Tsekkasin Jyrki Suomen Schrankia "intermedialis"-yksilön. Se oli taenialis,
mitä Jyrki oli epäillytkin - voivoi - ei muuta kuin muhvomaan puutelistaa
pidemmäksi.
jaska
Koittakaa nyt tarkistaa valkeat Lymantriidinne ja leveäsiipiset
costaestrigalikset.
jaska
Mikäs oli Jaska havispaikka ? Omat on, kuten pitääkin ;-) , kaikki
costaestrigalista. Tuli vaan tarkistettua, kun syöttirysään tuli niin
poikkeuksellinen "läjä" , 6 ex, yöllä 31.8-1.9.
t kimmo k
jaska
Hmmmm. Vähän "sparsamt" juttu. Tuliko se valolle vai syötille ?
Oliko kysymyksessä se syyskuun lämmin kaakkoisvirtaus ?
Tällaset on aina tavalliselle "rivimiehelle" mielenkiintoisia juttuja,
ja innostaa olemaan tarkkaavaisempana lampuilla ja maastossa,
kun esimerkiksi elokuun puolivälistä sinne syyskuun toiselle vii-
kollekin oli mielestäni hyvin hyvin hiljaista ,ja tavanomaista, vaikka
pani parastaan havainnoidessa. Tuli sellasta "väsymystä", jonka
poisti vasta tarrsipennaliksen tajuaminen mahdolliseksi tarsicrina-
likseksi 11.9. :-) Ja sitten tulikin muutama lisää , pari asiaticaa,
ocelleusta, sticticalista, segetum, jännää II-polvea, ja muuta pikku-
kivaa, kunnes meticulosa lopettikin kauden upeasti :-))
t kimmo k
Hei!
Jyrki Suomi sai sen ilmeisesti valopyydykseen ja samassa syyskuun 20.
paikkeille losahtaneesta vaelluksesta.
en tiedä yksityiskohtia.
jaska
Mä en ollut kuullut koko A.l-nigrumista. Ei näy sivuilla, joten ei sitä
kaikkea saa tietoonsa, ellei aktiivisesti kysele. Nää on vähän "insider"
juttuja väliin, ja turhaa "vaatimattomuutta", sillä tällaset
taenialis-albina
sun muut menee rivimieheltä ohi, ellei osaa hakea oikeeseen aikaan ,
ja tarkistele perhosia sillä mielellä.
Mä epäröin hemmetisti koko tarsicrinalis-havista 12.9. ja soittelin,
että voiks tällanen ylipäätään olla mahdollista. Onneksi perkkuja oli
lakanalla vähän, enkä ohittanut sitä II-polven tarsipennaliksena. Samoin
asiaticat ois ehkä jääneet purkittamattakin, ellei Timo Nikki olisi listal-
la niistä maininnut.
Jaskalle kiitosta siitä, ettet pidä näitä "vakan alla", ja siitä, että
neuvot
mitä katsoa. Ja teet sen AJOISSA, hehheh. Ei lohduta saada näitä
tietoja talvella, kun on valvontavalopyytäjä, eikä purkkiin mene kuin
ihan pieni osa otuksista.
Sitä on tainnut tulla härmälle aika monta uutta tänä vuonna ?
Mikäköhän lienee makrotilanne ? Itse muistan
1) Idaea ochrata , ellen vääin muista, Jaska ja Örö
2) C.albina , en tiedä kuka sai ekan, mutta kuva alla
linkin alaosassa, mulle selvä "clavi", hehheh
3) M. vitellina, kaiketi 22.9. koettu rysästä, Varesvuo leg.
4) Arctornis l-nigrum , siis tämä salicis kehrääjän näköinen, Kaitila leg.,
tosin päivämäärää en tiedä, mutta valorysä
5) S. taenialis, ja 20.9. kotkasta SYÖTTIrysällä (uteliaana kundina
kysyin asiaa toimistolla ;-) )
C.albinan kuva tossa alla, ihan sivun alaosassa:
(Lepsämässä tollanen on selvä clavipalpis :-)) )
Eihän tota ole edes Skou'n kirjassa.
http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/havain01b.htm
Onkohan näitä muitakin, siis suomelle uusia tänä vuonna ?
En kai mä muistanut kaikkia, en usko.
Mikroja tulee sitten tietty lisäksi.
sellasii
t kimmo k
Ei tuo syöttirysällä saaminen niin kumma juttu ole. Meikäläinen Schriankia
costaestrigalis:han tulee syötille varsin hyvin: ainakin omien
kokemuksieni mukaan se on syöttirysissä yleisempi kuin valopuolella.
Pienenä ja harmaana se saattaa kyllä jäädä huomaamatta kuluneiden koisien
sekaan varsinkin helpommin rähjääntyvässä syöttisaaliissa.
Niin, Arctornis l-nigrum -Lymantriidista on hyviä kuvia osoitteessa
http://digilander.iol.it/leps/SpeciesPages/ArctoLnigr.htm
Siitä vain munia etsimään! :-) 'Fjärilskalenderin' perusteella laji elää
jossain päin Pohjois-Eurooppaa ja lentää normaalisti kesällä, joten olen
kyllä varsin yllättynyt jos Suomeen syksyllä saapuneesta yksilöstä
syntyisi paikallispopulaatio...
Jere
> > 5) S. taenialis, ja 20.9. kotkasta SYÖTTIrysällä (uteliaana kundina
> > kysyin asiaa toimistolla ;-) )
>
Johon Jere:
> Ei tuo syöttirysällä saaminen niin kumma juttu ole. Meikäläinen Schriankia
> costaestrigalis:han tulee syötille varsin hyvin: ainakin omien
> kokemuksieni mukaan se on syöttirysissä yleisempi kuin valopuolella.
Ei muuten Jere, kun vaan paikkasin näkyvästi sen, kun Jaska epäili,
että se olisi ollut valolta. Oli kuitenkin syöttirysästa. Mulla on costae-
strigaliksia kaiketi kolme valolta ja 11 syötiltä, että vahvistaa tota sun
käsitystäsi asiasta.
>
Jaska kirjoitti :
>>>>Jyrki Suomi sai sen ilmeisesti valopyydykseen ja samassa syyskuun 20.
paikkeille losahtaneesta vaelluksesta.
en tiedä yksityiskohtia.
jaska<<<<<<<<<<<<<<<<<<
> Niin, Arctornis l-nigrum -Lymantriidista on hyviä kuvia osoitteessa
> http://digilander.iol.it/leps/SpeciesPages/ArctoLnigr.htm
>
> Siitä vain munia etsimään! :-) 'Fjärilskalenderin' perusteella laji elää
> jossain päin Pohjois-Eurooppaa ja lentää normaalisti kesällä, joten olen
> kyllä varsin yllättynyt jos Suomeen syksyllä saapuneesta yksilöstä
> syntyisi paikallispopulaatio...
