Viiniviljelys
Miika Kahelin
Uuteen kotiin tulee 2 kerrosata korkea lämpölaseilla vuorattu, ja
eristetyllä lattialla varustettu viherhuone. Tuonne on suunniteltu
pistää viiniköynnpös kasvamaa. Nyt vaan on mieltä vaivannut estä mistäs
sopiva lajike. Tuonne kun voisi turvallisin mielin pistää ihan
kunnollisen eteläeurooppalaisissa olosuhteissa viihtyvän lajikkeen, kun
olosuhteet on talevehtimisen suhteen ihan hyvät.
Miika
Panu Mäkinen
> Uuteen kotiin tulee 2 kerrosata korkea lämpölaseilla vuorattu, ja
> eristetyllä lattialla varustettu viherhuone. Tuonne on suunniteltu
> pistää viiniköynnpös kasvamaa. Nyt vaan on mieltä vaivannut estä mistäs
Kaupan hedelmien siemenistä saa kylvämällä ihan kelpo taimia.
-pm
--
_/ _/ _/_/_/ _/ _/
_/_/_/ _/_/_/ _/_/
_/ _/ ortus _/_/_/ otanicus _/ _/ oivulaënsis
.... http://www.cc.jyu.fi/~pamakine/koivula/ ....
Tp
"Panu Mäkinen" <pama...@jyu.fi.remove.th.is> kirjoitti
viestissä:ajh4d7$2eb$1...@mordred.cc.jyu.fi...
> Miika Kahelin <Miika....@helsinki.fi> wrote:
>
> > Uuteen kotiin tulee 2 kerrosata korkea lämpölaseilla vuorattu, ja
> > eristetyllä lattialla varustettu viherhuone. Tuonne on suunniteltu
> > pistää viiniköynnpös kasvamaa. Nyt vaan on mieltä vaivannut estä mistäs
>
> Kaupan hedelmien siemenistä saa kylvämällä ihan kelpo taimia.
>
Eikös viinirypäle ole samanlainen "kloonaamalla" lisättävä kasvi kuin omena
ja peruna, joiden siemenistä lisätyt taimet ovat 99% todennäköisyydellä
huomattavasti heikompia kuin emokasvinsa.
Panu Mäkinen
>> Kaupan hedelmien siemenistä saa kylvämällä ihan kelpo taimia.
>>
> Mutta tuleekos niistä sitten minkälaisia rypäleitä`?
Enemmän tai vähemmän emokasviaan muistuttavia.
> Eikös viinirypäle ole samanlainen "kloonaamalla" lisättävä kasvi kuin omena
> ja peruna, joiden siemenistä lisätyt taimet ovat 99% todennäköisyydellä
> huomattavasti heikompia kuin emokasvinsa.
Tuskinpa ovat. Siemenistä lisääntyminen on luontainen siemenkasvien
lisääntymistapa. Jos se tuottaisi tuollaisella todennäköisyydellä
emokasviaan heikompia yksilöitä, viiniköynnökset olisivat aikoja
sitten kuolleen sukupuuttoon.
-pm
--
_/ _/ _/_/_/ _/ _/
_/_/_/ _/_/_/ _/_/
_/ _/ ortus _/_/_/ otanicus _/ _/ oivulaėnsis
.... http://www.cc.jyu.fi/~pamakine/koivula/ ....
Erkki Aalto
: Tuskinpa ovat. Siemenistä lisääntyminen on luontainen siemenkasvien
: lisääntymistapa. Jos se tuottaisi tuollaisella todennäköisyydellä
: emokasviaan heikompia yksilöitä, viiniköynnökset olisivat aikoja
: sitten kuolleen sukupuuttoon.
Ota harjoitustehtäväksi pohtia, miksi viiniköynnöksiä lisätään
pistokkaista tai oksastamalla. Jos viiniköynnös on liian vaikea
juttu, pohdi samaa omenapuista. Jos löydät jostain itsekylväytyneen
omenapuun, maista sen omenia, jos vaikka sitten alkaisi raksuttaa.
--
Erkki 'Örkki' Aalto "Life is divided up into
Internet: Erkki...@Helsinki.FI the horrible and the miserable"
Snail: P.O. Box 64
FIN-00014 University of Helsinki, Finland
Hannu Pulkkinen
tuhosi lähes koko maanosan viininviljelyksen. Siksipä nykyisin istutettavat
köynnokset on lähes kaikki vartettu Amerikasta tuoduilla oksilla, jotka
takaavat phylloxera vapaan kasvin.
