Isompien perhosten telotus?
jk
(ei heikkohermosille..)
Siis oon pähkäilly että miten noi etelän immeiset saa noi valtavat esim.
Lintuperhoset niin siististi hengiltä ilman että siivet vahingoittuu, taitaa
olla tosi iso myrkkypullo vai ??
Ruiskutetaanko niihin myrkkyä vai tukehdutetaanko ne hengiltä puristamalla
(jostain luin että semmonenkin onnistuu?), vai laitetaanko pakastimeen?
Yleensäkin, onko pakastimeen laitto "oikea" keino jos ei ole perhosmyrkkyjä
juuri silloin saatavilla. Kaunko perhosen pitää olla pakkasessa että se
kuolee? ( voi olla talvehtiville yksilöille aika kauan , heh )
jk
Hannu Koskenvaara
> moi
>
> (ei heikkohermosille..)
> Siis oon pähkäilly että miten noi etelän immeiset saa noi valtavat esim.
> Lintuperhoset niin siististi hengiltä ilman että siivet vahingoittuu, taitaa
> olla tosi iso myrkkypullo vai ??
No saavathan taatelintallaajat siellä hengiltä norsutkin. Ei kai
suurimmatkaan perhoset niin isoja ole, etteivät mukana kannettavan
kokoiseen lasipurkkiin mahdu.
> Ruiskutetaanko niihin myrkkyä vai tukehdutetaanko ne hengiltä puristamalla
> (jostain luin että semmonenkin onnistuu?), vai laitetaanko pakastimeen?
Ei kai hyönteistä voi puristaa siten, että se tukehtuu. Sillä on
ilmanottoaukkoja rivissä pitkin kylkiä ja kaasunvaihto tapahtuu (ainakin
levossa) täysin passiivisesti. Hiilidioksidi tai typpi voisivat kyllä
olla kova sana perhosten tukehduttamisessa. Myrkkyjen ruiskuttaminen
perhoseen lisää rasvoittumisriskiä.
> Yleensäkin, onko pakastimeen laitto "oikea" keino jos ei ole perhosmyrkkyjä
> juuri silloin saatavilla. Kaunko perhosen pitää olla pakkasessa että se
> kuolee? ( voi olla talvehtiville yksilöille aika kauan , heh )
Itse laitoin joskus kiitäjän pakasterasiaan ja pakastimeen. Kyllä se oli
seuraavana päivänä kuollut, mutta hyvin huonossa kunnossa. Iso perhonen
tuottaa ilmeisesti räpiköidessään niin paljon energiaa, ettei jäähdy
nopeasti. Kärpäsen kokoisille pakastin toimii paremmin, otuksen kuolevat
heti kun jäätyvät.
Aikuistalvehtijatkaan eivät kestä pakkasta muulloin kuin syksyllä
elimistön valmistauduttua kunnolla talveen. Kun olin lapsi, loppukesän
nokkosperhoset tuottivat pettymyksen "tieteellisessä" kokeessa. Eivät ne
kestäneet edes noin -5 asteista pakastelokeroa.
Hannu Koskenvaara
jk
"Hannu Koskenvaara" <hannunro...@netscape.net> wrote in message
news:c9n63l$aar$1...@epityr.hut.fi...
> jk wrote:
>
> No saavathan taatelintallaajat siellä hengiltä norsutkin. Ei kai
> suurimmatkaan perhoset niin isoja ole, etteivät mukana kannettavan
> kokoiseen lasipurkkiin mahdu.
Eli Iso lasipurkki, no montaa Attacusta sinne varmaan ei mahdu, huh.
> Ei kai hyönteistä voi puristaa siten, että se tukehtuu. Sillä on
> ilmanottoaukkoja rivissä pitkin kylkiä ja kaasunvaihto tapahtuu (ainakin
> levossa) täysin passiivisesti. Hiilidioksidi tai typpi voisivat kyllä
> olla kova sana perhosten tukehduttamisessa. Myrkkyjen ruiskuttaminen
> perhoseen lisää rasvoittumisriskiä.
>
muistaakseni tarina kertoi että puristettiin jotenkin ruumis hieman kasaan
kyljistä eli hajosko siinä noi hengitys elimet? Onko siis edes teoriassa
mahdollista, mites toi hyönteisen rakenne menikään..? hmm..
