Kukkapenkin perustaminen?

[Rauno]

Kukkapenkki pitäis saada takapihalle ja vinkkejä kaivattaisiin:
- kuinka syvään pitää kaivaa; riittääkö, että ottaa ruokamultakerroksen
pois?
- miten estän rikkaruohojen yms. kasvamisen; toimiiko esim.
suodatinkangas?
- rajaus; ajattelin tiiliä reunukseksi ja tuo suodatinkangas ulottumaan
niiden alle?
- multa; vaatimukset? Kelpaako "tavallinen" ruokamulta (peruskalkittu ja

lannoitettu)?

Kiitokset vastaajille etukäteen!

Rauno

[Saila Sirkkala]

Juuri lueskelin puutarhalehtiä tuossa ja helpoimmalta tavalta perustaa
kukkapenkki tuntuu seuraavanlainen metodi:

Käännät maan kukkapenkin suuruiselta alalta. Ei tarvitse ottaa maata pois.
Suodatinkangas koko alan päälle. Kerros ilmavia risuja tai haketta, käpyjä
tms. pohjaksi (toimii salaojituksena ja hapettajana). Seuraava kerros paksu
kasvijätekerros: nurmikon leikkuujätettä, kitkentäjätettä tms. typpipitoista
kasvustojämää antamaan ravintoa kukkapenkille. Sitten sanomalehtiä paksu
kerros päälle. Sanomalehteen viillot istutettaville kukille. Sanomalehtien
päälle vain parin sentin paksuinen multakerros.

Jos istuttaa kasveja vähitellen, niin minun mielestäni tuon
sanomalehtikerroksen voi jättää poiskin: on aika hankala tehdä viiltoja
jälkikäteen.

Kaikista helpoimmalla pääsee, kun alussa pitää huolen, että rikkaruohoja ei
tule. Itse käytän uusilla (ja vanhoilla, mutta etenkin uusilla
kukkapenkeillä katetta pitämään rikkaruohot poissa.

Tosin kannattaa ehkä lukea Pentti Alngoin Luonnonmukainen puutarha, jossa
kehotetaan antamaan piut paut rikkaruohokitkennälle...

Kukkapenkin voi perustaa muuten melkein millä keinolla hyvänsä. Itse olen
kokeillut sekä kaivamista että kohoa, ja meidän osittain savimaassa
kohopenkit toiivat parhaiten + se hyvä puoli, että säästyy kaivamiselta :-)

Saila

"Rauno" <mei...@nokia.com> kirjoitti
viestissä:3EF6A4F0...@nokia.com...

[Ninnu]

Kaivusyvyys voisi olla vaikkapa 30 - 50 cm, jos kyseessä on ruokamultakerros
alustana ehkä vielä vähemmänkin, jos alla ei ole savimaata. Jos tarvetta,
pohjalle tehtävä salaojitusta mm. hiekka/sora sekoituksella ja sen jälkeen
multaa päälle. Maa kannattaa kääntää ja perustaa hyvin ennen kuin laittaa
uutta multaa päälle ja tietenkin lannoittaa perusteellisesti samalla kertaa.

Rikkaruohojen kasvamisen voi estää penkinreunoista kaivamalla penkin reunat
auki lapiolla haluamaltaan leveydeltä ja syvyydeltä. Jos reunassa kasvaa
nurmikko niin silloin esim. n. 20-30 cm syvyydeltä. Sitten hiekkaa ja hienoa
soraa pohjalle ja sen päälle suodatinkangas. Suodatinkankaan päälle
sepeliä/soraa ja esim. kivituhkaa väliin tilkitsemään viimeistelijänä. Tämä
estää vain penkin reunojen rikkakasvun, muttei penkissä itsessään. Penkissä
saattaa silti esiintyä kasvien välissä rikkoja. Penkinreunat saattavat
kestää tällä menetelmällä 5-6 vuotta, mutta painuvat alaspäin vuosien myötä
etenkin jos penkinreunasta alkaa suoraan nurmikkokasvu. Myös nurmikko alkaa
hivuttautua lähemmä penkkiä vuosien myötä ja reuna kapenee vähitellen.
Silloin penkin reunat on kaivettava uudestaan auki ja tehtävä samat em.
toimenpiteet.

Suodatinkankaan voi ulottaa tiilien alle ja hieman yli mullan pinnan reunan,
niin kuitenkin että tiili vielä peittää kankaan yläreunan ja kangastahan voi
muotoilla ja leikata sitten niin, että se jää tiilien taakse piiloon ja
multaa vielä päälle.

Mullaksi kelpaa ihan tavallinenkin ruoka- tai peltomulta. Ainoa ongelma
isoissa multakuormissa saattaa olla monivuotiset rikkakasvit
kaupanpäällisinä, mutta niille ei voi mitään. Voi kysellä
mullantoimittajilta eri multavaihtoehtoja, jos onnistuu saamaan valmiiksi
seulottua multaa. Välillä multakuormissa voi olla liiaksi turvetta, savea ja
roskiakin (keppejä ja kivenmurikoita). Halvemmaksi kuitenkin tulee
suurempien erien multakuormat, kuin että ostaa pussimultaa litroittain
puutarhamyymälöistä. Peruskalkitus on tehtävä aina kun uusi kukkapenkki
perustetaan. Sen jälkeen kalkitusvaatimus on suurinpiirtein n. 3 vuoden
välein. Yleislannoitusta keväisin ja kesäisin puutarhan pk-lannoksella
(keväällä yleislannoitus ja syksyllä syyslannoitus, typpipitoisempaa), pari
kertaa kasvukauden aikana molempia lannoitteita, niin kasvuvoima säilyy
penkissä hyvänä. Liikaa lannoitusta tulee kuitenkin välttää, se hidastaa ja
pienentää kasvua. Kannattaa aina tarkkaan lukea lannoitusohjeet ennen
lannoitusta.