En tiedä menetelläänkö näin kasvihuoneviiniköynnosten kanssa, mutta
viisainta kai olisi ostaa valmis vinis vitifera kasvi. Olemassa on lisäksi
myös paljon hybridilajikkeita joista ei kunnon viiniä saa.
Ei kai sitä viiniköynnöstä muussa tarkoituksessa istuteta kuin siinä, että
omaa viiniä ruvetaan tuottamaan.
Hannu P
Erkki Aalto <aa...@pcu.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:ajkoe6$84c$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Erkki Aalto
: Viime vuosisadan vaihteessa Euroopassa riehui phylloxera-viinikirva, joka
: tuhosi lähes koko maanosan viininviljelyksen. Siksipä nykyisin istutettavat
: köynnokset on lähes kaikki vartettu Amerikasta tuoduilla oksilla, jotka
: takaavat phylloxera vapaan kasvin.
Väärä vastaus. Viiniköynnöksen varttaminen oli käytössä jo tuhansia
vuosia aikaisemmin, kuten Raamatustakin käy ilmi. Mieti nyt sitten
samaa asiaa omenapuun suhteen.
Tp
"Hannu Pulkkinen" <hannu.p...@pp2.inet.fi> kirjoitti
viestissä:xgu79.217$Gq....@read2.inet.fi...
> Ei kai sitä viiniköynnöstä muussa tarkoituksessa istuteta kuin siinä, että
> omaa viiniä ruvetaan tuottamaan.
>
Suomessa tuskin kannattaa kovin paljoa omasta viinistä haaveilla- ne
lajikkeet jotka täällä kasvavat ovat kai enemmän tuoreena syötaväksi
tarkoitettuja. Viiniksi käytettävät lienevät huomattavasti makeampia kuin
rypäle täkäläisessä kesässä voi tulla.
Miksiköhän muuten viiniksi tarkoitettuja lajikkeita ei tuoda syötäväksi
ollenkaan, ne voisivat olla varsin makeita mukavia syötäviä. Ainakin kun
ajattelee viinien alkoholiprosenttia ja mahdollista jäännössokerin määrää,
niin täältä kaupoista saatavista rypäleistä ei mitenkään saada aikaiseksi
sellaisia lukemia, sokeria on aivan liian vähän. Joskus välimeren alueella
autoillessa kun pysäytti auton ja kävi vähän "rypälevarkaissa" rypäleet
olivat _paljon_ makeampia kuin täällä olevat tuorerypäleet, kuten myös
sikäläiset valintamyymälän rypäleet, ja kelpasivat oikein hyvin tuoreinakin
syötäviksi.
Seismo Malm
Wickmanin taimistolla näyttäisi olevan ihan hyvä valikoima osoitteessa
http://www.tawi.fi/~wiplant/marjakas.html
Itsellä kasvaa kaksi Zilgaa ja yksi Supaga ulkona mikkelissä vanhempien
kesämökillä. Zilgaan tulee jopa rypäleitä tänä vuonna. Vastaväittäjistä
huolimatta aion kokeilla siementen idättämistä (vaikka viinirypäleestä saa
kyllä ihan vaivattomasti pistokkaitakin ja alaoksien peittämisellä
vieläkin helpommin uusia kasveja). Toiveena olisi tietysti saada paremmin
viinintekoon sopiva rypäle kuin zilga (ja minusta sokerin lisäys viiniin
ei ole ollenkaan mahdoton idea). Vahinko kun pohjoisamerikassa
jalostettuja Swenson -lajikkeita ei meiltä saa mistään.
Tässä erään viinirypäleköynnöksiä myyvän puljun lista, valitettavasti
noiden maahantuonti on hyvin hankalaa.
http://www.hardygrapes.tottenham.on.ca/vines.htm
seismo malm
Panu Mäkinen
> Ota harjoitustehtäväksi pohtia, miksi viiniköynnöksiä lisätään
> pistokkaista tai oksastamalla. Jos viiniköynnös on liian vaikea
> juttu, pohdi samaa omenapuista. Jos löydät jostain itsekylväytyneen
> omenapuun, maista sen omenia, jos vaikka sitten alkaisi raksuttaa.
