Kysymys pitkälanka-antennista
Markku Kalima
Lueskelin Andrew Yorderin kirjaa SW-antennien rakentamisesta ja siinä
sanottiin, ettei lyhytaaltolähetyksen polarisaatiolla ole
käytännössä suurta väliä. Eli kuulemma kaukana olevien
lähetysasemien polarisaatio on jo niin sekoittunut, että
lähetyksessä on mukana niin pysty- kuin vaakasuuntainenkin
komponentti.
Olen siis rakentamassa kannettavaan käyttöön soveltuvaa
pitkälanka-antennia (MW...SW), ja tuollainen kelalta purettava
horisontaalinen antenni olisi käytännössä helpoin toteuttaa. Mutta
ilmeisesti valtaosa ainakin SW-lähetyksistä on pystypolarisoituja.
Eli kuinka paljon tuo antennin "väärä" asento käytännössä
haittaa?
Olisiko tuollainen pitkälanka antenni hyvä myös virittää
pituudeltaan kuuntelutaajuudelle sopivaksi, vai onko se sitä parempi,
mitä pidempi?
Tarkoitus on siis saada kohtuullinen signaali kuulumaan hyvin, ei
etsiä niitä hyvin heikkoja.
Markku
Rick
> Eli kuinka paljon tuo antennin "väärä" asento käytännössä
> haittaa?
lähetyspolarisaatio on lykytaaltolähetyksissä?
Ei haittaa vaikka antenni on vaakatasossa ja onhan todellista pitkälanka
antennia aika vaikea saada pystyyn, muutama kymmenen metriä vielä voi
joltain onnistua. Pystyantenni tosin sitten ottaisi vastaan signaaleja
yhtä hyvin kaikista ilmansuunnista.
> Olisiko tuollaine pitkälanka antenni hyvä myös virittää
> pituudeltaan kuuntelutaajuudelle sopivaksi, vai onko se sitä parempi,
> mitä pidempi?
Jos langan mitoittaa tarkasti jollekin taajuudelle niin sitten se ei
kuitenkaan ole sopivan pituinen muille taajuuksille. Kuuntelukäyttöön on
kuitenkin antennivirittimiä jolla hiukan voi auttaa asiassa.
Mitä pitempi lanka on eli alkaa olla useamman aallonpituuden luokkaa
niin sitä paremmin se vastaanottaa langan päiden suunnasta.
Jos asentaisin SW kuuntelua varten n.50m tai lyhyemmän langan niin
pyrkisin laittamaan sen jotakuinkin poikittain suosikkiasemien suuntaan,
jos pitempi niin sitten langan jompaa kumpaa päätä lähemmäs asemien
suuntaa, jos 100m tai pitempi lanka niin sitten suuntaisin jo aika
tarkasti kuunneltavia asemia kohti. Nämä asiat riippuvat myös siitä
kumpaa päätä lyhytaaltoaalueesta mieluiten kuuntelee, esim. jos 25mb tai
alle niin 50 metristä lankaa voisi jo suunnata lähemmäksi kuunneltavien
asemien suuntaa.
MW kuuntelussa aallonpituudet on pitempiä niin alle 200 metrisen langan
laittaisin vielä jokseenkin poikittain kuunneltaviin asemiin nähden.
> Tarkoitus on siis saada kohtuullinen signaali kuulumaan hyvin, ei
> etsiä niitä hyvin heikkoja.
Voi myös kokeilla lyhyempää lankaa(esim. 20-30m) ilman sen kummemmin
suuntia miettimättä sillä suuntavaikutukset tulee selvemmin esiin vasta
pitemmillä langoilla. Tärkeämpää on saada lanka mahdollisimman korkealle
ja etäälle häiriötä aiheuttavista sähköjohdoista, peltikatoista ja
rakennuksista.
Pitemmillä satojen metrien langoilla korkeus ei enään ole niin tärkeää
luulisin.
Nuo on meikäläisen käsityksiä ja mieleen tulleita seikkoja.
