen permeabiliteettivirityksellä. Säästyipä samalla
säätökonkan ostamiseen kuluvat rahat parempaan käyttöön.
Nythän litz-lanka on kokenut uuden renessanssin suuritehoisten
hakkurivirtalähteiden muuntajissa. Siellä sen käyttöä puoltavat samat syyt
kuin radioissakin, paitsi että häviöiden pieneneminen tuntuu ennen kaikkea
tehohäviöiden (lämmön) pienenemisenä.
Rami
Paul Keinanen
>"Reijo Liljedahl" <reijo.poist...@pp1.poista.inet.fi> kirjoitti
>viestissä:x7WHh.167$qO3...@read3.inet.fi...
>> Paksuudella ei varmaan ole paljon väliä
>
>Mikä tuon paksuuden vaikuts asiaan olisi jos sillä olisi merkitystä?
>
>Virrankestoisuushan on aivan riittävä, mitä nyt radiossa (virityspiirissä)
>esiintyy.
>
>> eikä koko litsillä
>
>Miksi sitä sitten niin kovasti käytetään? (tai siis netissä olevissa
>ohjeissa lähes jokaisessa käytetään Litziä)
Tasavirta käyttää koko johtimen poikkipinta-alan, mutta vaihtovirralla
virta ahtautuu lähemmäs ulkopintaa (skin-efekti) jolloin virran häviöt
syntyvät lähellä johtimen pintaa. Ilmiö on sitä voimakkaammin, mitä
suurempi taajuus on. Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että paksun
johtimen keskellä ei juurikaan kulje virtaa, joten siellä oleva kupari
on turhan panttina.
Jos oikein suuria virtoja halutaan siirtää 50 Hz verkossa, on aika
lailla samantekevää, käytetäänkä siinä 50 mm kupariputkia, joissa on
10 mm seinämäpaksuus vaiko umpinaisia 50 mm tankoja, häviöt ovat samaa
luokkaa, mutta kuparia kuluu putkessa vähemmän.
Vastaavasti 20 kHz audiotaajuudella, ei yli 1 mm paksuisista
kuparijohtimista ole paljoa hyötyä, kun johtimen sisäosa jää kuitenkin
hyödyntämättä.
Keskiaaltovastaanottimessa tämä raja on jo 0,1 mm kohdalla, joten jos
halutaan pienentää häviöitä, kannattaa käyttää Litz lankaa, jossa
kunkin, toisistaan eristetyn säikeen halkaisija on alle 0,1 mm.
Jos taas mennään vaikka ULA-taajuuksiin, säikeiden halkaisijan olla
alle 0,01 mm, joka ei ole käytännöllistä.
Käytännössä ULA alueen virityspiireissä käytetään yleensä n. 1 mm
paksuista hopeoitua kuparilankaa, jonka hopeointi on vähintäin 0,01 mm
paksu. Tässä on tarkoituksessa se, että kaikki virta kulkee tuossa
hopeoinnissa ja ja paksu kupari toimii vain tukirakenteena
hopeoinnille, mahdollistaen riittävän hopean poikkipinta-alan hopealle
ja siten virran kululle.
Miksi paksua hopeoitua kuparijohdinta ei sitten käytetä vaikka
keskiaalloilla ? Siellä tarvittavat suuret kierrosmäärät
merkitsisivät, että käämistä tulisi valtavan iso. Pienemppän tilaan
päästään Litz langalla.
Paul
Mika
viestissä:45f129a9$0$24605$39db...@news.song.fi...
> Minä olen asiasta hieman toista mieltä.
Näin minäkin epäilin, koska niin monessa ohjeessa se Litz mainitaan, niin
eihän se nyt ihan tuulesta temmattua voi olla.
> Litz-lankaa käytetään tietyllä
> taajuusalueella virranahtautumisen välttämiseksi, siis jaetaan langan
> pintakerroksissa kulkeva virta useammalle johtimelle.
