LA-antennin kuuluvuuksista
tony_...@hotmail.com
tarkoitettua LA-antennia. Siis aivan samanlaista kuin käytetään
ajoneuvokäytössä. En ole parempaankaan ratkaisuun päätynyt kuin
hankkimaan esimerkin mukaista antennia käyttööni; (kts. linkit)
http://www.hamradio.fi/tuotteet/ministar.htm
http://www.hamradio.fi/tuotteet/autoant.htm
Siis tämäntyylistä antennia tulisin käyttämään
kerrostaloasunnossa, mahdollisesti ikkunalaudalla. Asiasta mitään
tietämättömänä kysyisin onko hommassa noin yleensäkään mitään
järkeä? Onko olemassa parempaa vaihtoehtoa? Tietty kunnolliset
tukiasemakäyttöön tarkoitetut antennit pystyvät toimimaan
laajemmalla käyttösäteellä vastaanotettavan matkan suhteen.
Tarkoituksena on siis päästä helpolla (tämänkin suhteen) ja
käyttää LA-radiota tuollaisen "piiskan" kautta.
(Joku voi luokitella myös LA-radiot kuuluvaksi
radioamatööriaiheiseen keskusteluun. =D )
Tauno Voipio
Jotta tuo toimisi, se tarvitsisi auton katon kokoisen
metallipohjan, johon se asennetaan - eikä noin alamittainen
(aallonpituuteen, n. 11 m, nähden) antenni silloinkaan
vedä samalla lailla kuin hyvin maadoitettu neljännesaallon piiska
tai dipoli.
Maatason tulisi olla metrejä - henkilöauton 4-5 m on jo hieman
pieni, mutta toimii joten kuten.
--
Tane, OH2UG
tauno voipio (at) iki fi
tony_...@hotmail.com
Hieman lisäystä.
"GP-27B
LA/PR-27
PARVEKEANTENNI 2,2 m.
Maataso 69 cm. UHF-liitin
49,00 €"
Tätä olin jo aiemmin katsellut, harmi vain ettei tuota
parvekettakaan. =D Onko tämän antennin kanssa kukaan ehtinyt
leikkiä? Kuuluvuus tietysti riippuu monista seikoista, mutta kaikki
kokemukset antennista ovat tervetulleita. Tuo maadoitus on jäänyt
hieman epäselväksi..? Kaikki antennithan tiettävästi pitää
maadoittaa(?) Täytyy varmaan jatkaa vielä omatoimista opiskelua
näiden antennien kanssa. Tuntuu vaan, että tässä ihan pöllöjä
kyselen ja kirjoittelen.
Timo Heikkinen
> > "GP-27B
> LA/PR-27
> PARVEKEANTENNI 2,2 m.
> Maataso 69 cm. UHF-liitin
Tämä vaikuttaisi edellisiin nähden paremmalta. Maataso on aika lyhyt,
mutta ilmeisesti kelalla sähköisesti pidennetty. Sovitus onnistunee
paremmin kuin aiemmin mainitsemasi autopiiskojen kanssa.
> Tätä olin jo aiemmin katsellut, harmi vain ettei tuota
> parvekettakaan. =D
Jos asennat GP-27B:n ikkunalaudalle, kannattanee antenni kääntää
esimerkiksi 45 asteen kulmaan seinästä poispäin. Maataso kääntyy silloin
aikalailla seinän pintaan kiinni, mutta se on pienempi paha kuin
pääsäteilijän seinässä kiinni olo. 45 asteen kulma ei vielä vaikuta
polarisaatioon niin paljon, että kuuluvuus merkittävästi sen takia
huononisi.
> kokemukset antennista ovat tervetulleita.
Itsellä ei ole kokemusta moisesta antennista :(
> Tuo maadoitus on jäänyt hieman epäselväksi..? Kaikki antennithan
> tiettävästi pitää maadoittaa(?)
Sähköturvallisuusmääräysten mukaan ympäröivistä rakenteista tarpeeksi
ulkonevat antennit tulee suojata ukkosen aiheuttamia ylijännitteitä
vastaan maadoituksella. Tauno viittaa postauksessaan kuitenkin
_antennin_toiminnan_ takia tarpeelliseen maatasoon, mikä ei ole sama asia.
Perinteiset antennit (esim. katolle asennettavat televisioantennit tai
tämä tutkailemasi piiskakin) perustuvat aina dipoliin. Antennissa on
silloin kaksi säteilevää puoliskoa, joiden yhteenlaskettu pituus on
"helpoimmassa tapauksessa" puoli aallonpituutta (LA-alueella n. 5,5 m).
Antennia voidaan tästä lyhentää, mutta silloin antennin sähköiset
ominaisuudet muuttuvat, ja nämä muutokset tulee kumota tavalla tai
toisella - esimerkiksi pidennyskeloilla tai kondensaattoreilla.
Perusperiaate kuitenkin on, että vaikka antenni saadaan näin "kuriin",
on sen säteilytehokkuus aina pienempi, kuin täysimittaisen puoliaaltodipoli.
Piiska-antenneissa dipolin toinen puolikas korvataan joko "maatasolla"
(esim. auton katto, talon peltikatto) tai sitten toinen puolikas
yksinkertaisesti lyhennetään pidennyskelan avulla. Tällöin antennin
säteilytehokkuus huononee enemmän tai vähemmän, koska antennin
kokonaispituus pienenee dipolin toisen puolikkaan lyhetessä.
GP-27B-antennin 2,2 m piiskapituus on aika lähellä puoliaaltodipolin
toisen puolikkaan pituutta, joten sen puolesta säteilyteho on ihan ok.
Toinen dipolin puolikas on korvattu 69 cm pitkällä, noin 45 asteen
kulmaan käännetyllä "maatasolla", joten säteilyteho huononee
puoliaaltodipoliin verrattuna aika paljon. Paljonko on "aika paljon" ja
haittaako se, selviää vain kokeilemalla.
Jos itse asuisin kerrostaloasunnossa, joka olisi tarpeeksi korkealla (3.
kerros ja ylöspäin) ja tarpeeksi kaukana muista radionäkyvyyttä
rajoittavista taloista (> 50 m), niin luulen, että moisella
installaatiolla saisin pahimman radiokutkan rapsuteltua siedettäväksi.
Samalla pitäisi kuitenkin tarkistaa, ettei naapurit saa lähetteistäni
ihottumaa televisioiden, radioiden ja tietsikoiden alettua laulamaan
äänelläni turhan usein.
- Timo oh8gnl
> Täytyy varmaan jatkaa vielä omatoimista opiskelua
> näiden antennien kanssa. Tuntuu vaan, että tässä ihan pöllöjä
> kyselen ja kirjoittelen.
Ei taida näistä asioista olla vielä suomenkielistä FAQ-sivustoa?
