DAB ja dx-kuuntelu
Jorma Mantyla
DAB-korttia. Ensimmäiset digiradiot onkin jo bongattu. Radio Aino on
paras löytö tähän mennessä!
Onko muilla kokemuksia DAB-kuuntelusta?
Minun ensimmäinen havaintoni oli DAB:n yllättävän huono kuuluvuus, mikä
tosin voi osittain (kuitenkin vain osittain) johtua pc-kortista. Ne eivät
ole mitään huippuhyviä radiovastaanottimia. Vasta viime aikoina on
analogisella puolella tullut markkinoille eräiden maailmanradioiden
tasoisia radiokortteja.
Kuuntelupaikka on siis Kangasala. DAB-lähetykset Pirkanmaan alueella
tulevat Ylöjärven asemalta kanavalla 12B eli 225,648 MHz.
Boschin kortin mukana tulleella sisäantennilla ei kuulunut yhtään mitään.
Vasta kun laitoin kortista koaksiaalin talon katolla olevaan
4-elementtiseen VHF-yagiin, alkoi tapahtua kanavalla 12B. Silloinkin
sinkku oli niin heikko, että Ylen Klassinen, Mafia, Peili ja Radio Aino
kuuluivat kuin katkeamaisillaan oleva gsm-puhelu. Musiikki kuulosti siinä
tilassa kuin... vanhasta 78 kierroksen savikiekkolevysoittimesta olisi
vieteri ollut lopussa.
Huh!
Sitten äkkäsin laittaa väliin telkkarissani käyttämäni antennivahvistimen
- ja voilį - jo alkoi tulla Dabbiin vääntöä. Ylen Ykkösen (Ylen
Klassinen) Chopinin pianokonsertto todella kuulosti kuin CD-levyltä,
samoin Radio Aino on CD-tasoisena kerrassaan hieno.
Mutta mitäs yllättävää tässä oli? Moni, jolla on aiemmin ollut NMT-450
-puhelin, on joutunut pettyneenä huomaaman ettei tilalle ostettu upouusi
gsm ollutkaan taikasauva täydelliseen kuuluvuuteen.
Onko kukaan saanut ulkomaisia DAB-asemia kuuluville Suomessa? Minusta
tuntuu, että dx-kuuntelun päiviä ei suinkaan ole luettu, vaan (jos) DAB
todella tulee, voi näiden lähetysten dx-kuuntelulla olla ainakin
alkuvaiheessa jopa konkreettista hyötyä. Luulisin, että jos hyvällä
vertikaaliantennilla haravoisi tuota 220 MHz aluetta kunnon
DAB-vastaanottimen kera, niin kyllähän sieltä pitäisi kaikenlaista asemaa
saada kuuluville.
Vaihdetaanpa tällä listalla kokemuksia Dabbista.
JM
Kangasala
http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/
Paul Keinanen
wrote:
>Olen viime viikkoina testaillut tietokoneeseen liitettävää Boschin
>DAB-korttia.
Saiko tuosta näkyville mitään käyttökelpoista signaali-
voimakkuusnäyttöä ? Vaikka signaalivoimakkuudella ja äänenlaadulla on
selvä korrelaatio, melko voimakaskin signaali saattaa tuottaa huonon
äänen erikoisissa etenemisoloissa.
Mitenkä nopeasti vastaanotin lukkiutuu uuteen asemaan ja näyttää
aseman tiedot kanavavaihdon tai antennin kiinnikytkemisen jälkeen ?
Tästä voisi päätellä jotain, miten vastaanotin saa kiinni esim.
lyhyitä kelipiikkejä. Lienee tuskin toivoa, että sillä saisi kiinni
lyhyitä meteori-pingejä, jotka noin korkeilla taajuuksilla ovat varsin
lyhyitä.
>Minun ensimmäinen havaintoni oli DAB:n yllättävän huono kuuluvuus, mikä
>tosin voi osittain (kuitenkin vain osittain) johtua pc-kortista. Ne eivät
>ole mitään huippuhyviä radiovastaanottimia. Vasta viime aikoina on
>Sitten äkkäsin laittaa väliin telkkarissani käyttämäni antennivahvistimen
>- ja voilį - jo alkoi tulla Dabbiin vääntöä.
