Mitä roolipelilehdeltä halutaan?
Ville T Vuorela
liian vähän minkään lehden pyörittämiseksi kaupallisesti ja kuten täällä
on monta kertaa todettu, noin laadukkaan (IMHO) lehden pyörittäminen
ei-kaupallisin voimin edellytti latvasta lahoa toimituskuntaa joka ei
mitannut itselleen palkkaa.
Tässä maassa on haudattu useampikin roolipelilehti ja sen sijaan että
todetaan niiden olleen liian kitukasvuisia elääkseen voitaisiin kysyä
että miksi ne olivat niin kitukasvuisia? Mitä kotimaiselta roolipelialan
(ja sen temaattiset sukulaiset kuten figut ja larppaus) lehdeltä
haluttaisiin? Millainen sen pitäisi olla jotta enemmän kuin joka 10.
niistä jotka vaivautuvat maksamaan rahaa ja nukkumaan huonosti
Ropeconissa olisivat siitä kiinnostuneita?
Näkemyksiä? Millaisen roolipelialan lehden te tilaisitte? Voisiko se
lehti käsitellä rope/larp/figujuttujen ohessa vaikka tietynlaisia
tietokonepeli/online-roolipeliasioita? Virkistäisikö alaston nainen/mies
kannessa kiinnostustanne?
Ja ei, en ole aikeissa aloittaa uutta/jatkaa vanhaa Magusta itse. En
tosin kiellä etteikö sitä olisi tullut mietittyä.
--
Yours,
Ville Vuorela/BURGER GAMES
http://www.burgergames.com
-----------------------------------------------------------------------
WILL GAMEMASTER (OLD SCHOOL) FOR FOOD!
Sami Kivela
news:a3s4os$cu8$1...@oravannahka.helsinki.fi:
Pitää paikkansa myös muilla, huomattavasti isoimmilla markkinoilla,
vai kuinka monta pitkäikäistä lehteä tulee mieleen, kun laskuista
poistetaan Dragon ja White Dwarf (joka ei oikeastaan ole ollut rope-
lehti pitkään aikaan), jotka kummatkin ovat jokseenkin sidottuja
menestyksekkäseen tuotemerkkiin?
Nykyisin voisin jo sijoittaa Maguksen tai edesmenneen Seikkailjian
kaltaisiin lehtiin, joskin lähinnä hupimielessä. Käyttökelpoista
materiaalia omiin peleihini niistä löytyi aina sangen vähän, joskin
Maguksen alkuvuosien Pihkapahka-materiaali oli mielenkiintoista;
muuten en muista Maguksen materiaalitarjonnan oikein koskaan osuneen
aivan kohdalleen. Tämä tosin johtuu lie enemmänkin omalaatuisista
maailmapreferensseistäni kuin mistään muusta.
Jani Savolainen
Sami Kivela wrote:
>
> Ville T Vuorela <vvuo...@cc.helsinki.fi> wrote in
> news:a3s4os$cu8$1...@oravannahka.helsinki.fi:
> > Tässä maassa on haudattu useampikin roolipelilehti ja sen sijaan
>
> Pitää paikkansa myös muilla, huomattavasti isoimmilla markkinoilla,
> vai kuinka monta pitkäikäistä lehteä tulee mieleen, kun laskuista
> poistetaan Dragon ja White Dwarf (joka ei oikeastaan ole ollut rope-
> lehti pitkään aikaan), jotka kummatkin ovat jokseenkin sidottuja
> menestyksekkäseen tuotemerkkiin?
Laadukkaasta ulkomaisesta rope-lehdesta puhuttaessa ensimmäisenä
putkahtaa mieleen myöskin kunniattoman lopun saanut brittiläinen Arcane.
IMHO siinä lehdessä oli kaikki kohdallaan, esim. arvostelut olivat
tasa-arvoisia tuotteen julkaisijasta riippumatta ja hyvin kirjoitettuja.
Lehteä piristi myös kummasti Classifieds-palstalla käyty
freeform-avaruustaistelupeli sekä viimeisen sivun loistavat
parodiasarjakuvat.
Pelisysteemirajattomat seikkailut jokaisessa numerossa olivat myös kiva
lisä, muutama tuli sulautettua melkein sellaisenaan silloin käynnissä
olleeseen kampanjaan. Hyödyllisiä olivat myös lähinnä pelinjohtajille
suunnatut artikkelit (mm. eri kansojen kulttuureista ja tavoista, laki
ja pelaajahahmot yms.) joista sai aina jotain kivaa irti.
Future Publishing päätti sitten lopettaa lehden kannattamattomana. Doh.
Ps. sattuikohan kukaan hommaamaan/saamaan lehden virallista paitaa?
Tyylikkään yksinkertainen musta tai valkea paita jossa edessä rinnassa
luki Arcane, takana keskellä "Requiring secret knowledge to be
understood".
--
Jani Savolainen
Tampere
Eero Tuovinen
tarpeeksi kykyä, rohkeutta ja intoa >>>>>alkaa julkaista uutta lehteä.
Ajatus on kyllä houkutteleva. Miettikääpä: arvostusta ja aitiopaikka
harrastuksen tapahtumiin. Valtaa vaikuttaa siihen, mihin ropeltaminen
suomessa on menossa. Pohdinpa hieman ääneen:
Tietysti myös suhteettomasti työtä. Siihen puolestaan pitäisi kai asennoitua
lukemalla käytetty aika harrastuksen piikkiin. Toisaalta saman ajan voisi
käyttää myös pelaamiseen...
Tarvitsemme siis jonkun pedanttisen pelaajan, jota teoria kiinnostaa enemmän
kuin käytäntö. Jonkun joka on niin itsetärkeä että haluaa saada äänensä
kuuluville.
Lisäksi täytyy huomioida se mahdollisuus, että Maguksen nimi ja prestiisi
hyödynnettäisiin uuden päätoimittajan kanssa. "Perinteet velvoittavat" voisi
olla yhtenä motivoivana faktorina.
Tämä asia kyllä kaipaa keskustelua. Herra Vuorela. on oikeassa korostaessaan
lukijakuntaa. Mitä me siis haluamme? Omasta puolestani voisin sanoa, että
kadun katkerasti etten tilannut Magusta kun siihen oli tilaisuus.
Kakodemonit kuiskuttelivat korvaani ja saivat minut lukemaan lehden
kirjastossa (jos sielläkään, tätä kiirettä kun on). Jos olisin arvannut,
olisin tukenut. Mutta eihän näitä tule ajateltua, kun on tottunut Magukseen
osana skenen fikstuuraa, kuin Kekkonen konsanaan (huono vertaus, se kuoli).
Miten muut harrastelehdet sitten selviävät? Usein salaisuus piilee kai siinä
että lehti on osa harrastuksen keskiötä, eli metsästäjä on sitä osaksi koska
hän lukee M&K:ta, ja tietokonepelaaja lukee Pelit-lehteä pysyäkseen
harrastuksen pulssilla. Sisällön funktionaalisuus vaikuttaa myös, eli
esimerkiksi Pelit elää keskeiseltä osaltaan peliarvostelujen varassa.
Eli ainakin kolme asiaa:
1) Lehden alue pitää määritellä riittävän laajaksi, jotta lukijat riittävät.
Tämä on suhteellisen helppo, mukaan vain täytyy ottaa kaikki
englanninkielisen "gaming"-käsitteen alaan kuuluvat asiat.
1.1) Mieleen tulee kysymys siitä, onko Suomi ylipäätään riittävä
markkina-alue. Kuningasajatus olisi varmaankin tietoinen voimien
yhdistäminen. Esimerkiksi Alter Ego painaa omaa pientä lehteään. Miksei
yhdistettäisi tällaisia harrasteprojekteja saman katon alle momentin
lisäämiseksi (sekä sisällöntuotannon että projektihallinnon kannalta
lisävoimia).
2) Yleisö täytyy motivoida. Paradoksaalisesti esim. Mikrobitin ja sittemmin
Pelien suosio perustui aluksi ao. harrastuksen hajanaisuuteen. Kun yhteisöä
ei ollut, lehti muodostui harrastuksen auktoriteetiksi ja sydämeksi.
Roolipelilehdelle matka on ylämäkeä, koska peliseurue on itsessään jo paljon
sisäänpäinkääntyneempi joukko, vaikka harrastus onkin hajallaan. Toisaalta
sydämeni sanoo että yhteinen, yhdistävä kanava on juuri se mitä tämäkin
harraste kaipaa. Nykyaikana tosiaan jo keskusteluryhmä toteuttaa teoriassa
tämän funktion, joten miksi lehti?
3) Tekijät täytyy motivoida. En oikeastaan tiedä miten Magus tehtiin, mutta
tämän tyyppisessä projektissa enempi on parempi, kun palkat ovat mitä ovat
ja kaikki viime kädessä vapaaehtoistoimintaa. Sikäli kuin toteamme lehteä
tarvittavan, kuvittelisin että vastuuta sen teosta voisi jakaa, ja kun se
jaetaan riittävän laajalle, työmääräkin laskee siedettävälle tasolle (tai
systeemin hävikki syö kaiken :)
Eli mihin me tarvitsemme lehteä? Näinä tietotekniikan aikoina oikeastaan
ainoa syy julkaista jotakin lehdessä on lehden tekstille antama painoarvo
(+palkka/na here). Ainoa syy lehden ostamiseen on se, että siinä julkaistaan
juttuja joita kukaan ei viitsi kirjoittaa keskusteluryhmään. Kohtaavatko
nämä prioriteetit roolipelien alueella, eli onko joukossamme porukkaa joka
saa kiksejä lehteen kirjoittamisesta, ja onko aiheita jotka jonkun pitäisi
miettiä valmiiksi, mutta kun niitä ei itse jaksa?
Eli se mikä ei yllä olevasta oikeastaan selviä, on kysymys: Haluammeko me
lehden? Siitä ei myöskään taida kovin hyvin selvitä toteamus (syytän
kellonaikaa): Jos lehdelle on kysyntää, niin kautta Kromin lehtihän pitää
silloin tehdä!
Minussa on sen verran kulttuuripoliitikon vikaa että ryhtyisin sutena
päätoimittajaksi (opiskelijan aika on ilmaista, kuten vanha sananlasku
sanoo) jos lehdenteon logistinen puoli olisi hallussa. Itseasiassa kehotan
ketä hyvänsä jolla se on hallussa ottamaan yhteyttä, niin pelastetaan genre
yksissätuumin!
- E.T.
*******
Signature Disclaimer: Onko tämä vähän sekava vai mitä?
Mika Sutinen
wrote:
>Tässä maassa on haudattu useampikin roolipelilehti ja sen sijaan että
>todetaan niiden olleen liian kitukasvuisia elääkseen voitaisiin kysyä
>että miksi ne olivat niin kitukasvuisia? Mitä kotimaiselta roolipelialan
>(ja sen temaattiset sukulaiset kuten figut ja larppaus) lehdeltä
>haluttaisiin? Millainen sen pitäisi olla jotta enemmän kuin joka 10.
Minusta kätevä lehti on sellainen mikä näyttää hyvältä Operassa tai
Netscapessa, jonka artikkelissa olisi linkkejä jotka avautuisivat
pienessä ikkunassa siellä pääikkunan takana ja latautuisivat sillä
välin kun lukee jutun loppuun. Tälläisessä hyvässä lehdessä kuvat
olisivat suht. koht pieniä ja lehti sijaitsisi nopealla palvelimella,
teksti olisi selkeästi luettavissa ja muutenkin graafinen ulkoasu
kohdallaan.
Tietysti olisi kiva jos siellä olisi huumorilla ja asialla höystettyjä
artikkeleita, uutisia siitä mitä tapahtuu Äiti-Suomen rajojen
ulkopuolella ja muuta lehteen sopivaa. Ilmoituksia, myydään jne.
--------------------------------
su...@horus.co.jyu.fi
http://www.co.jyu.fi/~sutmi
--------------------------------
Arto Tuulensuu
> 2) Yleisö täytyy motivoida. Paradoksaalisesti esim. Mikrobitin ja
sittemmin
> Pelien suosio perustui aluksi ao. harrastuksen hajanaisuuteen. Kun
yhteisöä
> ei ollut, lehti muodostui harrastuksen auktoriteetiksi ja sydämeksi.
> Roolipelilehdelle matka on ylämäkeä, koska peliseurue on itsessään jo
paljon
> sisäänpäinkääntyneempi joukko, vaikka harrastus onkin hajallaan. Toisaalta
> sydämeni sanoo että yhteinen, yhdistävä kanava on juuri se mitä tämäkin
> harraste kaipaa. Nykyaikana tosiaan jo keskusteluryhmä toteuttaa teoriassa
> tämän funktion, joten miksi lehti?
Olen samaa mieltä, lehti tarvitsisi vain jotain millä yhdistää
roolipelaajat...
Ja jos tarvitaan lisää lehden tilaajia/ostajia niin samako se sitten että
liittääkö samaan syssyyn vielä larpinkin ?
Kysymykseen miksi lehti.. vastaisin niin että: miksi ei ? Koska ei tätäkään
uutisryhmää monikaan seuraa.. Voisin veikata lukemaksi jotain 50-100hlö,
joka on varmasti jo yläkanttiin. Eihän kukaan uutisryhmiä mainosta, mutta
jos roolipelaaja näkisi tyylikkään ulkoasun omaavan roolipeli lehden hän
kyllä varmasti ostaisi sen ( niin minä ainakin tekisin, ihan kokeilun
vuoksi ). Ja tuo keino tavoittaisi varmasti paljon enemmän ihmisiä, kuin se
että nettiin tulisi joku sivusto jota on vaikeaa löytää tai IRC-kanava tai
uutisryhmä.
