Haketta pensaiden juurelle

[Teemu Keskinarkaus]

Mistähän saisi haketta tai vastaavaa pensaiden juurelle? Yleensä
kaupungeissa näkyvät laittaneen sitä pensaiden juurelle estämään
rikkaruohojen kasvun. Itselläni tulisi juuri samaan käyttöön.
Ruusupensasaidan ja kanadan tuija-aidan juurelle olisin laittamassa.

Niin, ja jos Tampereen seudulta vielä niin aina parempi. ;)

--
"Life is a bitch, but she's _my_ bitch."

[Whiski]

Teemu Keskinarkaus wrote:
> Mistähän saisi haketta tai vastaavaa pensaiden juurelle? Yleensä
> kaupungeissa näkyvät laittaneen sitä pensaiden juurelle estämään
> rikkaruohojen kasvun. Itselläni tulisi juuri samaan käyttöön.
> Ruusupensasaidan ja kanadan tuija-aidan juurelle olisin laittamassa.
>
> Niin, ja jos Tampereen seudulta vielä niin aina parempi. ;)
>
>

Ostamalla sitä, tai haketin ja sitten siitä sitten pensaan juureen! ;-D
Yleensä tilanne on se että joudut hommaanaan jommankumman, jos sitä
haketta haluat! Pitemmän päälle oma haktin tulee edullisemaksi, jos on
vähänkään enemmän käyttöä hakkeelle!

Olen vaihtamassa vanhaa 5 heppasta (kaksilla terillä) haketinta
isompaan kalustoon, ns. taloyhtiö kokoluokkaan (120 mm) ja vanha on
menossa vaihtoon! Tiedän että tuntuu kovalta hinnalta, mutta 400 euroa
on luvattu vaihdossa uuteen, kun vaihdan sen sellaiseen alv 0% 11 000
euroa, joten jos kiinostaa, niin kuljetus järjestyy ;-D

--
Wanha wirttynyt Whiski

Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa, ole edes hauska tekemällä itsesi
naurettavaksi

[Teemu Keskinarkaus]

In article <fDB7d.1170$jm....@reader1.news.jippii.net>, Whiski wrote:
> Ostamalla sitä, tai haketin ja sitten siitä sitten pensaan juureen! ;-D
> Yleensä tilanne on se että joudut hommaanaan jommankumman, jos sitä
> haketta haluat! Pitemmän päälle oma haktin tulee edullisemaksi, jos on
> vähänkään enemmän käyttöä hakkeelle!

Kysymys kuului, että _mistä_ sitä haketta saa. Ja haketinta ei kannata
ostaa ellei ole jotain mitä hakettaa ja minulla asianlaita on näin.

> Olen vaihtamassa vanhaa 5 heppasta (kaksilla terillä) haketinta
> isompaan kalustoon, ns. taloyhtiö kokoluokkaan (120 mm) ja vanha on
> menossa vaihtoon! Tiedän että tuntuu kovalta hinnalta, mutta 400 euroa
> on luvattu vaihdossa uuteen, kun vaihdan sen sellaiseen alv 0% 11 000
> euroa, joten jos kiinostaa, niin kuljetus järjestyy ;-D

Juu. Kun ei ole mitä hakettaa niin taidan jättää väliin. ;)

[Whiski]

Teemu Keskinarkaus kirjoitti:

> In article <fDB7d.1170$jm....@reader1.news.jippii.net>, Whiski wrote:
>
>>Ostamalla sitä, tai haketin ja sitten siitä sitten pensaan juureen! ;-D
>>Yleensä tilanne on se että joudut hommaanaan jommankumman, jos sitä
>>haketta haluat! Pitemmän päälle oma haktin tulee edullisemaksi, jos on
>>vähänkään enemmän käyttöä hakkeelle!
>
> Kysymys kuului, että _mistä_ sitä haketta saa. Ja haketinta ei kannata
> ostaa ellei ole jotain mitä hakettaa ja minulla asianlaita on näin.