Eiköhän se lentele Italiassakin kahtena polvena ? Munakuvatkin
ovat syyskuulta ! Ravintokasvissa ainakin löytyy, jos sattuisi kestä-
mään tätä ilmastoa täällä pohjoisessa........
t kimmo k
Olet varmaankin oikeassa. Tuo Svenssonkin on II-polvien suhteen
säännöllisesti tutkalla kuin ankka eli viiem vuosina säännöllisiä
kakkospolvia ei sen perusteella ole olemassakaan. Silti väitän, ettei laji
vielä Lepsämässä elä! :-)
Mikä olikaan Lepsämän makrosaldo. Omani jää nähtävästi noin 400 lajiin.
Viimeisessä valorysäsatsissa (noin 6.-20.10.) oli vielä yksi kunnalle uusi
laji eli aurantiaria tai defoliaria, mutta kun en lajeja ennestääb tunne,
niin määritys ilman kirjaa ei onnistunut. Satsi on kotona pakkasessa ja
otan sen sulamaan vasta kun saan levityslautoihin tilaa.
Ope-lajeista fagata näyttää edelleen olevan runsas, näppituntumalla
brumataa runsaampi.
Jere
"kimmo keinänen" <kim...@kolumbus.fi> wrote in message
news:9rb1sn$qqd$1...@news.kolumbus.fi...
> Jaakko Kullberg <jaakko....@helsinki.fi> wrote in message
> news:9r6c72$ot5$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>
> Jaskalle kiitosta siitä, ettet pidä näitä "vakan alla", ja siitä, että
> neuvot
> mitä katsoa. Ja teet sen AJOISSA, hehheh. Ei lohduta saada näitä
> tietoja talvella, kun on valvontavalopyytäjä, eikä purkkiin mene kuin
> ihan pieni osa otuksista.
WassÅQ, mä olen sitä mieltä, että "tieteen" nimissä kannattaa ilmoittaa
juoruiksi heti, jotta esiintymän koko kuva paljastuu. Valitettavasti on
joku/joukko "ihmisiä", jotka käyttävät epäilemättä foorumia avuksi
suunnitellessaan toisten pyydysten tyhjentelyä. Jonain päivänä jäävät kyllä
kiinni ja sitten on edessä sosiaalisesti köyhä harrastus ja lynkkaushekisiä
"ystäviä" piisaa - kannattaisi miettiä harrastustaan hieman laajemmassa
konseptissa kuin pelkkä kokoelma.
>
> Sitä on tainnut tulla härmälle aika monta uutta tänä vuonna ?
>
> Mikäköhän lienee makrotilanne ? Itse muistan
>
> 1) Idaea ochrata , ellen väärin muista, Jaska ja Örö
> 2) C.albina , en tiedä kuka sai ekan, mutta kuva alla
> linkin alaosassa, mulle selvä "clavi", hehheh
Tää lähti liikkeelle, kun Kim Rossi esitteli mulle maastossa illan
saalistaan: 2 Odonestis pruni, M. l-album, ym. ja sitten minä otin Kim
laatikosta "clavipalpiksen" todeten, että juujuu, mutta tässäpä meillä on
hyvä otus - maalle uusi ainakin. Tunsin itseni hjuuvin päteväksi 8(;>))
Tiedotimme asiasta heti eteenpäin, mikä varmasti lohdutti seuran jatkoilla
tuona keskiviikkona istuneita herroja, jotka toivottivat seuraavaa: "Sano
sille Rossille, että haistaa pitkän paskan..." ;>)
> 3) M. vitellina, kaiketi 22.9. koettu rysästä, Varesvuo leg.
Eka havis oli kai Kronholmin?
> 4) Arctornis l-nigrum , siis tämä salicis kehrääjän näköinen, Kaitila
leg.,
> tosin päivämäärää en tiedä, mutta valorysä
> 5) S. taenialis, ja 20.9. kotkasta SYÖTTIrysällä (uteliaana kundina
> kysyin asiaa toimistolla ;-) )
Juu, kirjallisuudessakin mainitaan lajin olevan perso syötille. Schrankioita
saa paremmin valolla, sieltä missä ne elävät, mutta kun ne ovat liikkeellä
niitä tulee selvästi tehokkaammin syötille, esim. vaelluksilla.
>
> C.albinan kuva tossa alla, ihan sivun alaosassa:
> (Lepsämässä tollanen on selvä clavipalpis :-)) )
> Eihän tota ole edes Skou'n kirjassa.
Eipä niin, kun laji tunnetaan Euroopasta vain ex Neukkulasta ja nyt siis
luontevasti Suomesta. Huomaa täysin puhtaan valkoiset takasiivet ja
>
> http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/havain01b.htm
>
> Onkohan näitä muitakin, siis Suomelle uusia tänä vuonna ?
> En kai mä muistanut kaikkia, en usko.
Ja sitten on Apatura ilia, H. Takanen Hangosta ja Kumlander jo viime
vuodelta Porvoosta. K oli nähnyt Hesarissa päiväperhosjutun, jossa mua oli
haastateltu ja mainittiin tämä ilia-havis. K oli sitten muistanut pienen
iriksen ja toi sen museolle tsekattavaksi ja iliahan se...
> Mikroja tulee sitten tietty lisäksi.
>
> sellasii
>
> t kimmo k
jaska
>
"Jere Kahanpaa" <kaha...@gstar.astro.helsinki.fi> wrote in message
news:9rbdm5$jf5$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> "kimmo keinänen" <kim...@kolumbus.fi> wrote:
> >> Siitä vain munia etsimään! :-) 'Fjärilskalenderin' perusteella laji
elää
> >> jossain päin Pohjois-Eurooppaa ja lentää normaalisti kesällä, joten
olen
> >> kyllä varsin yllättynyt jos Suomeen syksyllä saapuneesta yksilöstä
> >> syntyisi paikallispopulaatio...
> > Eiköhän se lentele Italiassakin kahtena polvena ? Munakuvatkin
> > ovat syyskuulta ! Ravintokasvissa ainakin löytyy, jos sattuisi kestä-
> > mään tätä ilmastoa täällä pohjoisessa........
>
> Olet varmaankin oikeassa. Tuo Svenssonkin on II-polvien suhteen
> säännöllisesti tutkalla kuin ankka eli viiem vuosina säännöllisiä
> kakkospolvia ei sen perusteella ole olemassakaan. Silti väitän, ettei laji
> vielä Lepsämässä elä! :-)
Juu, Suomessa esiintyy paljon useammin II polvia kuin lännempänä, miksi?