Skannerilehden Saunasta kaivelemalla voisi jotain löytyä:
<URL="http://www.skannerilehti.net/cgi-bin/cgiwrap/skalehti/sauna/YaBB.pl?board=latek">
- Timo oh8gnl
Matti Kaki
>
>
>Kerrostalokäyttöön olen ajatellut tuollaista ajoneuvoihin
>tarkoitettua LA-antennia. Siis aivan samanlaista kuin käytetään
>ajoneuvokäytössä. En ole parempaankaan ratkaisuun päätynyt kuin
>hankkimaan esimerkin mukaista antennia käyttööni; (kts. linkit)
>
>http://www.hamradio.fi/tuotteet/ministar.htm
>
>http://www.hamradio.fi/tuotteet/autoant.htm
>
>Siis tämäntyylistä antennia tulisin käyttämään
>kerrostaloasunnossa, mahdollisesti ikkunalaudalla.
Kovin hyvää tulosta et saa koska antennit ovat todella lyhyitä
eikä ikkunalauta millään riitä niiden maatasoksi. Jollet saa
antenni (pelti)katolle tai radiaaleilla varustetuksi niin ei
kannata edes kokeilla.
Aiotko vain kuunnella vai myös workkia?
Yksi mahdollisuus on tehdä lanka-antenni jonka sovittaa sitten
lähettimeen. Jos ainoastaan kuuntelet niin sovitus ei niin tärkeä
edes ole. dipoli on helppo rakentaa jos saat päät jonnekin sopivasti
kiinni. Dipolin kokonaispituus olisi luokkaa 5,2 metriä. Viritys
seisovanaallon mittarilla.
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Antti Ylikoski
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:e1ig6o$ief$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> In article <1144784555.2...@t31g2000cwb.googlegroups.com>,
> tony_...@hotmail.com says...
>>
>>
>>Kerrostalokäyttöön olen ajatellut tuollaista ajoneuvoihin
>>tarkoitettua LA-antennia. Siis aivan samanlaista kuin käytetään
>>ajoneuvokäytössä. En ole parempaankaan ratkaisuun päätynyt kuin
>>hankkimaan esimerkin mukaista antennia käyttööni; (kts. linkit)
>
> Aiotko vain kuunnella vai myös workkia?
>
> Yksi mahdollisuus on tehdä lanka-antenni jonka sovittaa sitten
> lähettimeen. Jos ainoastaan kuuntelet niin sovitus ei niin tärkeä
> edes ole. dipoli on helppo rakentaa jos saat päät jonnekin sopivasti
> kiinni. Dipolin kokonaispituus olisi luokkaa 5,2 metriä. Viritys
> seisovanaallon mittarilla.
Millainen väline tämä seisovan aallon mittari on?
Entä ns. kohinasilta?
Entäs ns. antennianalysaattori?
Olen miettinyt ym. vempaimien hankkimista, niille kun olisi luultavimmatusti
mulla käyttöä... Mahtavatko olla kalliitakin?
73 DE OH2JJR Antti Ylikoski
tony_...@hotmail.com
lähettimeen. Jos ainoastaan kuuntelet niin sovitus ei niin tärkeä
edes ole. dipoli on helppo rakentaa jos saat päät jonnekin sopivasti
kiinni. Dipolin kokonaispituus olisi luokkaa 5,2 metriä. Viritys
Tosiaan aivan aluksi ajattelin tuota kuuntelua harrastaa.
Tarkoituksenani vain tällainen kokeilu, jotta kuuluuko sieltä
mitään. Alkuun pääsemiseksi itsellenin riittää vain tämä
kuuntelu, tästä saaduilla kokemuksilla on sitten taas helpompi
jatkaa, joten askel kerrallaan ja hittaasti tässä ollaan liikkeellä.
Siis workkiminen jää ainakin aluksi pois luvuista.
Olen saanut sen käsityksen, että lähettäminen vaatii laitteistolta,
tai pikemminkin antennilta hieman enemmän kuin pelkkä kuuntelu.
Tuossa yllä ehdotit lanka-antennin rakentamista. Hmm..Kuinka tarkkaa
tuo dipolin pituus on? Ehdotit 5.2m. Mitään mittareita en omista,
mutta mitenhän onnistuisi aivan korvakuulolta...Siis kokeilemalla.
Voipi olla parasta viedä laitteisto maalle, ja hankkia sinne kunnon
tukiasema-antenni. (Tällaistakin olen pohtinut) Hieman vaikealta
tuntuu...Pitäisi tosiaan olla enemmän tuota aikaa ja tilaa.
Nyt samaan syssyyn muistui TM:stä, (jostain 80-luvulta?) tavallisten
autoantennien testi. Kokeessa siirreltiin antennia eri paikkaan autoa,
ja suoritettiin mittauksia kuuluvuudesta. Antennin paikkaa vaihdeltiin
keskeltä kattoa, konepeltiin, ja ainakin peräkontin taakse. En muista
mikä mahtoi olla paras paikka antennille, mutta sen muistan, että
antennin maatasona tosiaan toimi auton runko. Sama periaate on siis
tietysti käytössä LA-taajuuksilla toimittaessa. Nyt vasta muistin.
Auton runkoa siis käytetään toisena "puoliaallonvastaanottajana".
Voisin kuvitella rakentavani johdonpätkästä sopivan "antennin"
tuohon värkkiin...Mitähän johtoa tulisi käyttää antennijohtona?
Sellaistakin huhua olen kuullut, jotta LA-radio voisi mennä rikki, jos
sitä käytetään ilman antennia...
Tauno Voipio
> Millainen väline tämä seisovan aallon mittari on?
Seisovan aallon mittari (SWR-silta) on laite, joka mittaa
erikseen siirtolinjassa kulkevan etenevän tehon ja takaisin
heijastuvan tehon.
Mittaus perustuu siihen, että siirtolinjassa kulkevan jännitteen
ja virran suhde on aina linjan ominaisimpedanssi.
Linjassa voi olla kaksi eri suuntiin kulkevaa aaltoa, joiden kummankin
jännitteen ja virran suhde on ominaisimpedanssin suuruinen: aallot
kulkevat linjassa eri suuntiin. Jos linja päätetään ominaisimpedanssista
poikkeavaan impedanssiin, päättämiskohdassa syntyy sellainen pari
etenevää ja heijastunutta aaltoa, että päätteessä näkyvien aaltojen
jännitteiden summan ja virtojen erotuksen summa on pääteimpedanssin
suuruinen.
Kuorma on siis sovitettu siirtolinjaan, kun heijastuva teho = 0.
SWR-silta on sovitettu tietylle siirtolinjan impedanssille
ja näyttää vain tällaiselle linjalle oikein.
> Entä ns. kohinasilta?
Kohinasillassa syötetään mitattavaa impedanssia (usein antenni+
siirtolinja) laajakaistaisella kohinalla. Sillan toisena haarana
on säädettävä impedanssi, jolla silta pyritään tasapainottamaan.
Ilmaisimena käytetään kiinnostavalle taajuudelle viritettyä
vastaanotinta, jossa kuuluva kohina minimoituu, kun silta on
tasapainossa, jolloin mitattava impedanssi luetaan tasapainotus-
impedanssin asteikoilta.