Tämän asian saatan vielä ihan hyvin ymmärtää, mutta tuo jatko alkaa jo
menemään vähän yli hilseen.
> Tästä on seurauksena
> Q-arvon huomattava paraneminen, mutta taajuuden kasvaessa tarpeeksi tämä
> hyöty kumoutuu hajakapasitansseihin.
Q-arvo on minulle lähes tuntematon asia. Jos pitäisi arvata, niin arvaisin
että se liittyy jotenkin "hyvyyteen" (Q uality)? Mistähän tällainen "hyvyys"
muodostuu?
Lisäksi hajakapasitanssikin on aika vieras ilmiö... Mihinkä tämä liittyy? No
siis kapasitanssi kyllä ymmärretään jotenkin (kahden pinnan välillä
vaikuttava ilmiö), mutta että hajakapasitanssi.
> Muistan itse 1950-luvulla rakentamissani kidekoneissa selvästi havaittavan
> eron eri käämilankojen välillä.
Minusta on harrastus juuri hienoimmillaan kun saadaan tehtyä oivalluksia.
Nykyjään vaan on niin vähän sitä vapaa-aikaa ja omaa rauhaa pitkille
kokeiluille.
> Omissa empiirisissä kokeiluissani totesin
> parhaaksi kelarakenteeksi parinkymmenen kierroksen nippuihin jaetun
> litz-lankakäämityksen permeabiliteettivirityksellä. Säästyipä samalla
> säätökonkan ostamiseen kuluvat rahat parempaan käyttöön.
Tätä saisit kyllä selittää vähän tarkemmin :-(
Tuo kelarakenne on kuvista tuttu minulle. Mutta mikä on
permeabiliteettiviritys ja miten se toimii? Miten tuon säätökonkan voi
korvata piirissä kelalla, vai tarkoitatko että kela oli säädettävä?
Eikö noin yleisesti otettuna, tuollainen säädettävä kela ole huonompi
ratkaisu kun säätökondensaattori?
> Nythän litz-lanka on kokenut uuden renessanssin suuritehoisten
> hakkurivirtalähteiden muuntajissa.
Mutta toisaalta elektroniikan harrastelu ja rakentaminen on kokenut syvän
lamakauden :-(
Perusosia, mitä liikkeet olivat ennen pullollaan ei tunnu löytyvän enää
mistään.
Mika
Mika
viestissä:cra2v21gogmts5blk...@4ax.com...
>
> Vastaavasti 20 kHz audiotaajuudella, ei yli 1 mm paksuisista
> kuparijohtimista ole paljoa hyötyä, kun johtimen sisäosa jää kuitenkin
> hyödyntämättä.
Voisiko tästä vetää sellaisen johtopäätöksen että 200 kHz...2 MHz alueella
lanka pitää olla sitten reilusti alle 1 mm (siisi halkaisija)?
Jos kela tehdään Ø 0,1 mm langasta niin toimiiko se?
Ilmeisesti langan huono mekaaninen kestävyys (katkeaa helposti vedossa) on
suurin ongelma vai onko vielä jotain muuta?
Mika
Paul Keinanen
>"Paul Keinanen" <kein...@sci.fi> kirjoitti
>viestissä:cra2v21gogmts5blk...@4ax.com...
>>
>> Vastaavasti 20 kHz audiotaajuudella, ei yli 1 mm paksuisista
>> kuparijohtimista ole paljoa hyötyä, kun johtimen sisäosa jää kuitenkin
>> hyödyntämättä.
>
>Voisiko tästä vetää sellaisen johtopäätöksen että 200 kHz...2 MHz alueella
>lanka pitää olla sitten reilusti alle 1 mm (siisi halkaisija)?
Kyllä, jos koko kuparin poikkipinta-ala halutaan käyttää hyväksi.
>Jos kela tehdään Ø 0,1 mm langasta niin toimiiko se?
