20 m Dipoli vireeseen
Jukka
Dipolin haaran pituus on nyt 5 m. ja vireessä bandin alapäässä, tai
ainakin SWR:t ovat pienet. Bandin ylpäässä SWR:t nousevat.
Pitäisikö dipolin olla pitempi vai lyhyempi, jotta se olis vireessä
bandin keskialueella about: 14.200Mhz?
Jukka
Kimmo Yliskoski
Mitenkä mielestäsi on. Piteneekö vai lyheneekö aallon pituus taajuuden
noustessa?
Tuolta voi opiskella lisää jos on T1 vielä suorittamatta.
http://www.k-yli15.net/t16.html
Kimmo
Jukka
> Mitenkä mielestäsi on. Piteneekö vai lyheneekö aallon pituus taajuuden
> noustessa?
>
> Tuolta voi opiskella lisää jos on T1 vielä suorittamatta.
> http://www.k-yli15.net/t16.html
>
> Kimmo
2.3 Dipoli
Dipolin lankojen pituus metreinä saadaan kaavasta
Kaavassa lasketaan siis aallonpituuden neljäsosasta 95%
(pääkapasitanssin vuoksi ;). Jos laskemme dipolin haaran pituuden 3,680
MHz:n taajuudelle, saamme 0.95* 300/3,680/4 m = 19,4 m.
Tuolla kaavalla laskin Dipolin pituutta.
Laskennallisestit dipolini pitäisi olla nyt vireessä taajuudella
14,25 Mhz.
Sitä oikeastaan ihmettelin, että eikö tuo laskenta pidäkkään paikkaansa,
vai vaikuttaako paikka näin paljon.
Yläraja alaraja keskitaajuus Dipolin haaran pituus
50 52 51 1,40
14 14,35 14,175 5,03
14,15 14,35 14,25 5,00
14,2 14,35 14,275 4,99
jukka
Jukka
Tero Halonen
"Jukka" <riepu.roope@suomi24POISTÄ.fi> wrote in message
news:dsxAi.59$mg7...@read3.inet.fi...
> Moikka.
>
> Dipolin haaran pituus on nyt 5 m. ja vireessä bandin alapäässä, tai
> ainakin SWR:t ovat pienet. Bandin ylpäässä SWR:t nousevat.
Terve!
Kuinka paljon ne nyt sitten nousevat ja onko sillä merkitystä?
Balun?
Manttelivirtojen katkaisu kuristimella?
- (esim. muutama kierros koaksiaalia syöttöpisteessä)
Oikea syöttöjohdon impedanssi?
Tuon voi saada kyllä vireeseen langan päitä lyhentämällä
muuta tosiasiassa _antenni_ voi lopulta olla ulkona bandilta ... :-o
Tero
postipoika
Mikäli et välitä syöttöjohdon sovituksesta ja antennin resonanssista
oikeaoppisesti, niin sinun täytyy lyhentää viiksiä.
Aallonpituus siinä näennäisessä ilmoittamassasi SWR minimikohdassa on
14.49m ja neljännesaalto on 5.38m
Aallonpituus siinä 14.2MHz kohdassa on 21.12m ja neljännesaalto on 5.28m
Älä tarpeettomasti lyhentele niitä viiksiä sivuleikkureilla vaan käännä
molemmista viiksistä 10cm takaisinpäin ja surraa ne viiksen ympärille.
Älä välitä siitä, että viikset ovat eri pituiset kuin aallonpituuden
laskennalliset neljännekset. Siihen on monia syitä, kuten
nopeuskertoimet, ympäristötekijät ja tämä kerettiläinen tapa virittää
viiksien pituus SWR minimiin.
Tämä kerettiläinen tapa toimii kylläkin hyvin. Se on kirkko keskellä
kylää periaate.