Jos tuo antennivahvistin kaiken lisäksi oli antennikaapelin alapäässä,
vastaanotinkortin herkkyys on todella huono. Toinen mahdollisuus on
se, että PCstä säteilee niin paljon häiriöitä itse antennijohtoon,
että vastaanotinkortti ei normaalisti kuule mitään, joten signaalin
vahvistaminen monen metrin päässä PCstä saattaa parantaa
vastaanotinkortin saamaa signaali/kohinasuhdetta.
Tuo kanava 12 on ihan normaalien VHF TV kanavien yläpuolella, joten
signaalia voi koittaa ajaa myös videoiden RF-sisäänmenon ja
RF-ulostulon lävitse, jospa siinä olisi hieman vahvistusta VHFlläkin.
>Onko kukaan saanut ulkomaisia DAB-asemia kuuluville Suomessa? Minusta
>tuntuu, että dx-kuuntelun päiviä ei suinkaan ole luettu, vaan (jos) DAB
>todella tulee, voi näiden lähetysten dx-kuuntelulla olla ainakin
>alkuvaiheessa jopa konkreettista hyötyä.
Kaiken järjen mukaan tropoinversion aikana pitäisi onnistua hyvin
vaatimattomallakin varustuksella.
>Luulisin, että jos hyvällä
>vertikaaliantennilla haravoisi tuota 220 MHz aluetta kunnon
>DAB-vastaanottimen kera, niin kyllähän sieltä pitäisi kaikenlaista asemaa
>saada kuuluville.
Tämä on lähinnä troposkatterilla (sirontana) etenevien signaalien
metsästystä. Vaikka troposkatteria esiintyy jatkuvasti, on sen matka-
vaimennus jo esim. 400 km kohdalla sitä luokkaa, ettei käytetyillä
lähettimien säteilytehoilla saavuteta riittäviä vastaanotto-
voimakkuuksia. Kun signaali riittäisi hyvin kapeakaistaiseen vastaan-
ottoon (0,1-3 kHz esim CW/SSB) vaaditaan normaali-ULAlla riittävästi
signaalia yli 100 kHz kaistaleveydellä (mono)kynnystason ylittämiseen.
Pahaksi onneksi DAB vaatii vielä enemmän kaistaa ja siten tehoa vielä
suuremman kynnystason ylittämiseen, ennenkuin signaalia saadaan
ilmaistua sen verran, että sieltä saadaan poimittua haluttu ohjelma.
Ihan vastaavanlainen ongelmahan on perinteisissä FM-satelliitti-TV
lähetyksissä, jossa audiokantoaaltoa ei pysty erikseen vastaanottamaan
pienellä lautasantennilla, vaan pitää olla iso lautanen, jolla ensin
saadaan ilmaistua koko lähes 30 MHz leveä transponderi, josta saadaan
yhdistetty video+audiosignaali, ennenkuin audioapukantoaalto voidaan
tästä erottaa.
Paul
Jorma Mantyla
: >Olen viime viikkoina testaillut tietokoneeseen liitettävää Boschin
: >DAB-korttia.
: Saiko tuosta näkyville mitään käyttökelpoista signaali-
: voimakkuusnäyttöä ? Vaikka signaalivoimakkuudella ja äänenlaadulla on
: selvä korrelaatio, melko voimakaskin signaali saattaa tuottaa huonon
: äänen erikoisissa etenemisoloissa.
Kortin mukana tulevassa softassa on eräänlainen digitaalinen "S-mittari",
joka näyttää kentänvoimakkuuden palkkeina välillä 0-4. Kunnollinen
nautittava stereosinkku tuntuisi vaativan ainakin 2 palkkia. Asemat
kuuluvat jopa yhdellä palkilla eikä yhteys katkea, vaikka se viimeinenkin
palkki katoaa, mutta kuultavissa oleva puhe muuttuu 'akuankkamaiseksi'
kuplinnaksi, kuten gsm:ssä yhteyden ollessa katkeamaisillaan. Musiikki
tässä tilassa todella hieman muistuttaa vanhan ajan vieterivetoisten
levysoittimien ääntä ennen vieterin oikeamista :)
Merkillepantavaa on myös kentänvoimakkuuden vaihtelu, ts. hyvänkin
kuuluvuuden vallitessa antennivahvistimen avulla kenttä heiluu Kangasalla
jopa välillä 2-4.
QTH on siis Kangasala, n. 10 km keskustasta etelään Valkeakosken suuntaan,
paljonko tästä sitten lienee matkaa Ylöjärven mastolle, ehkä 40 km
(lähetys ei tule Teiskon yle-asemalta, tarkistin asian Digitasta).