Jos sata kappaletta 0,1 eristettyä säijettä pannaan nippuun ja tehdään
tästä käämi, silloin häviöt ovat 1/100 yksittäisen 0,1 langan
häviöistä. Sen sijaan, jos 0,1 mm langan sijasta käytettäisiin yhtä
massiivista 1 mm lankaa, silloin häviöt 2 MHz taajuudella ovat 1/10
yksittäisen 0,1 mm langan häviöistä. Toisin sanoan häviöt ovat
massiivisella langalla kymmenkertaiset verrattuna ohuesta langasta
tehtyyn nippuun, vaikka kuparin poikkipinta-ala on sama ja langan tai
nipun kokonaishalkaisja on samaa luokkaa, toki Litzin eriste kasvattaa
jonkin verran nipun halkaisijaa.
Paul
Mika
viestissä:d2j2v21g2okhm4n2v...@4ax.com...
> toki Litzin eriste kasvattaa
> jonkin verran nipun halkaisijaa.
Kun en nyt tästä juurikaan tiedä, mutta kysytään:
Vähentääkö tuo eriste ja sen paksuneminen tuota hajakapasitanssia?
Luulisi ainakin että kierrosten välinen kapasitanssi pienenisi eristeen
paksuntuessa?
Onko tuosta "paksummasta" eristeestä haittaa vai hyötyä tällaisessa RF
kelassa?
Mika
Reijo Liljedahl
> "Rami" <rjm...@OTAPOIS.rp.salonseutu.fi> kirjoitti
> viestissä:45f129a9$0$24605$39db...@news.song.fi...
>> Minä olen asiasta hieman toista mieltä.
Pyydän anteeksi, oikaisin vastauksessani aika paljon, ja koska mainitsit
että et ole niitä kokeneimpia rf-guruja, siksi lähestyin asiaa siltä
kannalta että litzin saatavuuteen ei kannata harrastusta lopettaa.
Kidekoneet siis toimivat ilman litziäkin, eroa käytännössä en osaa sanoa
muuten kuin hamassa nuoruudessa tuli hommattua joku litzillä käämitty
keskiaaltokela UVK-jotain, ja sitten kokeiltua itse käämityllä vastaavalla
kelalla, korvakuulolla ei mitään eroa.
>> Muistan itse 1950-luvulla rakentamissani kidekoneissa selvästi
>> havaittavan eron eri käämilankojen välillä.
Siis meillä on eri kokemukset, omat taitoni silloin(kin) olivat sen verran
vajavaiset että itse tosiaan en eroja huomannut. Sen uskon ilman sen
suurempia vakuutteluja, että asiallisesti käämitty, mitä nämä nyt ovat,
spider-web ja basket-weave -kelat ovat Q-arvoltaan aivan jotain muuta kuin
tavallinen lieriökela käämilangasta. Kyse on vaan siitä että homma pitää
tehdä varmasti oikein, yksi toisesta päästään tinaamaton karva ilmeisesti
huonontaa kelaa melkoisesti. Säikeestä tuleekin pelkkä kapasitanssilisä
kelan rinnalle.
Ja Mikalle:
> Perusosia, mitä liikkeet olivat ennen pullollaan ei tunnu löytyvän
> enää mistään.
>
> Mika
Ei niin. Nyt kannattaa ostaa Huuto.netistä muutama putkiradio ihan vaan
komponenttivarastoksi, niistä saa keloja, vt-muuntajia jne mitä mistään
muualta ei enää ikinä pysty hankkimaan. Hyvää jatkoa kokeiluillesi!
-Reijo-
Arvo Helenius
kiirus, että se ei ehdi kaivautumaan pintaa syvemmälle.
olen laittanut talteen välitaajuus-yms purkeissa käytettävää liz-lankaa.
Löytyy varastosta pienellä penkomisella.
Liz-langan juottaminen on sitten taas kymmenien messujen juttu. Sitä on
ennenkin kysytty foorumeilla.
3cv
Paul Keinanen
<reijo.poist...@pp1.poista.inet.fi> wrote:
>Mika wrote:
>> "Rami" <rjm...@OTAPOIS.rp.salonseutu.fi> kirjoitti
>> viestissä:45f129a9$0$24605$39db...@news.song.fi...