Ville T Vuorela
: Minusta kätevä lehti on sellainen mikä näyttää hyvältä Operassa tai
: Netscapessa, jonka artikkelissa olisi linkkejä jotka avautuisivat
: pienessä ikkunassa siellä pääikkunan takana ja latautuisivat sillä
: välin kun lukee jutun loppuun. Tälläisessä hyvässä lehdessä kuvat
: olisivat suht. koht pieniä ja lehti sijaitsisi nopealla palvelimella,
: teksti olisi selkeästi luettavissa ja muutenkin graafinen ulkoasu
: kohdallaan.
Minä olen ehdottomasti paperiformaatin kannalla (pdf, jos se olisi pakko
verkkoon laittaa) enkä usko webbilehtiin edes konseptina. Sen lisäksi se
leikkaisi kohdeyleisöstä osan (ehkä nykyisin jo aika pienen osan) pois,
koska paperilehden käyttöliittymä on kuitenkin selkeämpi. Mutta minä
olenkin vanha pieru ja se joka homman ottaa harteilleen päättää missä
muodossa ja mitä ryhtyy julkaisemaan.
Erkka Leppanen
Ville T Vuorela <vvuo...@cc.helsinki.fi> wrote:
>Maguksen levikki oli n. 1/10 Ropeconin kokonaiskävijämäärästä. Se on
>liian vähän minkään lehden pyörittämiseksi kaupallisesti ja kuten täällä
>on monta kertaa todettu, noin laadukkaan (IMHO) lehden pyörittäminen
>ei-kaupallisin voimin edellytti latvasta lahoa toimituskuntaa joka ei
>mitannut itselleen palkkaa.
Lehden toimittaminen voisi helpottua, jos sen taustavoimana olisi jokin
koko maan kattava yhdistys, joka pystyisi hankkimaan varoja muutenkin
kuin lehteä myymällä. Tähän tapaan tietääkseni monet harraste- ja
pienlehdet toimivat.
Valitettavasti vain yhden suuren roolipeliyhdistyksen perustaminen tuntuu
tässä maassa olevan vieläkin vaikeampaa kuin lehden tekeminen. Sitä
yritettiin viimeksi pari vuotta sitten, mutta Roolipelikiltakin on
sittemmin ilmeisesti haudattu. (Kaikki kunnia larppaajille ja SuoLille,
jotka ovat tässä onnistuneet!)
>Tässä maassa on haudattu useampikin roolipelilehti ja sen sijaan että
>todetaan niiden olleen liian kitukasvuisia elääkseen voitaisiin kysyä
>että miksi ne olivat niin kitukasvuisia? Mitä kotimaiselta roolipelialan
>(ja sen temaattiset sukulaiset kuten figut ja larppaus) lehdeltä
>haluttaisiin? Millainen sen pitäisi olla jotta enemmän kuin joka 10.
>niistä jotka vaivautuvat maksamaan rahaa ja nukkumaan huonosti
>Ropeconissa olisivat siitä kiinnostuneita?
>
>Näkemyksiä? Millaisen roolipelialan lehden te tilaisitte? Voisiko se
>lehti käsitellä rope/larp/figujuttujen ohessa vaikka tietynlaisia
>tietokonepeli/online-roolipeliasioita? Virkistäisikö alaston nainen/mies
>kannessa kiinnostustanne?
Ainakin lehden pitäisi olla nimenomaan paperimuodossa. Voihan
paperilehdelläkin olla kotisivu, jonne voi panna lisämateriaalia, kuten
Maguskin teki. Ja mitä sisältöön tulee, tässä on asioita, joita
odottaisin löytäväni hyvästä roolipelilehdestä:
- Uutisia. Raportteja erilaisista roolipeleihin liittyvistä coneista
ja muista tapahtumista Suomessa. Ja tietenkin myös roolipelimaailmaa
kohauttavat uutiset ulkomailta kiinnostavat. ("Roolipelaaja söi äitinsä!")
- Peliesittelyjä. Arvosteluita uusista peleistä. Ja miksei myös
esittelyjä vanhoista peleistä, jotka ovat vielä outoja uudemmille
alan harrastajille.
- Seikkailuja. Valmiita skenaarioita erilaisiin peleihin. Unohtamatta
oheismateriaalia, kuten karttoja, pohjapiirroksia ja taulukoita.
Geneerisistä seikkailuista on usein enemmän hyötyä kuin tiettyyn peliin/
maailmaan sijoittuvista.
- Asia-artikkeleita. Sellaista faktatietoa historiasta, joita
roolipelaajat voivat hyödyntää. Hyvänä esimerkkinä edesmenneessä
Claymore-lehdessä ollut Asevarikko, joka kertoi paljaan totuuden
monista keskiaikaisista aseista.
- Muuta apuvälinemateriaalia. Erilaisia niksejä, jotka helpottavat
pelinjohtajan työtä. Valmiita taikaesineitä, uusia hirviöitä,
fantasianimiluetteloita, valmiiksi tehtyjä maailmoita, kaupunkeja,
kyliä, linnoja, kartanoita ja majataloja.
- Sarjakuvia ja novelleja. Roolipelaajien joukossa tiettävästi on
pöytälaatikkokuvittajia ja kirjoittajia, joista monet mielellään
haluaisivat tällaisen julkaisukanavan tuotoksilleen.
- Huumoria. Asiasisällön vastapainoksi pitäisi olla jotain keventävää,
kuten kuvauksia hupaisista pelisessioista, roolipeliaiheisia vitsejä,
viimeisiä sanoja yms.
- Ilmoituspalsta. Paikka jossa voisi hakea peliseuraa, ostaa ja myydä
pelimateriaalia yms. Tämä tosin voisi sopia paremmin sinne lehden
kotisivuille.
- Tietoa roolipelikerhotoiminnasta eri paikkakunnilla. Tätä ei ole
ollut vielä yhdessäkään lehdessä. Kuitenkin tämä kiinnostaisi varmaan
monia, jotka etsivät kotipaikkakunnaltaan peliseuraa. Kerhot voisivat
esittäytyä ja kertoa, miten toimintaansa pääsee mukaan.
- Tietoa roolipelaajista. Myöskään tätä ei ole juuri ollut entisissä
lehdissä. Ihan tavallisten roolipelaajien haastattelut voisivat olla
mielenkiintoista luettavaa. Siitä voisi saada uusia näkökulmia
pelaamiseen. "Miksi me tehdään tätä?"
Toivelistani koostuu siis lähinnä perinteisiin roolipeleihin liittyvistä
jutuista. Mutta kyllä lehdessä saa minun puolestani olla asiaa myös
larpeista, figupeleistä, seurapeleistä, tietokonepeleistä ja
keräilykorttipeleistä, jos niillä saadaan lisää lukijoita.
>Ja ei, en ole aikeissa aloittaa uutta/jatkaa vanhaa Magusta itse. En
>tosin kiellä etteikö sitä olisi tullut mietittyä.
Enkä minäkään tästä toivomuslistastani huolimatta ole edes harkinnut
itse ryhtyväni lehteä tekemään. Mutta jotta kukaan ei pääsisi sanomaan,
että minä vain yritän määräillä mitä muiden pitää tehdä enkä itse tee
mitään, lupaan tässä ja nyt, että jos joku alkaa tehdä paperimuotoista
roolipelilehteä, kirjoitan siihen pesämunaksi jotain. Ainakin yhden
valmisseikkailun. Ilmaiseksi!
Kiinnostusta asiaan näyttäisi olevan muillakin. Kuka ryhtyy
päätoimittajaksi?
--
******Erkka Leppänen******
*******ste...@uta.fi****** Joskus suorin reitti käy loan kautta.
*******040 500 6048*******
http://www.uta.fi/~sterle/ - Dilbert
Niko Mikkanen
> poistetaan Dragon ja White Dwarf (joka ei oikeastaan ole ollut rope-
> lehti pitkään aikaan), jotka kummatkin ovat jokseenkin sidottuja
> menestyksekkäseen tuotemerkkiin?
Se on pienellä präntillä, ja saatettu nykyään poistaa jo kokonaan, mutta
jos vilkaisee suunnilleen jotain vuoden -96 White Dwarffia, ja sitten
vuoden -99 White Dwarffia, niin saattaa huomata, että jossain siellä
toimitustiedoissa mainittu painoksen koko puoliintui tuolla
aikavälillä...
GNiko
--
Truth is a hard master to serve, for the more devotedly you serve her,
the more she hurts you.
Niko Mikkanen
> Lisäksi täytyy huomioida se mahdollisuus, että Maguksen nimi ja prestiisi
> hyödynnettäisiin uuden päätoimittajan kanssa. "Perinteet velvoittavat" voisi
> olla yhtenä motivoivana faktorina.
> - E.T.
Uh... Maguksen nimi ja prestiisi? Eikös Tudeerin Lauri maininnut
tilauskannaksi jotain 250:n luokkaa ja irto-ostoiksi 70-80? Täytyy
valitettavasti todeta, että se ei kauhean "kuuluisaksi" lehteä tee.
Pikemminkin luulen, että jos Maguksen nimellä yrittäisi esimerkiksi
Ropeconissa ihmisille myydä uutta lehteä, yleisin vastaus olisi "Ai
Magus? Mä kuulin, että se meni nurin..."
Niko Mikkanen
> Ja ei, en ole aikeissa aloittaa uutta/jatkaa vanhaa Magusta itse. En
> tosin kiellä etteikö sitä olisi tullut mietittyä.
>
> Ville Vuorela/BURGER GAMES
Isona ongelmana, jolta kannalta asiaa kannattaa myös tarkoin harkita, on
se, että tällaiset "harrastajalehdet" kaatuvat usein yhden ihmisen
niskaan: Kuten Lauri totesi, Jyrki hoiti melkolailla sooloaktina koko
Maguksen teon, ja suuri syy lehden loppumiseen oli liian suureksi
kasvanut työtaakka. Toisena esimerkkinä voi mainita Tähtivaeltajan, joka
on myöskin aika pitkälle yhden miehen show (tai no, en ole ehtinyt
Jerrmania kuin moikkaamaan muutaman viime vuoden aikana, mutta...). Toni
Jerrman kertoi aikoinaan, että lehden teolta ei jää aikaa esimerkiksi
opiskeluun tai "oikean" työn tekoon, kun lehteen uppoaa helposti
kymmenenkin tuntia päivässä. Tuloksena sitten tosin onkin yksi parhaiten
tehtyjä fanzineita, mitä ainakaan Eurooppa tuntee (verratkaapa niihin
mustavalkoisiin valokopionippuihin, joita keskivertofanzine yleensä
maailmalla on).
Eli sen sijaan, että tällaisessa hommassa rupeaa etsimään sitä yhtä
päätoimittajaa, kannattaa ihan suosiolla ruveta etsimään koko
toimitusta. Toki jonkinlainen "johtotähti" hommassa on hyvä olla, mutta
ensimmäinen, joka hihkaisee "joo, mä rupeen tekeen tätä", tulee
todennäköisesti palamaan hommassa puhki suunnilleen ensimmäisen vuoden
(tai lehden) aikana, jossei hänellä ole mukanaan _oikeasti_ isoa ja/tai
tehokasta tiimiä.
Sitten on tietenkin olemassa se erikoisempi tie: Lähestytään esimerkiksi
Helsinkimediaa ehdotuksella joko uudesta lehdestä, tai esimerkiksi
Pelit-lehden suunnanmuutoksesta. Tätä varten pitää sitten vaan etukäteen
tehdä kunnollinen kuluttajatutkimus joka näyttää, että moisella lehdellä
voisi olla ostajia/tilaajia. Tosin esimerkiksi muiden alan lehtien
kohtalo voi aiheuttaa pieniä epäilyksiä...
Roolipelialan lehden menestymisen suurimmat ongelmat ovat
todennäköisesti internetti ja englanninkieli. Kun materiaalia on netti
pullollaan, miksi odottaa, että saman informaation saa myöhässä ja
maksullisena? Keskiverto GURPSinpelaaja/GM käy kerran viikossa
katsomassa SJG:n sivuilta, mikä on tämänhetkinen uusien lisäosien
tilanne, milloin Steve-setä tulee taas Suomeen ja milloin GURPS Kalevala
ilmestyy. Miksi siis odottaa kuukausitolkulla samaa tietoa lehdestä ja
vielä maksaa siitä? Kannatuksen vuoksi sitä ei kauhean moni tee.
Suomenkielistä asiaa taas lehteen tulee hirvittävän (valitettavan)
vähän: Kun Praedoriin ilmestyy yksi uusi lisäosa vuodessa, ei niillä
kauhean montaa tuotearvostelupalstaa täytellä. Ja taas
englanninkielisten pelien arvostelut saa netistä tai Fantsun kassalta.
Jos ei pelaa englanninkielisiä pelejä, tuskin kaipaa niiden
arvostelujakaan kauheasti.
Erilaisia roolipelimessuja Suomessa lienee n. 3 (Se Turun tapahtuma,
MaraCon ja Ropecon tulevat äkkiseltään mieleen), joten ei niidenkään
reportaaseilla kauheasti herkutella.
Valmisseikkailut puolestaan ovat kaksipiippuinen juttu: Ne ovat
ilmeisesti hyvinkin haluttua tavaraa, mutta jokainen julkaistu seikkailu
ilahduttaa vain viidesosaa lukijoista: Loput 4/5 ovat harmistuneita, kun
seikkailu oli väärään maailmaan/miljööseen (esitetyt luvut on laskettu
HiVe-menetelmällä, eli ovat lähinnä esimerkinomaisia).