> Entäs ns. antennianalysaattori?
Taitaa olla toinen kauppanimi kohinasillalle. Joku paremmin
tietävä korjatkoon, jos olen väärässä.
Joe Kwai
sitä käytetään ilman antennia...
Älä nyt kaikkia huhuja usko, worki vaan huoletta ilman antennia tai mitään
kuormaa antennilinjassa. Saattaa tosin olla ettei paljon mitään kuulu mutta
tuo nyt on sivuseikka.
Matti Kaki
>
>"Yksi mahdollisuus on tehdä lanka-antenni jonka sovittaa sitten
> lähettimeen. Jos ainoastaan kuuntelet niin sovitus ei niin tärkeä
> edes ole. dipoli on helppo rakentaa jos saat päät jonnekin sopivasti
> kiinni. Dipolin kokonaispituus olisi luokkaa 5,2 metriä. Viritys
> seisovanaallon mittarilla. " - Matti Kaki
>
>Tosiaan aivan aluksi ajattelin tuota kuuntelua harrastaa.
>Tarkoituksenani vain tällainen kokeilu, jotta kuuluuko sieltä
>mitään. Alkuun pääsemiseksi itsellenin riittää vain tämä
>kuuntelu, tästä saaduilla kokemuksilla on sitten taas helpompi
>jatkaa, joten askel kerrallaan ja hittaasti tässä ollaan liikkeellä.
>Siis workkiminen jää ainakin aluksi pois luvuista.
Sitten vaan lanka ulos ikkunasta vaikka pienen kepin päästä pudottaen.
Kuuntelussa pituudella ei niin kovin suurta merkitystä ole joten aluksi
melkein mikä tahansa riittävän pitkä lanka käy. Sopivana voisi pitää
tuollaista kokoaaltoa eli noin 11 metriä. Ns. L-antenni eli Long-Wire
eli pitkälanka-antenni.
Jos tuntuu, että talon tai asunnon aiheuttamat häiriöt puskevat läpi
niin voi laittaa alastulojohdoksi koaksiaalikaapelin ja keskinapaan
kytkeä sitten sen langan. Samalla vaivalla voisi vetää manttelista
sen toisen viiksen eli vastapainon jolloin antennista tulee dipoli.
Lankojen ei välttämättä tarvitse olla samannsuuntaisiakaan vaan voi
tehdä jonkin verran pienehköjä mutkiakin. Tai vaikka V-muotoon.
>Olen saanut sen käsityksen, että lähettäminen vaatii laitteistolta,
>tai pikemminkin antennilta hieman enemmän kuin pelkkä kuuntelu.
Oikean käsityksen olet saanut. Lähetysantennin on oltava vireessä
koska muuten se lähete ei lähde antennista vaan jää kummittelemaan
syöttöjohtoon ja voi aiheuttaa voimakkaitakin TV- tai radiohäiriöitä.
>Tuossa yllä ehdotit lanka-antennin rakentamista. Hmm..Kuinka tarkkaa
>tuo dipolin pituus on? Ehdotit 5.2m. Mitään mittareita en omista,
>mutta mitenhän onnistuisi aivan korvakuulolta...Siis kokeilemalla.
Kuunteluss riittä tuo mittatarkkuus ihan hyvin.
>Voipi olla parasta viedä laitteisto maalle, ja hankkia sinne kunnon
>tukiasema-antenni. (Tällaistakin olen pohtinut) Hieman vaikealta
>tuntuu...Pitäisi tosiaan olla enemmän tuota aikaa ja tilaa.
Niitä vanhoja tukiasema-antenneja voi jostain saada halvallakin.
GP on erittäin helppo itsekin tehdä. Alumiiniputki vaan pystyyn
ja radiaalilangat (4 kpl) ellei ole peltikattoa.
>Voisin kuvitella rakentavani johdonpätkästä sopivan "antennin"
>tuohon värkkiin...Mitähän johtoa tulisi käyttää antennijohtona?
Periaatteessa melkein mikä vaan käy. Kuparijohdosta on hyvä lähteä
liikkeelle ja suojattukin piuha käy vaikka se hieman muuttaa
(lähetinantennin) virettä. Antennijohdon paksuudella ei ole
kuuntelussa muuta merkitystä kuin mekaaninen kesto. Lähettimessä
paksumpi lanka saa aikaan suuremman kaistaleveyden.
Oma ensimmäinen antennini oli vuonna 1967 kyhätty puretuista
muuntajalangoista perä perään juotettu 80 m dipoli joka oli
parin metrin korkeudessa. Lanka jotain 0.3 mm. :-)
>Sellaistakin huhua olen kuullut, jotta LA-radio voisi mennä rikki, jos
>sitä käytetään ilman antennia...
Pitää paikkansa. Etenkin vanhemmissa transistorilaitteissa joissa
ei ole suojausta. Joskus 60-luvulla kannettava LA-puhelimia meni
rikki jopa jos ei ollut vetänyt piiska-antennia ulos. Nykyisissä
lienee aika hyvät suojaukset mutta en silti suosittele kokeilemaan.
Jos se päätetransistori on rikkoutuakseen niin se voi hajota jopa
silmänräpäyksessä jos RF päsee valloilleen huonosti suunnitellut
pääteasteen takia.
Matti Kaki
Väitteesi ei valitettavasti pidä paikkaansa. Uudemmissa LA-lähettimissä
on suojauksia jotka estävät lähettimen pääteasteen vaurioitumisen mutta
etenkin alkuaikojen transistoroidut hajosivat jopa väärin vireessä olevan
antennin väärästä kuormituksesta tai käsikapulan sisään jätetyn piiskan
takia. Koskaan ei kannata huvikseen kokeilla lähettimen päälle laittamista
ellei lähettimen näkemää kuormaa ole.
Joe Kwai
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:e1l4vt$ek5$2...@phys-news4.kolumbus.fi...
> In article <Gll%f.26$Ww...@read3.inet.fi>, si.l@t.a says...
>>
>>
>>>Sellaistakin huhua olen kuullut, jotta LA-radio voisi mennä rikki, jos
>>>sitä käytetään ilman antennia...
>>
>>Älä nyt kaikkia huhuja usko, worki vaan huoletta ilman antennia tai mitään
>>kuormaa antennilinjassa. Saattaa tosin olla ettei paljon mitään kuulu
>>mutta
>>tuo nyt on sivuseikka.
>
> Väitteesi ei valitettavasti pidä paikkaansa. Uudemmissa LA-lähettimissä
> on suojauksia jotka estävät lähettimen pääteasteen vaurioitumisen mutta
> etenkin alkuaikojen transistoroidut hajosivat jopa väärin vireessä olevan
> antennin väärästä kuormituksesta tai käsikapulan sisään jätetyn piiskan
> takia. Koskaan ei kannata huvikseen kokeilla lähettimen päälle laittamista
> ellei lähettimen näkemää kuormaa ole.