Veikkaan, että mannerilmaston alueella toukkien tarvitsema lämpösumma on
absorboitavissa aurinkoisina jaksoina useammin niin nopeasti, että toukat
"päättävät" aikuistua jo kuluvana vuonna. Lännessä atlanttinen ilmasto
tasoittaa olosuhteita tehokkaasti ja tällaisia VAHINKOJA ei niin helposti
synny ja II-polvihan on riski pohjoisessa ja saattaa jopa olla merkittävä
leviämistä vaikeuttava tekijä esim. plagiata. On myös ilmeistä, että
huomattava osa meillä tavattavista II polven yksilöistä ei ole kotimaista
alkuperää esim. kuluneen syksyn runsaat kakkospolvet ovat olleet varsin
trooppista kamaa: tarsicrinalis, brassicae (runsain Hadenini II), atriplicis
jne.
>
> Mikä olikaan Lepsämän makrosaldo. Omani jää nähtävästi noin 400 lajiin.
> Viimeisessä valorysäsatsissa (noin 6.-20.10.) oli vielä yksi kunnalle uusi
> laji eli aurantiaria tai defoliaria, mutta kun en lajeja ennestääb tunne,
> niin määritys ilman kirjaa ei onnistunut. Satsi on kotona pakkasessa ja
> otan sen sulamaan vasta kun saan levityslautoihin tilaa.
Öröstä saisi kyllä heilahtaa jokunen ylläri niin, että enkka menis.
Odotuslistalla on mm. erythrocephala, ornitopus, fagata, brumata ja
defoliaria - muut vakiot on pydessä.
jaska
Kuulin vasta vähän aikaa sitten, että tuollaista rysien tyhjentelyäkin viitsii
joku harrastaa. Eihän sillä noin tieteellisessä mielessä ole juurikaan väliä,
kuka minkäkin rysän tyhjentää, kunhan vain havainnot tulevat kirjattua ylös ja
ilmoitettua tietokantoihin. Epäilen vaan, että nuo hiipparit eivät noita ainakaan
oikeilla havaintotiedoilla ilmoittele. Tuloksena on siis vääriä havaintotietoja
ja tieteellisesti arvottomia kokoelmayksilöitä?
Totta puhuen, rysien pitäminenhän on suuri rasite. Pitää hakea oikeat paikat,
viritellä pyydykset, kokea säännöllisesti, määrittää ja tilastoida yksilöt.
Vaivoista välittämättä monet harrastajista tekevät tuota vuodesta toiseen
puhtaasta velvollisuudentunnostaan, vaikka tietävät, että vuodesta toiseen
sieltä etelärannikolta tulee samaa tavaraa, seassa jonkun verran "steppiroskaa"
ja enintään pari "hyvää" koko kesän aikana.
Tässähän olisi selkeästi synergiaa! Jos jollakulla on yllin kyllin rysiä
tyhjenneltäväksi, niin ilmoittakoon vaikkapa SPS:n toimistolle yhteystietonsa ja
rysien koordinaatit. Samoin ne, joilla on energiaa rysien tyhjentelyyn yli omien
pyydysten lukumäärän, voisivat ilmoittaa yhteystietonsa toimistolle (tai miksei
suoraan tänne keskusteluryhmään), jotta saadaan intressit yhdistettyä. Seuran
"välityspalkkiona" voisi sitten olla kauden lopussa toimitettavat tilastot rysien
saaliista.
Ja kaikki voittaa! Okei?
--
Tero Piirainen
> Tässähän olisi selkeästi synergiaa! Jos jollakulla on yllin kyllin rysiä
> tyhjenneltäväksi, niin ilmoittakoon vaikkapa SPS:n toimistolle
> yhteystietonsa ja
> rysien koordinaatit. Samoin ne, joilla on energiaa
> rysien tyhjentelyyn yli omien
> pyydysten lukumäärän, voisivat ilmoittaa
> yhteystietonsa toimistolle (tai miksei
> suoraan tänne keskusteluryhmään),
> jotta saadaan intressit yhdistettyä. Seuran
> "välityspalkkiona" voisi
> sitten olla kauden lopussa toimitettavat tilastot rysien saaliista.
Jotain tämäntapaistahan meillä on Jaskan kanssa viritettynä: Jaska kokee
rysät ja kuorii kermat päältä, jonka jälkeen suurperhosmateriaali lähtee
määritettäväksi muutamalle harrastajalle. Me vastaanottajat saamme sitten
noukkia pinosta sisiskeräilijälle Hydraecia nordstroemi:n
tapaisia tuntemattomia lajeja mielin määrin lajilistoja vastaan.
Arvioisin, että kahden valorysäsatsin lasku tuotti minulle noin 40 uutta
tuttavuutta, mm. Noctua-lajit comes, fimbriata ja orbona (janthe kelpasi
Jaskallekin :-). Aivan loppumattomiin tuo ei varmaan tule toimimaan, mutta
muutaman vuoden ajan saaristo-otuksien tuottama uutuudenviehätys on
varmaankin aivan tarpeeksi suuri palkinto. Luulisin nyt tuntevani esim.
Xestia xanthographa:n, vaikka se olisi Päijät-Hämeeseen matkatessaan
lentänyt pärehöylän läpi.
Hästö-Busö:n projekti käyttää samantapaista systeemiä, esim. mikrot
siirtyvät postitse Ouluun Itämiehen Jussin katsottaviksi.
> Ja kaikki voittaa! Okei?
...ja tuohan oli varmaan tahallinen South Park-viittaus?
Jere
--
Lord, make my words as sweet as honey, for one day I may have to eat them
Daryl Benson
Tuo on tuota alati niin tyrmäävän hauskaa Helsingin henkeä!! Kaikkialla
muualla hyönteisharrastajafriikit ovat kenties niin harvalukuisia kummajaisia,
että he kuin luonnostaan tukevat toisiaan, ovat ikään kuin iloisia löytäes-
sään kollegan ja näin ollen kyennevät INNOSTUMAAN myös kollegan havainnoista.
Hesassa lienee liikaa harrastajia, jolloin homma tiivistyy kilpailuhenkeen,
muuten ei pääse esiin?
Koko ajatus, että homma olisi vain pelkkää yksiulotteista kilpailua,
on, noh, hieman yksiulotteinen. Minäkin diggaan tiettyä kilpailuspirittiä,
mutta en niin, että haluaisin maksimoida tehon ja että jonkun toisen havis
olisi "long shit", vaan enemmänkin unelmatasolla. "Jaskan ylittäminen" on
hyvä käytännön unelma - mitä jos vielä löytäisin toisenkin mikron, joka
Jaskalta puuttuu, esim. Nähdäkseni unelmiin tarvitaan jonkun "elämää suuremman"
ylitys. Osaltaan siksi en kai rysiäkään käytä, niiden mukana katoaa se lumous,
että ei tee asioita helpoimman kautta.
Paras hesalaisjuttu lienee se vanha legenda isoista äijistä, jotka kuulemma
oikeasti kykenivät pettymään, kun eräänkin retken paras havis osui 14-vuotiaal-
le pikkupojalle, joka pääsi paikallislehteen...
Toivon, että se on vain pelkkää legendaa ja että tuo "pitkä paska" oli
ainakin 95%:sesti hymööriä.