Toki Challenge-tyylinen formaatti voisi toimia (vaikkei
Challenge-lehdelle toiminutkaan, lehtihän meni nurin GDW:n mukana...),
eli lehti on "viipaloitu" eri pelejä koskeviin osioihin. Mutta miksi
kuluttaja maksaisi taas siitä "loppulehdestä", jos häntä sattuu
kiinnostamaan vain se oma peli?
Mitä tulee esimerkiksi novelleihin ja sarjakuviin, ne ovat ideana oikein
hyviä. Nyt siis täytyy enää vain löytää niihin sisältö ja toteuttaja. :)
Vakavasti puhuen, lehdellä pitää olla kykyä tuottaa riittävästi omaa
(siis toimituksen sisällä syntynyttä) materiaalia julkaisuun, ja tämä on
iso resurssinsyöjä. Jos tukeudutaan liikaa lukijoiden lähettämään
materiaaliin, voi laadussa tapahtua pahojakin notkahduksia, kun johonkin
lehteen saadaan vain Miia-Petterin, 9v, itse piirtämä kuva peikosta.
Lehdessä pitäisi siis olla mahdollisimman paljon "palstoja" erillisten
"juttujen" sijaan, ja ne taas vaativat vakiokirjoittajan tai -joukon, ja
vakiopanoksen näiltä kirjoittajilta. Toki itse nauttisin suuresti
ropelilehdestä, jonka sisällöstä 90% prosenttia olisi sitä namiherkkua,
"Metakeskustelua", mutten sitten tiedä, nauttisiko kukaan muu. Ja
riittäisikö vapaaehtoistyötä tekevällä toimituksella aika ja energia
näiden palstojen kirjoittamiseen, vai katoaisivatko palstat kahden
lehden välein uusien tieltä?
Siinä nyt aluksi. Larppaan taas Paholaisen asianajajaa tarvittaessa.
Sampo Smolander
> olisi pakko verkkoon laittaa)
Olen samaa mieltä.
Työn (tutkija) puolesta tulee luettua ännää kappaletta lehtiä,
joista 95% löytyy verkon kautta, ja lähes aina kun alan
lukemaan artikkelia, printtaan sen kun ruudulta lukeminen
ei ole kivaa.
Ainejärjestömme Helix ry on laittanut osan paperilla
ilmestyneistä lehdistään verkkoon:
http://www.pp.fishpool.com/~stibe/vr/
Ja sitten on lukiolaisille suunnattu matematiikkalehti Solmu:
http://solmu.math.helsinki.fi/
Esim. noita voisi käyttää mallina keskusteltaessa, miltä
"webbi-paperilehden" pitäisi näyttää. IMHO, kunhan paperikoko
vain olisi A4, niin juuri tuolla lailla webissä oleva,
mutta printattavaksi tarkoitettu lehti olisi hyvä.
> enkä usko webbilehtiin edes konseptina.
Minä uskon jakelukanavana. Ainakin mulla on niin laho pää,
etten juurikaan muistaisi paperilehtiä ostaa/tilata,
kuin ehkä kerran kolmessa vuodessa. Webstä löytyvään lehteen
sentään ainakin allekirjoittanut pääsisi käsiksi lähes muistin
toiminnasta riippumatta.
- Sampo Smolander
Jaana Heino
> Valitettavasti vain yhden suuren roolipeliyhdistyksen perustaminen tuntuu
> tässä maassa olevan vieläkin vaikeampaa kuin lehden tekeminen.
Tämä johtunee siitä, ettei kukaan ole kyennyt kertomaan kenellekään mitä
iloa moisesta yhdistyksestä olisi. Perinteinen roolipelaaminen kun on
luonteeltaan harrastus, jota harrastetaan pienellä porukalla neljän
seinän sisällä ilman sen kummempia varusteita. Pienten yhdistysten
toiminta yleensä keskittyy pelaajavälitykseen ja illanviettotyyppiseen
toimintaan - eikä iso koko maan kattava järjestö pysty tällaisia
käytännössä tarjoamaan yhtä mielekkäästi kuin pieni paikallinen
yhdistys.
Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö koko maan kattava yhdistys voisi
toimiakin - sillä pitäisi vain olla selkeästi määritelty funktio.
Kattojärjestö, jonka jäseninä olisivat (ala)yhdistykset ja jonka tehtävä
olisi julkaista lehteä ei sinänsä välttämättä olisi huono idea.
(Juu ei, en todellakaan aio itse lähteä moista perustamaan. Tai ainakin
pitää enste järjestää yks Con. Ja valmistua.)
> (Kaikki kunnia larppaajille ja SuoLille,
> jotka ovat tässä onnistuneet!)
Jaa ovat vai? :) Tai no, SuoLi onnistui hetkeksi, mutta nyt kun skene on
laajentunut ja SuoLi oikeastaan saavuttanut tavoitteensa (harrastuksen
tuominen esiin ja harrastajien yhdistäminen) on senkin funktio aika
hakusessa, niin sanotusti...:)
> Kiinnostusta asiaan näyttäisi olevan muillakin. Kuka ryhtyy
> päätoimittajaksi?
En mä. Mutta lähetän terveisiä päätoimittajalle, että keskittyisivät
aluksi yhteen asiaan lehdessä, nimittäin siihen roolipelaamiseen.
Lieveilmiöitä kuten vaikkapa keräilykortteja ja tietokonepelejä
kannattaisi käsitellä korkeintaan pienillä palstoilla. Jos yrittää
jokaiselle jotakin ei lehti kokonaisuutena kiinnosta (juuri) ketään.
--
Jaana Heino "Power corrupts, but we
ja...@iki.fi still need electricity."
Kimi
"Niko Mikkanen" <gn...@gniko.com> wrote in message
news:3C6255A7...@gniko.com...
> Isona ongelmana, jolta kannalta asiaa kannattaa myös tarkoin harkita, on
> se, että tällaiset "harrastajalehdet" kaatuvat usein yhden ihmisen
> niskaan: Kuten Lauri totesi, Jyrki hoiti melkolailla sooloaktina koko
> Maguksen teon, ja suuri syy lehden loppumiseen oli liian suureksi
> kasvanut työtaakka.
> Eli sen sijaan, että tällaisessa hommassa rupeaa etsimään sitä yhtä
> päätoimittajaa, kannattaa ihan suosiolla ruveta etsimään koko
> toimitusta. Toki jonkinlainen "johtotähti" hommassa on hyvä olla, mutta
> ensimmäinen, joka hihkaisee "joo, mä rupeen tekeen tätä", tulee
> todennäköisesti palamaan hommassa puhki suunnilleen ensimmäisen vuoden
> (tai lehden) aikana, jossei hänellä ole mukanaan _oikeasti_ isoa ja/tai
> tehokasta tiimiä.
Jos homman vetäjän ykkösvastuuna on esimerkiksi juttujen editointi niin se
ei tulisi olemaan mikään valtaisa työtaakka. Tunteja tosin siihenkin
taatusti saisi uppoamaan. Nettilehti on siitä hyvä vaihtoehto, että siinä
systeemi on paljon kevyempi ja ennen kaikkea halvempi.
>
> Sitten on tietenkin olemassa se erikoisempi tie: Lähestytään esimerkiksi
> Helsinkimediaa ehdotuksella joko uudesta lehdestä, tai esimerkiksi
> Pelit-lehden suunnanmuutoksesta. Tätä varten pitää sitten vaan etukäteen
> tehdä kunnollinen kuluttajatutkimus joka näyttää, että moisella lehdellä
> voisi olla ostajia/tilaajia. Tosin esimerkiksi muiden alan lehtien
> kohtalo voi aiheuttaa pieniä epäilyksiä...
Hrhrmh, niin joo... Jos Maguksen tilauskanta oli 250 ja irtonumerot 70-80
niin sillä ei juuri kaupallista lehteä tosiaankaan tehdä. Esimerkiksi
Pelit-lehden levikki on 30 000+
> Suomenkielistä asiaa taas lehteen tulee hirvittävän (valitettavan)
> vähän: Kun Praedoriin ilmestyy yksi uusi lisäosa vuodessa, ei niillä
> kauhean montaa tuotearvostelupalstaa täytellä.
Kenties jopa aktiivinen lehti voisi piristää kotimaista tuotantoa...
> Valmisseikkailut puolestaan ovat kaksipiippuinen juttu: Ne ovat
> ilmeisesti hyvinkin haluttua tavaraa, mutta jokainen julkaistu seikkailu
> ilahduttaa vain viidesosaa lukijoista: Loput 4/5 ovat harmistuneita, kun
> seikkailu oli väärään maailmaan/miljööseen
Seikkailut pitäisi IMHO tehdä genrekohtaisesti ei systeemikohtaisesti. Eli
seikkailu keskiaikaiseen fantasiamaailmaan tai scifiin, ei Merppiin tai High
Coloniesiin.
> Mitä tulee esimerkiksi novelleihin ja sarjakuviin, ne ovat ideana oikein
> hyviä. Nyt siis täytyy enää vain löytää niihin sisältö ja toteuttaja. :)
> Vakavasti puhuen, lehdellä pitää olla kykyä tuottaa riittävästi omaa
> (siis toimituksen sisällä syntynyttä) materiaalia julkaisuun, ja tämä on
> iso resurssinsyöjä.
Tässä kohtaa pitää määritellä toimitus. Jos toimitukseksi lasketaan noin
tusinan verran aktiivisia harrastajia, niin se riittää "oman" materiaalin
tuottamiseen. Lisäksi satunnaiset jutut satunnaisilta ihmisiltä.
>Jos tukeudutaan liikaa lukijoiden lähettämään
> materiaaliin, voi laadussa tapahtua pahojakin notkahduksia, kun johonkin
> lehteen saadaan vain Miia-Petterin, 9v, itse piirtämä kuva peikosta.
Netissä tämä ei haittaisi. Paperilehdessä kyllä: se on ikävä esim. tilata
lehteä, jos se ilmestyy noin 4 kertaa vuodessa esim.
Kimi
Niko Mikkanen
> Jos homman vetäjän ykkösvastuuna on esimerkiksi juttujen editointi niin se
> ei tulisi olemaan mikään valtaisa työtaakka. Tunteja tosin siihenkin
Jonkun se lehti täytyy taittaakin, oli se sitten netissä tai paperilla.
Arvaa kuka?
> Kenties jopa aktiivinen lehti voisi piristää kotimaista tuotantoa...
Tuskinpa. Tai tarkennettakoon, että se tuskin olennaisesti piristäisi
_laadukasta_ kotimaista tuotantoa. "Vakavat" peli-ihmiset eivät
juurikaan perusta toimintaansa yhden lehden
ilmestymisen/ilmestymättömyyden varaan.
> Seikkailut pitäisi IMHO tehdä genrekohtaisesti ei systeemikohtaisesti. Eli
> seikkailu keskiaikaiseen fantasiamaailmaan tai scifiin, ei Merppiin tai High
> Coloniesiin.
Miljöö = genre. hth.
> Netissä tämä ei haittaisi. Paperilehdessä kyllä: se on ikävä esim. tilata
> lehteä, jos se ilmestyy noin 4 kertaa vuodessa esim.
> Kimi
Netissä laatu sitten kärsii vastaavasti: Paperilehdellä on varaa maksaa
edes se pieni palkkio kirjoittajille -> tarjonta lisääntyy edes sen
himpun verran -> toimituksella on enemmän valinnanvaraa -> laatu pysyy
korkeammalla. Nettilehden kyky maksaa palkkioita kirjoittajille lienee
nykySuomessa aika lailla 0, joka on siis kuitenkin vähemmän kuin se
pikkuruinen palkkio, jonka paperilehdestä saisi.
GNiko
jarno.kantelinen
(kuten vaikkapa hulluus) yms. taustamateriaali, josta on pelinjohtajalle
hyötyä ovat olleet Maguksen parasta antia. Ne eivät vanhene kuten vaikkapa
uutiset maailmalta. Uskon, että niille löytyisi niin ottajia, kuin
kirjoittajiakin pientä korvausta vastaan. Ja paperiformaatti on jotenkin
konkreettisempi ja aina käsillä, kun sen kerran saa. Netissä toimivana
julkaisu tuntuisi olevan vain osan käytettävissä ja siihen on ehkä vaikea
saada kohdistumaan yleisön mielenkiintoa. Tai mistä sitä tietää. Jos
lehdelle, olisi se sitten nimeltään Magus (ei nimi ole mielestäni vielä
haudattu) tai mitä tahansa (ei nyt aivan) löytyy innokkaita tekijöitä, niin
täällä olisi kuvittaja ja ehkä jopa seikkailun vääntäjäkin. Pitäisikö
jotenkin kartoittaa oikeasti asiasta kiinnostuneet, vai odotetaanko vain
toista tulemista?
jarno kantelinen
TP
www.sjgames.com/pyramid
ja sano sitten webbilehdykän suosiosta.
"jarno.kantelinen" <jarno.ka...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:a8C88.429$G.4...@read2.inet.fi...
Taneli
Erik Bunn
> Ville T Vuorela <vvuo...@cc.helsinki.fi> wrote:
> > Minä olen ehdottomasti paperiformaatin kannalla (pdf, jos se
> > olisi pakko verkkoon laittaa)
>
> Olen samaa mieltä.
Hum. Hämmästyksekseni täytyy myöntää, että luen mieluummin paperilla
ravitsemusyksikössä rentoillen tai kavereiden luona lorvien kuin
kiireisen päivän keskellä ruudulta. Niin kuin wwwebiä ei muutenkin
selaisi noin 12 tuntia päivässä.
Toisaalta, en osta edes National Geographya, NG Travelleria,
SciAmia, Naturea, ja miljoonaa muuta, edes Pyramidia, joten
rpg-lehti on aika heikoilla listallani. Kova paikka, lehtiraukat.