Siis mikä osa väitteestäni ei pidä paikkaansa?
Petri Haavisto
Aina näköjään löytyy niitä jotka eivät lausunnoistaan paljoa piittaa. Ei nuo
LA-puhelimet, vanhat tai vähän uudemmatkaan, montaa tankulan painallusta
tartte kun pääteasteen transistorit on poksahtaneet.
Ilman antennia ei kyllä workita, sen nyt sanoo järkikin.
Tuo tukiaseman laittaminen maaseudulle on varmasti parhaaseen tulokseen
johtava suunnitelma. Et aiheuta häiriöitä muille etkä todennäköisesti kuule
kaikkia keskikaupungin pörinöitä.
Puolen aallon vertikaali 27 MHz.lle vireeseen ja noin 5-10m korkeudelle
maasta kunnollisen putken päähän antaa jo ihan mukavia juttutuokioita.
Selviät asennuksista itse kun putkenkaan paino ei vielä ole yhdelle
friskille miehelle liikaa. Ja kaapelin katsot 50 ohmista eikä senkään tartte
olla edes paksua mallia, jos et useita kymmeniä metrejä sitä tarvitse.
Tietysti paksumpi parempi mutta ei kannata tappaa koko hommaa korkeisiin
kustannuksiin.
Laittaisin vekkaat kuntoon sillä silmällä että tulet myös lähettämään
ilmoille jotain; nimittäin sanoisin että on reilumpaa osallistua
keskusteluun kun vaan "kököttää" hiljaa taustalla.
Eiköhän Ham radiosta pojaat pysty Sinua neuvomaan ja tarvikkeet myymään,
sanot käytössä olevan budjetin ja sen mitä haluat tehdä. Eiköhän se siitä.
Hyvää pääsiäistä.
Petri Haavisto
aikoinaan aika hyvin kuuluneen LA-tukiaseman ex omistaja.....
Rolf Moberg
> Puolen aallon vertikaali 27 MHz.lle vireeseen ja noin 5-10m korkeudelle
> maasta kunnollisen putken päähän antaa jo ihan mukavia juttutuokioita.
> Selviät asennuksista itse kun putkenkaan paino ei vielä ole yhdelle
> friskille miehelle liikaa. Ja kaapelin katsot 50 ohmista eikä senkään tartte
> olla edes paksua mallia, jos et useita kymmeniä metrejä sitä tarvitse.
Tekninen kysymys:
Miksi juuri puolen aallon vertikaali?
toinen kysymys:
Miten korkeaimpedanssinen antenni sovitetaan 50-ohmiseen kaapeliin?
Rolf
oh6kxl
--
Vastatessasi viestiini, ole hyvä ja:
- lainaa vain oleelliset rivit, poista ylimääräiset
- kirjoita vastauksesi kommentoimasi kohdan jälkeen
Petri Haavisto
sovitettuja ja lyhennettyjä. Muitakin vaihtoehtoja toki on, mutta tuo on
ehkä edullisimmasta päästä ja toimivaksikin havaittu.
Ajattelin tuossa kommentissani lähinnä sitä että kaikki olisi suhteellisen
helppoa toteuttaa ja ostettavissa kaupasta suht pienellä rahalla. Tässä
kohtaa viittaukseni Ham radioon olisi tuo ostopaikka, jonka kotisivuilla
viestiketjun aloittajakin on jo vieraillut. Vielä halvemmalla varmasti
päästään kun kaikki tehdään itse, mutta jos ei siihen taidot ja tieto riitä
(tai ei ole avustavaa henkilöä remmissä) niin silloin kait lienee paras
ostaa kaikki kaupasta valmiina.
Irrottaudun nyt tästä keskustelusta.......
Petri Haavisto
Tauno Voipio
> Petri Haavisto wrote:
>
>> Puolen aallon vertikaali 27 MHz.lle vireeseen ja noin 5-10m
>> korkeudelle maasta kunnollisen putken päähän antaa jo ihan mukavia
>> juttutuokioita. Selviät asennuksista itse kun putkenkaan paino ei
>> vielä ole yhdelle friskille miehelle liikaa. Ja kaapelin katsot 50
>> ohmista eikä senkään tartte olla edes paksua mallia, jos et useita
>> kymmeniä metrejä sitä tarvitse.
>
>
> Tekninen kysymys:
> Miksi juuri puolen aallon vertikaali?
>
> toinen kysymys:
> Miten korkeaimpedanssinen antenni sovitetaan 50-ohmiseen kaapeliin?
>
> Rolf
> oh6kxl
>
Kun puhutaan kelasta samassa hengenvedossa, niin 'puoli aaltoa'
om ilmeisesti 5/8 -aallon piiska, joka tarvitsee juureen sarja-
kelan, jotta sitä voisi syöttää koaksiaalilla.
tony_...@hotmail.com
LA-radion rikkoutumisen suhteen. Täytyy varoa, ettei käy ohrasesti.
Tällaistakin vielä tuli eteen. (Kts. linkki alla)
http://www.rxtx-tuote.fi/uudet/index.php?valikko=antennit&sivu=antenni.nautiko50&tuote=Y
Eipä tuosta sen enempää, mutta yksi sana siinä riittää
herättämään mielenkiintoa. KEINOMAADOITETTU. Keinomaalla tässä
yhteydessä on korvattu maataso, näin olen ymmärtänyt. Harmi kun
tähän antennitekniikkaan en ole paremmin ehtinyt tutustua, paljon
muutakin on elämässä...=D
Tosiaan, tämä tyhmien kyselijä aikoo rakentaa antenninsa itse, ja
samalla oppia asioista jotain. Tuossa yllä puhuttiin
pitkälanka-antennennista, sellaiseen olen tällä hetkellä
päätynyt. Kuten aiemmin totesin, mitään mittareita en omista, enkä
muitakaan "korkean" teknologian laitteita...Omatoiminen rakentelu sopii
kuitenkin minulle. Ehkä tästä antennihässäkästä saaduilla
kokemuksilla joskus päästään harrastuksessa pidemmälle. Jostain on
aloitettava, jotta pääsee alkuun ja eteenpäin.
Pääsiäistä vain kaikille. (Tais olla ihan radioamatöörejä
neuvomassa, ainakin osa.)
tony_...@hotmail.com
http://www.rxtx-tuote.fi/uudet/index.php?valikko=antennit&sivu=antenni.446&tuote=Y
Siis maatasoilla tarkoitettaneen yllä olevassa linkissä 90 asteen
kulmassa horisontaalisesta tasosta olevia "keppejä", joita näkyy
kuvassa olevan kolme kappaletta. Myös tekstiosuudessa puhutaan
kolmesta (3) maatasosta. Maataso = Maadoitus?
Eipä tuollaisen rakentaminen kovin vaikealta tuntuisi, oikeilla
työkaluilla. Sellaista 27Mhz taajuuksille tarkoitetun antennin
rakennusohjeita kaipailisin, voisin ainakin lukaista.