>>> Minä olen asiasta hieman toista mieltä.
>
>Pyydän anteeksi, oikaisin vastauksessani aika paljon, ja koska mainitsit
>että et ole niitä kokeneimpia rf-guruja, siksi lähestyin asiaa siltä
>kannalta että litzin saatavuuteen ei kannata harrastusta lopettaa.
>Kidekoneet siis toimivat ilman litziäkin, eroa käytännössä en osaa sanoa
>muuten kuin hamassa nuoruudessa tuli hommattua joku litzillä käämitty
>keskiaaltokela UVK-jotain, ja sitten kokeiltua itse käämityllä vastaavalla
>kelalla, korvakuulolla ei mitään eroa.
Jotta elektroniikaharrastus ei loppuisi heti alkuunsa huonojen
kokemusten takia, muistetakoon, että ainoa kidekoneella
vastaanotettavissa oleva asema Suomessa on Helsinki, jonka lähetin
sijaitsee Santahaminassa.
Jos etäisyys on useampia kymmeniä kilometrejä suurempi tästä
lähettimestä, ei kannata ihmeitä odotella ainakaan kidekoneella, ellei
ole monikymmenmetrisiä antenneja pitkin pihaa.
Paul
Nyyssit
sen tekemistä lyhytaaltoalueelle.
Virityspiirissä kannattaa käyttää esin kolmea kelaa ja
kolmikkokondensaattoria, jotta saataisiin aikaan riittävä selektiivisyys.
Mukavannäköisiä kolmikoita on silloin tällöin huutonetissä.
Toki sellaisen saa myös irroitetuksi jostain vanhasta radiostakin.
Asemia saa lyhytaaltokiturilla kuulumaan ainakin kymmenkunta pelkastään
kuulokkeilla ja herkillä korvilla.
Lyhytalloilla keloissa ei kannata leikkiä minkään liz-lankojen kanssa
vaan kiertää emaloitua cu-lankaa rautajauhosydämiselle lokerorungolle.
Juttu on paljon opettavaisempi kuin Hesan 558 khz saaminen kuuluviin.
Postipoika
Rami
> että et ole niitä kokeneimpia rf-guruja, siksi lähestyin asiaa siltä
> kannalta että litzin saatavuuteen ei kannata harrastusta lopettaa.
> Kidekoneet siis toimivat ilman litziäkin, eroa käytännössä en osaa sanoa
> muuten kuin hamassa nuoruudessa tuli hommattua joku litzillä käämitty
> keskiaaltokela UVK-jotain, ja sitten kokeiltua itse käämityllä vastaavalla
> kelalla, korvakuulolla ei mitään eroa.
Rgr, Reijo!
Täytynee huomioida sellainenkin seikka, että ensimmäisissä kidekoneissani
käytin Omegan 2000-ohmisia kuulokkeita. Niiden herkkyys oli varsin olematon
verrattuna hiukan myöhemmin yleistyneisiin kidekuulokkeisiin. Ensimmäisessä
kidekoneessani oli ilmaisimena vielä tuollainen lasiputkeen sijoitettu kivi,
jota ronkittiin langanpätkällä. Kaverini asui Helsingissä
Säästöpankinrannassa, siitä ei ollut pitkä matka sokeritehtaan piippuun
Töölönlahden rannalle. Siellä sijaitsi siihen aikaan toinen Helsingin
keskiaaltolähettimistä, en enää muista kumpi. Kävipä kerran jopa niin, että
seinänaapuri valitti metelistä kun kaveri kuunteli illalla kidekonettaan 200
ohmin kaiuttimella!
Viimeisessä luxusmallin kidekoneessani oli useampia bandeja ja lyhyillä
aalloilla kaksi virityspiiriä. Sieltäkin tuli mukavasti laivaradiopuheluita
ja YLE:n ulkomaanpalvelun lähetyksiä sopivalla kelillä. Lahden
pitkäaaltoasema kuului lähes joka ilta ongelmitta vesiränniantennilla.