Ja sitten tuo, että joku keksiikin tonkia toisten rysämatskua varkausmielessä,
se menee jo täysin suppean maailmankuvani yli. Hillitöntä!
KW
> Tuo on tuota alati niin tyrmäävän hauskaa Helsingin henkeä!! Kaikkialla
> muualla hyönteisharrastajafriikit ovat kenties niin harvalukuisia
kummajaisia,
> että he kuin luonnostaan tukevat toisiaan, ovat ikään kuin iloisia
löytäes-
> sään kollegan ja näin ollen kyennevät INNOSTUMAAN myös kollegan
havainnoista.
> Hesassa lienee liikaa harrastajia, jolloin homma tiivistyy
kilpailuhenkeen,
> muuten ei pääse esiin?
Mä oon asunut helsingin liepeillä vajaat kaksi vuotta. Harrastan aika
lailla omiin nimiin pusikossa, ja nää kuviot on mulle todella kaukais-
ta. Mä en edes tosissani tiedä, onko jotain "kovaa kilpailuhenkeä" oi-
keesti olemassa. Seuran kokouksissa tapaa pari-kolme tuttua, morjens-
taa, vaihtaa ehkä muutaman sanan, ja that's it . Kuulee vähän vinkkejä
pyyntitavoista, ja usein millä kukkasilla mikin laji vierailee, jne.
Jos haluais lajeja laatikkoon, niin tohon merenrantaan tai jonnekin
tammikoihin vois lykätä pyydyksiä. Mutta ei oo käynyt edes mie-
lessä. Mulla riittää sarkaa nurmijärvellä tän touhun puitteissa vaikka
kymmenen vuotta lisää.
Totta hitossa sitä ilahtuu kavereiden haviksista !
Yksi mun kauden mielekkäimmistä jutuista liittyy juuri toisten
haviksiin. Kun Janne vieraili Lepsämässä, niin mä heitin vähän
huulta, että "mee nyt sinne parikkalaan ja tempase B.stratarius
maakunnalle uutena, hehheh".
Ja niinhän Janne meni ,ja tempas JUURI SEN, kaiketi yhdessä Jari
Lindenin kanssa :-))
Jos kattoo atlasta, niin tajuaa, että se oli tosi hieno havis !!!
Että elä sie Kaj vaan yleistä tai "tyypitä" , vaikka sattuis asu-
maan näillä kulmin , hesassakin on ihan kivoja immeisiä, reh-
tiä sakkia, ja empaattisia harrastajia.
Mun päässäni puurtajat saa aina hatunnoston. Itse tykkään
ryvetä pusikossa, ja jos se otettaisiin pois, niin ei tässä enää
mitään kunnon hekumaa ja mieltä olisi, hehheh.
Istuskelin kesällä muutaman kerran kolme tuntia kalliolla
termarin kanssa, ja laskeskelin syöttirysälle saapuvien
perkkujen määrät. Sitten tarkistin, montako oli mennyt
rysään. Sain niille suhteet, ja funtsin, että miten se 1:8:aan
tai 1:10:neen paranisi. Mietteitä on , ja aion vähän kokeilla
ensi kaudella, josko vedin oikeat johtopäätökset.
>
> Koko ajatus, että homma olisi vain pelkkää yksiulotteista kilpailua,
> on, noh, hieman yksiulotteinen. Minäkin diggaan tiettyä kilpailuspirittiä,
> mutta en niin, että haluaisin maksimoida tehon ja että jonkun toisen havis
> olisi "long shit", vaan enemmänkin unelmatasolla. "Jaskan ylittäminen" on
> hyvä käytännön unelma - mitä jos vielä löytäisin toisenkin mikron, joka
> Jaskalta puuttuu, esim. Nähdäkseni unelmiin tarvitaan jonkun "elämää
suuremman"
> ylitys. Osaltaan siksi en kai rysiäkään käytä, niiden mukana katoaa se
lumous,
> että ei tee asioita helpoimman kautta.
Jos niitä roikottaa ne yöt, kun olet perhostamassa, niin ne auttaa
kokeilemaan paria extra-biotooppia per yö. Mä en ainakaan
pysty kulkemaan kosteikoissa ja rämeellä yöllä syöttikierrok-
silla, tai sanoisinko näin, en oikein uskalla, kun putosin kalliolta
5-6 metriä huhtikuussa tänä vuonna. Matkaa talolle joku 600 m,
säkkipimeetä, hankala maasto, ja tosi urakka nilkutella metsästä
pois. En ollut edes varma, oliko murtumia.
Tämän jälkeen mä hankin kaksi syöttirysää. Ne pyytää vain
öisin, ja sillon kun olen itse maalla kokemassa ne aamuisin.
Valorysä anto, samalla tavalla pidettynä, talon alapuolella ai-
noastaan kaksi lajia, jota en muuten ole tavannut : 2 exx
clavipalpis 18.6., ja 24.4. ja 27.4., yhteensä, 2 exx O.cerasi ,
sen lisäksi ainut bifida-imago, josta oli jo toukkahavis.
Mutta valorysä oli mainio kakkosvalvontavalo :-)) Kävelin
pihavalon ja rysävalon väliä ahkeraan, ja sain kaikenmoista
rysävalon lähettyviltä. Janne tosin kommentoi, että "ei sinne
sun rysääs mitään voi mennäkään, kun sä haavit kaiken, ennen-
kuin niillä on mahis lentää sinne...."
> Ja sitten tuo, että joku keksiikin tonkia toisten rysämatskua
varkausmielessä,
> se menee jo täysin suppean maailmankuvani yli. Hillitöntä!
Juu. Hillitöntä. Mutta "joku juttu" on kuitenkin niin, että tätä tapahtuu.
Kyllä sitä jengi kokee toisten katiskoja, rysiä, ja verkkojakin, joten
tää on kaiketi sellanen juttu, joka pitää laskea mahdolliseksi, kun pyydys
on pitkään valvomattomana maastossa. Mä en oo edes tietoinen siitä
monestako tapauksesta puhutaan per vuosi, ja paljonko pyydyksiä
maastossa on. Eli onko tää luokkaa 4000 pyydystä ja neljä tapausta,
vai onko tää niin, että on 800 pyydystä ja 50 materiaalivarkautta ??
Kyllä kuristimen, lampun, ja E40 kannan voi merkata poliisiasemilta
lainattavalla merkkauskynällä.
Mulla ei oo sattunut muuta, kuin että joku uteliaisuuttaan oli avannut
syöttirysäni Lallinsuolla, vaikka siinä on tekstit, nimi, ja toivomus,
että jätettäisiin rauhaan. Yhden kerran.
sellasii
t kimmo k
> Mikä olikaan Lepsämän makrosaldo. Omani jää nähtävästi noin 400 lajiin.