Matti Kaki
Missään tapauksessa ei pidä luottaa siihen, että LA-puhelin kestäisi
ilman kuormaa tai edes väärin vireessä olevalla antennilla lähettämistä..
Matti Kaki
>
>
>Tosiaan kitoksia neuvoista, ja erityisesti varoituksen sanoista tuon
>LA-radion rikkoutumisen suhteen. Täytyy varoa, ettei käy ohrasesti.
>
>Tällaistakin vielä tuli eteen. (Kts. linkki alla)
>
>http://www.rxtx-tuote.fi/uudet/index.php?valikko=antennit&sivu=antenni.nautiko50
>&tuote=Y
>
>Eipä tuosta sen enempää, mutta yksi sana siinä riittää
>herättämään mielenkiintoa. KEINOMAADOITETTU. Keinomaalla tässä
>yhteydessä on korvattu maataso, näin olen ymmärtänyt. Harmi kun
>tähän antennitekniikkaan en ole paremmin ehtinyt tutustua, paljon
>muutakin on elämässä...=D
Hauska ilmaisu. Ensi kertaa kuulen. Tarkoittanee sitä, että
antenni ei tarvitse maatasoa vaan on vireessä sellaisenaan.
Hintaa on paljon. Jos haluaa kukkaron nyörejä avata niin siitä
vaan. Varmaan ihan siisti antenni. Mutta sinne maalle kannataa
laittaa ihan perinteinen 1/4 aallon vertikaali tai vaikka 5/8.
Nämä vaativat kumpainenkin maatason. Joko langat tai peltikaton.
>Tosiaan, tämä tyhmien kyselijä aikoo rakentaa antenninsa itse, ja
>samalla oppia asioista jotain.
Niinhän sitä jokainen alussa on kysellyt mukamas tyhmiä.
Tyhmä on sellainen joka ei kysele.
>Pääsiäistä vain kaikille. (Tais olla ihan radioamatöörejä
>neuvomassa, ainakin osa.)
Varmaan liki kaikki koska ham = radioamatööri. :-)
Hyvää pääsiäistä vaan kaikille! de OH2BIO
Matti Kaki
>
>
>Vielä vähän maatasoista.
>
>http://www.rxtx-tuote.fi/uudet/index.php?valikko=antennit&sivu=antenni.446&tuote
>=Y
>
>Siis maatasoilla tarkoitettaneen yllä olevassa linkissä 90 asteen
>kulmassa horisontaalisesta tasosta olevia "keppejä", joita näkyy
>kuvassa olevan kolme kappaletta. Myös tekstiosuudessa puhutaan
>kolmesta (3) maatasosta. Maataso = Maadoitus?
Maataso ja maadoitus eivät ole samoja asioota. Maadoitus on se joka
tehdään ihan oikeaan maahan talon nurkalla tai sähköjen keviin.
Antennin maataso tarvitaan tietyissä antenneissa koska muuten
antennin impedanssia ei saa sovitettua syöttöjohtoon ja antenni
ei toimi.
>Eipä tuollaisen rakentaminen kovin vaikealta tuntuisi, oikeilla
>työkaluilla. Sellaista 27Mhz taajuuksille tarkoitetun antennin
>rakennusohjeita kaipailisin, voisin ainakin lukaista.
Tuo kyseinen antenni on collineaarinen eli siinä on 3 kpl 5/8 alloon
antennia peräkkäin. Sekin on helppo tehdä itse koaksiaalikaapelista
mutta 27 MHz taajuudelle siitä tulee hyvin korkea.
Helpoin antenni on tuo lanka-antenni ja sitten tulee puoliaaltosdipoli.
Jos haluaa rakaentaa sellaisen LA-tukiasema-antennin tyyppisen niin
sekin on yksinkertaisimmillaan helppo tehdä.
Jos on peltikatto niin ei tarvita muuta kuin 1/4 aallon keppi pystyyn
ja koaksiaalikaapelin keskijohto siihen ja mantteli peltikattoon. Jos
peltikattoa ei ole niin se pitää korvata radiaaleilla eli maatasoilla.
Kolme riittää mutta neljä on parempi.
Vanha konsti on laittaa limupullo alapäähän eristeeksi jolloin
antenniputki tarvitsee tuekseen harukset eli tukilangat. Mikäli
haluaa antennin seisovan sellaisenaan niin eristys pitää tehdä
jollain toisella tavalla. Jos käyttää pulloa niin korkki päälle.
http://www.sci.fi/~oh2bio/GP.gif
Radiaalit lähtevät antennin juuresta eri suuntiin ja koaksiaalin
vaippa kytketään niihin. Keskijohto pystyputkeen joka on yleensä
alumiinia. Jos radiaalit saa lähtemään 135 asteen kulmassa niin
antennin syöttöimpedanssi on jokseenkin oikea. Vaakatasossakin ne
kyllä toimivat.
Rolf Moberg
> http://www.sci.fi/~oh2bio/GP.gif
Millä tavalla koaksiaalikaapelin keskijohdin liitetään kuvan
alumiiniseen antenniputkeen niin, että kosteus ja sähkökemiallinen
korroosio ei pilaa liitosta?
Matti Kaki
>
>
>Matti Kaki wrote:
>> http://www.sci.fi/~oh2bio/GP.gif
>
>Millä tavalla koaksiaalikaapelin keskijohdin liitetään kuvan
>alumiiniseen antenniputkeen niin, että kosteus ja sähkökemiallinen
>korroosio ei pilaa liitosta?
Aiheellinen kysymys. Yritän raapustaa asiasta jotain. Jos sinulle
jää kysyttävää niin yritän valaista asiaa lisää.
Koaksiaalikaapelin keskijohdin on yleisimmin kuparia joten sen
kiinnittäminen suoraan alumiiniputkeen kosteassa ulkoilmasa ei
ole hyvä ajatus. Itse olen liittänyt koksin ruuvilla joka on
sellaista materiaalia joka ei aiheuta korroosiota kummankaan
aineksen kanssa. Ruuvi ensin antenniputkeen aluslevyllä ja
mutterilla kiinni ja sitten koksi aluslevyjen väliin yleensä
silmuliittimellä ja mutterilla kiinni. Ruuvina ruostumaton
teräs- tai happoruuvi. Pääasia on, että kuparijohdin on kiinni
sellaisessa metallissa joka ei aiheuta korroosiovaaraa ja joka
edelleen sopii vaikka väliliitosten kautta alumiinin kanssa.
Ruuviliitosrimalla voi niinikään yhdistää kahta eri matriaalia
olevaa metallia toisiinsa. Sopivan ruuviliitoskappaleen voi
kiinnittää suoraan alumiiniputken kylkeen.
Niinikään alumiinimastoon voi kiinnittää koaksiaaliliittimen
jonka voi kiinnittää edelleen alumiiniin alumiinia lähempänä
olevalla metallilla.
