Kuusamakiitäjä
Peter Vonbagh
aamupäivällä pihakukissamme Porvoossa. Onko kenties joku muukin nähnyt niitä
täällä etelärannikolla vai onko se edelleenkin Hämeen ja Kaakkois-Suomen
helmi.
Peter vB.
Timo Nikki
Peter Vonbagh wrote:
> Onko kenties joku muukin nähnyt niitä
> täällä etelärannikolla vai onko se edelleenkin Hämeen ja Kaakkois-Suomen
> helmi.
Kuusamakiitäjiä on aika vaikea nähdä. Onnittelut!
Paikalliset keräilijät täällä Kymenlaaksossa pitävät lajia jokseenkin
vähälukuisena, mutta toukkia on erittäin helppo löytää!! :D
Lumimarja lienee urbaanin päiväkiitäjämme pääravintokasvi ja toisinaan samassa
puskassa on kymmenkunta toukkaa!! =)
Suurimman sätkyn olen kuitenkin saanut Mäntyharjulla, jossa Tityusten pyynnin
yhteydessä tulin tallettaneeksi yhden fuciformiksen!!!!!!!!!!
Olin hiukan huuli pyöreänä, koska tityusta on alueella havaittu kymmenittäin,
mutta fuciformista ei ollenkaan......
Kannattaa katsella naapuruston lumimarjapuskia heinäkuussa ja etsiä papanoita ja
syömäjälkiä. Itse toukan havaitseminen kun on toisinaan ihan tuurista kiinni.
Timo
Jere Kahanpaa
Timo Nikki <Ti...@pp.inet.fi> wrote:
>> Onko kenties joku muukin nähnyt niitä
>> täällä etelärannikolla vai onko se edelleenkin Hämeen ja Kaakkois-Suomen
>> helmi.
> Kuusamakiitäjiä on aika vaikea nähdä. Onnittelut!
> Paikalliset keräilijät täällä Kymenlaaksossa pitävät lajia jokseenkin
> vähälukuisena, mutta toukkia on erittäin helppo löytää!! :D
> Lumimarja lienee urbaanin päiväkiitäjämme pääravintokasvi ja toisinaan samassa
> puskassa on kymmenkunta toukkaa!! =)
Ajattelin hetken, että tarkoitat etelänpäiväkiitäjää. Se lienee kuitenkin
(pyyntipaikoiltaan) urbaanein päiväkiitäjämme :-)
> Suurimman sätkyn olen kuitenkin saanut Mäntyharjulla, jossa Tityusten pyynnin
> yhteydessä tulin tallettaneeksi yhden fuciformiksen!!!!!!!!!!
> Olin hiukan huuli pyöreänä, koska tityusta on alueella havaittu kymmenittäin,
> mutta fuciformista ei ollenkaan......
Tilanne muuttuu nopeasti länteen mentäessä; EH:Hartolassa (noin 50 km
Mäntyharjulta luoteeseen) Hemaris fuciformis on suhteellisen yleinen,
mutta tityusta ei ole koskaan havaittu. Väliin jäävästä kunnasta
(Pertunmaa) on havaittu molemmat lajit.
H. fuciformis on tosiaankin kesäkuun puolessavälissä aika runsas
It-Hämeessä eli tunnin maastoretkellä näkee ainakin yhden yksilön, jos
vaan liikkuu kukkaniityillä tai vastaavillä paikoilla. Pihasyreenissäkin
niitä on pyörinyt parhaimmillaan 4 yhtaikaa.
Toukkia olen saanut mikrojen haavimisen sivutuotteena, yleensä
ravintokasvi on ollut kuusama, mutta joskus jokin muu (so. haavitussa
kasvustossa ei kuusamaa kasvanut).
Jere
--
It's hard to think outside the box when you ARE the box.
- unknown, alt.religion.kibology
kimmo k
Peter Vonbagh <peter....@pp.inet.fi> wrote in message
news:gKtI8.331$0s6....@read2.inet.fi...