Vielä kovempaa taitaa olla potentiaalisella uudella rpg-julkaisulla,
oli muoto mikä tahansa. Tuliko kenellekään mieleen ehdottaa Soaresille
pientä diskurssia tekijänoikeuksista ennen kohtuullisen kärkästä
dissauskampanjaa?
Soares, olisiko webzinenne valmis tai kykenevä muuttamaan ehtoja
erikoisfoorumin sisällön kohdalla?
//ebu
Ville T Vuorela
: Toisaalta, en osta edes National Geographya, NG Travelleria,
: SciAmia, Naturea, ja miljoonaa muuta, edes Pyramidia, joten
: rpg-lehti on aika heikoilla listallani. Kova paikka, lehtiraukat.
Ebu, sinä olet tunnetusti toivoton tapaus jolle ei saisi myytyä edes
kuolemattomaksi tekevää eliksiiriä :)
Erik Bunn
> Ebu, sinä olet tunnetusti toivoton tapaus jolle ei saisi myytyä edes
> kuolemattomaksi tekevää eliksiiriä :)
Niin, mutta tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että ostin ainoan
oikean kuolemattomuuseliksiirin reseptin, patentit, ja
tuotantolaitokset jo Ensimmäisen Ajan alkupuolella, ja
piraattiyrittäjät ovat varsin tarkassa valvonnassa. (Miksi sitten
kuvittelitte, että Lähi-Idän vuoriloukkoja pommitetaan pölyksi?)
//ebu
Ville T Vuorela
: Vielä kovempaa taitaa olla potentiaalisella uudella rpg-julkaisulla,
: oli muoto mikä tahansa. Tuliko kenellekään mieleen ehdottaa Soaresille
: pientä diskurssia tekijänoikeuksista ennen kohtuullisen kärkästä
: dissauskampanjaa?
: Soares, olisiko webzinenne valmis tai kykenevä muuttamaan ehtoja
: erikoisfoorumin sisällön kohdalla?
Hyvä kysymys, koska jos on, ja kukaan muu ei polkaise maasta
kustantajaa, peliversumi on olemassaoleva brändi jolla lienee jo
valmiiksi kohtalaisen laaja asiakaskunta (ja siitä 59% roolipelaa, mikä
on aika hyvin). Herra Soares ei kykenisi ainakaan aluksi maksamaan
mitään palkkioita, mutta eipä kykenisi paperilehtikään. Mutta
lukuunottamatta paperin puuttumista se kaipaamani rooli- larppi ja
tietokoneroolipelimediaväline olisi tuossa jo kasassa.
Minusta herra Soaresin tarjous on hyvä ja kunhan tuo että
roolipelipuolen juttujen omistusoikeus ei siirry peliversumille (minkä
hän on täällä nyysseissä sanonut monta kertaa) on jossakin kohtaa saittia
julkisesti luettavissa, olen peliversumiin perustettavan roolipelipuolen
innokas kannattaja aina siihen asti kunnes joku taikoo jostakin
paperilehdelle kustantajan.
Sampo Smolander
> paperilehdelle kustantajan.
Jos oletetaan, että luokaan 10-20 euroa/sivu ei ole enemmistölle
kirjoittajista päämotiivi, vaan luomisen tuska ja/tai immateriaalisen
maineen kaipuu, niin oletko siltikin sitä mieltä, että paperilla
painokoneesta (vain yhdestä sellaisesta) ilmestyvä lehti
olisi parempi formaatti kuin pdf, tms., webin kautta jaettava?
- Sampo Smolander
Ville T Vuorela
: Jos oletetaan, että luokaan 10-20 euroa/sivu ei ole enemmistölle
: kirjoittajista päämotiivi, vaan luomisen tuska ja/tai immateriaalisen
: maineen kaipuu, niin oletko siltikin sitä mieltä, että paperilla
: painokoneesta (vain yhdestä sellaisesta) ilmestyvä lehti
: olisi parempi formaatti kuin pdf, tms., webin kautta jaettava?
Paperilehti on minusta parempi jo siitä syystä että se on paperilehti.
Se on henkilökohtainen preferenssi johon vaikuttaa paitsi luettavuuden
helppous niin myös vaikeasti mitattava "päheysarvo", joka näyttelee
minun roolipelien kirjoittamisessani suurta osaa. Jos nyt joku ryhtyisi uutta
lehteä suunnittelemaan ja se olisi verkkomuotoinen niin itse kokisin sen
verkkovaiheen olevan osa kehitystä jonka tavoitteena olisi siirtyminen
paperiformaattiin. Ehkä vuosien päässä oleva tavoite, mutta tavoite
kuitenkin.
Sampo Smolander
> Se on henkilökohtainen preferenssi johon vaikuttaa paitsi luettavuuden
> helppous niin myös vaikeasti mitattava "päheysarvo",
Ok. Tarkentava kysymys (jos sallit):
Vaikuttaako päheyteen se, jos lehti ilmestyisi myös netissä?
Eli, kumpi on päheämpi:
a) vain paperilla ilmestyvä lehti
b) sekä paperilla että netissä ilmestyvä lehti
...vai ovatko kenties yhtä päheitä.
- Sampo
Ville T Vuorela
: Ok. Tarkentava kysymys (jos sallit):
Toki
: Vaikuttaako päheyteen se, jos lehti ilmestyisi myös netissä?
: Eli, kumpi on päheämpi:
: a) vain paperilla ilmestyvä lehti
: b) sekä paperilla että netissä ilmestyvä lehti
Tämä onkin jo vaikea. Minun vaikea kuvitella sekä paperilla että netissä
yhtä laajana ilmestyvää lehteä, mutta jos paperiversio on olemassa ja
hieno, päheysvaatimus on täyttynyt. Ne olisivat yhtä päheitä.
Sampo Smolander
> Minun vaikea kuvitella sekä paperilla että netissä
> yhtä laajana ilmestyvää lehteä,
Ilmeisesti rajoitat tässä lehden laatua jollain tapaa, joka
minulta jäi huomaamatta... (tai sinulta jopa sanomatta)
Johan minä mainitsin edellä yhden ainejärjestölehden, joka
ilmestyy sekä paperilla että webissä. Ja yliopiston kirjasto
listaa joitain satoja samalla lailla ilmestyviä tiedelehtiä:
http://helix.helsinki.fi/verkkojulkaisut.html
[Sillä että aiemmin mainitulla opiskelijajärjestöllä, ja
ylläolevalla www-serverillä on sama nimi, ei ole suoraa yhteyttä]
- Sampo Smolander
Jouni Karhu
wrote:
>Minusta herra Soaresin tarjous on hyvä ja kunhan tuo että
>roolipelipuolen juttujen omistusoikeus ei siirry peliversumille (minkä
>hän on täällä nyysseissä sanonut monta kertaa) on jossakin kohtaa saittia
>julkisesti luettavissa, olen peliversumiin perustettavan roolipelipuolen
>innokas kannattaja aina siihen asti kunnes joku taikoo jostakin
>paperilehdelle kustantajan.
Hear, hear!
// JJ
Eero Tuovinen
tämä ei nyt aivan hautaudu... Joka tapauksessa lopettakaahan nyt se
kärhämöinti, kaikki ovat oikeassa ja tämä on vain tätä Homo naturaliksen
kyvyttömyyttä verkkokommunikaatioon.
Eli yhteenvetona tähän mennessä sanotusta: Epäoleellista tässä vaiheessa on
Peliversumin sopivuus/sopimattomuus, sillä tärkeämpää on ensiksi ratkaista
paperin ja verkon välillä (tämä siis olettaen että haluamme lehden/tms.).
Siksi seuraavassa molempien puolista.
Verkkolehti/avoin foorumi olisi halvempi ja logistisesti yksinkertaisempi
ratkaisu, sekä ennenkaikkea vähätöisempi. Vastaavasti sillä olisi www:n
haitat, eli lähinnä se että viihteelliseen lukemiseen verkko soveltuu
huonosti. Vakavampaa on verkkovaihtoehdon sosiaalinen profiili. Verkossa on
joka tapauksessa tavattomasti materiaalia, eikä erottuminen olisi
mahdollista. Funktionaalisesti ainoa syy 'yhteiselle' www-paikalle olisi
foorumina ja portaalina olo, sillä kaiken muun kukin halukas voi
periaatteessa julkaista itsekin. Toisaalta sama pätee osin paperiinkin,
mutta tosiasia on että tämä keskusteluryhmä palvelee jo niitä jotka haluavat
tällaista rope-sisältöä elämäänsä.
Paperilla on toisaalta puolellaan esinearvo, sanan kaikissa merkityksissä.
Miksi jotkut keräilevät lehtiä, miksi lehdistä puhutaan? Lehti on helpompi
käyttää ja lukea, ja se antaa monasti validiteettia tekstille joka verkossa
otetaan annettuna. Suurin heikkous paperissa on
logistiikka/kustannukset/työpanos.
Ihanteellinen tapaus olisi yhdistää paperi ja verkko. Kaikki www:n funktiot
voi yhdistää paperilehteen, ja niin kaupalliset lehdet tekevätkin, niillä
kaikilla on nykyään tukenaan www-sivu. Siispä jos noista kolmesta ongelmasta
päästään, paperi on parempi ratkaisu.
Joku totesi muuten että Magus ei olisi vahva brandi. Rohkenen olla eri
mieltä. Paikoin se on tuolla kotikonnuillani pohjoisessa kuin Kekkonen, jo
siksi että se oli ennen internettiä ainoa tie oman piirin ulkopuoliseen
näkemykseen harrastuksesta. Tosin samoin kuin Kekkonen, kaikki ovat kyllä
kuulleet siitä, mutta harvat lukevat ja hekin kirjastossa. Silti uskallan
väittää että nimen tuttuus on etu, josta ei kannattaisi luopua ainakaan
paperisella tiellä. Ja olisihan se verkko-opuksellekin tyylikäs nimi.
Lisäksi totean, että jatkuva huomauttelu scenen pienuudesta ja siitä,
että kannattamattomuus on "selvää", ei välttämättä on tarkasti ottaen
paikkansa pitävää. Uudet näkökulmat ja harrastajien sitoutuminen, riittävän
laaja aihelmisto, hyvin organisoitu semi-irrallinen toimituskunta ja muut
vastaavat seikat tekevät ihmeitä. Ja sama muuten pätee kaikkeen tässä
maailmassa. Muistutan että suomalaisten kansallisviisaus on "Luja tahto vie
läpi harmaan kiven."
Tuosta täytyy vielä sanoa, että lehti on oleellinen osa laajempaa ropen
sosiaalista kysymystä. Aiemmin mainittu Mikrobitti oli osaltaan luomassa
yhtenäistä tietokoneharrastuksen kulttuuria ja esittelemässä uusia muotoja
80-luvulla. Roolipelit ja oheisharrasteet ovat monasti tässä suhteessa,
internetistä huolimatta, vielä 80-luvulla. Monet tapaamani ihmiset ovat
muodostaneet mielipiteensä ja käsityksensä äärimmäisen niukan materiaalin
pohjalta. Tunnen pelaajia joiden ainoa kosketus Cyberpunkkiin on kirjastosta
lainattu Talsorianin Cyberpunk 2020. Vielä enemmän on ihmisiä jotka elävät
tiedotuksen tyhjiössä vaikkapa larppaamisen suhteen. Jotkut eivät tiedäkään
muista peleistä tai pelaajista kuin omistaan. Tällainen eristäytyneisyys on
osaksi ominaista harrastukselle, mutta esimerkiksi omalla kohdallani
Hlsnkiin muutto on vain rikastuttanut perspektiiviäni, tavatessani uusia
ihmisiä. Harrastuksen ollessa tällaisessa tilassa olen sitä mieltä, että
joko lehden, yhdistyksen, tai www-portaalin (tai kaikkien :o) tulisi pyrkiä
kokoamaan harrastajia. Miettikää miten paljon hauskempaa meillä on joukossa
kuin yksinään.
Koska en ole julkkis niin totean saman tien mielipiteeni tuossa
valtakunnallisen yhdistyksen asiassa: Olisin kiitollinen jos joku postaisi
lyhyen historiikin edellisestä yrityksestä, mutta rajallisen tietoni
pohjalta kannatan ajatusta. Valtakunnallisten conien, lehden,
mielenosoitusten ;) järjestäminen helpottuisi. Organisaatio kevyt ja
paikallisyhdistysvetoinen.
Mutta nyt takaisin niihin kolmeen kohtaan:
1) Logistiikka. Tämä on minusta iso asia. En tunne taiton/painon/jakelun
käytäntöä, joten se täytyisi opetella alusta pitäen. Joukossamme on
tietäjiä, ja kaikki tämä on vanhan Maguksen jäljiltä jo räknäilty.
2) Kustannukset. Kuten sanottu, Magus peitti ymmärtääkseni logistiset
kustannuksensa. Jäljelle jäävät henkilökustannukset, eli suomeksi sanottuna
paperinen lehti maksaisi palkkoja saman kuin veppiversiokin, eli ei mitään.
Muuten ero syntyy työn määrässä, joka on kolmas kohta. Henkilökohtaisesti
uskon ihmeisiin sanan esteettisessä merkityksessä, joten mistäs sen tietää
josko Maguksen tilaajakanta voitettaisiin nopeastikin takaisin.
3) Työ. Tässä verkko loistaa. Vaikka paperilehti olisikin 'kaupallinen'
siinä mielessä että se ottaisi hintaa, tulisi kaikkien sen tekemiseen
sitoutuvien lähteä harrastusperiaatteesta. Työtä olisi paljon, joten
tekijöitäkin tarvittaisiin. Minä itse tällaisena uusboheemina en vedä paljon
rajaa vapaa-ajan ja työn välille, joten itseäni se ei häiritse. Mutta tämä
se on mihin kaadutaan, jos kaadutaan.