Itse olen saanut hyvin kestämään käyttämällä 8/18 ruostumatonta
terästä olevia ruuveja. Koaksiaalikaapelin olen juottanut ihan
tavalliseen "silmällä" varustettuun liittimeen ja kiinnittänyt
tämän alumiinissa olevan ruuvilla kiinni käyttämällä aluslevyjä.
8/18 ruuvi
alumiiniputken seinämä
8/18 tähtialuslevy (jos jostain löytää, muuten tavallinen aluslevy)
silmukkaliitin -> koaksiaalikaapelin keskikarva
8/18 tähtialuslevy (jos jostain löytää, muuten tavallinen aluslevy)
8/18 mutteri
Päälle itsevulganoituvaa teippiä tai eristävää massaa. Itse en
suosittele Aralditia koska siitä tulee aika kovaa kovettuessaan.
Mieluiten jotain joustavaa massaa jos sellaiseen päätyy. Massa
kannattaa tarkistaa, ettei se ole eristevakioltaan kovin huonoa
ettei vaikuta antennin vireeseen.
Kuparikaapelin voi myös juottaa alumiiniin käyttämällä öljyä,
Kaadetaan öljyä alumiinille ja puhdistetaan öljyn läpi kaikki
oksdidi joka on ehtinyt kertyä ja juotetaan johto kiinni.
Kaikkien metallien korroosionkestävyys perustuu niiden luonnolliseen
jalouteen tai kykyyn muodostaa pinnalleen suojaava reaktiotuotekerros.
Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi jalometallit (kulta) ja
toiseen ryhmään alumiini ja ruostumattomat teräkset.
Koska pyrimme estämään kosteuden ja ilman pääsyn liitokseen niin
kyseinen luonnollinen passivoituminen ei tässä kohdassa pääse
tapahtumaan joten se ei suojaa liitoskohtaa. Jos antenni olisi
hapettunut samoin kuin kuparikin niin niiden välillä olisi suojaava
kerros kummankin aineksen päällä. Mutta kuten tiedämme, oksidoitunut
kuparijohdin ei ole kovin hyvä sähkönjohtotarkoituksessa. Alummiiniin
muodostuu ensin oksidikerros ja sen päälle huokoisempi hydroksidikerros.
Näiden suojaavien kerrosten kehittymiseen menee vuosia ja edellytyksenä
on ilmaston vaikutus eli sadetta, ilmaa sun muuta ärsykettä. Kun tämä
koaksiaalikaapeli on uutuuttaan kiltävää kuorittaessa niin siinä ei ole
kyseistä kerrosta ja jos olisi niin se poistettaisiin kontaktin takia.
Seuraavassa eräiden metallien kemiallinen sarja jos jotakuta kiinnostaa:
===============================================================================
http://www.ims.tut.fi/vmv/2004/vmv_2_1_6.php
Materiaalien jalous kasvaa alaspäin mentäessä.
Aine jännite (V) 20 C merivedessä
Magnesium -1,45 ...-1,5
Sinkki -0,97... -1,02
Alumiini * -0,77...- 1,0
Cadmium -0,7...- 0,73
Hiiliteräs -0,65...- 0,7
Harmaa valurauta -0,6... -0,67
Vähän seostettu teräs -0,56... -0,63
Austen. Ni-valurauta, 18-25Ni -0,44... -0,54
Al-pronssi 85-93Cu + 6-8Al -0,33... -0,41
Laivastomessinki, punamess. 60-80Cu + Zn -0,3... -0,39
Tina -0,32... -0,35
Kupari * -0,29... -0,36
Pb-Sn-seos 50+50% -0,27... -0,34
Amiraalimessinki, Al-mess. 70-76Cu + Zn + 1 Sn tai 2Al -0,25... -0,34
Mangaanipronssi 55-56Cu + 36-42Zn + 1,5Mn + Sn, Al, Ni -0,25... -0,31
Piipronssi 95Cu + 1Mn + 3-4Si -0,23... -0,27
Tinapronssi 86-90Cu + 4Zn + 6Sn + 1,5Pb + Ni -0,22... -0,30
Ruostumaton martensiittinen teräs 12-14Cr (Type 410) -0,23... -0,34
Nikkelihopea 65Cu + 25Zn + 10Ni -0,22... -0,27
90-10 Kuparinikkeli 90Cu + 10Ni -0,20... -0,28
80-20 Kuparinikkeli 80Cu + 20Ni -0,19... -0,27
Ruostumaton teräs 16-18Cr (Type 430) -0,18... -0,23
Lyijy -0,18... -0,24
70-30 Kuparinikkeli 70Cu + 30Ni -0,16... -0,23
Ni-Al-pronssi 80Cu + 9Al + 5Ni -0,13... -0,21
Ni-Cr-seos 76Ni + 16Cr (Alloy 600) -0,12... -0,16
Hopeamessinki -0,1... -0,2
Nikkeli 99Ni -0,1... -0,2
Hopea -0,1... -0,16
Ruostumaton austeniittinen teräs 18Cr + 8Ni (Type 304, 321) -0,06... -0,1
Ni-Cu-seos Monel 63-70Ni + 30Cu (+3Al) (Alloy 400(K500)) -0,02... -0,12
Ruostumaton austeniittinen Mo-teräs 18Cr+12Ni+2,5Mo (Type 316) +0,02... -0,08
Alloy 20 30Cr + 20Ni + 3,5Cu + 2,25Mo +0,06... -0,03
Ni-Fe-Cr-seos 42Ni + 22Cr + 3Mo + 2Cu + 30Fe (Alloy 825) +0,04... -0,01
Ni-Cr-Mo-Cu-Si (Hastelloy B) +0,02... 0
Titaani +0,06... -0,05
Ni-Cr-Mo-teräs 62Ni + 17Cr + 15Mo (Hastelloy C) +0,1... -0,02
Platina, kulta, grafiitti +0,3... +0,24
===============================================================================
Jani Puoma-Korvela
Helpon dipoli antennin rakennat seuraavista tarvikkeista:
- syöttöjohto 50ohm coax, jonka toiseen päähän radioon sopiva liitin
- sähköjohtoa ml tai mk 1,5m2 pituus 5,2m
- nailon narua ~6m
- nippusiteitä
katkaise sähköjohdin (mk tai ml) keskeltä siten, että molemmat pätkät
ovat saman mittaiset.
Liitä toinen pätkä syöttöjohdon "kuumaan" karvaan (keski johdin) ja
toinen pätkä "mantteliin" punottu vaippa esim. juottamalla.
Suojaa liitokset sekä sähköjohtimien päät kosteudelta kutistesukalla tai
eristusnauhalla.
Kiinnitä johtimet nailon naruun nippusiteillä siten, että molempiin
päihin jää sopivasti varaa kiinnityksiä varten ja syöttöjohto tulee
kyhäelmän keskelle.