>
> Itse laitoin joskus kiitäjän pakasterasiaan ja pakastimeen. Kyllä se oli
> seuraavana päivänä kuollut, mutta hyvin huonossa kunnossa. Iso perhonen
> tuottaa ilmeisesti räpiköidessään niin paljon energiaa, ettei jäähdy
> nopeasti. Kärpäsen kokoisille pakastin toimii paremmin, otuksen kuolevat
> heti kun jäätyvät.
no näin arvelinkin asian olevan, perhonen ei saisi räpiköidä jotta se
tuupertuisi nopeammin.
>
> Aikuistalvehtijatkaan eivät kestä pakkasta muulloin kuin syksyllä
> elimistön valmistauduttua kunnolla talveen. Kun olin lapsi, loppukesän
> nokkosperhoset tuottivat pettymyksen "tieteellisessä" kokeessa. Eivät ne
> kestäneet edes noin -5 asteista pakastelokeroa.
siis hei, miten perhosen elimistö valmistautuu siihen? samoin kuin toukkana
eli pakkasnestettä suoniin kait? onko kukaan laskenut esim. noita
"pakkasnesteiden" pitoisuuksia perhosessa talvella tai keväällä ?
jk
>
>
> Hannu Koskenvaara
>
Anssi Junnila
>muistaakseni tarina kertoi että puristettiin jotenkin ruumis hieman kasaan
>kyljistä eli hajosko siinä noi hengitys elimet? Onko siis edes teoriassa
>mahdollista, mites toi hyönteisen rakenne menikään..? hmm..
Kuten Hannu totesi, ei perhosilla ja muillakaan hyönteisillä
ole ihmiskeuhkoihin verrattavia elimiä: ilmaputket (trakeat)
haaroineen vievät ilmaa ja happea kudoksiin, virtailut tapahtuvat
suht. passiivisesti ja kaasujenvaihto diffuusion myötä.
Tuo sivusta rutistaminen ehkä enemminkin
tukkii ja pysäyttää kudosnestevirtaukset mikä sitten ottaa otukselta
hengenkin. Ja runtelee siinä sivussa varmasti siipilihaksistosysteemin
niin ettei otus ennen hengenlähtöä pääse lentelemäänkään.
Olen kerran maastossa käyttänyt tätä hyväkseni: törmätessäni
kesän 2000 suuren sinappiperhosvaelluksen (omalta osaltani)
ekaan yksilöön Tammisaaressa ei ollut myrkkypurkkia justiinsa
sillä hetkellä mukana. Eikä ollut haaviakaan. Mutta iltahämärissä
otus laskeutui heinälle lepäämään niin että otin sitä varovasti
siivistä kiinni ja rutistin keskiruumiista: näin sain sen kuljetettua
pienessä kovassa kiikarilaukussa suhteellisen ehjänä myrkkypurkin luo.
Ihan kohtuullinen näyteyksilö siitä tuli kokoelmiin.
>siis hei, miten perhosen elimistö valmistautuu siihen? samoin kuin toukkana
>eli pakkasnestettä suoniin kait? onko kukaan laskenut esim. noita
>"pakkasnesteiden" pitoisuuksia perhosessa talvella tai keväällä ?
Varmasti on tutkittu, vaikken tähän hätään löydä asiasta
kuin seuraavanlaisen maininnan Suomen päiväperhoset -teoksesta,
apollon kohdalta:
" Vaikka [apollon] toukka syö vain lämpimässä auringonpaisteessa,
se kestää äkillisiä lämpötilan laskuja. Toukka kykenee muodostamaan
nopeasti elimistössään erityisiä suoja-aineita, sorbitoleja ja
glyseroleja ("pakkasnesteitä"), joiden ansiosta se sietää kylmyyttä.
Sama kyky on aikuisella perhosella ja luultavasti myös kotelovaiheella".
Eiköhän kaikilla nokkosperhosen sukulaisilla aikuistalvehtijoilla
liene samat nesteet kyseessä.
Anssi
N.S.
> moi
>
> (ei heikkohermosille..)
> Siis oon pähkäilly että miten noi etelän immeiset saa noi valtavat esim.
> Lintuperhoset niin siististi hengiltä ilman että siivet vahingoittuu, taitaa
> olla tosi iso myrkkypullo vai ??