> Viimeisessä valorysäsatsissa (noin 6.-20.10.) oli vielä yksi kunnalle uusi
> laji eli aurantiaria tai defoliaria, mutta kun en lajeja ennestääb tunne,
> niin määritys ilman kirjaa ei onnistunut.
Saanko veikata defolariaa, sillä aurantiaria on jo Lepsämässä
tosi harvassa, 2000 1ex , ja 2001 1 ex, ja defolariaa monta
yössä.
Saldoksi jäi kaiketi 472 , ainakin varmasti määritettyjä. Näkee
sitten, tuleeko 1-2 lisää euppareista, ja kaksi yökköäkin on
vielä "auki".
Meticulosa niinkuin kuittasi kauden päättyneeksi makropuolella
13.10. Oli tosi mieletöntä pällistellä sitä elävänä rysässä aamulla.
(ei ollu myrkkyä ), aika epätodellinen tunne :-)
Meen vielä tänään katsomaan, koska luvattiin kovia lounaistuulia,
ja noin 8 astetta ensi yönä !! Ei sillä niin väliä vaikkei mitään löy-
tyisikään, mutta tulee pitkä talvi haikailla maastoon, ja nyt on vika
tilaisuus käydä.
En myönnä, että menen kyttäämään mahdollista P.pulmigeraa ,
tätä 100 pinnan sulkanirkkoa, tai C. legatellaa , tätä 100 pinnan
Jänonvihmamittaria, hehheh. Trivialiteeteistä, kuten saucia, puhu-
mattakaan..........
t kimmo k
"kimmo keinänen" wrote:
> > Ja sitten tuo, että joku keksiikin tonkia toisten rysämatskua
> varkausmielessä,
> > se menee jo täysin suppean maailmankuvani yli. Hillitöntä!
>
> Kyllä kuristimen, lampun, ja E40 kannan voi merkata poliisiasemilta
> lainattavalla merkkauskynällä.
>
> Mulla ei oo sattunut muuta, kuin että joku uteliaisuuttaan oli avannut
> syöttirysäni Lallinsuolla,
Itse olen törmännyt noihin lieveilmiöihin ihan tosissaan. Avasin rysäpurkin
kesän aikana yli 1000 kertaa harrastaessani aktiivisesti Kotkassa (mm 50
syöttirysää!). Lähes joka kerralla merkitsin astian jotenkin urkkimisen
selvittämiseksi.
Jopa lukittuun valorysään oli joku taulapää mennyt sorkkimaan ja joskus jopa
kaikki perhoset oli varastettu. Syöttirysiä nostelin kepillä, joten katkennut
oksa 4 metrin korkeudessa rysän vieressä on mielestäni hyvä indikaattori ja
todiste koplaamisesta.
Toisinaan hyvän otuksen jälkeen alueen kaikki rysät oli pengottu.
Keräilijätoverilta jopa varastettiin nupta syöttirysästä keskellä päivää, kun
kaveri oli hakemassa purkkia! Kerran taas joku porukka tuli (varastetuilla
kilvillä varustetulla?) autolla katsomaan, kun olimme toverin kanssa pitämässä
valvontavaloa. Pääsivät karkuun ja yllätin lössin myöhemmin valorysäni
vierestä... valitettavasti pääsivät toista reittiä pois paikalta, enkä päässyt
"opettamaan" käytöstapoja. Poliisille ilmoittaessani auton tuntomerkkejä,
selvisi tuon kilven paikkansapitämättömyys (en tiedä näinköhän sittenkin väärin,
kilvet oli pöllitty aikaisemmin?).
Kerran joku oli avannut toverin rysäpurkit syöttirysistä. Ämpäri roikkui rysissä
enää jollakin ohuella lukituslangalla. Perhosia ei tällöin kuitenkaan viety.
Useasti kavereiden sähkölaitteet on pöllitty, rysät rikottu tai viereen tuotu
"kilpaileva" pyydys liian lähelle. Minulta on mennyt ainoastaan yksi valorysä
paikallisen pyromaanin innostuessa siitä. Samalla meni tosin vähän mettää ja
lasten rengaskiikku eri puolilla saarta. Tekijä oli 14 vuotias häiriintynyt
taulapää, jota hiukan kävin torumassa....
Voitte kuvitella, etten kovin suopeasti suhtaudu muihin tuntemattomiin pyytäjiin
"omilla" mestoillani!
Rysien hoitamisessa on niin valtavasti vaivaa, etten ymmärrä ihmisiä, jotka
eivät jotenkin lukitse pyydyksiään, joita raahaavat satoja kilometrejä toiselle
puolen mannerta.
Turhaa työtä on tyhmä tehdä!
Timo
Tarkoittanet tässä turhalla sitä, ettei lukitse pyydyksiään? En ole kuullut, että
kukaan täällä Hämeessä olisi pyydyksiään lukinnut, enkä myöskään siitä, että tuosta
lukitsematta jättämisestä olisi mitään ongelmia seurannut. Tokihan joskus pyydyksiä
tuhoutuu/häviää, mutta yleensä syyt ovat avohakkuu, Natura-kammoinen maanomistaja,
ampumataitojaan harjoittava maaseutunuoriso tai eläintensuojelija, joka on laajentanut
skaalaansa pörröisistä ketuista ja kissoista myös perhosiin. Vuosittainen hävikki
pyydyksissä on alle 1%, mistään ongelmasta ei voi siis edes puhua.
Tuon turhan voi kyllä ymmärtää toisikin. Eikö ole turhaa raahata pyydyksiään satoja
kilometrejä laittaakseen ne vieri viereen muiden harrastajien pyydysten kanssa?
Suomen pinta-ala on 338144,53 km2, joka tekee ainakin neliöpeninkulman (10km x 10km)
jokaista pyydystä kohti.
Se, että edes muutama pyydys sattuu samalle neliökilometrille toisen harrastajan
kanssa osoittaa siis lähinnä mielikuvituksen puutetta. Jos kerää perhosia vaihtoon
tai myyntiin (sitäkin kuulemma vielä joku tekee), niin silloin siinä voisi olla jotain
järkeäkin (vaikkakaan ei moraalia). Mitään tieteellistä arvoa noilta kaikkien tiedossa
olevilla "vakipaikoilta" tehdyillä joutavilla havainnoilla ei ole. Esim. Hankoniemeltä,
Virolahdelta, sieltä Joutsenon tien varresta, Kuusamon Xestia-kuusikosta ja niiltä
Lapin parilta tunturilta löytyy äärimmäisen vähän mitään mainittavaa, jos suhteutetaan
paikoille kohdistuvaan keräilyaktiviteettiin (paino sanalla *keräily*).
Turhaa työtä on tyhmä tehdä, siitä olen ehdottomasti samaa mieltä.
--
Tero Piirainen
"kimmo keinänen" <kim...@kolumbus.fi> wrote:
> Jere Kahanpaa <kaha...@gstar.astro.helsinki.fi> wrote in message
>> Mikä olikaan Lepsämän makrosaldo. Omani jää nähtävästi noin 400 lajiin.