Hakkeen saaminen on pikkuisen hankalaa, tai siis ei se hankalaa ole jos
on täppiä taskussa, niin hakee jostain piha puutarha myymäläsät
helevetin kallisita haketa säkeissä. Toinen vaihtoehto on jos jossain
lähitienoolla on joku joka hakettaa itselleen, niin vois saada ostaa
vähän halvemmalla. Nuo kaupunkien puisto-osastot ostaa taas
kuorma-autokaupalla joko joltain sahalta kuorihaketta, tai siihen
haketukseen erikoistuneista yrityksistä. Mistä sitä haketta kotona saa?
Pensaiden kuoleet oksat, ojan pajupensaita, jos ojia on? Puutarhasta
vaikka maissin varret (ei hyviä tuohon, mutta jonknlaista haketta
niistäkin tulee). Yleensä pienillä kaupunki tonteilla ei oikein riitä
haketettavaa, mut amiten on yhteistyö naapureiden kesken?

>
>
>>Olen vaihtamassa vanhaa 5 heppasta (kaksilla terillä) haketinta
>>isompaan kalustoon, ns. taloyhtiö kokoluokkaan (120 mm) ja vanha on
>>menossa vaihtoon! Tiedän että tuntuu kovalta hinnalta, mutta 400 euroa
>>on luvattu vaihdossa uuteen, kun vaihdan sen sellaiseen alv 0% 11 000
>>euroa, joten jos kiinostaa, niin kuljetus järjestyy ;-D
>
> Juu. Kun ei ole mitä hakettaa niin taidan jättää väliin. ;)

Vähän kyllä epäilinkin tuota, enkä niin tosissani olut myymässä, että
hernettä nenään vedän ;-D. Haketin on toki vuosien sijoitus, jos sitä
hoita aoikein, eikä aja tylsillä terillä, vaan antaa ne teroittaa
kunnolla! Sen vuoksi minullakin on tupla terät jotka vaihdan, kun toiset
teroittamossa. No joku toteaa varmaan että miksi et itse teroita? Ei
kannata noita teroitta itse, sillä siinä ei saa samanlaita terävyyttä,
eikä teroitus ole taspainossa, kun koneessa on kaksi terää, niin niiden
pitää olla yhtä plajon teroitetuja, ettei tule heittoa leikkuuseen, mikä
rasittaa koneen laakereita ihan turhaan.

--

Wanha wirttynyt Whiski

Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi
naurettavaksi

[Nina Mononen]

Haketta saa ostaa ainakin Pinsiön taimistosta Hämeenkyröstä eli jos
sinulla on auto ja peräkärry niin hakkeenhaku käy tosi jouhevasti
(puutarha on aivan kolmostien varrella). En muista mitä peräkärryllinen
maksoi mutta kallista hake ei ollut.

Nina

[Whiski]

Nina Mononen kirjoitti:

Tuo juuri sitä mitä tarkoitin sillä että kun löytää siihen erikoistuneen
liikeen, niin saa taatusti halvemalla, kuin mitä tuo säkeissä myytävä
hake on!

Kun vilkasin ; http://www.puuverkko.com/pinsiontaimisto/ sivuja, niin
hyvin ymmärtää että heillä tulee haketta myös yli ooman tarpeen ja jota
näin voidaan myydä kohtuuhinnalla eteenpäin.

[Teemu Keskinarkaus]

Tämähän on hienoa. Kiitoksia! Auto kyllä on, muttei kärryä(eikä sen
puoleen vetokoukkuakaan), mutta eiköhän jotain järjesty. Varsinkin nyt,
kun on paikka tiedossa.

[JukkaP]

Pistänpä lusikkani vielä tähän soppaan. Puutarhakurssilla tuossa muutama
vuosi sitten Tampereen kaupungin puistovastaava(?)puutarhuri/kurssin
ohjaaja mainitsi, että haketta ei pitäisi runsain mitoin laittaa juuri
istutetuille pensastaimille. Eivät kuulemma kasva kunnolla tai ei
lainkaan; pitäisi ensin juurtua ja sitten vasta hakkeet.Rikkaruohot
eivät pääse hakkeen läpi, mutta ei vesikään juuriin (muistaakseni tämä
oli se peruste).

[Teemu Keskinarkaus]

In article <4162f381$0$27417$39db...@news.song.fi>, JukkaP wrote:
> Pistänpä lusikkani vielä tähän soppaan. Puutarhakurssilla tuossa muutama
> vuosi sitten Tampereen kaupungin puistovastaava(?)puutarhuri/kurssin
> ohjaaja mainitsi, että haketta ei pitäisi runsain mitoin laittaa juuri
> istutetuille pensastaimille. Eivät kuulemma kasva kunnolla tai ei
> lainkaan; pitäisi ensin juurtua ja sitten vasta hakkeet.Rikkaruohot
> eivät pääse hakkeen läpi, mutta ei vesikään juuriin (muistaakseni tämä
> oli se peruste).