: Mitenkä nopeasti vastaanotin lukkiutuu uuteen asemaan ja näyttää
: aseman tiedot kanavavaihdon tai antennin kiinnikytkemisen jälkeen ?
Aikaa menee tuollaiset 10-15 sek. Laite "miettii" hetken ennen kuin
audio alkaa kuulua.
: Tästä voisi päätellä jotain, miten vastaanotin saa kiinni esim.
: lyhyitä kelipiikkejä. Lienee tuskin toivoa, että sillä saisi kiinni
: lyhyitä meteori-pingejä, jotka noin korkeilla taajuuksilla ovat varsin
: lyhyitä.
Joo, tropohommiksi menee.
JM
Kangasala
Paul Keinanen
wrote:
>Merkillepantavaa on myös kentänvoimakkuuden vaihtelu, ts. hyvänkin
>kuuluvuuden vallitessa antennivahvistimen avulla kenttä heiluu Kangasalla
>jopa välillä 2-4.
>QTH on siis Kangasala, n. 10 km keskustasta etelään Valkeakosken suuntaan,
Tuo Ylöjärven betonitolppa ei nyt ole kovin korkea ja kaiken lisäksi
Hervannan kukkulat näyttävät osuvan signaalin kulkutielle, joten olet
ilmeisesti aikamoisessa katveessa.
Jonkin verran lähempänä ja hieman korkeammalla on TV-Tampereen lähetin
kanavalla E6 (182 MHz), joten se voisi olla aika hyvä signaali-
referenssi kenttävoimakkuusvaihteluiden vertailuun.
Tuollaiset 10 dB signaalivoimakkuusvaihtelut eivät välttämättä ole
kovin harvinaisia tuollaisilla yhteysväleillä, joten on varsin
todennäköistä, että mittarin yksi tolppa vastaa 4-8 desibeliä, eli
tuon mittarin näyttämäalue ei ole kovin laaja, mutta eipä sen
tarvitsekkaan olla digitaalilähetteillä, koska neljän tolpan jälkeen
tuskin on odotettavissa mitään parannusta äänen laatuun.
Paul
Jorma Mantyla
: >QTH on siis Kangasala, n. 10 km keskustasta etelään Valkeakosken suuntaan,
: Tuo Ylöjärven betonitolppa ei nyt ole kovin korkea ja kaiken lisäksi
: Hervannan kukkulat näyttävät osuvan signaalin kulkutielle, joten olet
: ilmeisesti aikamoisessa katveessa.
Kävin tänään pitkän keskustelun puhelimitse Digitan DAB-asiantuntijan
kanssa.
Olet oikeassa, Kangasala kuuluu vain osittain Ylöjärven DAB-lähettimen
kuuluvuusalueeseen, lähinnä kunnan luoteis- ja länsiosat ovat
tietokonelaskennan mukaan alueen sisällä. Kunnan eteläosa ei siihen
kuulu. Eli olen siis todella lievealueella.
Ylöjärven DAB-lähetin on 500 Wattia, mutta tehoa on tarkoitus
jossain vaiheessa nostaa 1 kW:iin.
: Jonkin verran lähempänä ja hieman korkeammalla on TV-Tampereen lähetin
: kanavalla E6 (182 MHz), joten se voisi olla aika hyvä signaali-
: referenssi kenttävoimakkuusvaihteluiden vertailuun.
TV-Tampere näkyy täällä ihan kohtuullisesti, jopa huonoillakin
lievealuekeleillä.
: Tuollaiset 10 dB signaalivoimakkuusvaihtelut eivät välttämättä ole
: kovin harvinaisia tuollaisilla yhteysväleillä, joten on varsin
: todennäköistä, että mittarin yksi tolppa vastaa 4-8 desibeliä, eli
Lisäksi nämä lievealuekelit näyttävät vaihtelevan, kuten DX-kuuntelijat
yleisesti tietävät. Tänään DAB-lähetykset tulivat aivan hienosti ilman
antennivahvistinta, mm. kaikki oheisdata tuli näkyviin (Radio Ainolla
on hauska slide-show, tarvitaanko tällaista kuvaa sitten RADIOSSA on jo
toinen juttu).