>> Viimeisessä valorysäsatsissa (noin 6.-20.10.) oli vielä yksi kunnalle uusi
>> laji eli aurantiaria tai defoliaria, mutta kun en lajeja ennestääb tunne,
>> niin määritys ilman kirjaa ei onnistunut.
> Saanko veikata defolariaa, sillä aurantiaria on jo Lepsämässä
> tosi harvassa, 2000 1ex , ja 2001 1 ex, ja defolariaa monta
> yössä.
Olet oikeassa. Kaivoin eilen laatikon pakkasesta ja katsoin lajin:
defoliariaa olivat. Kaikki kolme yksilöä ovat kylläkin tavaisen
harmaakehnäisen keltaisia eivätkä poikkiviirujen varjostukset erotu
laisinkaan. Siivenmuoto varmistaa kuitenkin lajin.
> Toivon, että se on vain pelkkää legendaa ja että tuo "pitkä paska" oli
> ainakin 95%:sesti hymööriä.
Kyllä se oli 100% humoritaarista ja kuvasti lähinnä herrojen katumusta
henkilökohtaisen valinnan suhteen, vaikkei ehkä välttämättä paljon - rysät
entään pyytää...
jaska
>
Tero Piirainen wrote:
> Tarkoittanet tässä turhalla sitä, ettei lukitse pyydyksiään?
Juu! Monet sisämaan heput haluavat itse saada omat perhosensa, mutta työkiireiden yms.
takia vievät sitten syöttipyydyksiä vaikkapa Hankoon. Sieltä kun saapi sen puuttuvan lajin
melko varmasti ja pienehköllä työllä.
> En ole kuullut, että
> kukaan täällä Hämeessä olisi pyydyksiään lukinnut, enkä myöskään siitä, että tuosta
> lukitsematta jättämisestä olisi mitään ongelmia seurannut.
Jos pyydys on alttiina lapsille, niin kannataa lukita. Myös yksi laitapuolen kulkija on
viety pyydykseltä ensiapuun!!!
> Vuosittainen hävikki
> pyydyksissä on alle 1%, mistään ongelmasta ei voi siis edes puhua.
>
Entäs, jos viikossa häviää vaikkapa 20 % ?? Näitäkin olen kuullut...
>
> Tuon turhan voi kyllä ymmärtää toisikin. Eikö ole turhaa raahata pyydyksiään satoja
> kilometrejä laittaakseen ne vieri viereen muiden harrastajien pyydysten kanssa?
Tai virallisesti ainakin 50m päähän naapurikylän keräilijän pyydyksistä. Hoo hoo...
Se, että edes muutama pyydys sattuu samalle neliökilometrille
.... tarkoittaa sitä, että kavereilla on ehkä silmää hyville rysäpaikoille??
>
>
> Turhaa työtä on tyhmä tehdä, siitä olen ehdottomasti samaa mieltä.
Toivottavasti edes kiusaannut vastaamaan, ettei ihan turhaan tullut .......
Timo
Näinhän todellisuudessa tapahtuu. Ihan hyvä se, että moni myös
ilmoittelee, mitä sieltä on rysiin tullut. Mutta turha noita noihin
havaintoihin on palstamillimetrejä tuhlata, kyllähän kaikki tietävät,
mitä sieltä Hankoniemeltä tulee. Sen sijaan ihan merkittäviä havaintoja
voi tehdä sisämaassa, voi vaikka atlaksesta katsoa ne eteläisen Suomen
"valkoiset alueet". Valitettavan yleisen mielipiteen mukaan noilta
alueilta ei löydy yhtään mitään, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.
Muualla Suomessa ei sitten käytännössä muuta olekaan kuin valkoisia
alueita, lukuunottamatta tietenkin niitä muutamaa paikkaa Kuusamossa
ja Tunturi-Lapissa, jossa etelän perhoskeräilijät parveilevat kuin
päivänkorennot ilta-auringossa...
> Jos pyydys on alttiina lapsille, niin kannataa lukita. Myös yksi
> laitapuolen kulkija on viety pyydykseltä ensiapuun!!!
Se on totta, että turvallisuusnäkökohta voi joskus puoltaa myrkky-
purkin lukitsemista. Rysäsaaliin suojelemiseksi lukitseminen on
tarpeen alueella, jonka koko on noin 0,2% Suomen pinta-alasta, jos
niinkään paljon.
> > Vuosittainen hävikki pyydyksissä on alle 1%, mistään ongelmasta ei
> > voi siis edes puhua.
>
> Entäs, jos viikossa häviää vaikkapa 20 % ?? Näitäkin olen kuullut...
Kertoo enemmän rysien virittelijästä, kuin mistään muusta.
Rysäkeräilyhän on Suomessa luvanvaraista. Ahvenanmaalla tarvitaan
henkilökohtainen lupa. Sen sijaan Manner-Suomessa riittää jäsenyys
tieteellisessä seurassa (kuten SPS) jolla on oikeus myöntää lupa
rysämyrkkyjen hankintaan sillä ehdolla, että rysien pitäminen on osa
tieteellistä tutkimusta (kuten perhosatlas-projekti). Tällä hetkellä
SPS ei tuota ehtoa kovin tehokkaasti valvo, mutta enpä olisi täysin
varma, että käytäntö jatkuisi nykyisellään jatkossakin. Jos tuota
asetuksen ehtoa ryhdytään oikeasti valvomaan, niin tuleepa samalla
tutkittua sekin, kuinka suuri osa rysäkeräilystä oikeasti täyttää
tieteellisyyden määritelmän...
--
Tero Piirainen
Mä pidän yhtä syöttirysää lallinsuolla ja ympäristössä kesällä.
Siinä toimiston vihreässä kankaassa, joka tulee pöntön päälle,
on ihan sopivat metalliset reitykset, ja niistä saa helpolla tolla-
sen pienen halvan lukon roikkumaan, joka estää myrkkypulloon
ja materiaaliin menemisen, ellei sitten riko koko kangasta.
Koska suolla käy ihan tavallista porukkaa, ja uteliaisuuttaan
ovat kiinnostuneita syöttirysästä, niin pidän tätä toimenpidettä
ihan suotavana tästä lähin omalla kohdallani. Jos joku haluaa
tosissaan avata rysän, niin sille ei kyllä voi mitään. Mutta tää
pikku lukko tekee sen, että tavallinen utelias sielu ymmärtää,
että ei voi kurkistaa sisälle aikansa kuluksi :-) Varsinkin hilla-
aikaan suolla on porukkaa, ja silloin tällöin näkee lintuharras-
tajiakin.