Nyt kun sanoin kaiken mitä tähän hätään tuli mieleen (jostakin syystä satun
aina koneen ääreen keskellä yötä), niin esitän seuraavan julkilausuman
(toivottavasti joku luki tähän asti:): Keskusteltuani Maguksesta veljieni
kanssa päätin että elämä on tylsää. Niinpä ilmoittaudun naiivisti tekemään
mitä nyt sitten tarvitaankaan scenen elävöittämiseksi tässä suhteessa.
Järjestys on, siten kuin itse valitsisin olosuhteiden salliessa. 1)
Paperinen lehti, 2) Verkkoportaali/foorumi ja 3) Kansallinen yhdistys.
Varauksena pidän sitä että joukoistamme löytyy vapaaehtoista logistista
tietotaitoa (tunnen tätä porukkaa jonkin verran itsekin) ja että Maguksen
herra Tudeer antaa siunauksensa (kevyen know-how:n ohessa). Näistä
lähtökohdista olen valmis yrittämään, vaikka sitten päätoimittajan pallilla
sikäli kuin joku muu ei ole kiinnostunut (Herra Tudeer? Voisitteko sittenkin
harkita uudestaan? Tässä meillä on 15 aputoimittajaa jakamaan
työtaakkaa...). Lähetän aiheesta erikseen postia J. Tudeerille, mutta
jatkakaamme keskustelua, selvittääksemme inhimillisiä ja muita resursseja
sekä tietä jonka mahdollinen uusi lehti ottaisi.
- E.T.
Post Scriptum: En nyt jaksa kirjoittaa enempää kerralla, mutta mainittakoon
että minusta olisi niin coolia jos saisimme käyttää Maguksen nimeä. Siinä on
perinnettä ja tyyliä.
Eero Tuovinen
mieltä herra Vuorelan kanssa.
"Ville T Vuorela" <vvuo...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:a3v52t$aar$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Eero Tuovinen
> joka ilmestyy sekä paperilla että webissä. Ja yliopiston
Tässä on varmaankin kyse siitä, että jos lehti ilmestyy verkossa yhtä
laajana, motivaatio sen ostamiseen laskee. Nähtävästi minun lisäkseni myös
herra Vuorio haaveilee maksullisesta, 'oikeasta' lehdestä, joka on vähän
vaikea kustantaa ilman tuloja.
- E.T.
Sampo Smolander
> 3) Työ.
Huomauttaisin tässä varovaisesti, ennen kuin kaikki nakit
taittajasta piirtäjien kautta päätoimittajaan ja logistikkoihin
on jaettu ;-), että eikös aika iso rooli ole ns. asiasisällöllä?
Kuvittelisin, että ensimmäinen ongelma olisi se, että saisi
n. lehdellisen verran hyvälaatuisia juttuja kasaan.
Osaako joku keroa, mikä rooli Maguksen työtaakasta muodostui
taitosta, logistiikasta yms. ja mikä osa julkaisukelpoisten
juttujen (laajassa merkityksessä, sisältäen uutiset, skenut yms.)
metsästyksestä, (ja sitten huonon saaliin takia siitä että
toimitus ne itse kirjoitti)?
- Sampo Smolander
Eero Tuovinen
> nakit taittajasta piirtäjien kautta päätoimittajaan ja
> logistikkoihin on jaettu ;-), että eikös aika iso rooli ole
> ns. asiasisällöllä?
Näinhän se tietenkin on. Nämä ihmiskysymykset (so. ihmisten 'suostuttelu'
kirjoittamaan) ja sisällön kirjoittaminen ovat tietenkin suurin työn osa.
Henkilökohtaiset puutteet vain nousevat taas pintaan, sillä minua itseäni
pelottaa paljon enemmän painon kanssa neuvotteleminen kuin vaikka juttujen
kirjoittaminen tai pätevien kirjoittajien etsiminen. Liittyy taatusti
siihen, että osaan käyttää ihmisiä ja kynää, mutta en painokonetta (jota
minulla ei edes ole).
- E.T.
Erkka Leppanen
Eero Tuovinen <eero.t...@hoasnet.fi> wrote:
>
> Koska en ole julkkis niin totean saman tien mielipiteeni tuossa
>valtakunnallisen yhdistyksen asiassa: Olisin kiitollinen jos joku postaisi
>lyhyen historiikin edellisestä yrityksestä, mutta rajallisen tietoni
>pohjalta kannatan ajatusta. Valtakunnallisten conien, lehden,
>mielenosoitusten ;) järjestäminen helpottuisi. Organisaatio kevyt ja
>paikallisyhdistysvetoinen.
Minun tietoni Roolipelikillasta ovat enimmäkseen toiskätisiä, mutta
jotain osaan kertoa. Olinhan mukana eräässä Roolipelikillan kokouksessa
TYRin edustajana. Muistaakseni tämä tapahtui syksyllä 1998.
Tässä kokouksessa oli kiitettävän laaja osanotto eri kaupunkien
roolipelikerhoista.
Roolipelikilta pyrki kattojärjestöksi, johon varsinaiseksi jäseneksi
pääsisivät suomalaiset rekisteröityneet peliyhdistykset. Tavoitteena
oli organisaatio, joka edistäisi roolipelien tunnettavuutta ja koordinoisi
alan yhdistysten yhteistoimintaa. Siitä piti tulla yhdistys, johon
media ottaisi yhteyttä, kun roolipeleistä kaivattaisiin tietoa, ja joka
osaisi yhdistää myös pelaajia toisiinsa.
Edellämainitun kokouksen jälkeen Roolipelikilta vielä jatkoi toimintaansa
jonkin aikaa, mutta syistä, joita voin vain arvailla, homma hiipui.
Nyttemmin ei yhdistyksestä ole kuulunut mitään pariin vuoteen.
Siitä on kuitenkin muistona kotisivu
jota on ilmeisesti päivitetty viimeksi viime vuosituhannella.
Valtakunnallista roolipeliyhdistystä on yritetty perustaa Suomeen
aina muutaman vuoden välein. Vaikka tällaiselle yhdistykselle löytyy
kannattajia (minäkin!), ilmeisesti sellaiselle ei ole tosiasiallista
tarvetta, eivätkä aikaisemmat kokemukset rohkaise yrittämään uudelleen.
>Nyt kun sanoin kaiken mitä tähän hätään tuli mieleen (jostakin syystä satun
>aina koneen ääreen keskellä yötä), niin esitän seuraavan julkilausuman
>(toivottavasti joku luki tähän asti:): Keskusteltuani Maguksesta veljieni
>kanssa päätin että elämä on tylsää. Niinpä ilmoittaudun naiivisti tekemään
>mitä nyt sitten tarvitaankaan scenen elävöittämiseksi tässä suhteessa.
>Järjestys on, siten kuin itse valitsisin olosuhteiden salliessa. 1)
>Paperinen lehti, 2) Verkkoportaali/foorumi ja 3) Kansallinen yhdistys.
>Varauksena pidän sitä että joukoistamme löytyy vapaaehtoista logistista
>tietotaitoa (tunnen tätä porukkaa jonkin verran itsekin) ja että Maguksen
>herra Tudeer antaa siunauksensa (kevyen know-how:n ohessa). Näistä
>lähtökohdista olen valmis yrittämään, vaikka sitten päätoimittajan pallilla
>sikäli kuin joku muu ei ole kiinnostunut (Herra Tudeer? Voisitteko sittenkin
>harkita uudestaan? Tässä meillä on 15 aputoimittajaa jakamaan
>työtaakkaa...). Lähetän aiheesta erikseen postia J. Tudeerille, mutta
>jatkakaamme keskustelua, selvittääksemme inhimillisiä ja muita resursseja
>sekä tietä jonka mahdollinen uusi lehti ottaisi.
Varmasti on meitä, joita tieto Maguksen lopettamisesta sai hätkähtämään
niin rajusti, että laiskat takapuolemme lähtivät liikkeelle. Itse lähden
mielihyvin mukaan tekemään suomalaista roolipelilehteä, jos panokseni
yhtään helpottaa uuden lehden perustamista. Mutta tietotaitoni rajoittuvat
sisällöntuottamiseen, sillä lehden kustantamisesta tai painamisesta en
tiedä yhtään mitään.
En kuitenkaan ole vakuuttunut, kannattaako tässä ruveta tekemään uutta
Magusta tai jatkamaan vanhaa. Uusille ihmisille voisi olla helpompi
tulla mukaan, jos homma aloitettaisiin uudelta pohjalta. Ei tulisi
sellaista tunnetta, että tulisi valmiiksi katettuun pöytään. Vaikka
toisaalta jos Maguksen tekijöiden ammattitaito ja kontaktit ovat vielä
käytettävissä, ne toki kannattaa hyödyntää.
Joka tapauksessa jos E.T. tai joku ryhtyy keräämään apujoukkoja, minut
voi laskea mukaan.
(Mutta tarjoukseni koskee vain paperilehteä. Ei minulla ole mitään
verkkolehtiä vastaan, ja olisihan sekin huomattavasti tyhjää parempi.
Mutta kyllä paperilehti on sittenkin se paikka, missä työ säilyttää
arvonsa.)
Tuomas Lähdeoja
Vastaan nyt lukematta koko threadia, koska siihen menee vaikka
kuinka kauan... aikaa jota tällä viikolla tuskin on.
> Kuvittelisin, että ensimmäinen ongelma olisi se, että saisi
> n. lehdellisen verran hyvälaatuisia juttuja kasaan.
Niin. Minä lähtisin tästä ja vasta sitten käyttäisin aikaa
suurien suunnitelmien tekoon.
> Osaako joku keroa, mikä rooli Maguksen työtaakasta muodostui
> taitosta, logistiikasta yms. ja mikä osa julkaisukelpoisten
> juttujen (laajassa merkityksessä, sisältäen uutiset, skenut yms.)
> metsästyksestä, (ja sitten huonon saaliin takia siitä että
> toimitus ne itse kirjoitti)?
Osaa.
Jyrki tietysti kaikkein parhaiten.
Mutta ehkä minäkin voin koittaa ja Mikki sitten korjaa. Suuresta
tuntemattomasta tulevat jutut vaativat _poikkeuksetta_ editointia ja
oikolukua, ja mahdollisesti pallottelua kirjoittajan ja jutusta
vastaavan toimittajan välillä. Tähän kuluu vähintään tunti/sivu,
keskeneräisempien ja huolimattomasti kirjoitettujen juttujen kohdalla
paljon enemmän. Lisäksi valtaosa mainitusta suuresta ulkomaailmasta
tulevista jutuista ei ole erityisen hyviä tai välttämättä edes
julkaisemisen arvoisia. Valitettavasti.
Homma toimi pikemminkin niin, että toimitus kirjoitti juttuja oman
makunsa (ja mahdollisesti lehden teeman) mukaan, paitsi tietysti
arvostelut, jotka jaettiin kiinnostuneille ja ehtiville. Parin sivun
raporttityyppisen jutun - tai arvostelun/esittelyn jo pelatusta
pelistä - kirjoittamiseen kuluu minulta yksi päivän loppu, ja
oikeastaan sitä pitäisi viilata vielä vähän toisena ja ehkä
kolmantenakin. Uutisten metsästys ei sinänsä vienyt aikaa, koska
toimituskunta (ja ennenkaikkea JT) seuraa kuitenkin alaa kohtuullisen
tiiviisti. Uutisten kirjoitus vaatii tietty oman aikansa.
Ehdottomasti suurin yksittäinen rypistys on taitto. En tarkkaan
tiedä, kuinka monta iltaa/lehti tähän paloi, mutta arvaan, että
kun taittoa vielä haettiin ensimmäisten uudenmallisten kohdalla,
suuruusluokkaa viikko/lehti, sen jälkeen kolme iltaa. Taittamisessa
on se vika, että soppaan ei mahdu kovin montaa kokkia, vaan
viime kädessä yhden ihmisen - tämänkokoisessa lehdessä päätoimittajan,
jollei ko. tyyppi ole vain keulakuva - on vastattava taitosta ja
myös toteutettava se.
Lisäksi päätoimittajan pitää olla se sekopää, joka tekee lehden,
venyvistä ja paukkuvista deadlineista huolimatta ajoissa ja
riippumatta siitä, moniko alunperin innokkaasti kaikenlaista luvannut
avustaja tai toimittaja sanookin, että "sori, emmäehtiny, ku mä olin
kattoo sormusten herraa sen yhen chicksin kaa ja sit mä mukuin
kolmeen".
/tube
--
For most of the difficult problems there exists an answer which is
logical, simple, easy to understand and wrong.
Tuomas-Antti Lahdeoja / tu...@40k.org / http://www.hut.fi/~tube/
Ohjaajantie 18 A 7, 00400 Helsinki, Finland, Europe
Ville T Vuorela
: Ehdottomasti suurin yksittäinen rypistys on taitto. En tarkkaan
: tiedä, kuinka monta iltaa/lehti tähän paloi, mutta arvaan, että
: kun taittoa vielä haettiin ensimmäisten uudenmallisten kohdalla,
: suuruusluokkaa viikko/lehti, sen jälkeen kolme iltaa. Taittamisessa
: on se vika, että soppaan ei mahdu kovin montaa kokkia, vaan
: viime kädessä yhden ihmisen - tämänkokoisessa lehdessä päätoimittajan,
: jollei ko. tyyppi ole vain keulakuva - on vastattava taitosta ja
: myös toteutettava se.
Magus oli pääsääntöisesti taitettu erittäin hyvin. BG omistaa kaiken
taittoon tarvittavan (paitsi tyylitajua, sanovat jotkut), mutta
kiinnostaisi silti kuulla millaisilla työkaluilla Magus syntyi?