Itse kylväytyneitä tai pikemminkin kylvettyjä omenapuita minulla
on kymmeniä, eikä nyt ainakaan heti ala harjoitustehtäväsi tarkoitus
raksuttaa. On luonnollista, että siemestä lisättyjen yksilöiden
ominaisuudet poikkeavat emokasveista enemmän tai vähemmän.
Käyttötarkoituksen mukaan voidaan näistä valita sopivimmat,
jolloin yleensä saadaan emokasvin veroisia tai jopa parempia
yksilöitä.
Seismo Malm
aikaiseksi todella hyvä syöntiomenalajike mutta yksi ihan loistava käyttö
on siiderin teko. Kaupalliset lajikkeet kun on valitettavasti jalostettu
lähinnä sellaisenaan syötäväksi tai sitten hillottavaksi ja niistä puuttuu
luonnetta siiderin raaka-aineeksi. Mä istutin tuohon käyttöön muutaman
aasialaisen päärynäpuun, saas nähdä millaista hedelmää tulee (isoin on n.
2 metrinen nyt, latva tosin kasvaa kieroon ja se täytyy nipsaista pois nyt
syksyllä).
Lisäksi ei toi siemenestä kasvattaminen nyt kohtuuttoman tyyriiksi tule,
kustannus on luokkaa euro per kasvi. Syötäväksi kyllä sitten ostaisin myös
kaupan lajikkeita.
seismo malm
Hannu Pulkkinen
Erkki Aalto <aa...@pcu.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:ajlsrv$8c5$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Hannu Pulkkinen <hannu.p...@pp2.inet.fi> wrote:
> : Viime vuosisadan vaihteessa Euroopassa riehui phylloxera-viinikirva,
joka
> : tuhosi lähes koko maanosan viininviljelyksen. Siksipä nykyisin
istutettavat
> : köynnokset on lähes kaikki vartettu Amerikasta tuoduilla oksilla, jotka
> : takaavat phylloxera vapaan kasvin.
>
>
> Väärä vastaus. Viiniköynnöksen varttaminen oli käytössä jo tuhansia
> vuosia aikaisemmin, kuten Raamatustakin käy ilmi. Mieti nyt sitten
> samaa asiaa omenapuun suhteen.
Oikea vastaus ja väärä vastaus. Viinilakien mukaan näin on
tuotantoköynnöksissä meneteltävä.
Sillä ei ole merkitystä onko varttamista tehty aikaisemminkin- se, että
siemenestä kasvatettu puu ei välttämättä (takuuvarmasti) tuota emopuunsa
kaltaisia hedelmiä on taas eri juttu.
Hannu
Panu Mäkinen
> Mä istutin tuohon käyttöön muutaman
> aasialaisen päärynäpuun, saas nähdä millaista hedelmää tulee (isoin on n.
> 2 metrinen nyt, latva tosin kasvaa kieroon ja se täytyy nipsaista pois nyt
> syksyllä).
Latvaa voisi koettaa oikaista tuen avulla. Pystytä viereen tukevat
paalut ja sido latva nauhojen avulla oikeaan asentoon. Sen pitäisi
kyllä ensi kesän aikana puutua niin, että se pysyy jälleen tuetta
pystyssä. Näin voisit välttyä turhalta latvan katkaisulta.
-pm
--
_/ _/ _/_/_/ _/ _/
_/_/_/ _/_/_/ _/_/
Miika Kahelin
No nyt on taas eksytty alkuperäisestä jutusta ja kauas. Nyt tuo köynnös
oli siis tarkoitus istuttaa viehrehuoneeseen jossa on eristetty ja
lattialämmöllä varustettu lattia ja lasit on lämpölasia. Keväällä huone
lämpenee päivisin säteilyn ansiosta jo todella aikaisin ja yöllä sinne
lattiaan painetaan lämpöä aurinkolämmönkerääjien lataamasta varaajasta.
Eli siis lämpöolot sillä saadaa ihan eteläeurooppalaiselle tasolle.
Valoa on sitten varmaan liikaakin, mutta siihen voi hiukan vaikuttaa
varjostuksella.
Kyllähän siitä viiniäkin voisi tehdä vaikka ei sen tekemiseen rypäleitä
ole tähänkään saakka tarvittu. Kotimaisista raaka-aineistakin saa
säveltämällä ihan hyvää tavaraa. Toki satsissa on usein rypälettäkin
mukana tosin kuivatussa muodossa, eli rusinana.
Miika