Mä en pidä mistään epämiellyttävistä "ylläreistä", eikä se
kloroformikaan ole ihan jees tietämättömien käsissä. Mulla
lukee lapussa, joka on jeesusteipillä teipattu kylkeen muovi-
kalvon alle, sekä nimi, osoite, mitä varten se on, se että kartoitan
perhosfaunaa, ja mitä rysä sisältää = punaviini-fariinisokeria
ja kloroformia nukutukseen. Myös oma kännykän numero on
siinä, sekä se, että olen SPS:n jäsen.
En oikein tiedä, miten muut tekee. Tää oli eka kausi, kun mulla
oli syöttirysiä ( 3 kpl), ja pari oli pyytämässä suurimman osan
kesää. Tosin lähinnä kyllä tilalla. Ensi keväänä, ajokortillisena
kansalaisena ;-) , ajattelin katella niitä rämeitä ja lähiseutuja
vähän perusteellisemmin. Myös valottaa siellä, ja kytätä tätä
rämekarvajalkaa päivisin. Sain A.lucens 'in uutena lajina lallin-
suolta, ja viereiseltä harjulta X.xanthographan ja clandestinan,
joten kyllä se syöttirysä autto haviksissa.
Mutta jos tulee harmaita hiuksia ja murheita niiden kanssa,
niin sillon mä harkitsen tän jutun uusiksi.
Matilla luulisi olevan pitkältä aikaväliltä näitä kokemuksia
rysien pidosta : Oletko kohdannut ongelmia sivullisista ?
Miten on muilla ? Janne kertoi kesällä miten puu oli kaa-
tunut, rysään menny hiiriä, ja muuta epämieluisaa.
t kimmo k
> Matilla luulisi olevan pitkältä aikaväliltä näitä kokemuksia
> rysien pidosta : Oletko kohdannut ongelmia sivullisista ?
> Miten on muilla ? Janne kertoi kesällä miten puu oli kaa-
> tunut, rysään menny hiiriä, ja muuta epämieluisaa.
>
Terve Kimmo!
Joo, aikaväli ainakin on pitkä. Ensimmäinen valorysä oli pyynnissä v.1962.
Sen jälkeen on rysillä pyydetty aika ajoin, kun on kartoitettu jonkin alueen
lajistoa. Laajemmin EH:Hämeenkoskella ja nyt KP:ssä. Välillä on ollut monia
vuosia, jolloin toukkahommilta ei oikein oo kerinnyt rysiä pitämään. Mulla
rysäpyynti on paitsi kvali- myös kvantitatiivista, lasken ainakin makrot,
täällä KP:ssä myös tuntemani mikrot. Se vie aikaa.
Sivullisia on jonkin verran kiinnostanut varsinkin syöttirysät, jotka ovat
olleet kaukanakin asutuksesta. Mulla on ollut aina jokin lappu, jossa on
yhteystiedot ja selostus, miksi tämmöinen härveli roikkuu puun oksalla.
Tietysti myös lupa-asiat pitää etukäteen varmistaa. Harmia ei ole ollut
muista kuin oravista ja sinitinteistä. Ainoastaan muutaman kerran on
soitettu. Kerran hanhenmetsästäjät soitti ja kyseli, haittaako tämmönen
pyydys hanhien muuttoa. Rysä oli keskellä hanhisuota. Toisen kerran
lintumiehet soitteli ja kertoi, että metsähanhi on tehnyt pesä pyydyksen
viereen. No, koenta hiukan pitkittyi, kun odottelin koko hautomisajan.
Kerran Lohtajalla armeijan miehet soitteli, kun feromonipyydys kieri pitkin
hietikkoa tuulen avustamana. Siitä oli naru mennyt poikki. Mitään
varkauksiin viittaavaa ei ole tullut vastaan. Nyt on kyllä pyydykset olleet
alueella, jossa sadan kilometrin säteellä asuu vain pari muuta
haavinheiluttajaa. Yleensäkin olen karttanut rysien pitoa alueilla, jonne
massat kerääntyvät.
T: Matti
. Mitään
> varkauksiin viittaavaa ei ole tullut vastaan. Nyt on kyllä pyydykset
olleet
> alueella, jossa sadan kilometrin säteellä asuu vain pari muuta
> haavinheiluttajaa. Yleensäkin olen karttanut rysien pitoa alueilla, jonne
> massat kerääntyvät.
>
> T: Matti
Suht lohdullista kuultavaa, myös viestisi kokonaisuudessaan.
Itse en ole törmännyt muihin harrastajiin eteläisellä nurmijär-
vellä. Paikkakuntalaiset tietävät harrastukseni, sana niinkuin
leviää pikku paikkakunnalla, eikä kukaan ole tietänyt toista
perhosharrastajaa kertoa :-)
Perttulassa, noin 8 km pohjoiseen, asuu Jalavan Harri,
mutta muita en alueella tiedä. Rauhassa sitä on saanut
harrastella ja rysiä roikutella. Ehkä 35-40 km sisämaassa
ei niin houkuttele, kun lähellä on "parempia" mestoja.
Vaikkei Uudelamaalla mitään maakuntahaviksia sisämaasta
saisikaan, niin ainakin Nurmijärvelle ja ruudulle uutta lajistoa
on kasapäin, mikä sinänsä on mukavaa huomata.
Huomasin itsekin, että pyydyksen/pyydyksien pitäminen
on tosi aikaa viepää, siis materiaalin tarkastus ja kirjaus.
Tuskin näitä enempiä enää maastoon. Eniten kutkuttaa
päästä valottamaan eri biotoopeille generaattorilla. Maas-
tossa käy aina mielessä , että "tässä vasta paikka pitää
valvontavaloa muutama lämmin yö".
Itse arvostan suunnattomasti sitä, että saa ihan rauhassa
touhuta omiin nimiin, ja että korvessa ja rämeellä ei tosiaan
ole "ruuhkaksi" porukkaa :-)
t kimmo k
Tero Piirainen wrote:
>
>
> > > Vuosittainen hävikki pyydyksissä on alle 1%, mistään ongelmasta ei
> > > voi siis edes puhua.
> >
> > Entäs, jos viikossa häviää vaikkapa 20 % ?? Näitäkin olen kuullut...
>
> Kertoo enemmän rysien virittelijästä, kuin mistään muusta.
>
Näinhän sitä äkkiseltään luulisi....
Paikallinen toveri laittoi tänne Kymenlaaksoon tusinan pyydyksiä ihan tuota
kirsikkaperhosta varten. Tuloksena kuvatunlainen rysähävikki!!
Keväällähän puissa ei paljon ollut lehtiä, joten joku kolli lienee tökkinyt
pyydykset maahan ja vienyt kotiinsa??!!
Olivat melko korkealla, laitettu kepillä ja kaveri kyllä osaa asiansa!
Täällä Kuusankoskella on muutenkin varastettu valtavasti pyydyksiä, joten en ole
itse lämmennyt oikein ajatukselle pyytää täällä aktiivisesti.
Lähes jokainen on kokenut ilkivaltaa tai laitteet on viety.