Rick
--
Käy radioaiheisilla sivuillani: http://www.saunalahti.fi/rick/
Lisäksi lue suomalaista piraattiradiohistoriaa sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/~tapanih/rwr/
Sieltä löytyy myös lokeja suomessa kuulluista piraattiasemista.
Markku Kalima
> Pystyantenni tosin sitten ottaisi vastaan signaaleja
> yhtä hyvin kaikista ilmansuunnista.
> Mitä pitempi lanka on eli alkaa olla useamman aallonpituuden luokkaa
> niin sitä paremmin se vastaanottaa langan päiden suunnasta.
Eli kyse on siis enemmänkin suuntaavuudesta. Molempien (siis vaaka- ja
pystyantenni) pitäisi ottaa signaali vastaan likimain yhtä hyvin, kun
pituudet ovat kymmeniä metrejä. Sen verran täytyy oikaista, että
tuo minun pitkälanka on vain kymmeniä metrejä, ei satoja. Eli lienee
oikeampi termi pelkkä lanka-antenni.
> Jos langan mitoittaa tarkasti jollekin taajuudelle niin sitten se ei
> kuitenkaan ole sopivan pituinen muille taajuuksille.
Ajatukseni on, että rakentaisin kahdesta kelasta säädettävän
dipolilanka-antennin, jonka voisi ensin levittää täysin auki, ja jos
ja kun löytyy mielenkiintoinen kanava, niin lyhentämällä dipolin
puolikkaita, sen saisi viritettyä oikealle taajuudelle.
Siis keskelle antennia tulee liitinosa, josta lähtee koaksiaalikaapeli
radiolle ja kaksi kelalla olevaa piuhaa antenneiksi. Vaikuttaisikohan
tällaisen dipolin päihin jäävä, kelalla oleva piuha antennin
toimivuuteen?
> Kuuntelukäyttöön on
> kuitenkin antennivirittimiä jolla hiukan voi auttaa asiassa.
Mitenkä tuollainen toimii? Laitetaanko se itse antenniin, vai radion
päähän?
> Jos asentaisin SW kuuntelua varten n.50m tai lyhyemmän langan niin
> pyrkisin laittamaan sen jotakuinkin poikittain suosikkiasemien suuntaan,
Jotain tätä kaliiberia olen ajatellut. Ehkä 2x50m dipoli.
Markku
Matti Ponkamo
Vaakasuuntainen lanka noukkii (yleensä) signaaleja vähän matalammasta tulokulmasta, eli käytännössä kauempaa. "Lyhyehkössä" pystyantennissa täytyy olla esimerkiksi hyvä maataso ettei suuntakuvio osoita taivaalle.
Ainakin alle aallonpituuden pituisen vaakasuoran langan suuntaavuuteen saattaa vaikuttaa myös jonkin verran langan korkeus maasta.
ILG:n listoilla on SW-lähetystenkin polarisaatio merkittynä (en kylläkään tiedä mitä tarkoittaa esim. listalla merkki "=", "F" tai "R"). Sinänsä ei SW:llä liene merkitystä kumpaan suuntaan antenni sojottaa, mutta VHF:llä kylläkin.
73 de Matti P., MOP
P.S.
Ja se ILG:n nettiosoite: http://www.ilgradio.com/ilgradio.htm = tiedosto on ladattavissa lyhyen aikaa voimassa olevalla salasanalla, jonka saa sähköpostiinsa pyytämällä. Itse latasin viimeksi "dBASE IV Format (without DOS Graphics)" -version, jonka voi muokata Excelissä. Salasanan sain viimeksi arkipäiväsaikaan n. 15 minuutissa, jotkut ovat välillä odottaneet pari päivää (rec.radio.shortwave).
Matti Ponkamo
> > pyrkisin laittamaan sen jotakuinkin poikittain suosikkiasemien suuntaan,
>
> Jotain tätä kaliiberia olen ajatellut. Ehkä 2x50m dipoli.