Tänään oli ilmeisesti jotain lievealuekeliä, sillä sain kuuluville
toisenkin Yle-DAB-aseman taajuudella 218,640 MHz (Espoo??).
Eli näppituntuma olisi, että 1) DAB-DX muistuttaa hieman
FM-tropo-kuuntelua, 2) paremmalla vastaanottimella + vertikaaliantennilla
voisi yhtä ja toista haravoida esiin.
: tuon mittarin näyttämäalue ei ole kovin laaja, mutta eipä sen
: tarvitsekkaan olla digitaalilähetteillä, koska neljän tolpan jälkeen
: tuskin on odotettavissa mitään parannusta äänen laatuun.
Itse asiassa ei ole edes kahden 'tolpan' jälkeen, asema joko kuuluu tai
sitten ei. Onko mittarissa tolppia 2, 3 tai 4 näyttää jokseenkin
yhdentekevältä. On tosin tuo epämääräinen välimaasto 0-1 tolppaa, mutta
audion taso on todella kammottava, vaikka siitä ajoittain saa selvää,
varsinkin puheesta, mutta musiikki on aivan hirvittävää kuunneltavaa.
: Paul
JM
Kangasala
http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/
Jorma Mantyla
netin kautta.
Boschin DAB-kortti maksaa 3990 mk. Lisatietoja www.bosch.fi ja
www.bosch.de
Ensimmainen DAB-QSL-on plakkarissa, Yle Radio Aino, Ylojarvi, 225,648
MHz.
Vahan ajan kuluttua sain sahkopostia Yle Radio Peililta. He pyytavat
raportteja! Eli Dabin kuuluvuus kiinnostaa asemia.
Nyt olisi tilaisuus nostaa DX-kuuntelun profiilia.
JM
Kangasala
http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/
Jari Kiiski
Jorma Mantyla wrote:
...Vasta kun laitoin kortista koaksiaalin talon katolla olevaan
4-elementtiseen VHF-yagiin, alkoi tapahtua kanavalla 12B. S.
... Luulisin, että jos hyvällä
vertikaaliantennilla haravoisi tuota 220 MHz aluetta kunnon
DAB-vastaanottimen kera, niin kyllähän sieltä pitäisi kaikenlaista asemaa
saada kuuluville.
--
Jari Kiiski
Insinöörinkatu 64 A 15
33720 Tampere
Tel: 050 5531402
03 3183481
Amateur radio station, surprise, OH4NDU
Paul Keinanen
wrote:
>Oliskohan kova juttu käyttää p i t k ä ä vhf-logperodista tv-antennia
Miksi ihmeessä käyttää logperiodista antennia? Katettava taajuus-
aluehan on loppujen lopuksi hyvin kapea, joten vartavasten kanaville
11-12 mitoitettu TV antenni hakkaa helposti pitkänkin logperiodisen
antennin. Logperiodisessa antennissa toimii tehokkaasti vain 3-5
elementtiä kerrallaan tiettyä taajuutta vastaanotetaessa. Se, että
mitkä elementit ovat pelissä, tietysti vaihtelee kuunneltavan
taajuuden mukaan.
Pari noiden kanavien tavallista TV-antennia pienen vaakasuuntaisen
apupuomin varaan (oikein vaiheistettuna!) balansoi rakenteen
kätevästi.
>ja kunnon GaAsfet-etuvahvaria ?
Ja mielellään hieman selektiivisyyttä vahvistimen eteen, jotteivat
paikalliset VHF TV-lähettimet pääse yliohjaamaan vahvistinta.
Logperiodinen antenni on tässäkin suhteessa huono valinta, koska se
tuo nuo alemmat kanavat (E5-E10) samalla voimakkuudella sisään kun
tuon DABin. Kapeakaista-antenni puolestaan hiukan vaimentaa noita
TV-kanavia.
>Tällaiselle aneetille riittää rotaattoriksi
>hienosti 500mk:n hintaluokassa olevat rotaattorit. Voisi olla hyvätkin
>mahdollisuudet kuulla eurooppalaisia asemia tropokeleillä. Eiköhän noilla se
>paikallinenkin asema kuuluisi moitteetta.
Tiedä vaikka se tulisi troposkatterinakin, jos on esteetön näköala
horisonttiin, tosin minulla ei ole mitään tieoa, miten COFDM lähete
käyttäytyy troposkatterissa.