Tuomas Lähdeoja
> Se on pienellä präntillä, ja saatettu nykyään poistaa jo kokonaan, mutta
> jos vilkaisee suunnilleen jotain vuoden -96 White Dwarffia, ja sitten
> vuoden -99 White Dwarffia, niin saattaa huomata, että jossain siellä
> toimitustiedoissa mainittu painoksen koko puoliintui tuolla
> aikavälillä...
Johtuu muuten siitä, että tuolla välillä uhdestä (britti)WDstä tuli
vaikka kuinka monta. Nykyään lehti ilmestyy ainakin englanniksi,
amerikaksi, saksaksi, ranskaksi, italiaksi ja espanjaksi.
WDn levikki lienee vähintään kymmenkertainen mihinkä tahansa muuhun
laajan ropegenren julkaisuun verrattuna. Lisäksi se on yksi maailman
harvoista suoraan voittoa tuottavista mainoksista.
Tuomas Lähdeoja
> Ebu, sinä olet tunnetusti toivoton tapaus jolle ei saisi myytyä edes
> kuolemattomaksi tekevää eliksiiriä :)
Kokeilkaapas sensijaan turhaa tietokoneroinaa tai fillarin
hilavitkuttimia.
Niilo Paasivirta
>Joka tapauksessa jos E.T. tai joku ryhtyy keräämään apujoukkoja, minut
>voi laskea mukaan.
>(Mutta tarjoukseni koskee vain paperilehteä. Ei minulla ole mitään
>verkkolehtiä vastaan, ja olisihan sekin huomattavasti tyhjää parempi.
>Mutta kyllä paperilehti on sittenkin se paikka, missä työ säilyttää
>arvonsa.)
Juu. Paperilehteen minäkin voisin tehdä juttuja. Ja jos palkkiot ovat niitä
10 euroa/sivu, niin unohdetaan ne saman tien. Mieluimmin otan vaikka yhden
kappaleen sitä lehteä. Ja kun ilmaiseksi tekee, niin ei tule mitään
deadline-stressiä.
Se on sitten eri asia, että mitä juttuja mahdolliseen lehteen halutaan?
Itse tunnen melko hyvin muutamia pelimaailmoita ja -systeemeitä, ja olen
peluuttanut ties kuinka monta sataa pelisessiota (niin huonosti kuin
hyvinkin onnistuneita).
Jokunen aihe tässä tulee heti mieleen, kuten se, miksi meidän pelimme ovat
nykyään jotenkin niin aivan täysin muuta kuin mitä D&D3e-kirjojen esimerkit,
että keskimääräistä paremmilla roolipelaajilla (ts. sellaisilla, mistä
D&D3e-kirjojen esimerkit kertovat) on vaikeuksia edes hahmottaa mistä
on kyse. Tai toinen aihe: kuinka hankit käytettyä roolipelitavaraa ja
harvinaisuuksia kohtuuhinnalla (juuri äsken hain postista valtavan
laatikollisen vanhaa AD&D-sälää).
Ja kyllähän kovalevyni ratisevat liitoksistaan julkaisemattoman materiaalin
paineessa. Niissä vain on usein niitä tekijänoikeus- jne. ongelmia, ja
ehkä lehteen ei kuitenkaan mahdu esim. satasivuista dokumenttia Rolemaster-
(2nd Edition) taikaesineiden valmistuksesta :)
--
Niilo Paasivirta E-mail: n...@co.jyu.fi URL: http://www.co.jyu.fi/%7Enp/
"Mikki-setä...etkö tietänyt, ettei kengänpohjien sauhua saa vetää keuhkoihin?"
- Mortti
Jaana Heino
> Juu. Paperilehteen minäkin voisin tehdä juttuja. Ja jos palkkiot ovat niitä
> 10 euroa/sivu, niin unohdetaan ne saman tien. Mieluimmin otan vaikka yhden
> kappaleen sitä lehteä. Ja kun ilmaiseksi tekee, niin ei tule mitään
> deadline-stressiä.
Minä kyllä arvostan sitäkin, että lehti maksaa sitten vaikka nimellisiä
palkkioita, jos ei pysty oikeita maksamaan; ja 10 euroa / sivu on jo
nimelliseksi palkkioksi ihan hyvällinen jo. Tietenkin ne nimelliset
palkkiot voi maksaa myös esim. lehden vuosikertoina jos tuntuu siltä.
:) Ja kirjoittaja voi jättää palkkion kuittaamatta (antaa sen
lahjoituksena lehdelle :)).
--
Jaana Heino "Power corrupts, but we
ja...@iki.fi still need electricity."
Ville T Vuorela
: Niilo Paasivirta <n...@horus.co.jyu.fi> wrote:
:> Juu. Paperilehteen minäkin voisin tehdä juttuja. Ja jos palkkiot ovat niitä
:> 10 euroa/sivu, niin unohdetaan ne saman tien. Mieluimmin otan vaikka yhden
:> kappaleen sitä lehteä. Ja kun ilmaiseksi tekee, niin ei tule mitään
:> deadline-stressiä.
: Minä kyllä arvostan sitäkin, että lehti maksaa sitten vaikka nimellisiä
: palkkioita, jos ei pysty oikeita maksamaan; ja 10 euroa / sivu on jo
: nimelliseksi palkkioksi ihan hyvällinen jo. Tietenkin ne nimelliset
: palkkiot voi maksaa myös esim. lehden vuosikertoina jos tuntuu siltä.
: :) Ja kirjoittaja voi jättää palkkion kuittaamatta (antaa sen
: lahjoituksena lehdelle :)).
Paperilehdestä puhuminen aiheuttaa kiusauksen, lopettakaa heti. :)
Soares voisi nyt oikeasti kommentoida ehdotusta siitä että
roolipeliosiota koskevat erilaiset säännöt kirjoitettaisiin saitin
lakimölinän jatkeeksi.
Tuomas Lähdeoja
> Magus oli pääsääntöisesti taitettu erittäin hyvin. BG omistaa kaiken
> taittoon tarvittavan (paitsi tyylitajua, sanovat jotkut), mutta
> kiinnostaisi silti kuulla millaisilla työkaluilla Magus syntyi?
Verellä, hiellä, kyynelillä, kahvilla, selkänahankappaleilla,
repaleisilla hermoilla, punakynällä ja PageMakerilla.
Tuomas Lähdeoja
> Hrhrmh, niin joo... Jos Maguksen tilauskanta oli 250 ja irtonumerot 70-80
> niin sillä ei juuri kaupallista lehteä tosiaankaan tehdä. Esimerkiksi
> Pelit-lehden levikki on 30 000+
Brittikyykän (WD) painos on noin 80.000 kpl. Muut kielet tekevät
noin kaksi kertaa lisää, eli kaikenkaikkiaan kääpiöitä vaeltaa
maailmalla noin neljännesmiljoona.
Olisi kiva tietää, montako WD:tä _Suomessa_ myydään (tilaukset
mukaanlukien) kuussa. Willi Weikkaukseni on jotain puolitoistatuhatta.
Ville T Vuorela
:> kiinnostaisi silti kuulla millaisilla työkaluilla Magus syntyi?
: Verellä, hiellä, kyynelillä, kahvilla, selkänahankappaleilla,
: repaleisilla hermoilla, punakynällä ja PageMakerilla.
Burger Gamesillä on tuo kaikki ;)
Mutta asiaan, jos niin surkean (ok, hyvännäköisen) lehden kuin WD
levikki Suomessa olisi 1,500 kappaletta niin hyvä tavoitetaso
roolipelialan harrastuslehdelle voisi olla 1000 kappaletta (tavoitetaso
ei tarkoita että siihen välttämättä päästäisiin).
Aiemmista viesteistä näkyy mitä minä ajattelin sellaiselle lehdelle sopivaksi
sisällöksi.
Erkka Leppanen
Ville T Vuorela <vvuo...@cc.helsinki.fi> wrote:
>
>Paperilehdestä puhuminen aiheuttaa kiusauksen, lopettakaa heti. :)
Ajattele, miten hyvää mainosta Burger Games saisi, jos se alkaisi
julkaista uutta roolipelilehteä. Siinä voisi julkaista seikkailuita
ja muuta lisämateriaalia Praedoriin. Varmasti löytyy kirjoittajia,
jotka haluavat julkaista materiaalinsa mieluummin lehdessä kuin
webissä, vaikka palkkiot olisivatkin pienet.
Lehteä tekemään mars, ennen kuin alkuinnostus kuihtuu!
Eero Tuovinen
> : repaleisilla hermoilla, punakynällä ja PageMakerilla.
>
> Burger Gamesillä on tuo kaikki ;)
Joko, joko, joko BG ryhtyy taustajoukoksi projektiin?.?..
Itse olen aina näistä tekemiseen liittyvistä asioista ollut sitä mieltä,
että epäonnistuminen ei ole ongelma, vaan yrityksen puute. Muutamakin taho
on profetoinut sitä kuinka uuden lehden tekijät väsähtävät kolmannen numeron
jälkeen. Näin voi käydä, mutta mitä siitä? Ei se ole muilta kuin meiltä
hulluilta pois jos yritämme ja epäonnistumme. Ei häiritse minua, päinvastoin
olen utelias näkemään että miten lehti tehdään, ja tekemään itse.
> Mutta asiaan, jos niin surkean (ok, hyvännäköisen)
> lehden kuin WD
> levikki Suomessa olisi 1,500 kappaletta niin hyvä
> tavoitetaso
> roolipelialan harrastuslehdelle voisi olla 1000 kappaletta
> (tavoitetaso
> ei tarkoita että siihen välttämättä päästäisiin).
Tuossa on asennetta. Positiivinen ajattelu kunniaan. Vielä nukuttuani yön
(ja aamun, ja päivän) yli olen sitä mieltä että täältä pesee. Taidanpa
ryhtyä keskustelemaan käytännöstä sellaisten ihmisten kanssa jotka siitä
jotakin tietävät.
Koskien sitä mitä pt Tudeer tuolla toisessa keskustelulangassa kertoi, ei
meiltä tarvitse pyytää anteeksi lehden loppua. Ja minusta on täysin
kohtuullista että annetaan Maguksen loppua, onhan kyse kuitenkin
tekijöidensä luomuksesta. Kävisi varmasti mielenterveyden päälle seurata
kuinka me raiskaamme arvokkaan vanhuksen perintöä ;) Sitten vain kehittämään
uutta nimeä, ja toimituksen linjaa.
- E.T.
Ville T Vuorela
: Lehteä tekemään mars, ennen kuin alkuinnostus kuihtuu!
Kai tästä maasta nyt joku toinenkin innokas kaistapää löytyy?
Mixu Lauronen
> Kai tästä maasta nyt joku toinenkin innokas kaistapää löytyy?
>
Intoa on, mutta aikaa niukalti.
Mixu Lauronen
--
If electricity comes from electrons...does morality come from morons?
-- Mika-Petri "Mixu" Lauronen, mpla...@paju.oulu.fi
Jaana Heino
> : Lehteä tekemään mars, ennen kuin alkuinnostus kuihtuu!
> Kai tästä maasta nyt joku toinenkin innokas kaistapää löytyy?
Eikös tässä ryhmässä jo joku toinen kaistapää sanonut, että kyllä
häneltä toi ihmisten potkiminen ja kynän käyttö sujuisivat, mutta kun
toi taitto ja painon kanssa kommunikointi sitten taas eivät... eikös
teistä tulisi hyvä kombo?
(Jos tarpeeksi sopivassa välissä tulette Conissa kysymään, saatan jopa
erehtyä tilaamaan lehden, vaikken juuri ole ropelehdistä kiinnostunut.
;))
Juha N
> >
Minä kai voisin sitten olla sellainen. Milloin ja missä ensimmäinen
toimituspalaveri pidetään? ;-)
-jn
Samy Merchi
Aika naftia on se materiaali josta olisin valmis maksamaan *ja* jota
lehti voisi julkaista ilman copyright-ongelmia. d20 featteja ja
d20-statillisia NPCitä ehkä. Mutta kosken ole kiinnostunut figuista ja
larpeista, on todennäköistä että joka tapauksessa katsoisin lehdessä
olevan liian vähän matskua minulle.
> Voisiko se lehti käsitellä rope/larp/figujuttujen ohessa vaikka
> tietynlaisia tietokonepeli/online-roolipeliasioita?
Mun mielestä Pelit-lehti on erikseen. Tietokonepeleillä on ihan
tarpeeksi coveragea jo, tosin ehkä sivun pari voisi kestää.
> Virkistäisikö alaston nainen/mies kannessa kiinnostustanne?
Ehdottomasti. Kokeile houkutella niitä mustissa vaatteissa ja
silmämeikeissä kulkevia larppaajia, niistä voisi kuvitella joidenkin
suostuvankin...
--
Samy Merchi | sa...@iki.fi | http://samy.iki.fi | +358-400-593909
Reader & fan of superhero comics; writer of superhero fanfiction
Female supremacist; anarchist; personal pacifist; mass darwinist
Niko Mikkanen
> Johtuu muuten siitä, että tuolla välillä uhdestä (britti)WDstä tuli
> vaikka kuinka monta. Nykyään lehti ilmestyy ainakin englanniksi,
> amerikaksi, saksaksi, ranskaksi, italiaksi ja espanjaksi.
> /tube
Um... Sitten muistanen ehkä vuodet väärin, koska mielestäni tämä tapahtui juuri _ennen_ kuin WD alkoi kääntyä muille kielille...
Nojoo, ehkä muisti tekee papparaiselle kepposet. Melkein jaksaa nostaa
kätensä hyllyyn, jossa läjä vanhoja WD-lehtiä (100-200, sillä välillähän
sitä laskua syntyi) odottaa myyntiin laittamista. Mut ei sit kuitenkaan...