>
> Markku
Vihjeenä vielä: dipolin suuntavaikutus onkin sitten tarkempi tuon
aallonpituuden suhteen, samoin dipolin korkeus maanpinnasta. Käytännössä
esimerkiksi alle puoliaallon korkeudella, aallonpituuteen "sovittamaton"
vaakadipoli on säteilykuvioltaan lähes ymmyrkäinen. Suosittelen lisäksi
syöttöjohdon ja radion väliin impedanssisovitinta ("antenniviritintä").
Aiheesta on kirjoitettu mm. Radioamatööri-lehdessä viimeisen puolen vuoden
aikana (en muista numeroa), kannattaa käydä kirjastossa selailemassa.
Markku Kalima
> Suosittelen lisäksi
> syöttöjohdon ja radion väliin impedanssisovitinta ("antenniviritintä").
> Aiheesta on kirjoitettu mm. Radioamatööri-lehdessä viimeisen puolen vuoden
> aikana (en muista numeroa), kannattaa käydä kirjastossa selailemassa.
Ehtipä mennä kirjasto kiinni, ennen kuin sinne ehdin. Mutta osaatko
sanoa, miten tuo kelalla oleva ylimääräinen johto vaikuttaa
impedanssiin. Kela olisi siis antennin vapaassa päässä.
Näköjään tuo horisontaalinen lanka-antennikaan ei ole ihan
ongelmaton. Tuo asennuskorkeus saattaa tulla ongelmaksi, koska
kyseessä on siis kannettava, ja max. 10 min asennusta vaativa
sovellus.
Kokeilin noin 20m lanka-antennia, ja se keräsi mahdottoman tehokkaasti
kaikki lähimaaston häiriöt, eli kyllä tuohon antennin viritykseen
täytyy satsata. Liekö paras, että olisi sekä säädettävä pituus,
että elektroninen viritys.
Tai olisiko ehkä sittenkin vertikaalinen 6m onkivapa-antenni parempi
ratkaisu, jos tuo suuntaavuus menetetään joka tapauksessa tuon
asennuskorkeuden vuoksi. SW-taajuuksilla se toimisi varmaan hyvin (siis
1/4 aallonpituus), mutta miten MW, normaali ULA tai VHF. Kirjojen
mukaan se vaatisi nipun maatasoviiksiä (radials), ja
säädettävyyskin on hankalampaa, kun kädet ei yletä paljoa yli
kahden metrin.
Markku
Jose
Itse hankin hetken mielijohteesta 12m lasikuitumaston Ebay.de huutokaupasta,
malli onkivapa
eli menee kasaan kätevästi. Lanka kulkee maston sisällä ja olen laittanut
sen mökin vieressä
olevaa puuta vasten pystyyn. Syöttö magneettibalunilla radioon ja maadoitus
kuparisauvalla
maahan. En tiedä onko oikeaoppinen mutta tuntuu toimivan kohtuu hyvin.
Antenniviritin ei
anna lisäarvoa ainakaan balunin kanssa. En ole kovin aktiivinen kuuntelija
kuin kesäisin, tuolla
antennilla nappasin esim Forth2, Edinburgh 2kw 1548khz keskellä päivää.
30m lanka oli vedettynä myös mutta masto antoi parempaa signaalia en tiedä
miksi.
Pitänee jostain hommata tolppakengät ja nostaa pystyantenni jonnekin 30m
korkeuteen, mitähän
sitten mahtaisi kuulua.
Mahtaako rautakaupasta saada tolppatossuja?
Jose
Rick
> Itse hankin hetken mielijohteesta 12m lasikuitumaston Ebay.de huutokaupasta,
> malli onkivapa
> eli menee kasaan kätevästi. Lanka kulkee maston sisällä
Mitenkäs jos tuollainen onkivapa on valmistettu jostain hiilikuidusta
tai muusta hiukan johtavasta materiaalista ja langan laittaa putken
sisään? Tuskin silloin toimii. Tai ehkä voisi käyttää eristämätöntä
lankaa ja varmistaa että ottaa kunnolla kiinni putkeen?