Pieni SWR ero ei kyllä tuo havaittavia desibelejä, mutta kokeilut
kuuluvat tähän harrastukseen.
postipoika
postipoika
Mikäli et välitä syöttöjohdon sovituksesta ja antennin resonanssista
oikeaoppisesti, niin sinä voit lyhentää viiksiä saadaksesi haluamasi
tuloksen.
Aallonpituus siinä näennäisessä ilmoittamassasi SWR minimikohdassa on
21.43m ja neljännesaalto on 5.36m
Aallonpituus siinä haluamassasi 14.2MHz kohdassa on
21.13m ja neljännesaalto on 5.28m
Älä tarpeettomasti lyhentele niitä viiksiä sivuleikkureilla vaan käännä
molemmista viiksistä 8cm takaisinpäin ja surraa ne viiksen ympärille.
Älä välitä siitä, että viikset ovat eri pituiset kuin aallonpituuden
laskennalliset neljännekset. Siihen on monia syitä, kuten
nopeuskertoimet, ympäristötekijät ja tämä kerettiläinen tapa virittää
viiksien pituus SWR minimiin.
Tämä kerettiläinen tapa toimii kuten se tunnettu junan vessa.
mika
viestissä:46d3455d$0$3210$39db...@news.song.fi...
> Älä tarpeettomasti lyhentele niitä viiksiä sivuleikkureilla vaan käännä
> molemmista viiksistä 8cm takaisinpäin ja surraa ne viiksen ympärille.
Tämäkö poistaa osan elemntin sähköisestä pituudesta? Siis tuon kaikki 8 cm
vai vain osan siitä?
Onko tuolla langan päälle "surraamisella" joitain vaatimuksia (kuinka
tiuhaan)?
Eli jos antennin saa (hyvään) vireeseen näin antennia päästä taittamalla,
niin (hyvä) viritys säilyy antenni mekaanisesti katkaisemalla ko.
taitoskohdasta?
mika
postipoika
> "postipoika" <pikkupoika....@hotmail.com> kirjoitti
> viestissä:46d3455d$0$3210$39db...@news.song.fi...
>> Älä tarpeettomasti lyhentele niitä viiksiä sivuleikkureilla vaan käännä
>> molemmista viiksistä 8cm takaisinpäin ja surraa ne viiksen ympärille.
>
> Tämäkö poistaa osan elemntin sähköisestä pituudesta? Siis tuon kaikki 8 cm
> vai vain osan siitä?
Molemmat varttiaallon pituiset viikset lyhenevät sähköisesti halutun
verran. Ei siinä sen kummempaa ole.
Lanka käyttäytyy suurtaajuudella erilailla kuin tasavirralla tai
matalalla vaihtovirralla.
> Onko tuolla langan päälle "surraamisella" joitain vaatimuksia (kuinka
> tiuhaan)?
>
Ei ole vaatimuksia. Kunhan surraa niin, että näyttää hyvältä.
Surraa niin, että pystyt purkamaan sen myöhemmin halutessasi.
> Eli jos antennin saa (hyvään) vireeseen näin antennia päästä taittamalla,
> niin (hyvä) viritys säilyy antenni mekaanisesti katkaisemalla ko.
> taitoskohdasta?
>
>
Mitäs niitä päitä turhaan katkomaan! Ovatpahan tallella, jos tulee
katumapäälle ja haluaakin pidentää pyydyksen vireeseen takaisin sille
entiselle taajuuskaistalle.
postipoika
mika
>
>
mika
viestissä:46d400b7$0$27846$39db...@news.song.fi...
> Ei ole vaatimuksia. Kunhan surraa niin, että näyttää hyvältä.
> Surraa niin, että pystyt purkamaan sen myöhemmin halutessasi.
Miten tuo lanka käyttäytyy jos sen vetäisi narulla syöttöpisteeseen ja
antennin päädyssä vain pylpyrä jonka kautta antennilanka kulkee? Eli siis
haussa olisi antenni jota voisi vähän kuin "lennossa" pidentää tai lyhentää.