Juu, tämä tuli mieleen. Itse mietin ekana sahamuhan laittamista, mutta
se on ihan liian tiivistä. Kuinka kauan taimet pitää antaa juurtua?
Toinen aita on istutettu -04 kesän alussa ja toinen on jo varmaan
ainakin 15 vuotta :)

[ASalo]

JukkaP wrote:
> ohjaaja mainitsi, että haketta ei pitäisi runsain mitoin laittaa juuri
> istutetuille pensastaimille. Eivät kuulemma kasva kunnolla tai ei
> lainkaan; pitäisi ensin juurtua ja sitten vasta hakkeet.Rikkaruohot
> eivät pääse hakkeen läpi, mutta ei vesikään juuriin (muistaakseni tämä
> oli se peruste).

Sitten kuulemma alkuvuosina pitää lannoittaa normaalia enemmän,
koska katteen maatuminen syö kaiken typen. Noin meille neuvoi
männynkuorikarikkeen myyjä.

Onkohan kuorikarikkeessa ja hakkeessa mitään käytännön eroa,
vai käyvätkö juuri samaan tarkoitukseen?

Kate ei meillä aidan alla täysin estä rikkaruohoja, mutta
helpottaa huomattavasti kitkemistä. Katteen läpi työntynyt
rikkaruohon varsi vaikuttaa normaalia hennommalta, ehkä se on
joutunut panostamaan pituuskasvuun. Lisäksi tuntuu, että juuret
ovat enemmän pinnassa tai muusta syystä helpommin irtoavat,
kuin nurmikolla kasvavissa rikkaruohoissa. Vai onkohan tuo
kuvittelua, joka tulee katteen aiheuttamasta hyvänolon tunteesta.
Lumevaikutus, tyydyttäähän sekin.

Antero

[ASalo]

PJK wrote:
> "JukkaP" <jukka.pa...@pp.nic.fi> wrote in message

>> Puutarhakurssilla tuossa muutama vuosi sitten
>

> Hake ei pidätä tippaakaan vettä. Vesi valuu väleistä. Päin vastoin. Kun maa
> kastuu, hakekuori estää haihtumista.

Noin se on näillä keleillä.

Ehkä tuo kurssi olikin juuri silloin pari vuotta sitten,
kun koko syksyn sademäärä ehti haihtua hakkeen pinnalta
ennen valumista. Tampereen kaupungin puistovastaava oli
ajan hermolla :-)

Antero

[Whiski]

JukkaP kirjoitti:

>
> Pistänpä lusikkani vielä tähän soppaan. Puutarhakurssilla tuossa muutama
> vuosi sitten Tampereen kaupungin puistovastaava(?)puutarhuri/kurssin
> ohjaaja mainitsi, että haketta ei pitäisi runsain mitoin laittaa juuri
> istutetuille pensastaimille. Eivät kuulemma kasva kunnolla tai ei
> lainkaan; pitäisi ensin juurtua ja sitten vasta hakkeet.Rikkaruohot
> eivät pääse hakkeen läpi, mutta ei vesikään juuriin (muistaakseni tämä
> oli se peruste).

Hake ei estä kastumista, sillä riittävän kareka hake suorastaan
juoksuttaa veden lävitse, mutta estää samalla rikkakasvien siemenien
itämisen. Samalla se pitää maan kuohkeana, joten jo juurtuneiden
rikkakasvien posi repiminen helpottuu! Propleema on typpi, tai sen
puutos oikeastaan. Hake syö typpeä maasta,kun se pikkuhiljaa lahoaa
siihen. Vastaistutetun kasvin typpitarve määrää sitten miten se riittää
sille?

Olen istuttanut taimen, hyvin lannoitettuun maahan ja kattanut sen heti
hakkeella, eikä mitään propleema tullut, jopa kasteluntarve oli
mielestäni vähäisempi, kuin sellaisen taimen, joka eisaanut haketta
juurilleen.

Tuossa hakkeessa on vielä se etu minun mielestä, että osa
tuhohyönteisistä vieroksuu siihen munimista, tai ainakin tuntuu siltä?
Etenkin jos siinä on reilusti havupuunhaketta joukossa.