ULA-alue sen sijaan ei koskaan workkinut tyydyttävästi, sitä varten olisi
täytynyt rakentaa kunnollinen suuntaava ulkoantenni. Sitten lakkasikin tuo
kidekonekiinnostus kun sain säästetyksi rahaa parin transistorin ostoa
varten.
Rami
Mika
viestissä:ByiIh.287$As4...@read3.inet.fi...
> Pyydän anteeksi, oikaisin vastauksessani aika paljon, ja koska mainitsit
> että et ole niitä kokeneimpia rf-guruja, siksi lähestyin asiaa siltä
> kannalta että litzin saatavuuteen ei kannata harrastusta lopettaa.
Ei tarvitse pyytää anteeksi, ei ainakaan minulta :-) Hyviä neuvoja ja
näkemyksiä täältä on tullut ja ajatukset ovat selkeytyneet. Minä en ainakaan
itse voi kehua juuri mitään radiotekniikasta tietäväni. Siksi olenkin täälä
kyselemassä.
Koska kovin vähän ymmärrän rf-tekniikkaa niin siksi yritän kopioida
löytämiäni ohjeita mahdollisimman tarkkaan. Kun seuraa ohjeita pilkulleen,
niin silloin on varmaan maallikonkin mahdollista onnistua.
Ongelma on siinä, että kidekone ohjeita kyllä löytyy useampikin netistä ja
hienoja kuvia, mutta missään ei oikein selitetä tarkemmin millaista Litziä
kojeen tekijä itse on oikeasti käyttänyt. Sen mitä olen penkonut nettiä,
niin Litsiäkin löytyy niin miljoonaa eri kokoa ja rakennetta. Samassa
paksuusluokassa on yleensä pari kolmekin eri lankamäärää.
Eiköhän sitä Litziä nyt löydy, kun on löytynyt muitakin komponentteja. Ei se
tosin enää tänä päivänä ole niinkään helppoa, mutta sinnikkäällä etsimisellä
on löytynyt helmiäkin :-) Tuo etsiminen ja löytäminen on osa harrastussta ja
ainakin minulla ei ole suorituspaineita. Jos jonkin osan etsiminen vie
viikon tai kuukauden, niin ei se mitään haittaa. Ei minulla pidä olla
valmista radioita huomenna.
> Kidekoneet siis toimivat ilman litziäkin, eroa käytännössä en osaa sanoa
> muuten kuin hamassa nuoruudessa tuli hommattua joku litzillä käämitty
> keskiaaltokela UVK-jotain, ja sitten kokeiltua itse käämityllä vastaavalla
> kelalla, korvakuulolla ei mitään eroa.
Hyvä tietää. Täytyy laajentaa kokeiluja niin, että tekee yhden kelan
langasta ja toisen Litzistä. Niitähän voi sitten vertailla keskenään.
> Sen uskon ilman sen suurempia vakuutteluja, että asiallisesti käämitty,
> mitä nämä nyt ovat, spider-web ja basket-weave -kelat ovat Q-arvoltaan
> aivan jotain muuta kuin tavallinen lieriökela käämilangasta.
Jos ymmärsin oikein nuo kelojen rakenteet niin ne näyttävät todella
hienoilta ainakin kuvissa. Periaatteessa (ja vain periaatteessa) tuntuvat
kuitenkin suhteellisen yksinkertaisilta tehdä? Siis teko-ohjeissa on
näytetty tuollaisia erilaisia käämintätukia joiden päälle niitä kelataan.
Periaatteessa näppärä kätinen henkilö ne tekee tarkan ohjeen mukaan vaikka
ei mitään syvällisempää ymmärtäisikään...
Esim:
http://www.crystalradio.net/spiderweb/index.shtml
> Kyse on vaan siitä että homma pitää tehdä varmasti oikein, yksi toisesta
> päästään tinaamaton karva ilmeisesti huonontaa kelaa melkoisesti.