Omat havainnot 35 km rannasta Nurmijärveltä ovat yksi yksilö
naapurin kukkapenkissä päivällä 16.6.2000. Alueella on jonkin
verran kuusamaa lehdoissa, mutta fuciformis-kannasta lienee
turha puhua ? Etsin toukkia tuloksetta 2001 kuusamilta. Ehkä
fuciformista on hyvin niukasti välivyöhykkeelläkin ranta-häme,
mutta ei tutkittu kuusamapaikoilta ? En osaa sanoa. Tarkkailen
tilannetta tänäkin vuonna, ja toivon löytäväni lajin , jos sitä on.
t kimmo k
Timo Nikki
Jere Kahanpaa wrote:
> Ajattelin hetken, että tarkoitat etelänpäiväkiitäjää. Se lienee kuitenkin
> (pyyntipaikoiltaan) urbaanein päiväkiitäjämme :-)
>
No jaa... Ainakin runsaslukuisin viime aikoina! :D Höhöö...
> Tilanne muuttuu nopeasti länteen mentäessä; EH:Hartolassa (noin 50 km
> Mäntyharjulta luoteeseen) Hemaris fuciformis on suhteellisen yleinen,
> mutta tityusta ei ole koskaan havaittu. Väliin jäävästä kunnasta
> (Pertunmaa) on havaittu molemmat lajit.
Hmmm... Pertunmaalla mulla on mainioita paikkoja.
>
> Toukkia olen saanut mikrojen haavimisen sivutuotteena, yleensä
> ravintokasvi on ollut kuusama,
Eeeeeiiiiiii, kun lumimarja!! 8)
Timo
-Kotona 30v, maastossa 3v.-
Jere Kahanpaa
Timo Nikki <Ti...@pp.inet.fi> wrote:
> Hmmm... Pertunmaalla mulla on mainioita paikkoja.
Sitten ollaan melkein seinänaapureita (noin sisämaan mittakaavassa).
>> Toukkia olen saanut mikrojen haavimisen sivutuotteena, yleensä
>> ravintokasvi on ollut kuusama,
> Eeeeeiiiiiii, kun lumimarja!! 8)
Itkupilli! ;-)
Lumimarjaa harvemmin tapaa kaukana sivistyksestä, joten Sysmän ja Hartolan
takamailla fuciformis mutustaa tyytyväisenä kuusamaa ja nähtävästi joskus
ruohovartisiakin kasveja (en ole saanut selvitettyä, mitä).
> Timo
> -Kotona 30v, maastossa 3v.-
GIF! GIF! on tässä kohdin traditionaalinen nyytishuuto...
Juha Pöyry
pyynnin
> > yhteydessä tulin tallettaneeksi yhden fuciformiksen!!!!!!!!!!
> > Olin hiukan huuli pyöreänä, koska tityusta on alueella havaittu
kymmenittäin,
> > mutta fuciformista ei ollenkaan......
>
> Tilanne muuttuu nopeasti länteen mentäessä; EH:Hartolassa (noin 50 km
> Mäntyharjulta luoteeseen) Hemaris fuciformis on suhteellisen yleinen,
> mutta tityusta ei ole koskaan havaittu. Väliin jäävästä kunnasta
> (Pertunmaa) on havaittu molemmat lajit.
>
alaspäin on tultu koko ajan 80-luvun alusta mistä ensimmäiset kokemukset
lajista on peräisin. Tuntuu että fuciformis olisi taas runsastunut pikku
hiljaa ja näyttää saanen siivensijaa kaupunkialueelta missä on paljon
istutettuja kuusamia. Lehtokuusama on rari noilla seuduin!
Juha
Marko Laakkonen & Pauliina Ehnqvist
rhodoa, mutta häipyi ennen kameran valmiiksi saamista.
terv. Macromarko
"Peter Vonbagh" <peter....@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:gKtI8.331$0s6....@read2.inet.fi...
Olli Vesikko
Voisiko tämä olla kuusamakiitäjä. Kuvattu tänään 2.6 Kirkkonummen Hilassa.
Perhonen oli vain hetken hallinnassa ja kuvat ovat 2-laatua, pystyyköhän
määrittämään?
http://www.kolumbus.fi/eccofatto/kiitaja1.jpg
http://www.kolumbus.fi/eccofatto/kiitaja2.jpg
http://www.kolumbus.fi/eccofatto/kiitaja3.jpg
Samassa syreenipuskassa pörräsi myös kaksi syreenikiitäjää, tai ainakin
niiksi niitä luulen.