Noista dipolin päissä olevista keloista voi olla haittaa sähköisen
pituuden määrittelemisessä mutta jos käyttäisi eristämätöntä
antennilankaa niin silloinhan tuo kela olisi oikosulussa ja ei vaikuttaisi.
Olen joskus käyttänyt nopeasti nostettavana dipolina ratkaisua että olen
sitonut syöttöpisteen lipputangon naruun ja kiskonut sen ylös
lipputankoon ja dipolin viikset olen vetänyt sitten viistosti alaspäin
ja kiinni johonkin lähemmäs maata. Homma voi onnistua parhaimmillaan
muutamassa minuutissa. Ja tällaisessa antennissa olisi helppo säädellä
noita pituuksia ja suuntaakin kun langan päät voi olla lähellä maata.
Rick
> Kokeilin noin 20m lanka-antennia, ja se keräsi mahdottoman tehokkaasti
> kaikki lähimaaston häiriöt, eli kyllä tuohon antennin viritykseen
> täytyy satsata. Liekö paras, että olisi sekä säädettävä pituus,
> että elektroninen viritys.
Jos nuo häiriöt tulee omasta asunnosta tai siitä aivan läheltä niin
voisi auttaa että syöttöjohtona olisi koaksiaalikaapeli ja itse antenni
olisi vasta kauempana rakennuksista ja lisäksi hyvä maadoitus. Jos
lähistöllä kulkee puhelin- tai sähköjohtoja ilmassa niin niistäkin
kannattaisi vetää antenni mahdollisimman etäälle ja ei niitten rinnalle
samansuuntaisesti.
Koaksiaaliin voi puoliaaltodipolin kytkeä ilman balun sovitintakin mutta
pelkkä lanka vaatii siihen sopivan balunin.
Markku Kalima
Vaaka tuntuu nyt kallistuvat tuon pystyantennin suuntaan, koska silloin
saisi myös VHF-UHF alueet mukaan. (Omistan siis pienen käsiskannerin,
jossa on myös nuo alueet.)
Matti Ponkamo mainitsi, että pystyantennissa maatason tulee olla
hyvä. Kirjallisuus suosittelee varttiaallon antennille vähintään 4
kpl saman pituisia maatasoja, kuin itse antenni. Käytännössä ei ole
kovin helppo tuota vaatimusta toteuttaa, jotenka kysyn mitä haittaa on
selkeästi liian lyhyistä maatasoista. Eli onko se tuo suuntakuvio,
joka niiden puutteesta/vajaapituudesta eniten kärsii?
Osaako joku vielä kertoa, miten hiilikuitumasto vaikuttaisi signaalin
vastaanottoon. Siis jos antennilanka kulkisi sen ulkopintaa pitkin
(hieman ehkä irti), ja itse masto olisi galvaanisesti irti maasta.
Entä mitä vaikuttaisi, jos antennilangan vetää esim. puoli metriä
irti mastosta. (Onhan monet kännykkäantennitkin lähes kiinni
korkeissa, maadoitetuissa teräsmastoissa.) Hiilikuitu olisi muutoin
aivan loistavaa materiaalia tuollaiseen siirrettävään reissumastoon.
Markku
Tauno Voipio
Jos haluat laajakaistaista pystyantennia, kannattaisi
tähdätä Googlella 'discone'.
--
Tauno Voipio, OH2UG
tauno voipio (at) iki fi
Matti Ponkamo
> kärsii?
>
> Osaako joku vielä kertoa, miten hiilikuitumasto vaikuttaisi signaalin
> vastaanottoon. Siis jos antennilanka kulkisi sen ulkopintaa pitkin
> (hieman ehkä irti), ja itse masto olisi galvaanisesti irti maasta. Entä
> mitä vaikuttaisi, jos antennilangan vetää esim. puoli metriä irti
> mastosta. (Onhan monet kännykkäantennitkin lähes kiinni korkeissa,
> maadoitetuissa teräsmastoissa.) Hiilikuitu olisi muutoin aivan loistavaa
> materiaalia tuollaiseen siirrettävään reissumastoon.