Toisaalta, jos kävisi ne läpi ja tekisi listan, niin saattaisi saada
niitä kaupaksikin joskus... :)
Tosin sitten joudutaan tappelemaan siitä, missä ryhmässä niitä saa myydä. :P
GNiko
Jussi Häkkinen
"Samy Merchi" <sa...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:a41290$14fn$2...@bowmore.utu.fi...
> Ville T Vuorela <vvuo...@cc.helsinki.fi> wrote:
> > Näkemyksiä? Millaisen roolipelialan lehden te tilaisitte?
>
> Aika naftia on se materiaali josta olisin valmis maksamaan *ja* jota
> lehti voisi julkaista ilman copyright-ongelmia. d20 featteja ja
> d20-statillisia NPCitä ehkä. Mutta kosken ole kiinnostunut figuista ja
> larpeista, on todennäköistä että joka tapauksessa katsoisin lehdessä
> olevan liian vähän matskua minulle.
Entäpä seikkailu/pelaamista koskevat ideat, artikkelit mm. erilaisista
pelinjohtamisen puolista (vaikkapa "nyyppäkulma: Kuinkas ohjaankaan
taistelun siten, että jännitys ja tunnelma säilyy" "Ajatuksia
maisemakuvailuista" jne...)
Sanoisin, että yleisluontoiset jutut tulisi pitää tietyllä tavalla
etuasemassa järjestelmäkohtaisiin nähden (elleivät järjestelmäkohtaiset
jutut sitten ole laajemminkin sovellettavissa olevia). Kuitenkin,
materiaalia tarvitaan, joten kaikenlaista mahtunee mukaan. Pääasia sisällön
suhteen olisi, että kaikki voisivat tuntea saavansa jotain - ja mielellään
valtaosasta lehden sisältöä, jottei tule tunnetta, että "tää on vaan
kurpsaajille" tai "tää on siis NIIN larp koko tsydäri"
Ehkäpä erityisaiheille (larp, pöytäpelit, skifikulma...vain ajatuksia) voisi
kullekin varata omaan _erityisasiaan_ oman aukeamansa, jolla käsiteltäisiin
ei-niin-kaikillesopivia asioita. Tosin näissäkin raja on varmasti veteen
piirretty.
> > Voisiko se lehti käsitellä rope/larp/figujuttujen ohessa vaikka
> > tietynlaisia tietokonepeli/online-roolipeliasioita?
>
> Mun mielestä Pelit-lehti on erikseen. Tietokonepeleillä on ihan
> tarpeeksi coveragea jo, tosin ehkä sivun pari voisi kestää.
Jep, joku "digisivuaukeama", jossa käsiteltäisiin ohimennnen aikajakson
tietokone- ja konsolipuolen roolipelimäiset peliuutiset voisi toimiakin.
Saattaisinpa lupautua kirjoittamaan tälle osiolle (ja miksen muillekin
osioille) jotain. Mukaan vielä pari muuta "konemielistä" (Mikki? Vielä
muita?) väsäämään näitä "miniprevikoita", niin tuo osasto olisi selvä.
Taittaminen sanomalehtien "classified" -tyyliin, pieni kuva tai pari.
> > Virkistäisikö alaston nainen/mies kannessa kiinnostustanne?
Kuinkas olisi alaston lohikäärme? Täysnaku Pikacthulhu? Tai jotain muuta.
No, kansikuvan aihe tuskin on hirvittävän merkittävä asia, logo ja etusivun
taitto sensijaan jo "hintsusti" merkittävämpi (ainakin irtonumeron uusille
ostajille). Tietty visio tuosta olisi, itseasiassa koko graafinen ulkoasu
muodostuu päässä pikkuhiljaa. Nyt kun joku ottaisi kiinni ennen kuin nostan
käteni...
> Ehdottomasti. Kokeile houkutella niitä mustissa vaatteissa ja
> silmämeikeissä kulkevia larppaajia, niistä voisi kuvitella joidenkin
> suostuvankin...
*Virn*
Juu, "Goottiteinilarp-teemanumero". "Kuinka teet vampyyricleavagen" ja muuta
kiintoisaa. ;-)
> --
> Samy Merchi
Jussi Häkkinen
Eero Tuovinen
Minäkin olen taatusti käytettävissä. Olisi synti ja häpeä jättää muut
tekemään ja levätä itse. Joko kokoonnutaan pullakahveille Fantsuun tai
jotain?
- E.T.
Ville T Vuorela
:> > > Kai tästä maasta nyt joku toinenkin innokas kaistapää löytyy?
: - E.T.
Vielä ei kokoonnuta pitkään aikaan minnekään, ainakaan minun johdollani.
Kerron kyllä sitten kun on palaverin paikka, ja ei kannata olla kovin
toiveikas, sitä palaveria ei välttämättä tule. Tämä tietysti koskee vain
minun aloitteitani, mikään ei estä jokaista keskusteluun osallistunutta
perustamasta omia lehtiä tms. julkaisukanavia :)
Eero Tuovinen
> häneltä toi ihmisten potkiminen ja kynän käyttö sujuisivat, mutta kun
> toi taitto ja painon kanssa kommunikointi sitten taas eivät... eikös
> teistä tulisi hyvä kombo?
Kuvaus sopii minuun. Opiskelijalla kun on tuota aikaa hassattavaksi. Sinänsä
herra Vuorela iski siihen seuraavaan kysymykseen, eli rahaan. Vaikka
työhaluja riittääkin, niin varmasti kukaan ei ole kiinnostunut panostamaan
omalla rahalla tällaiseen. On epävarmaa, joskin mahdollista, että lehdestä
pääsisi omilleen kunhan sitä tilaajakantaa ynnä muuta ehtii kertymään. Joten
nyt odotamme mielenkiinnolla tietoja näistä 'logistisista kustannuksista'.
Kaikki jotka jotakin tietävät ovat tervetulleet aukomaan päätään.
- E.T.
Eero Tuovinen
Me fanipojat olemme kyllä teidän takananne loppuun saakka (kiva anglismi vai
mitä?). Voimia ei näissä asioissa kannata hajauttaa, ja minä uskon että
herra Vuorela on juuri sopiva henkilö selvittämään tämän ajatuksen
toimivuutta. Ja me kyllä kaikki ymmärrämme ettei lehdestä tule välttämättä
mitään, mutta luotamme siihen että selvitätte asian sekä innokkaasti että
järkevästi.
(Kyllä, minä olen jees-mies tässä asiassa, sillä jonkunhan sitä moraalia
täytyy kohottaa.)
- E.T.
Samy Merchi
>> Aika naftia on se materiaali josta olisin valmis maksamaan *ja* jota
>> lehti voisi julkaista ilman copyright-ongelmia. d20 featteja ja
>> d20-statillisia NPCitä ehkä.
> Entäpä seikkailu/pelaamista koskevat ideat, artikkelit mm. erilaisista
> pelinjohtamisen puolista (vaikkapa "nyyppäkulma: Kuinkas ohjaankaan
> taistelun siten, että jännitys ja tunnelma säilyy" "Ajatuksia
> maisemakuvailuista" jne...)
Yleisesti ottaen en saa tekstistä yhtä paljon käyttökelpoista
materiaalia per sivu kuin writeupseista. Tämä on varmaan
humanisti/matemaattis-luonnontiede-kysymys -- jotkut pitävät
tyhjänpäiväisistä ( ;) ) jaaritteluista, toiset selvistä ja
presiiseistä säännöistä.
Ja yleisesti ottaen 90%+ tuontyyppisistä lukemistani artikkeleista
ovat olleet hyödyttömiä. Itsestäänselvyyksien hokemista uusien
ideoitten sijasta. Mutta todella tiukalla laatukontrollilla on
tietysti mahdollista että tämänkintyyppisiä hyviä artikkeleita voisi
olla.
> Sanoisin, että yleisluontoiset jutut tulisi pitää tietyllä tavalla
> etuasemassa järjestelmäkohtaisiin nähden
Siinä olet kyllä oikeassa että se varmaan uppoaisi suuriin massoihin
paremmin. Itse kun olen aina ollut vähän friikki niin mä ostaisin
kyllä pelkästään järjestelmäkohtaista lehteä mutten pelkästään
yleisluontoista lehteä.
> No, kansikuvan aihe tuskin on hirvittävän merkittävä asia, logo ja etusivun
> taitto sensijaan jo "hintsusti" merkittävämpi (ainakin irtonumeron uusille
> ostajille).
Se myönnettäköön että alaston nainen ei tod.näk. saisi minua ostamaan
lehteä sinänsä mutta kiva bonus se olisi. ;)
> Juu, "Goottiteinilarp-teemanumero". "Kuinka teet vampyyricleavagen" ja muuta
> kiintoisaa. ;-)
Bah. 'Boxers or briefs: Ropeskenen vaikuttajia alusvaatteissa'. Vähän
niinkuin siellä Taiwanissa on poliitikot alkanut tajuamaan että
enemmän ääniä saa jos poseeraa Playboyssa. :)
--
Samy Merchi sa...@iki.fi http://www.merchi.org +358-400-593909
msa...@cc.hut.fi
:> > Näkemyksiä? Millaisen roolipelialan lehden te tilaisitte?
: Entäpä seikkailu/pelaamista koskevat ideat, artikkelit mm. erilaisista
: pelinjohtamisen puolista (vaikkapa "nyyppäkulma: Kuinkas ohjaankaan
: taistelun siten, että jännitys ja tunnelma säilyy" "Ajatuksia
: maisemakuvailuista" jne...)
Ja sitten tällainen juonittelupalsta olisi kova sana. Joka
lehdessä esiteltäisiin yksi (historiallinen?) juonittelukuvio,
miksi se tapahtui ja miten se toimi. Tällaisia lukisi mielellään
- saisi hyvää virikettä omille kampanjoille.
--
Mikko
There is no social entity with a good that undergoes some
sacrifice for its own good. There are only individual people,
different individual people, with their own individual
lives. Using one of these people for the benefit of others, uses
him and benefits the others. Nothing more.
- Robert Nozick
Kimi
"Ville T Vuorela" <vvuo...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:a3v37a$916$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Erik Bunn <e...@no.spam.here.please> wrote:
>
> : Vielä kovempaa taitaa olla potentiaalisella uudella rpg-julkaisulla,
> : oli muoto mikä tahansa. Tuliko kenellekään mieleen ehdottaa Soaresille
> : pientä diskurssia tekijänoikeuksista ennen kohtuullisen kärkästä
> : dissauskampanjaa?
>
> : Soares, olisiko webzinenne valmis tai kykenevä muuttamaan ehtoja
> : erikoisfoorumin sisällön kohdalla?
On toki. Ne ehdot luonnollisesti koskevat nykyistä tietokone- ja
konsolipelitoimintaamme. Harrastelijapohjalta tehty rope-osuus olisi
luonnollisesti asia erikseen, eikä niiden tekstien oikeudet kuuluisi meille.
Kimi
Mikko Kurki-Suonio
>
> Mutta ehkä minäkin voin koittaa ja Mikki sitten korjaa. Suuresta
> tuntemattomasta tulevat jutut vaativat _poikkeuksetta_ editointia ja
> oikolukua, ja mahdollisesti pallottelua kirjoittajan ja jutusta
> vastaavan toimittajan välillä. Tähän kuluu vähintään tunti/sivu,
> keskeneräisempien ja huolimattomasti kirjoitettujen juttujen kohdalla
> paljon enemmän. Lisäksi valtaosa mainitusta suuresta ulkomaailmasta
> tulevista jutuista ei ole erityisen hyviä tai välttämättä edes
> julkaisemisen arvoisia. Valitettavasti.
>
> Homma toimi pikemminkin niin, että toimitus kirjoitti juttuja oman
> makunsa (ja mahdollisesti lehden teeman) mukaan,
[klip]
> Lisäksi päätoimittajan pitää olla se sekopää, joka tekee lehden,
> venyvistä ja paukkuvista deadlineista huolimatta ajoissa ja
> riippumatta siitä, moniko alunperin innokkaasti kaikenlaista luvannut
> avustaja tai toimittaja sanookin, että "sori, emmäehtiny, ku mä olin
> kattoo sormusten herraa sen yhen chicksin kaa ja sit mä mukuin
> kolmeen".
Amen, brother. Hommaan ei kannata ryhtyä, ellei ole henkisesti valmistautunut
kirjoittamaan koko lehteä alusta loppuun. Eikä vain silloin tällöin.
Nimim. Kokemuksen syvä rintaääni
Henkilökohtaisesti en kyllä ymmärrä, miten joku nimellinen 10 euron palkkio
voi kannustaa suuriin sanallisiin saavutuksiin.
//MK-S
Ilja Suvanto
Kirjallisen työn harrastajat - toivottavasti myös tulevat ammattilaiset -
tekevät paljon ja halvalla jo silkan maineen ja kokemuksen vuoksi. =)
Nimim. Viimeiset kahdeksan tuntia kirjoittanut ja mediassakin työskennellyt.
Vaan fakta on, että minkä tahansa kirjallisen tuotoksen (oli kirja, peli tai
julkinen lehti) on pahuksen paljon raskaampi ja velvollisuuden tuntoa
vaativampi työ kuin mitä kokematon alussa uskoisi. Palkkiotkin ovat pitkälti
henkisiä, ellei satu "lyömään läpi" ja päädy elättämään itseään
kirjoittamalla.
"Mikko Kurki-Suonio" <max...@davisor.com> wrote in message
news:3C69225F...@davisor.com...