Pitääkö lankojen olla surrattu päällekkäin vai riittääkö se että
takaisinpäin käännetty "lyhennyslanka" kulkee kohtuullisen lähellä
säteilevää osaa (n. 2...4 cm)?
mika
gaagamel
"mika" <va...@osoite.com> wrote in message
news:FyTAi.214442$wN3.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
Tuolla tavalla tehtynä hyötysuhde tulee olemaan kohtuu huono, koska
antennissa kulkee erisuuntaisia virtoja vierekkäin jotka kumoavat toisiaan.
-vk-
Jukka
>
> Tuolla tavalla tehtynä hyötysuhde tulee olemaan kohtuu huono, koska
> antennissa kulkee erisuuntaisia virtoja vierekkäin jotka kumoavat toisiaan.
>
> -vk-
>
Itse katkaisin nyt niistä viiksien päistä palat pois ja niisä on pienet
taitokset takaisinpäin, jotta sain ne eristepalaan kiinni.
Vieläkin voisi pienen palan katkaista, mutta nyt ainakin SWR:t näyttävät
paremmilta koko taajuusalueella. 14.000 - 14,350 Mhz.
Jukka
gaagamel
"Jukka" <riepu.roope@suomi24POISTÄ.fi> wrote in message
JEp. Tarkoitin tuota tapaa missä antennilangan väliin jää rako. Mikäli
taitoksen laittaa kiinni galvaanisesi antennilankaan niin silloin se on kuin
"yhtä puuta"
-vk-
gaagamel
"gaagamel" <hj...@gbgvh.po> wrote in message
news:yH7Bi.214832$JI2.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
Lisättäköön vielä että jos taitos on vain lyhyen matkaa vierekkäin ei
vaikutus ole merkittävä. Mikäli taitos on pitkä esim puolet koko langan
pituudesta(ja irti antennista) on taitos merkittävästi hyötysuhdetta
huonontava seikka.
-vk-
mika
viestissä:Ck8Bi.214850$r63....@reader1.news.saunalahti.fi...
> "gaagamel" <hj...@gbgvh.po> wrote in message
>>>> antennissa kulkee erisuuntaisia virtoja vierekkäin jotka kumoavat
>>>> toisiaan.
Hyötysuhde heikkenee tarkoittaako tämä automaattisesti että SWR-suhde myös
huononee samassa suhteessa?
>> Tarkoitin tuota tapaa missä antennilangan väliin jää rako. Mikäli
>> taitoksen laittaa kiinni galvaanisesi antennilankaan niin silloin se on
>> kuin "yhtä puuta"
Minkä kokoinen rako alkaa vaikuttamaan?
Yhteen surrauksen vielä ymmärrän, mutta millainen ero olisi esimerkiksi
1...2 mm raolla verrattuna 20...40 mm rakoon?
> Lisättäköön vielä että jos taitos on vain lyhyen matkaa vierekkäin ei
> vaikutus ole merkittävä. Mikäli taitos on pitkä esim puolet koko langan
> pituudesta(ja irti antennista) on taitos merkittävästi hyötysuhdetta
> huonontava seikka.
Kyse olisi varmaan 5...10 metrin langassa alle 1 m lyhennyksestä... ei liene
vaikutusta?
mika
gaagamel
Vaikea kokeilematta sanoa tarkkoja millimetrimääriä koska vaikuttaa ja
itelläni ei ole kokemusta juuri tämän alueen antennista, mutta jos on
tilanne että virrat kumoaa toisiaan niin silloin teho muuttuu lämmöksi
antennissa tai sen viereessä eikä säteile antennista ulos.SWR voi olla ihan
kohdillaan mutta antenni huono. vrt. esim 50 ohm keinokuorma jossa energia
palaa kokonaan lämmöksi.