Mitenköhän tavallista on että lentävät aktiivisesti keskipäivällä?
http://www.kolumbus.fi/eccofatto/syreenikiitaja1.jpg
http://www.kolumbus.fi/eccofatto/syreenikiitaja2.jpg
http://www.kolumbus.fi/eccofatto/syreenikiitaja3.jpg
Mikähän mahtaa olla tämä eilen näkemäni vaalea perhonen. Aluksi tuli mieleen
lanttuperhonen, mutta ruumis on valkea ja paksupäinen. Lieneekö jokin
mittari? Isomittarin kuvaa katsoin mutta se on selvästi vihreämpi.
http://www.kolumbus.fi/eccofatto/Valkea1.jpg
http://www.kolumbus.fi/eccofatto/Valkea2.jpg
t:Olli
Timo Nikki <Ti...@pp.inet.fi> wrote in message
news:3CF35D10...@pp.inet.fi...
Heikki Virkkunen
"Olli Vesikko" <olli.v...@eccofatto.fi> wrote in message
news:addk58$j4g$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Tervehdys
> Voisiko tämä olla kuusamakiitäjä. Kuvattu tänään 2.6 Kirkkonummen Hilassa.
> Perhonen oli vain hetken hallinnassa ja kuvat ovat 2-laatua, pystyyköhän
> määrittämään?
> http://www.kolumbus.fi/eccofatto/kiitaja1.jpg
> http://www.kolumbus.fi/eccofatto/kiitaja2.jpg
> http://www.kolumbus.fi/eccofatto/kiitaja3.jpg
>
> Samassa syreenipuskassa pörräsi myös kaksi syreenikiitäjää, tai ainakin
> niiksi niitä luulen.
> Mitenköhän tavallista on että lentävät aktiivisesti keskipäivällä?
> http://www.kolumbus.fi/eccofatto/syreenikiitaja1.jpg
> http://www.kolumbus.fi/eccofatto/syreenikiitaja2.jpg
> http://www.kolumbus.fi/eccofatto/syreenikiitaja3.jpg
Tämä on ilmeisesti matarakiitäjä (Hyles gallii).
Lentää silloin tällöin päivällä.
Ehkä joku osaa kertoa enemmän.
-Itselläni sellainen hämärä kokemusperäinen käsitys että lentää erityisen
lämpiminä päivinä silloin tällöin.
-Syreenikiitäjästä kait jopa väitetään ettei juuri kukaan olisi nähnyt sitä
syreenin kukilla!
Tosin SPS:n havaintolistalla oli juuri sellainen havainto vähän aikaa
sitten.
Mitä sanoo ryhmäläiset asiasta?
Itse en ole koskaan nähnyt yhtään syreenikiitäjää millään kukalla.
>
> Mikähän mahtaa olla tämä eilen näkemäni vaalea perhonen. Aluksi tuli
mieleen
> lanttuperhonen, mutta ruumis on valkea ja paksupäinen. Lieneekö jokin
> mittari? Isomittarin kuvaa katsoin mutta se on selvästi vihreämpi.
> http://www.kolumbus.fi/eccofatto/Valkea1.jpg
> http://www.kolumbus.fi/eccofatto/Valkea2.jpg
>
Joo, taitaa olla Siona lineata mittari.
Ei mikään harvinaisuus.
Ainakin niityillä näkee.
Terveisin,
Heikki
Hannu Koskenvaara
Heikki Virkkunen wrote:
>
> > Samassa syreenipuskassa pörräsi myös kaksi syreenikiitäjää, tai ainakin
> > niiksi niitä luulen.
> > Mitenköhän tavallista on että lentävät aktiivisesti keskipäivällä?
> Tämä on ilmeisesti matarakiitäjä (Hyles gallii).
> Lentää silloin tällöin päivällä.
Kyllä vain. Matarakiitäjiä näkee tosiaan toisinaan lennossa päivällä.
> Ehkä joku osaa kertoa enemmän.