Kuorihake, vie sielä enemmän typpeä ja samalla se muistaakseni
happamoittaa maata, kuten myös tuo tavallinenkin hake, joten kannattaa
vähän seurata sitä myös!

[Teemu Keskinarkaus]

In article <vqS8d.303$4L6...@reader1.news.jippii.net>, Whiski wrote:
> Kuorihake, vie sielä enemmän typpeä ja samalla se muistaakseni
> happamoittaa maata, kuten myös tuo tavallinenkin hake, joten kannattaa
> vähän seurata sitä myös!

Minulla on Kanadan Tuija aita ja se käsittääkseni vaatii happaman maan.
Eli eikös hakkeen lisääminen juurille parantaisi asiaa? Vai olenko nyt
käsittänyt jonkin asian väärin?

Toinen, mihin olen/olin haketta laitamassa, on ruusuaita ja se vaatinee
lisä typpeä estämään maan happamoitumisen?

[Whiski]

Teemu Keskinarkaus kirjoitti:

> In article <vqS8d.303$4L6...@reader1.news.jippii.net>, Whiski wrote:
>
>>Kuorihake, vie sielä enemmän typpeä ja samalla se muistaakseni
>>happamoittaa maata, kuten myös tuo tavallinenkin hake, joten kannattaa
>>vähän seurata sitä myös!
>
> Minulla on Kanadan Tuija aita ja se käsittääkseni vaatii happaman maan.
> Eli eikös hakkeen lisääminen juurille parantaisi asiaa? Vai olenko nyt
> käsittänyt jonkin asian väärin?
>

En nyt muista kuinka hapan maa Tuijalle kuluu, mutta olettaakseni se
voisi olla samaa luokkaa, kuin esm. alppiruusut, sillä onhan se
lähtöisin metsistä, joskaan ei Suomen.

> Toinen, mihin olen/olin haketta laitamassa, on ruusuaita ja se vaatinee
> lisä typpeä estämään maan happamoitumisen?

Muista silti että et et laita typpeä enää syyskesästä maahan, sillä se
estää/ hidastaa kasvin luonnollisen talveen valmistautumisen.

Mielstäni paras hakkeen laitto aika on keväällä maan lämmettyä! Tällöin
kun haraa ja lannoittaa pensaan juuren alueen, sekä sen jälkeen peittää
maan hakkeella, niin saa hakkeesta parhaan hyödyn.

Toinen aika on syksyllä maan jo alkaessa jäätyä, niin kun laittaa tuo
hake estää/ hidastaa maan kokonaan jäätymistä ja suojaa herkempiä juuria!

[EJA]

"Teemu Keskinarkaus" <tkes...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:slrncmhk31....@firewall.oma.net...

Eihän kai typen lisääminen mitään maan happamoitumista estä. Siihen
tarvitaan kalkkia tai tuhkaa, ne ovat emäksisiä.

[Whiski]

EJA kirjoitti:

>>
>>Toinen, mihin olen/olin haketta laitamassa, on ruusuaita ja se vaatinee
>>lisä typpeä estämään maan happamoitumisen?
>>
>>--
>>"Life is a bitch, but she's _my_ bitch."
>
>
> Eihän kai typen lisääminen mitään maan happamoitumista estä. Siihen
> tarvitaan kalkkia tai tuhkaa, ne ovat emäksisiä.
>
>

Aivan, en huomannut tuota lukeakaan kunnolla! Ei typpi tosiaan mitään
happamuutta muuta mihinkään suuntaan!

[taija.p...@poistaostama.helsinki.fi.invalid]

ASalo <a...@pool.expr.se> wrote:
: Kate ei meillä aidan alla täysin estä rikkaruohoja, mutta

: helpottaa huomattavasti kitkemistä. Katteen läpi työntynyt
: rikkaruohon varsi vaikuttaa normaalia hennommalta, ehkä se on
: joutunut panostamaan pituuskasvuun. Lisäksi tuntuu, että juuret
: ovat enemmän pinnassa tai muusta syystä helpommin irtoavat,
: kuin nurmikolla kasvavissa rikkaruohoissa. Vai onkohan tuo
: kuvittelua, joka tulee katteen aiheuttamasta hyvänolon tunteesta.
: Lumevaikutus, tyydyttäähän sekin.

Katteen alla maa pysyy kosteana ja kosteasta maasta rikkiksetkin
irtoavat helpommin.