Käytössä on muistettava seuraavat seikat:
- syöttöjohdon tulisi olla säteilijöihin nähden 90*:n kulmassa
- mikäli dipoli nostetaan pystyyn, niin "kuuma karva" ylös
- antenni riittävän kauaksi rakenteista
- säteilykuvio on langasta pois, eli vaaka dipoli suuntaa lähetteen
"poikittais suunnassa" pysty dipolissa säteilykuvio on kauniisti
ympärisäteilevä.
-Jani
ps. bilteman katalookissa oli ainakin ennen tarvikkeita maatasoantennien
ja piiskojen askarteluun...
Matti Kaki
>Helpon dipoli antennin rakennat seuraavista tarvikkeista:
>- syöttöjohto 50ohm coax, jonka toiseen päähän radioon sopiva liitin
>- sähköjohtoa ml tai mk 1,5m2 pituus 5,2m
>- nailon narua ~6m
>- nippusiteitä
>
>katkaise sähköjohdin (mk tai ml) keskeltä siten, että molemmat pätkät
>ovat saman mittaiset.
>Liitä toinen pätkä syöttöjohdon "kuumaan" karvaan (keski johdin) ja
>toinen pätkä "mantteliin" punottu vaippa esim. juottamalla.
>Suojaa liitokset sekä sähköjohtimien päät kosteudelta kutistesukalla tai
>eristusnauhalla.
>Kiinnitä johtimet nailon naruun nippusiteillä siten, että molempiin
>päihin jää sopivasti varaa kiinnityksiä varten ja syöttöjohto tulee
>kyhäelmän keskelle.
Antennijohtoon voi tehdä päihin myös silmukat johdosta joihin kiinittää
narut. Narut toimivat eristeenä. Jos käyttää johdinta näiden tialla niin
ne pitää eristää vaikka muovipalikalla. LEGO-palikoista tulee hyviä ja
kestäviä eristimiä niin päihin kuin keskellekin.
>Käytössä on muistettava seuraavat seikat:
>- syöttöjohdon tulisi olla säteilijöihin nähden 90*:n kulmassa
Tämä olisi hyvä. Ainakin varttiaallon matkan pitäisi kulkea liki
90 asteen kulmassa koska syöttöjohto muuten vaikuttaa antennin
vireeseen. Vastaanotosa asialla ei ole yhtä suurta merkitystä.
>ps. bilteman katalookissa oli ainakin ennen tarvikkeita maatasoantennien
>ja piiskojen askarteluun...
Yritin etsiskellä muttei löytynyt kuin VHF/UHF -antennijuttuja.
Millaista tarvikkeita tarkoitat?
Jani Puoma-Korvela
> Yritin etsiskellä muttei löytynyt kuin VHF/UHF -antennijuttuja.
> Millaista tarvikkeita tarkoitat?
>
Kännykkätarvikkeissa oli "tee se itse" antenni osia... näkyy vain
valikoima kaventuneen sitten viime näkemältä.
Valikoima käyttää rajoittuvan 450-1800MHz piiskoihin
-Jani
tony_...@hotmail.com
Löysin linkin..
http://home.att.net/~wizardoz/cbmw/antenna_fabri.html#doit
Using a Mobile CB Antenna for a Base Station
Antenni kiinnitetään metalliputken päähän, joka toimii maana.
Putken pituus? Suuntaus, vertikaalinen/horisontaalinen?
Seppo Toivari
<tony_...@hotmail.com> wrote in message
news:1145558567.3...@j33g2000cwa.googlegroups.com...
Löysin linkin..
http://home.att.net/~wizardoz/cbmw/antenna_fabri.html#doit
Jos itse asentaisin niin putkelle pituutta 10cm ja kiinnitys peltikatolle.
Asennus pystyyn kuten antennikin, jolloin vertikaali polarisaatio.
Kaverilla on joskus talon päädyssä kaksi autoantennia. Toinen päädystä
ylöspäin ja toinen alas. Molemmat oli yksinään vireessä autossa ollessaan.
Jossain vaiheessa hoksattiin, että se kuumaan karvaan liitetty olikin
alaspäin ja ihmeteltiin miten se saattoi toimia niinkin hyvin. Hieman on
jälkeen päin tuo homma naurattanut :)
Rolf Moberg
> Kaverilla on joskus talon päädyssä kaksi autoantennia. Toinen päädystä
> ylöspäin ja toinen alas. Molemmat oli yksinään vireessä autossa ollessaan.
> Jossain vaiheessa hoksattiin, että se kuumaan karvaan liitetty olikin
Kuuma karva = keskijohdin ?
Onko sillä muka jotakin merkitystä, kumpi on liitetty alaspäin?
Ainakin jos talo on tarpeeksi korkea, väittäisin äkkiä, että on ihan
sama, kumpi on kytketty keskijohtimeen.
Oikaiskaa.
Jani Puoma-Korvela
> Kuuma karva = keskijohdin ?
Kyllä se vaippa on sitten nimeltään mantteli
>
> Onko sillä muka jotakin merkitystä, kumpi on liitetty alaspäin?
On. Vallitsevan tavan mukaan kuuma karva ylös. Mikäli antenni ei saa
"oikeaa maata" ei tuolla ole niin suurta merkitystä, mutta jos antennin
maataso on yhteydessä "oikeaan maahan" ei radio oikein tykkää ;)
>
> Ainakin jos talo on tarpeeksi korkea, väittäisin äkkiä, että on ihan
> sama, kumpi on kytketty keskijohtimeen.
Mikäli antenni on esim. dipoli ja sähköisesti irti maasta, niin toiminta
saattaa olla lähes yhtä yhyvä kuin toisinkin päin ehkä joissain
olosuhteissa jopa parempi... Valtiollinen pursiseuramme on harrastanut
maatasoantennien ripustamista "väärinpäin" mastoon tilapulan takia ja
hyvin nuo on tuntunut pelaavan. Eihän se sähkö tiedä mitenpäin se
katiska on. Katolla ongelmaksi tulee kuitenkin, että lällärin antennista
tulee niin iso, että sen askartelu maataso ylöspäin asettaa hieman
haastetta.
>
> Oikaiskaa.
>
> Rolf
> oh6kxl
>
-Jani
Tauno Voipio
> Seppo Toivari wrote:
>
>> Kaverilla on joskus talon päädyssä kaksi autoantennia. Toinen päädystä
>> ylöspäin ja toinen alas. Molemmat oli yksinään vireessä autossa
>> ollessaan. Jossain vaiheessa hoksattiin, että se kuumaan karvaan
>> liitetty olikin
>
>
> Kuuma karva = keskijohdin ?
>
> Onko sillä muka jotakin merkitystä, kumpi on liitetty alaspäin?
On. Jos vaippa on liitetty säteilijään, syöttölinja
säteilee huomattavasti enemmän kuin oikein kytkemällä.
Antennin virityskin on mitä sattuu, kun syöttölinja
säteilee tai sieppaa mitä sattuu.