> -Itselläni sellainen hämärä kokemusperäinen käsitys että lentää erityisen
> lämpiminä päivinä silloin tällöin.
> -Syreenikiitäjästä kait jopa väitetään ettei juuri kukaan olisi nähnyt sitä
> syreenin kukilla!
> Tosin SPS:n havaintolistalla oli juuri sellainen havainto vähän aikaa
> sitten.
> Mitä sanoo ryhmäläiset asiasta?
> Itse en ole koskaan nähnyt yhtään syreenikiitäjää millään kukalla.
Kerran näin syreenikiitäjän käyvän syreenipensaan kaltaisen pensaan
kukalla. Kaikki muut havaitsemani yksilöt ovatkin sitten valolta,
päivällä passiivisena löydettyjä tai toukasta kasvatettuja.
Onko muuten kukaan nähnyt kiitäjiä tai muita yöperhosia valkean syreenin
kukilla?
> > Mikähän mahtaa olla tämä eilen näkemäni vaalea perhonen. Aluksi tuli
> mieleen
> > lanttuperhonen, mutta ruumis on valkea ja paksupäinen. Lieneekö jokin
> > mittari? Isomittarin kuvaa katsoin mutta se on selvästi vihreämpi.
> Joo, taitaa olla Siona lineata mittari.
Olen samaa mieltä.
Hannu Koskenvaara
Heikki Virkkunen
Nimittäin että valkean syreenin kukilla ei näytä paljoa perhosia käyvän.
Mistä lie johtuu?
En tiedä liittyykö samaan ilmiöön mutta jos ripustaa syötin
lähelle katulamppua, niin syötille ei ilmeisesti tule paljoa perhosia(?)
En myöskään ole kuullut syötti- ja valorysän yhdistelmistä.
Tulisiko sellaiseen enemmän vai vähemmän perhosia
kun esim. pelkkään valorysään? Sellainen olisi helppo virittää.
Tai jos laittaisi syötin jonkin matkan päähän valorysästä..
/Heikki
Pekka Vantanen
Hannu Koskenvaara kirjoitti viestissä
<3CFB0AB6...@ei.sontaa.hut.fi>...
>Onko muuten kukaan nähnyt kiitäjiä tai muita yöperhosia valkean syreenin
>kukilla?
>
Kyllä on. Kotona Hankasalmelle oli vain valkeita syreenejä ja niillä
vieraili ainakin mänty-, horsma- ja matarakiitäjiä. Yökkösistä muistan
varmasti ainakin plectan ja muistelen myös että olisi saanut syreeneiltä
joko lucifugan tai umbratican. Muitakin lajeja oli mutten jaksa muistaa
mitä.
Terv. Pekka Vantanen
Heikki Virkkunen
(noin parinkymmenen metrin päässä toisistaan). Olin havaitsevinani
että valkeilla kävi paljon vähemmän yöperhosia
/Heikki
Hannu Koskenvaara
Heikki Virkkunen wrote:
>
> Tuohon olen itsekin kiinnitänyt huomiota.
> Nimittäin että valkean syreenin kukilla ei näytä paljoa perhosia käyvän.
Itsekin olen huomannut, ettei ainakaan punaisten syreenien lähellä
olevilla valkoisilla juuri käy porukkaa.
> En tiedä liittyykö samaan ilmiöön mutta jos ripustaa syötin
> lähelle katulamppua, niin syötille ei ilmeisesti tule paljoa perhosia(?)
> En myöskään ole kuullut syötti- ja valorysän yhdistelmistä.
> Tulisiko sellaiseen enemmän vai vähemmän perhosia
> kun esim. pelkkään valorysään? Sellainen olisi helppo virittää.
> Tai jos laittaisi syötin jonkin matkan päähän valorysästä..
Kai sinne tulevat ne, jotka tulevat valolle. Ainakin minä joskus päädyin
johtopäätökseen, ettei valon vaikutuspiirissä, mutta kuitenkin 20-30 m:n
päässä lampusta, olevilla syöteillä juuri käy perhosia. Hairahtuvatko ne
sitten valolle, sitä en tiedä.