> Säikeestä tuleekin pelkkä kapasitanssilisä kelan rinnalle.
Kyllä se Litz kovati polttelee sen hienon "retro" henkisen ulkonäön takia...
Jos ei siitä onnistu niin täytyy tehdä sillä kilpailevia versioita
käämilangasta.
> Ei niin. Nyt kannattaa ostaa Huuto.netistä muutama putkiradio ihan vaan
> komponenttivarastoksi, niistä saa keloja, vt-muuntajia jne mitä mistään
> muualta ei enää ikinä pysty hankkimaan. Hyvää jatkoa kokeiluillesi!
On se jännää kun 20...30 vuotta sitten oli komponenttiliike lähes joka
korttelin kulmassa. Muistan ennen Helsingin Annankadulla olleen 5...6
komponenttiliikettä perä jälkeen. Kaikki pullollaan erilaisia osasia. Tänä
päivänä ei juuri mitään :-(
Osia on tullut hankittua ja keräiltyä jo useampi vuosi. Määrä on vaatimaton
ja löytöhetket sattuneet harvakseltaan. Nyt pikku hiljaa alkaa löytymään
lähes kaikki tarvittavat osat. Tuo etsiminenkin voi olla jo harrastusta.
Kidekone on siitä hieno juttu (ainakin minun mielestäni), että kun kone on
saatu viritettyä huippuunsa, niin sitten voi ruveta tekemään toinen toistaan
hienompia koteloita niille :-)
Netistä löytyy hienoja sivuja!
http://www.schmarder.com/radios/crystal/index.htm
Mika
Mika
viestissä:oni4v29cr9h0buq1c...@4ax.com...
> Jotta elektroniikaharrastus ei loppuisi heti alkuunsa huonojen
> kokemusten takia, muistetakoon, että ainoa kidekoneella
> vastaanotettavissa oleva asema Suomessa on Helsinki, jonka lähetin
> sijaitsee Santahaminassa.
Kuvittelin tilanteen joltesakin tällaiseksi. En ole pettynyt vaikka vain
yksi asema kuuluisi. Se on yksi enmmän kun ei yhtään :-)
Ei tässä se asemien kuuluminen (tai määrä) ole harrastuksen tyydytys vain
tekemisen ilo. Kun taito kasvaa kokemusten myötä niin jotain voi oppiakkin.
> Jos etäisyys on useampia kymmeniä kilometrejä suurempi tästä
> lähettimestä, ei kannata ihmeitä odotella ainakaan kidekoneella, ellei
> ole monikymmenmetrisiä antenneja pitkin pihaa.
Antenni onkin sitten toinen juttu kun ollaan saatu ensin kidekone kasaan...
sitten alkaa antennin opiskelu :-)
Mika
Mika
viestissä:45f33552$0$24608$39db...@news.song.fi...
> Virityspiirissä kannattaa käyttää esin kolmea kelaa ja
> kolmikkokondensaattoria, jotta saataisiin aikaan riittävä selektiivisyys.
Löytyisikö tuollaiseen kytkentään ohjetta tai itse kytkentää mistä päin?
> Mukavannäköisiä kolmikoita on silloin tällöin huutonetissä.
> Toki sellaisen saa myös irroitetuksi jostain vanhasta radiostakin.
Jokunen säätökondensaattori kyllä löytyy.
> Lyhytalloilla keloissa ei kannata leikkiä minkään liz-lankojen kanssa vaan
> kiertää emaloitua cu-lankaa rautajauhosydämiselle lokerorungolle.
Löytyykö tuollaisia mistään kaupoista? Käsittääkseni rautajauhosydän on
vasta viime vuosikymmenten keksintö. Ennen vanhaan ne olivat käsittääkseni
ferriittisydämiä?
Mika
Nyyssit
> Nyyssit" <pikkupoika....@hotmail.com> kirjoitti
> viestissä:45f33552$0$24608$39db...@news.song.fi...