Eräs keräilijä jopa teki valorysän rosterista ja taisipa valaa kiinni betoniin
:) Oli ilmeisesti lähtenyt jo riittävästi pyydyksiä samalta paikalta....
Osoittaa melkoista sinnikkyyttä.... itse olisin siirtynyt tekemään havaintoja jo
muualle.
Sisämaassa varkaudet taitavat lähinnä keskittyä valorysien tekniikkaan, koska
"hemmot" kasvattelee kotona "yrttejä". Itäisessä Suomessa taas kamat alkaa puhua
venäjää... :(
Olen koettanut opastaa ihmisiä laittamaan rysät piiloon ja lukkoon. Tähän
hommaan on apua noista maastokuvioisista suojapusseista. Itse en lukitse
syöttirysiä, vaan laitan suojapussin purjerenkaisiin pienen nippusiteen, jonka
katkaisen sitten viikon päästä. Ei mene avaimissa sekaisin ja kesässä
nippusiteisiin menee varmaan pari markkaa rysää kohden :)
Lisäksihän tuo pussi estää osaltaan materiaalin kuivumista, koska astia on
enemmän varjossa.
Ja mikä parasta... noita on todella helppo tehdä itsekin!
Timo
>Mä en pidä mistään epämiellyttävistä "ylläreistä", eikä se
>kloroformikaan ole ihan jees tietämättömien käsissä. Mulla
>lukee lapussa, joka on jeesusteipillä teipattu kylkeen muovi-
>kalvon alle, sekä nimi, osoite, mitä varten se on, se että kartoitan
>perhosfaunaa, ja mitä rysä sisältää = punaviini-fariinisokeria
>ja kloroformia nukutukseen. Myös oma kännykän numero on
>siinä, sekä se, että olen SPS:n jäsen.
>
Tuo lappu jossa lukee mitä tehdään ja kuka tekee on mielestäni tosi hyvä.
Itselläni oli niin toissa vuonna kun tutkin parin suon otuksia syöttirysillä
ja kokemukset olivat positiivisia. Ihmiset jotka olivat nähneet pyydyksen
tulivat juttelemaan ja heiltä sai paljon mielenkiintoista
paikallistietoutta.
Sitäpaitsi rysän asettaminen vaatii ainakin periaatteessa maanomistajan
luvan. Käytännössä vaivattominta on mielestäni toimia niin että antaa
maanomistajalle mahdollisuuden ottaa yhteyttä eli merkkaa rysään
yhteystiedot. Luulen että suurinta osaa maanomistajia itse rysä ei haittaa
lainkaan mutta se saattaa haitata että heitäkin kiinnostaisi mitä sillä
tehdään mutta heille ei kerrota mitään vaikka ollaan sentään heidän
maillaan.
Terveisin Pekka Vantanen, maanomistaja, lampuri, monialaluuseri, Urjalasta
> Sitäpaitsi rysän asettaminen vaatii ainakin periaatteessa maanomistajan
> luvan. Käytännössä vaivattominta on mielestäni toimia niin että antaa
> maanomistajalle mahdollisuuden ottaa yhteyttä eli merkkaa rysään
> yhteystiedot. Luulen että suurinta osaa maanomistajia itse rysä ei haittaa
> lainkaan mutta se saattaa haitata että heitäkin kiinnostaisi mitä sillä
> tehdään mutta heille ei kerrota mitään vaikka ollaan sentään heidän
> maillaan.
>
> Terveisin Pekka Vantanen, maanomistaja, lampuri, monialaluuseri, Urjalasta
>
>
Juu, kannattaa pitää maanomistajaan yhteyttä, ja pyytää lupa asialle.
Olen huomannut, että he tavallaan ilahtuvatkin, kun heidän maillaan
on merkitystä hyönteis/perhoskartoituksessa :-))
Mä annoin naapureille Avannon sivut ja omat sivut, ja katsottuaan
niitä, niin tulivat kysymään, että enkö haluaisi pitää heidän tontillaan
;-),
hehheh.
Suolla, rämealueilla, ja harjulla, jossa roikutan, maat on kunnan.
Kunnalla on aika lailla maita, ja se on hyvä juttu. Sitten on valtion
ja kirkon maita kanssa. Niihin ei kaiketi lupia pyydellä ?
t kimmo k
> Juu, kannattaa pitää maanomistajaan yhteyttä, ja pyytää lupa asialle.
> Olen huomannut, että he tavallaan ilahtuvatkin, kun heidän maillaan
> on merkitystä hyönteis/perhoskartoituksessa :-))
> Suolla, rämealueilla, ja harjulla, jossa roikutan, maat on kunnan.
> Kunnalla on aika lailla maita, ja se on hyvä juttu. Sitten on valtion
> ja kirkon maita kanssa. Niihin ei kaiketi lupia pyydellä ?
>
> t kimmo k
Rysäpyynnin sekä muunkin hyönteispyynnin lupa-asioista olisi mielestäni hyvä
tiedottaa tasaisin välein, liikaa asiasta ei voi infota koska maanomistajien
tyytyväisyys toimintaamme on mielestäni avain asioita jotta mahdollisimman
moni harrastaja saisi toimia esteettä. Hyönteistutkijoiden ja harrastajien
hyvä maine luonnossa liikkumiseen ja käyttäytymiseen voidaan säilyttää
parhaiten mielestäni tiedottamalla uusille pelisäännöt hyvissä ajoin.
No itsestään selvyyksiä nuo ovat mutta kertaus on opintojen äiti =)
Itselläni on ainoastaan myönteistä palautetta maanomistajilta joiden kanssa
olen ollut tekemisissä. On pieni vaiva kertoa tekemisiensä tarkoitusperistä
jos verrataan vaihtoehtoisesti ärtynyttä isäntää /emäntää häätämässä
valmiiksi rakenneltua pyydysviritelmää ja epätietoista haavikädessä
vaeltavaa "kummajaista" mailtaan.
Varsinkin taajamissa esim. vaelluksien aikaan kun porukka syöksyilee
valoilta valoille on välillä asiallista; mielestäni, käydä päiväsaikaan
kertomassa kyseiselle markettikauppiaalle miksi heidän erikoistarjoukset
ikkunassa kiinnostavat vain yö aikaan. Esimerkkinä kyseisen kaltaisella
käynnillä sain kauppiaalta ison arsenaalin purkkeja ja laittoi vielä yöksi
kaikki mahdolliset valot palamaan =). Hyvä että joku tietää.. tällöin tieto
kulkeutuu myös vartiointiliikkeille ja asiat hoituvat kädennostolla
yöllä....
Hyönteis´harrastajien läsnäolo yöaikaan on monelle tehdas / kauppa alueelle
ollut kauppiaan / omistajien mielestä positiivinen asia, koska se saattaa
jopa ennalta ehkäistä Rosvoporukoiden liikkeitä.
MP