Hannu Koskenvaara
Timo Nikki
Heikki Virkkunen wrote:
>
> Itse en ole koskaan nähnyt yhtään syreenikiitäjää millään kukalla.
>
Itse olen kuvannut syreenikiitäjää syreenin kukalla. Piste.
Valkoisilla syreeneillä olen nähnyt paljonkin otuksia, esim. tityusta.
Valkoinen on kieltämättä hieman huonompi kuin "värillinen", koska varsinkin
päivälajit etsivät väriärsykkeitä.
Kukille tulee perhosia vaikka lamppu olisi vieressä. Yhden armigeran sain kerran
15m päästä lampusta syötillä. Tärkeintä on, että syötillä ruokailevat yksilöt
saavat olla syömässä turvallisessa paikassa. Liian valoisa paikka ei ole niille
mieleen. Kaikki lajit ei muuten sitten tule ollenkaan valolle, eikä toiset
syötille...(muistutukseksi)
Gammoja näkee usein puistoissa lentelemässä kukkapenkeissä niillä kohdin, joissa
on "katuvalo". Ne pörräävät mielellään valopiirin rajoilla.
Hmph. Oli pakko hiukan taas kirjoitella, koska kommentit näytti siltä, että
ryhmässä on käynyt jokin...hmmmm... lämpöhalvaus? ;)
Jatketaan...
Timo
Olli Vesikko
>
>Heikki Virkkunen wrote:
>>
>
>> > Samassa syreenipuskassa pörräsi myös kaksi syreenikiitäjää, tai ainakin
>> > niiksi niitä luulen.
>> > Mitenköhän tavallista on että lentävät aktiivisesti keskipäivällä?
>
>> Tämä on ilmeisesti matarakiitäjä (Hyles gallii).
>> Lentää silloin tällöin päivällä.
>
>Kyllä vain. Matarakiitäjiä näkee tosiaan toisinaan lennossa päivällä.
>
Kiitoksia vastauksista, katsoin matarakiitäjän ja liitumittarin kuvia
www-funetista ja niitähän ne ovat.
Täytynee hankkia parempaa kirjallisuutta ettei tarvitse jatkossa arvailla
lajeja ;)
Mutta miten ekojen kuvien kuusamakiitäjä-ehdokas, ei taida pystyä varmaa
sanomaan?
Olli
Peter Vonbagh
Olli Vesikko <olli.v...@eccofatto.fi> kirjoitti
viestissä:addk58$j4g$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Tervehdys
> Voisiko tämä olla kuusamakiitäjä. Kuvattu tänään 2.6 Kirkkonummen Hilassa.
> Perhonen oli vain hetken hallinnassa ja kuvat ovat 2-laatua, pystyyköhän
> määrittämään?
> http://www.kolumbus.fi/eccofatto/kiitaja1.jpg
> http://www.kolumbus.fi/eccofatto/kiitaja2.jpg
> http://www.kolumbus.fi/eccofatto/kiitaja3.jpg
>
>
Kyllä, kuvissa on mielestäni Kuusamakiitäjä.
Sitten vielä kuusamakiitäjän toukan ravintokasviin. eilen,2.6. kävi täällä
Porvoossa pihallani jälleen Kuusamakiitäjä. Pihallani kasvaa kuusamaa,
köynnöskuuusamaa ja lumimarjapensasta. Perhonen muni munan köynnöskuusamaan.
Kuusama johtaa siis 1-0. Tosin köynnöskuusama kukkii parhaillaan ja
houkuttelee siten paremmin perhosia luokseen.
Peter.vB.
Heikki Virkkunen
syötin?
Entä jos syötin laittaa peinen matkan päähän?
Meinaan vaan, että olisi varsin ekonomista lisätä valorysäsaalista
jonkinlaisella syötillä (vaikka huonolla) verrattuna esim. siihen että ripustaisi
lisäksi syöttirysän myrkkyineen kaikkineen.
Tietysti eri lajit käyttääytyy oamala tavallaan eli osa tulee
paremmin valolle , osa syötille, osa kukille, osa ei kenties juuri millekään...
Itsellä kun vain sen kaltainen käsitys että syötti ei kovin hyvin sovi yhteen valon
kanssa..
/Heikki