--
+ taija.p...@poistaostama.helsinki.fi.INVALID +

[Teemu Keskinarkaus]

In article <0H7ad.66$xb...@read3.inet.fi>, EJA wrote:
> Eihän kai typen lisääminen mitään maan happamoitumista estä. Siihen
> tarvitaan kalkkia tai tuhkaa, ne ovat emäksisiä.

Minä näppärästäi aattelin, että jos hake vie typen niin lisä typpi
korvaa tilanteen. Ilmeisesti tilanne ei siis kuitenkaan ollut ihan noin
simppeli. :) Hyvä selvennys siis!

[Whiski]

Teemu Keskinarkaus kirjoitti:

> In article <0H7ad.66$xb...@read3.inet.fi>, EJA wrote:
>
>>Eihän kai typen lisääminen mitään maan happamoitumista estä. Siihen
>>tarvitaan kalkkia tai tuhkaa, ne ovat emäksisiä.
>
> Minä näppärästäi aattelin, että jos hake vie typen niin lisä typpi
> korvaa tilanteen. Ilmeisesti tilanne ei siis kuitenkaan ollut ihan noin
> simppeli. :) Hyvä selvennys siis!
>
>

Nyt on mennyt pullat ja pensselit sekaisin ;-D ! Siis typellä ei
käsittääkseni ole mitään tekoa maan happamuuden kammalta. Maa voi olla
hapan tai emäksinen ja silti erittäin typpipitoinen ja tai ei ollenkaan
riittävästi. Typen määrän tarpeen taas määrittää kyseisessä paikassa
oleva kasi? Koska typpeä sitten lisätään? ei koskaa oikeastaan syksyllä,
koska se estä kasvin normaalin talviasentoon menemisen ja jatkaa sen
viherkautyta, joka voi sitten olla kohtalokasta kyseiselle kasville!

[Teemu Keskinarkaus]

In article <cgebd.2408$ky5....@reader1.news.jippii.net>, Whiski wrote:
> Teemu Keskinarkaus kirjoitti:
>> In article <0H7ad.66$xb...@read3.inet.fi>, EJA wrote:
>>
>>>Eihän kai typen lisääminen mitään maan happamoitumista estä. Siihen
>>>tarvitaan kalkkia tai tuhkaa, ne ovat emäksisiä.
>>
>> Minä näppärästäi aattelin, että jos hake vie typen niin lisä typpi
>> korvaa tilanteen. Ilmeisesti tilanne ei siis kuitenkaan ollut ihan noin
>> simppeli. :) Hyvä selvennys siis!
>>
>>
> Nyt on mennyt pullat ja pensselit sekaisin ;-D ! Siis typellä ei
> käsittääkseni ole mitään tekoa maan happamuuden kammalta. Maa voi olla
> hapan tai emäksinen ja silti erittäin typpipitoinen ja tai ei ollenkaan
> riittävästi. Typen määrän tarpeen taas määrittää kyseisessä paikassa
> oleva kasi? Koska typpeä sitten lisätään? ei koskaa oikeastaan syksyllä,
> koska se estä kasvin normaalin talviasentoon menemisen ja jatkaa sen
> viherkautyta, joka voi sitten olla kohtalokasta kyseiselle kasville!

Mä oon ihan vihreä viherpeukalo. ;) Ja ihan pihalla mitä nyt tarttis
sitten tehdä jos menen laittamaan haketta kasvien juurille.

[Junnu Kangas]

"Whiski" kirjoitti

> Hake sinällään on sellainen että siinä riittä typeksi kun pistät
> vaikka kanankakkaraetta sen joukkoon ja sekoitat, mutta
> vasta keväällä, nyt riittää pelkkä hake ja sekin vasta kun
> alkaa olemaan pakkasta säännöllisesti ja maa alkaa jäätyä.
> Kannattaa kysellä myös ihan asiantuntijoilta, eikä tämmöisiltä
> harrasteljoilta ;-D

Harrastelijan vinkki on myös laittaa maan pintaa vasten hakkeen alle 4-6
sivun paksuinen kerros sanomalehteä. Sade-/kasteluvesi pääsee läpi,
mutta rikkakasvit eivät pääsekään niin helposti. Tämän kuulin
tuttavaltani, kun sadattelin sitä, että alasleikatun pensasaidan
juurelta joutui tänä kesänä kitkemään useampaan otteeseen, vaikka olikin
haketta reilu kerros.