>
> Ruiskutetaanko niihin myrkkyä vai tukehdutetaanko ne hengiltä puristamalla
> (jostain luin että semmonenkin onnistuu?), vai laitetaanko pakastimeen?
>
Siististi ?
Lintuperhosista ensimmäinen yksilö Ornithoptera victoriae -lajista
ammuttiin haulikolla puun latvasta.
Jossain museossa tämän holotyypin riekaleet ovat vieläkin nähtävillä.
t: NS
Harri Jalava
> tukkii ja pysäyttää kudosnestevirtaukset mikä sitten ottaa otukselta
> hengenkin. Ja runtelee siinä sivussa varmasti siipilihaksistosysteemin
> niin ettei otus ennen hengenlähtöä pääse lentelemäänkään.
> Olen kerran maastossa käyttänyt tätä hyväkseni: törmätessäni
> kesän 2000 suuren sinappiperhosvaelluksen (omalta osaltani)
> ekaan yksilöön Tammisaaressa ei ollut myrkkypurkkia justiinsa
> sillä hetkellä mukana. Eikä ollut haaviakaan. Mutta iltahämärissä
> otus laskeutui heinälle lepäämään niin että otin sitä varovasti
> siivistä kiinni ja rutistin keskiruumiista: näin sain sen kuljetettua
> pienessä kovassa kiikarilaukussa suhteellisen ehjänä myrkkypurkin luo.
> Ihan kohtuullinen näyteyksilö siitä tuli kokoelmiin.
>
>
varovasti keskiruumista - ihan pätevänä tappokonstina (nipping).
Harri
Hannu Koskenvaara
> Lintuperhosista ensimmäinen yksilö Ornithoptera victoriae -lajista
> ammuttiin haulikolla puun latvasta.
Huh huh. Rajua puuhaa perhostenkeräily tuollapäin. :-)
> Jossain museossa tämän holotyypin riekaleet ovat vieläkin nähtävillä.
Tuossa pääsisi kehittyneemmät harrastajat pätemään lintuluodikon
käyttötaidolla ja paremmilla yksilöillä, joissa on vain yksi reikä.
Mitenhän Suomen lainsäädäntö suhtautuisi pienoiskiväärin käyttöön
hyönteispyynnissä. Metsästykseenhän sitä muistakseni ei saa käyttää.
Hannu Koskenvaara
kimmo k
"Hannu Koskenvaara" <hannunro...@netscape.net> kirjoitti > Tuossa
pääsisi kehittyneemmät harrastajat pätemään lintuluodikon
> käyttötaidolla ja paremmilla yksilöillä, joissa on vain yksi reikä.
> Mitenhän Suomen lainsäädäntö suhtautuisi pienoiskiväärin käyttöön
> hyönteispyynnissä. Metsästykseenhän sitä muistakseni ei saa käyttää.
Ei ei Hannu. Mä olen huomannut purkittaessani heinikosta pimeässä, että
kun pää ja tutsarit jäi kannen väliin, niin loput perhosesta lensi tiehensä.
Eli kunnon haulikko, jossa mahdollisimman paljon pieniä hauleja, se
olla pitää. Keksijille uusi haaste ;-)
kimmo k
Hannu Tanner
"jk" <j...@jk.fi> kirjoitti viestissä news:ZOEvc.157$kX2...@read3.inet.fi...
> moi
>
> (ei heikkohermosille..)
> Siis oon pähkäilly että miten noi etelän immeiset saa noi valtavat esim.
> Lintuperhoset niin siististi hengiltä ilman että siivet vahingoittuu,
taitaa
> olla tosi iso myrkkypullo vai ??
>
ammoniakkiliuosta keskikroppaan. Toimii...
Kari Nissinen
kn
"N.S." <n...@nospam.fi> wrote in message
news:c7Lvc.364$kX2...@read3.inet.fi...
N.S.
> se oli O. alexandrae.
> kn
>>Lintuperhosista ensimmäinen yksilö Ornithoptera victoriae -lajista
>>ammuttiin haulikolla puun latvasta.
>>
Molemmat perhoset pyydystettin ampumalla.
Lisätään nyt vielä, että O. alexandraen kookkaimmat naaraathan ovat
maailman suurikokoisimmat päiväperhoset: siipiväli jopa 25 cm.
t: NS