Sopivasti taitettu , sopivalla etäisyydellä oleva taitos toimii
vrt esim taittodipoli, (folded dipole) mutta vierekkäin pienellä
etäisyydellä olevat taitokset ei ole hyviä jos ne on pitkiä . Rajaa on
vaikea kokeilematta tai simuloimatta sanoa mutta jos jotain pitäis arvata
niin arvaisin että 5 % tai alle langan mitasta vois taittaa lähelle
viereen.Mutta jos siis sen taitetun pään kiinnittää antenniin niin tilanne
on toinen ja siis parempi.Itelläni on tuossa katolla invertted -v dipoli
joka on tehty vaijerista ja vaijerilenksulla kytketty päässä silmukaksi
josta lähtee sitten kiinnitysnaru.
-vk-
Aki Airaksinen
> Hyötysuhde heikkenee tarkoittaako tämä automaattisesti että SWR-suhde myös
> huononee samassa suhteessa?
Jos (normaali) antenni on kovin laajakaistainen, voidaan epäillä
hyötysuhteen olevan huono.
--
Aki
- Legendathan saadaan aikaan kun joukko asiasta mitään tietämättömiä
kokoontuu yhteen ounastelemaan mitä merkillisempiä asioita. Näin ovat
saaneet alkunsa tarinat mm. vampyyreista, ihmissusista ja Sitikoista.
-Mikado, sfnet.harrastus.autot
postipoika
> mika wrote:
>> Hyötysuhde heikkenee tarkoittaako tämä automaattisesti että SWR-suhde
>> myös huononee samassa suhteessa?
> Mietipä keinokuormaa? SWR on 1:1, mutta kovin vähän ulospäin säteilee..
> Jos (normaali) antenni on kovin laajakaistainen, voidaan epäillä
> hyötysuhteen olevan huono.
>
Se on syöttöpisteen impedanssin suhde siirtolinjan impedanssiin
tai päinvastoin.( kuitenkin aina ykköstä suurempi)
Erikoistapauksena ovat syöttöjohdon pituudet, jotka ovat sähköisesti
varttiaallon kerrannaisia.
Vapaassa tilassa olevan puoliaaltodipolin impedanssi on suuruusluokkaa
75 ohmia. Mikäli sitä syötetään 50 ohmin koksilla on SWR 75 / 50 = 1.5.
Mikäli tuo 50 ohmin koksi on sähköisesti vaikkapa puolenaallon pituinen,
niin se siirtää sen puolenaallon dipolin 75 ohmin impedanssin lähettimen
ulostulopiiriin. (Lähettimen ulostulon täytyy siis taipua tuolle 75
ohmille jollain keinolla. Piisuotimella se oli putkipääteasteissa helppo
nakki)
Käytössä olevilla SWR-mittareilla mitataan vektoreita jotka saadaan
eteenpäin menevästä tehosta ja heijastuneesta tehosta.
Mittari korreloi mainiosti tuon SWR määrittelyn kanssa
Kun mittarin täysi eteenpäin lukema on 1 ja heijastunut lukema on refl
niin SWR = 1+refl / 1-refl
Esim. refl näyttää mittarin lukemaa 0.5 niin SWR = 1+0.5 / 1-0.5= 3
Tässä piilee käytännön harha, joka ei kuitenkaan ole kovin vakava, kun
harrastus on kyseessä.
Antennin viiksien pituutta säätämällä saadaan "keinotekoisesti" SWR
mittarin lukema näyttämään hyvältä. Kuitenkaan syöttöelementti ei ole
silloin enää resonanssissa halutulla taajuudella.
Resonanssissahan puoliaaltodipolin impedanssi olisi se 75 ohmia.
Antennin laajakaistaisuuteen vaikuttaa mm. elementin D.
Laajakaistaisia ovat esim rysä tai discone. Ovat erittäin hyviä.
Log periodinen on erittäin laajakaistainen antenni ja on hyvä esim
puoliaaltodipoliin verrattuna.
80 mobilepiiska on erittäin kapeakaistainen, mutta huono
kokonaistulokseltaan.
postipoika