Jari Kiiski
Paul Keinanen wrote:
> On Wed, 12 Jan 2000 20:04:07 +0200, Jari Kiiski <oh4...@kolumbus.fi>
> wrote:
>
> >Oliskohan kova juttu käyttää p i t k ä ä vhf-logperodista tv-antennia
>
> Miksi ihmeessä käyttää logperiodista antennia?
Tarkoitin todella pitkää mallia, jossa on jo gainiakin ja ajattelin sen sopivan
myös tvdx-käyttöön samalla.
Itselläni on ollut uhf-käyttöön tarkoitettu kolmemetrinen logperiodinen jolla
näkyi Mikkelissä omakotitalon ullakolle asennettuna Jyväskylän tv-lähetykset
moitteettomasti.
> Katettava taajuus-
> aluehan on loppujen lopuksi hyvin kapea, joten vartavasten kanaville
> 11-12 mitoitettu TV antenni hakkaa helposti pitkänkin logperiodisen
> antennin. Logperiodisessa antennissa toimii tehokkaasti vain 3-5
> elementtiä kerrallaan tiettyä taajuutta vastaanotetaessa. Se, että
> mitkä elementit ovat pelissä, tietysti vaihtelee kuunneltavan
> taajuuden mukaan.
Juu, näin on.
>
>
> >ja kunnon GaAsfet-etuvahvaria ?
>
> Ja mielellään hieman selektiivisyyttä vahvistimen eteen, jotteivat
> paikalliset VHF TV-lähettimet pääse yliohjaamaan vahvistinta.
Jees... tässä voisi soveltaa ARRL:n handbookissa olevia jenkkien 220 MHz
amatöörialueen etuvahvareita. Onnistuisikohan tuollaisen vahvarin viritypiirien
kaukosäätö pin-diodeilla kuunneltavan taajuuden mukaan?
>
>
> Logperiodinen antenni on tässäkin suhteessa huono valinta, koska se
> tuo nuo alemmat kanavat (E5-E10) samalla voimakkuudella sisään kun
> tuon DABin. Kapeakaista-antenni puolestaan hiukan vaimentaa noita
> TV-kanavia.
On se kuitenkin parempi kuin se vertikaali joka alkuperäisessä messussa
mainittiin.
Paul Keinanen
wrote:
>> >ja kunnon GaAsfet-etuvahvaria ?
>> Ja mielellään hieman selektiivisyyttä vahvistimen eteen, jotteivat
>> paikalliset VHF TV-lähettimet pääse yliohjaamaan vahvistinta.
>Jees... tässä voisi soveltaa ARRL:n handbookissa olevia jenkkien 220 MHz
>amatöörialueen etuvahvareita.
Noissa ARRL:n kytkennöissä on aika hurja vahvistus 20-24 dB, joten jos
esivahvistin ei yliohjaannu, itse vastaanottimen eteen voi joutua
laittamaan lisävaimentimen, jottei itse vastaanotin yliohjautuisi.
Harvalla sentää kaapelivaimennus on muutamaa desibeliä enempää, joten
vastaanottimen yliohjausvaara on todellinen tuollaisilla esivah-
vistimilla.
Noita esivahvistimia on saatavina myös rakennussarjoina ja valmiina,
joissa useinmiten tehonsyöttö kulkee koaksiaalissa. Sellaiset
esivahvistimet kannattaa unohtaa, joiden virrankulutus on vain 5-10
mA, koska ne yliohjautuvat varsin herkästi. Mastovahvistimet, jotka jo
jonkin verran signaalia kestävät, kuluttavat ainakin 30 - 50 mA.
>Onnistuisikohan tuollaisen vahvarin viritypiirien
>kaukosäätö pin-diodeilla kuunneltavan taajuuden mukaan?
Pin diodien ja kapasitanssidiodien sijoittaminen mastovahvistimeen on
aikamoista riskipeliä, etteivät ne vain synnytä itse lisää
häiriöitä:-).
Eiköhän ole parempi kuormittaa vahvistimen etupään resonanssipiiriä
sen verran, että koko bandi tulee katetuksi. Piiri kannattaa vielä
virittää siten, että vaste putoaa nopeasti päästökaistan alapuolella
(jossa voimakkaita TV-lähettimiä on) ja vastaavasti tinkimään
päästökaistan yläpuolisesta vaimennuksesta. Tämä voidaan aikaansada
esim. kytkemällä sekä antenni että etuvahvistin kapasitiivisesti
resonaattoriin.