>
>
> Markku
Maataso vaikuttaa nimen omaan tuon suuntakuvion "korkeuteen"
pystyantennissa, ilman maatasoa esimerkiksi lyhytaalloille tarkoitettu
Butternut-antenni tolpan päässä vastaanottaa (ja lähettää) signaalia
parhaiten melko ylhäältä, eikä horisontin suunnasta, missä
mielenkiintoisemmat asemat, mokomat, yleensä sijaitsevat.
Olen nähnyt noita "onkivapa-antenneja" sekä sisäisellä että ulkoisella
langalla. Onko kellään kokemusta kumpi parempi? Ehkä esim. märkä hiilikuitu
ja paljas kuparilanka ulkopinnalla eivät ole paras yhdistelmä?
Jos lanka on etäämmällä irti hiilikuitumastosta, se voi toimia hyvinkin,
masto voinee olla kiinni maassa, jos lanka on kunnolla eristetty mastosta.
Tuollainen voi olla kuitenkin vaikea rakentaa "tukevaksi".
Ihan laajakaistaista *ja* hyvää antennia ei olekaan - ehkä tuollainen
discone voisi olla parhaasta päästä. Joissakin antenneissa näkee
kaikenlaisia trappeja ja resonaattoreita, mutta ne ovat kompromisseja aina
jonkin "tehokkuustekijän" kustannuksella.
Tuo Rickin mainitsema lipputankoantenni on hyvä dipoli, sen voi tehdä vaikka
ohuesta käämilangasta - kunhan muistaa ottaa alas vähintään
liputuspäivinä... Käämilanka on kyllä sitten pitkäksi vedettynä herkkä
katkeamaan jopa tuulen voimasta.
Kokeilemallahan nuo asiat parhaiten selviävät.
73 de Matti P., Naantali
Reijo Liljedahl
"Markku Kalima" <mka...@pp.nic.fi> kirjoitti
viestissä:1145212458.7...@v46g2000cwv.googlegroups.com...
>Kiitoksia kaikille vastaajille.
>Vaaka tuntuu nyt kallistuvat tuon pystyantennin suuntaan, koska silloin
>saisi myös VHF-UHF alueet mukaan. (Omistan siis pienen käsiskannerin,
>jossa on myös nuo alueet.)
Älä sitten liikoja odottele käsiskannerin ominaisuuksilta HF-kuuntelussa,
ainakin ne joita minun korviin on tullut, ovat aika vaatimattomia
ominaisuuksiltaan. Itselläni on AR-8000 käsiskanneri, se on lähinnä kelvoton
HF-kuuntelussa. Se ei siedä paria metriä pidempää lankaa antenniksi, jos
käyttää pidempää on koko taajuusspektri pelkkää puuroa. Toisekseen HF- ja
VHF-antenneja ei oikein voi yhdistellä, kannattaa käyttää kahta eri
antennia.
VHF:lle voin suositella tuota disconea, se on tehokas ja laajakaistainen. Se
mahdollisimman korkealle ja syöttö hyvällä (=paksulla) koaksiaalikaapelilla,
huono kaapeli pilaa hyvänkin antennin. HF:lle kannattaa kokeilla ihan mitä
tahansa langanpätkää ulos ja katsoa riittävätkö vastaanottimen rahkeet. Jos
riittävät, voi aloittaa optimoinnin, mutta se on pitkä ja kivinen tie,
aloittaa voi vaikka yleissäännöllä: mitä enemmän lankaa vapaaseen tilaan,
sen parempi. HF:llä radiokeli on joka tapauksessa paljon määräävämmässä
asemassa kuin antennin tehokkuus.
-Reijo-
Markku Kalima
>
> Älä sitten liikoja odottele käsiskannerin ominaisuuksilta HF-kuuntelussa,
> ainakin ne joita minun korviin on tullut, ovat aika vaatimattomia
> ominaisuuksiltaan.
Juu, näin minäkin olen käsittänyt. Mutta kun vaihtoehtoina oli
maailmanradio tai skanneri, niin valitsin noista skannerin, koska
sillä pystyy kuuntelemaan myös lähellä olevaa
radiopuhelinliikennettä.