>> Virityspiirissä kannattaa käyttää esin kolmea kelaa ja
>> kolmikkokondensaattoria, jotta saataisiin aikaan riittävä selektiivisyys.
>
> Löytyisikö tuollaiseen kytkentään ohjetta tai itse kytkentää mistä päin?
Pentuna tein yksinkertaisen la-kiturin Osmo A. Wiion kirjan "Taskuradiot
ja transistorit" ohjeen mukaan.
Siinä oli muistaakseni vain yksi virityspiiri.
Silloin kelan ei tarvitse olla säädettävä, eikä tarvita monikko
kondensaattoria.
>
>> Mukavannäköisiä kolmikoita on silloin tällöin huutonetissä.
>> Toki sellaisen saa myös irroitetuksi jostain vanhasta radiostakin.
>
> Jokunen säätökondensaattori kyllä löytyy.
>
>> Lyhytalloilla keloissa ei kannata leikkiä minkään liz-lankojen kanssa vaan
>> kiertää emaloitua cu-lankaa rautajauhosydämiselle lokerorungolle.
>
> Löytyykö tuollaisia mistään kaupoista? Käsittääkseni rautajauhosydän on
> vasta viime vuosikymmenten keksintö. Ennen vanhaan ne olivat käsittääkseni
> ferriittisydämiä?
Nimenomaan ennen ne olivat rautajauhosydämiä. Niitä kutsuttiin myös
rautapulverisydämiksi.
Ne soveltuvat hyvin HF-alueen virityspiireihin
Kysele lokerorunkoja vaikka Bebekiltä
Keraamisrakenteiset ferriittitangot ja -materiaalit tulivat sodan
jälkeen yleiseen käyttöön.
Ferriitit soveltuvat mainiosti HF-alueen pitkäaaltoisemman pään
virityspiireihin ja erittäin laajalla alueella muuntaja- ja
kuristinkäyttöön.
> Mika
>
>
Postipoika
Nyyssit
>> Pyydän anteeksi, oikaisin vastauksessani aika paljon, ja koska mainitsit
>> että et ole niitä kokeneimpia rf-guruja, siksi lähestyin asiaa siltä
>> kannalta että litzin saatavuuteen ei kannata harrastusta lopettaa.
>> Kidekoneet siis toimivat ilman litziäkin, eroa käytännössä en osaa sanoa
>> muuten kuin hamassa nuoruudessa tuli hommattua joku litzillä käämitty
>> keskiaaltokela UVK-jotain, ja sitten kokeiltua itse käämityllä vastaavalla
>> kelalla, korvakuulolla ei mitään eroa.
>
> Rgr, Reijo!
>
> Täytynee huomioida sellainenkin seikka, että ensimmäisissä kidekoneissani
> käytin Omegan 2000-ohmisia kuulokkeita. Niiden herkkyys oli varsin olematon
> verrattuna hiukan myöhemmin yleistyneisiin kidekuulokkeisiin. Ensimmäisessä
> kidekoneessani oli ilmaisimena vielä tuollainen lasiputkeen sijoitettu kivi,
> jota ronkittiin langanpätkällä. Kaverini asui Helsingissä
> Säästöpankinrannassa, siitä ei ollut pitkä matka sokeritehtaan piippuun
> Töölönlahden rannalle. Siellä sijaitsi siihen aikaan toinen Helsingin
> keskiaaltolähettimistä, en enää muista kumpi.
Muistaakseni yksi kolmesta eli Helsinki 2
Se taisi sijaita keskipitkäalueen yläpäässä
Eikös Helsinki 1 ollut Hagalundissa ennen aseman viimeistä siirtoa
Santahaminaan.
Sundströmin aikana ykkönen lähetti inhottavasti kaikki ruåtsinkieliset
ohjelmat ja lähetystehoa kyllä riitti.
Eikös Helsinki 3 ollut pasilassa
Se taisi sijaita keskipitkäalueen keskivaiheilla ja oli kovin
heikkotehoinen.
Postipoika