Koaksiaalikaapelissa sillä on oikeasti väliä, miten
päin kytketään. Tilanne muuttuu helpommaksi, jos kaapeliin
lisätään vaippavirran katkaisu balunilla tai kuristimella
(= parinkymmenen kierroksen kela siitä syöttökaapelista).
tony_...@hotmail.com
Mistä tulevat lyhenteet ml ja mk?
Jani Puoma-Korvela
> " - sähköjohtoa ml tai mk 1,5m2 pituus 5,2m " - Jani Puoma-Korvela
>
> Mistä tulevat lyhenteet ml ja mk?
>
>
l=lanka
k=kerrattu
esim yleisin sähköjohto on MMJ3x1,5S josta ilmenee, että johdossa on
kaksi muovieristettä ja kolme puolentoista neliömillimetrin johdinta ja
että yksi johtimista on keltavihreä suojamaa johdin
ml on samaa tavaraa kuin mmj johdon yksi eristeellinen johto ja sitä
käytetään putkitetuissa sähköasennuksissa. mk on kerrattua eli
monisäikeistä muovieristeistä johdinta, jonka käyttötarkoitus on sama
kuin äm-ällän
kirjaimet kertovat mitä jöhto pitää sisällään pinnasta sisään päin eli
MCMK on maakaapeli, jossa muovinen päälykuori, vaippa ja muovikuori
kerrattujen johtimien päällä
ota tästäkin sitten selvää ;)
-Jani
Juha Rantanen
"Tauno Voipio" <tauno....@INVALIDiki.fi> wrote in message
news:Zqa2g.359$WB1...@read3.inet.fi...
> Koaksiaalikaapelissa sillä on oikeasti väliä, miten
> päin kytketään. Tilanne muuttuu helpommaksi, jos kaapeliin
> lisätään vaippavirran katkaisu balunilla tai kuristimella
> (= parinkymmenen kierroksen kela siitä syöttökaapelista).
20 kierrosta kympillä (tai 11m:llä) on ihan liikaa. Hyvän balunin
yläbandeille saa tehtyä 110mm PVC-putken (harmaa viemäriputki) päälle 6
kierrosta vieri viereen. Tulee siisti ja ei kulu kuin 4 nippusidettä joka
pitää koko homman kasassa. Toki voi tehdä ilman sisäputkeakin, mutta silloin
kuluu teippiä ja nippusiteitä melkoinen määrä.
WF3T on mittaillut eri tavoin tehtyjä baluneita ja niiden yhteenveto on
http://www.k1ttt.net/technote/airbalun.html sivun alalaidassa.
Juha OH6XX
Matti Kaki
>
>
>
>"Tauno Voipio" <tauno....@INVALIDiki.fi> wrote in message
>news:Zqa2g.359$WB1...@read3.inet.fi...
>> Koaksiaalikaapelissa sillä on oikeasti väliä, miten
>> päin kytketään. Tilanne muuttuu helpommaksi, jos kaapeliin
>> lisätään vaippavirran katkaisu balunilla tai kuristimella
>> (= parinkymmenen kierroksen kela siitä syöttökaapelista).
>
>20 kierrosta kympillä (tai 11m:llä) on ihan liikaa. Hyvän balunin
>yläbandeille saa tehtyä 110mm PVC-putken (harmaa viemäriputki) päälle 6
>kierrosta vieri viereen. Tulee siisti ja ei kulu kuin 4 nippusidettä joka
>pitää koko homman kasassa. Toki voi tehdä ilman sisäputkeakin, mutta silloin
>kuluu teippiä ja nippusiteitä melkoinen määrä.
Ei voi sanoa, että se on "liikaa".
Itse asiassa kierrostemn määrällä ei ole asian kanssa niinkään
tekemistä vaan kierretyn kaapelin pituudella koska kyseessä on
koaksiaalikaapeli eikä tavallinen kela.
Tuollainen 6,28 m on normaali hamssiantennin (sopivasti jaollinen
piillä) 1:1 balunin koksin pituus ja jos se jaetaan piillä saadaan
2 m halkaisija jos se olisi yksi kierros. Kun tehdään 20 kierrosta
niin halkaisijaksi tulee tuollaiset 10 cm mikä on tuolla ohuehkolla
koksilla oikein näppärä mitta.
Sisäputki on suositeltava ellei pysty varmistamaan sitä, etteivät
balunin päiden koksit pääse lähelle toisiaan.
Juha Rantanen
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote in message
news:e2krte$svu$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Tuollainen 6,28 m on normaali hamssiantennin (sopivasti jaollinen
> piillä) 1:1 balunin koksin pituus
Millä perusteella? Mille taajuusvälille?
Juha OH6XX
Matti Kaki
Voi toimia myös 160 metrillä.
Juhani Tolonen
> 20 kierrosta kympillä (tai 11m:llä) on ihan liikaa. Hyvän balunin
> yläbandeille saa tehtyä 110mm PVC-putken (harmaa viemäriputki) päälle 6
> kierrosta vieri viereen. Tulee siisti ja ei kulu kuin 4 nippusidettä joka
> pitää koko homman kasassa. Toki voi tehdä ilman sisäputkeakin, mutta silloin
> kuluu teippiä ja nippusiteitä melkoinen määrä.
Pahoitteluni että sekaannun tähän vanhaan juttuun vielä.
Suomen Antennin sivuilla on kuvia 10-20 metrille tehdystä koksibalunista:
http://www.oh2u.com/finnishantenna/JP2000_Manual.pdf
Tuossa on nimenomaan 6 kierrosta ja 20cm putkelle tehtynä. Luulisi
10-11m:lle riittävän vähän vähempikin määrä. Missään ei puhuta koksin
pituudesta, joka on tuosta kyllä helppo laskea. Nimenomaan
induktanssista tuossa taitaa olla kyse. Ulkojohtimen induktanssista. Ei
pituudella ole niinkään merkitystä, se vain tulee tuossa
kaupantekijäisinä. Pii*0.1m*6 kierrosta = noin 1.9 metriä.
--
Juhani - OH8JT
Matti Kaki
Olet tainnut vahingossa laskea pii x r kun pitäisi laskea pii x d. :-)
6 x pii x 0.20 m = noin 3.8 metriä. 3 kierrostakin riittänee tuonne
LA-alueella. Mitä matalampi taajuus sitä pitempi pitää balunlinjan olla.
Olen kyllä edelleenkin sitä mieltä, että pituus on tärkeämpi kuin
kierrosten lukumäärä. Tähän johtopäätökseen on tuolla alla olavassa
dokumanrissakin useaan otteeseen päädytty. Kannattaa tutustua jos
balunit kiinnostavat. Erinomainen ja selkeä dokumentti.
- - -
208.190.133.201/lit/bal_xmit/HFbaltransys.pdf
Anecdotal reports indicate that the number of turns and diameter of
the winding is not as important as the length of the cable used in
the winding, but a small number of scientific measurements indicate
that all of these factors are of some importance.
.....
The number of turns is not critical because the inductance depends more
on the length of the wire (coax) than on the number of turns, which will
vary depending on the diameter of the plastic pipe that is used.
- - -