> HF-kuuntelussa. Se ei siedä paria metriä pidempää lankaa antenniksi, jos
> käyttää pidempää on koko taajuusspektri pelkkää puuroa.
Pystyykö tuohon vaikuttamaan jonkinlaislla suotimilla tai
vaimentimilla ?
> VHF-antenneja ei oikein voi yhdistellä, kannattaa käyttää kahta eri
> antennia.
Olen kallistumassa ratkaisuun, jossa olisi yksi noin 8m korkea,
pätkistä koottava lasikuitumasto ja kaksi eri antennia. Eli VHF:lle
vertikaalinen 1/4 maatasoantenni tai tuollainen discone, ja MF...HF:lle
vain lanka. Eli käytännössä tuon maston yksi harusnaru.
> VHF:lle voin suositella tuota disconea, se on tehokas ja laajakaistainen.
Googletin hieman noita ja vaikutti kyllä lupaavalta. Tuollaisesta
disconesta olisi ilmeisen helppo tehdä myös helposti purettava ja
sopisi siksi hyvin tarkoituksiini.
Sitä jäin vielä ihmettelemään, että monien kirjoitusten mukaan
disconen alin taajuus määräytyy tuon "conen" sivun pituuden mukaan
(siis 1/4 aalto). Mutta kuitenkin antennivalmistajat (esim.
http://www.moonrakerukltd.com/shop.php?cat_select=31 ) lupaavat
huomattavasti alempia vastaanottotaajuuksia, luokkaa 25 MHz, alle
metrin pituisilla cone-kepeillä. Eli onko tuo ylhäällä oleva piiska
+ lyhennyskela tarkoitettu näiden "alataajuuksien" vastaanottoon ?
Markku
Reijo Liljedahl
> Pystyykö tuohon vaikuttamaan jonkinlaislla suotimilla tai
> vaimentimilla ?
Vaimentimella pystyy, mutta samalla se tuhoaa sen paremman antennin
vaikutuksen, eli lopputulos on +/- nolla. Toinen suositeltava tapa on
käyttää preselektoria, eli antennin ja vastaanottimen väliin asennetaan
virityspiiri joka päästää läpi vain kuunneltavan taajuuden ja enemmän tai
vähemmän siitä ympäriltä. Googleta vaikka "preselector" tai "passive
preselector".
> Olen kallistumassa ratkaisuun, jossa olisi yksi noin 8m korkea,
> pätkistä koottava lasikuitumasto ja kaksi eri antennia. Eli VHF:lle
> vertikaalinen 1/4 maatasoantenni tai tuollainen discone, ja
> MF...HF:lle vain lanka. Eli käytännössä tuon maston yksi harusnaru.
>
Tuo vaikuttaa ihan ok ratkaisulta.
> Sitä jäin vielä ihmettelemään, että monien kirjoitusten mukaan
> disconen alin taajuus määräytyy tuon "conen" sivun pituuden mukaan
> (siis 1/4 aalto). Mutta kuitenkin antennivalmistajat (esim.
> http://www.moonrakerukltd.com/shop.php?cat_select=31 ) lupaavat
> huomattavasti alempia vastaanottotaajuuksia, luokkaa 25 MHz, alle
> metrin pituisilla cone-kepeillä.
Mainosmiesten löpinää. Kyllähän sieltä kuuntelukäytössä aina jotain kuuluu,
kuuluuhan vaikka sukkapuikollakin. Fysiikan lait pätevät kuitenkin edelleen,
ja lukemasi taajuusmäärittely pitää paikkansa, mutta ei se alarajataajuus
ole mikään veitsenterävä raja, vaan antennin tehokkuus alkaa siitä
pikkuhiljaa huononemaan. Minulla on tuossa katolla ollut jo vuosia discone
jonka alarajataajuus on 100MHz:n huitteilla, ja hyvin se toimii
lähetyskäytössäkin ainakin 430MHz:lla.
-Reijo-