t. Ninnu
__________________________________________
email: nina.r...@pp.inet.fi
web: http://personal.inet.fi/koti/nina.rantanen/frame.html
__________________________________________

"Rauno" <mei...@nokia.com> kirjoitti
viestissä:3EF6A4F0...@nokia.com...

[Asser]

Yleislannoitusta keväisin ja kesäisin puutarhan pk-lannoksella
> (keväällä yleislannoitus ja syksyllä syyslannoitus, typpipitoisempaa),

> > t. Ninnu
> __________________________________________
>
>
-Mahtaisiko tässä olla ajatus- tai kirjoitusvirhe? Eikö syyslannoite
nimenomaan ole vähätyppisempää ja enemmän mm. kaliumia, että kasvit
valmistautuvat paremmin talvea varten? Vaan voihan opit olla muuttuneetkin?
-Arvelee Asser.

[Rolf Moberg]

In article <6VHJa.369$4q6...@read3.inet.fi>, "Asser" <as...@asser.fi>
wrote:

> -Mahtaisiko tässä olla ajatus- tai kirjoitusvirhe? Eikö syyslannoite
> nimenomaan ole vähätyppisempää ja enemmän mm. kaliumia, että kasvit
> valmistautuvat paremmin talvea varten? Vaan voihan opit olla

Näinhän sitä mainostetaan. Totuus on ainakin yhden lannoitefirman
kohdalla se, että typen määrässä on häikäisevä kahden prosenttiyksikön
ero kevät- ja syyslannoituksen välillä. Ehkä noiden muiden aineiden
kohdalla on isompia eroja. Jospa joku tekisi oikein vertailun, ja
postaisi tänne. Saa suorittaa. Jos lannoitus ei perustu tarkkaan
maa-analyysiin, minä ainakin annan piut paut syyslannoitteelle, niin
kauan kuin sitä mainostetaan "vähempityppisenä" lannoitteena. Tuota
luonnonlannoitetta aion nakella syksymmällä marjapensaille. Sitä jäi puoli
säkkiä keväällä.

Rolf Moberg

[Saila Sirkkala]

Ja lannoitteista muutenkin...
Itse harrastan sitä ajattelua, että joskasvi ei ilman lannoitusta pärjää,
niin on aika vaihtaa kasvia :-)
-tai kasvin paikkaa
Saila

"Rolf Moberg" <rolf.poist...@mail.suomi.net.invalid> kirjoitti
viestissä:20030623.23015...@mail.suomi.net.invalid...

[OR]

Rauno kirjoitti viestissä <3EF6A4F0...@nokia.com>...

Olen mökillä perustanut lukemattomia kukkapenkkejä niin, että alle tulee
kunnon kerros sanomalehtiä, sen päälle hiekkaa tai soraa - mitä nyt sattuu
olemaan - sen päälle hyvin kompostoitua kalkkunankakkaa ja sitten turvetta
tai multaa. Jos olen ollut istuttamassa syvää multaa vaativia kasveja
jaloritarinkannus, särkynytsydän, pioni... ), olen kaivanut kuopan ja
vuorannut sen sekä sisä- että päälireunoilta sanomalehdellä. Jos taas olen
laittanut kuivemmassa ja niukemmassa maassa viihtyviä kasveja, olen vain
yksinkertaisesti laittanut ohuemman multakerroksen.

Olosuhteiden pakosta kukkamaani on yleensä tehty suoraan heinikkoon tai
"luonnonnurtsille". Sanomalehtiä pitää olla kunnon kerros, etteivät
kakkaruohot tunge läpi.

Reunukset olen tehnyt niin, että alla on taas sanomalehteä ( Hämeen Sanomat
käy hyvin, myös Hesari! ), sen päälle ladon tontilta luonnostaan löytyneistä
kivistä mieleiseni reunuksen ja lapioin päälle hiekkaa, niin että mistään ei
enää paista viimevuotisia uutisotsikoita. Sade kyllä pesee sieltä sitten
aikanaan kivet paremmin esiin, tai jos en viitsi odottaa, huuhtelen
kastelukannulla.

Tällä tavoin tehty kukkapenkki pysyy hyvänä jopa 5 - 7 vuotta, kunhan
niittää tai muuten yrittää hävittää lähistöltä siemenrikkaruohot ja heinät.
Pohjana käytetty sanomalehti maatuu kyllä aikanaan, mutta yllättävän
hitaasti, joten se estää altapäin pyrkivät juolavehnät ja huopaohdakkeet
aika hyvin.

Oheistuotteena sain viime keväänä yhden soosin verran kartiohuhtasieniä.
Vrt korvasienen viljely! ) Tänä keväänä ei ainakaan vielä ole tullut
yhtäkään, lieneekö syynä viime kesän ja syksyn sekä tämän kevään kuivuus.