>
> Amen, brother. Hommaan ei kannata ryhtyä, ellei ole henkisesti
valmistautunut
> kirjoittamaan koko lehteä alusta loppuun. Eikä vain silloin tällöin.
>
> Nimim. Kokemuksen syvä rintaääni
>
> Henkilökohtaisesti en kyllä ymmärrä, miten joku nimellinen 10 euron
palkkio
> voi kannustaa suuriin sanallisiin saavutuksiin.
>
> file://MK-S
--
Muuta: (Osoitteet hukassa, joten pahoittelen pienen piirin puheita
julkisesti.)
Muutamat harvat odottelivat pohjoisen maille sijoittuvaa privaa peliä ja
pelisysteemiä.
Ei tule.
Ei ainakaan hyvään toviin.
Pelisysteemi lensi eilen arkistoon pölyttymään, kun allekirjoittanut jumahti
kirjansa maailman historian ja kieliopin pariin. Työtön ei syö, joten päivät
palavat kohta ansaitessa ja illat on pyhitetty kirjoittamiselle (ja tietysti
myös pelaamiselle.) Sorry. Saatte vapaasti vihoitella. Lähettäkä silti
osoitteenne mailiini, jotta ei tarvitse tukkia ryhmää.
- I. Mikael Suvanto
isuv...@nic.fi
Eero Tuovinen
> Kirjallisen työn harrastajat - toivottavasti myös tulevat ammattilaiset -
> tekevät paljon ja halvalla jo silkan maineen ja kokemuksen vuoksi. =)
Näinhän se monasti on. Kirjoittajia on joka lähtöön, esimerkiksi tämä
tarttuva taiteellinen motivaatio ei kuole edes kapitalistisella kirveellä
kokonaan, vaan aina välillä sitä haluaa kirjoittaa ihan kertoakseen jotakin.
Toisaalta sekin on totta että joskus sitä keskiyöllä tajuaa työnsä arvon,
sen kuinka jokainen sana polttaa sormenpäitä ja sielua. Silloin sitä taas
päättää ettei enää tee sitä ilman maksua. Toivottavasti kuitenkaan kukaan ei
menetä lopullisesti sitä tekemisen iloa joka saa puskemaan tekstin takia,
eikä rahan.
- E.T.
Kalle Kivimaa
> > Kirjallisen työn harrastajat - toivottavasti myös tulevat ammattilaiset -
> > tekevät paljon ja halvalla jo silkan maineen ja kokemuksen vuoksi. =)
> Näinhän se monasti on. Kirjoittajia on joka lähtöön, esimerkiksi tämä
> tarttuva taiteellinen motivaatio ei kuole edes kapitalistisella kirveellä
Ongelma lehden (tai webzinen) tekemisessä onkin se, että pitäisi
löytää seuraavanlainen tiimi:
- Päätoimittaja, jolla on Visio.
- Natsi toimitussihteeri, jolla on kiinnostusta potkia niitä laiskoja
kirjoittajia perseeseen, jotta näiden tuotokset valmistuvat "ajoissa".
- Riittävän hyvä taittaja (tai webzinessä graafikko tms.
ulkoasuvastaava)
- Byrokraatti, joka hoitaa rahaliikenteen, kirjanpidon, yhteydet
painoon jne (tai webzinessä se tekninen ylläpitäjä)
Tämän tiimin pitäisi tulla sisäisesti hyvin toimeen ja olla
kiinnostunut tekemään lehteä (tai webzineä) kahden vuoden
aikajaksolla. Kyllä niitä kirjoittajia tästä maasta löytyy, jos ei
muuten niin etsimällä (vai oliko Maguksella suuri ongelma juttupula,
kuten Larppaajalla on tupannut olemaan?).
--
* Sacherin laki: Suklaaleivosten määrästä riippumatta maailmassa on aina *
* liian vähän suklaaleivoksia. *
* PGP public key available @ http://www.iki.fi/killer *
Eero Tuovinen
> löytää seuraavanlainen tiimi:
>
> - Päätoimittaja, jolla on Visio.
> - Natsi toimitussihteeri, jolla on kiinnostusta potkia niitä
> laiskoja kirjoittajia perseeseen, jotta näiden tuotokset
> valmistuvat "ajoissa".
> - Riittävän hyvä taittaja (tai webzinessä graafikko tms.
> ulkoasuvastaava)
> - Byrokraatti, joka hoitaa rahaliikenteen, kirjanpidon,
> yhteydet
> painoon jne (tai webzinessä se tekninen ylläpitäjä)
- Ihannetapauksessa vielä mainosvastaava, joka etsisi ulkopuolista
rahoitusta. Olen tuossa pohtinut että kaupallisen rahoituksen lisäksi
nyky-Suomessa luulisin että kulttuurirahoitus valtiolliselta tms. taholta ei
erityisesti paperiselle lehdelle olisi täysin mahdoton ajatus, jos se
myytäisiin hyvin.
Siinähän se luettelo onkin. Joko löytyy porukkaa, joko lehteen tai verkkoon?
Tästä kun katsoo niin minulla on kyllä Visio (itse asiassa useampiakin, jos
joku on kiinnostunut ostamaan sellaisen), mutta jos joku muu haluaa
päätoimittajaksi niin siitä vain. Voisin myös olla natsi (suosin kylläkin
luonnehdintana 'sydämetöntä sosiopaattia'), jos projekti jää minusta
kiinni... Olisihan se hauskaa pistäytyä Jyväskylässä pesäpallomailan kanssa
ihan asioikseen... Liity tiimiin ja näe maailmaa toimitussihteerinä, minä
sanon!
> Tämän tiimin pitäisi tulla sisäisesti hyvin toimeen ja olla
> kiinnostunut tekemään lehteä (tai webzineä) kahden
> vuoden aikajaksolla.
Tuossa on sitä suoraan asiaan -ajattelua josta me vuorenpeikot pidämme!
Kaksi vuotta, kellä on aikaa sen verran? Ensimmäisen vuoden jälkeen voi jo
ruveta neuvottelemaan jatkosta, niin vaihtuvuuden/irroittautumisten
järjestely on heti helpompaa.
> Kyllä niitä kirjoittajia tästä maasta löytyy, jos ei
> muuten niin etsimällä (vai oliko Maguksella suuri
> ongelma juttupula,
> kuten Larppaajalla on tupannut olemaan?).
Itseasiassa juuri se, mikäli mitään ymmärrän. Siihen tarvitaankin tätä
hyperaktiivista & sadistista toimitussihteeriä, jonka ensisijainen tehtävä
on etsiä ja pitää sisällöntuottajia narunjatkona. Muuten mennään sitä tietä
joka aina kaataa nämä projektit, eli liian vähän tekijöitä työmäärään
nähden.
- E.T.
Kalle Kivimaa
> - Ihannetapauksessa vielä mainosvastaava, joka etsisi ulkopuolista
> rahoitusta. Olen tuossa pohtinut että kaupallisen rahoituksen lisäksi
No sehän se olikin, mietin että yksi puuttuu listasta.
> Kaksi vuotta, kellä on aikaa sen verran? Ensimmäisen vuoden jälkeen voi jo
> ruveta neuvottelemaan jatkosta, niin vaihtuvuuden/irroittautumisten
> järjestely on heti helpompaa.
Jos ei tähtää kahden vuoden päähän, ei ole Visiota. Jos ei ole
Visiota, ei lehti luultavasti lennä.
> on etsiä ja pitää sisällöntuottajia narunjatkona. Muuten mennään sitä tietä
> joka aina kaataa nämä projektit, eli liian vähän tekijöitä työmäärään
> nähden.
Nimenomaan siksi tuossa core-tiimin listassa on viisi erillistä
henkilöä. Voihan niitä yhdistellä, mutta sitten
semi-vapaaehtoishommassa iskee helpommin burnout.
Tuomas Lähdeoja
> > muuten niin etsimällä (vai oliko Maguksella suuri
> > ongelma juttupula, kuten Larppaajalla on tupannut olemaan?).
> Itseasiassa juuri se, mikäli mitään ymmärrän.
No et nyt oikeastaan ;). Sori...
Maguksella oli juttuja enemmän kuin viitsittiin julkaista (kuten
tännekin kirjoitelleet ovat todenneet). Syynä saattoi olla jutun
sopimattomuus lehden teemaan, jutun kelvottomuus tai satunnainen
luonnonoikku - juttu jäi sähköpostitulvan alle tjms.
Toimitus + kaverit saivat verraten kelvollisia juttuja kasaan
verraten kelvollisia määriä ja tarvittaessa helposti lisääkin,
joten juttupula ei ollut Maguksen kohdalla (merkittävä) ongelma.
Paitsi ehkä kerran, mutta sitä sattuu.
Sensijaan se, että mainitut toimituksen tyypit ja niiden kaverit
eivät saaneet juttujaan ajoissa aikaiseksi, ajoittan oli. Ei
siten, että se olisi lehden ilmestymistä estänyt, mutta erään
tuntemamme työn sankarin hermoja moinen ei ainakaan säästänyt.
Erik Bunn
> Sensijaan se, että mainitut toimituksen tyypit ja niiden kaverit
> eivät saaneet juttujaan ajoissa aikaiseksi, ajoittan oli. Ei
Tube, myönnän, että olet mestari epälineaarisen ajan alalla, mutta
rastita huviksesi ne kohdat, joista seuraa ilmiö "artikkelit eivät
riitä":
[ ] "Kappas, koira söi kovalevyn. Kaikki meni."
[ ] "Juujuu, jutut ovat jo melkein valmiina. Mitä? Miten niin julkaisu
oli eilen? No, seuraavaan num... miten niin ei sovi teemaan?"
[ ] "Kirjoittajat pääsivät vapaaksi ja vipeltävät nyt pitkin metsiä.
Mistäs nyt artikkelit revitään?"
//ebu
Eero Tuovinen
> Visiota, ei lehti luultavasti lennä.
Tämä kommunikaatio on välillä kuin tervaa joisi ;) Tarkoitin tosiaan että
kaksi vuotta antaa mukavasti aikaa jouhevan siirtymän suunnitteluun, en sitä
että kautta enää siitä lyhennettäisiin.
- E.T.
Kimi
"Eero Tuovinen" <eero.t...@hoasnet.fi> wrote in message
news:a4dund$hmu$1...@tron.sci.fi...
> > Ongelma lehden (tai webzinen) tekemisessä onkin se, että pitäisi
> > löytää seuraavanlainen tiimi:
> >
> > - Päätoimittaja, jolla on Visio.
> > - Natsi toimitussihteeri, jolla on kiinnostusta potkia niitä
> > laiskoja kirjoittajia perseeseen, jotta näiden tuotokset
> > valmistuvat "ajoissa".
> > - Riittävän hyvä taittaja (tai webzinessä graafikko tms.
> > ulkoasuvastaava)
> > - Byrokraatti, joka hoitaa rahaliikenteen, kirjanpidon,
> > yhteydet
> > painoon jne (tai webzinessä se tekninen ylläpitäjä)
>
> - Ihannetapauksessa vielä mainosvastaava, joka etsisi ulkopuolista
> rahoitusta. Olen tuossa pohtinut että kaupallisen rahoituksen lisäksi
> nyky-Suomessa luulisin että kulttuurirahoitus valtiolliselta tms. taholta
ei
> erityisesti paperiselle lehdelle olisi täysin mahdoton ajatus, jos se
Tuo oli heeelvetin hyvä pointti! Valtiolta tukea ja/tai EU;lta tukea.
Taatusti saisi ainkain jotain, jos oikein vinkuisi, mutta siinä vaan on
hirveä byrokraattnen suo. Jos lehti vielä olisi sidoksissa johonkin
yhdistykseen niin varmaan auttaisi asiaa.
Kimi
Kalle Kivimaa
> Tämä kommunikaatio on välillä kuin tervaa joisi ;) Tarkoitin tosiaan että
> kaksi vuotta antaa mukavasti aikaa jouhevan siirtymän suunnitteluun, en sitä
> että kautta enää siitä lyhennettäisiin.
Siis minä tarkoitin sitä, että jos lehteä aletaan julkaista nyt (tai
siis muutaman kuukauden päästä), on toimituksen ydin (erityisesti
päätoimittaja) sitoutunut siihen, että tekee lehteä vielä kahden
vuoden päästä.
--
* Who are you going to believe, me or your own eyes? (Chico Marx) *
Mixu Lauronen
> Siis minä tarkoitin sitä, että jos lehteä aletaan julkaista nyt (tai
> siis muutaman kuukauden päästä), on toimituksen ydin (erityisesti
> päätoimittaja) sitoutunut siihen, että tekee lehteä vielä kahden
> vuoden päästä.
>
Ja lukijat sitoutuvat siihen, että tilaavat lehteä vielä kahdenkin vuoden
päästä... :)
Miu Lauronen
Joka on alkanut miettimään toimitussihteeriyttä
Kalle Kivimaa
> Ja lukijat sitoutuvat siihen, että tilaavat lehteä vielä kahdenkin vuoden
> päästä... :)
Lehden tekeminen on ihan eri juttu kuin tilaaminen. Vuodessa ehtii
saada oman linjansa käyntiin, miksi sitten lopettaa juuri kun on
päässyt vauhtiin?
--
* Outside of a dog, a book is man's best friend. Inside of a dog, it's *
* too dark to read. (Groucho Marx) *
Tuomas Lähdeoja
> tu...@kosh.hut.fi (Tuomas Lähdeoja) writes:
> > Sensijaan se, että mainitut toimituksen tyypit ja niiden kaverit
> > eivät saaneet juttujaan ajoissa aikaiseksi, ajoittan oli. Ei
>
> Tube, myönnän, että olet mestari epälineaarisen ajan alalla, mutta
> rastita huviksesi ne kohdat, joista seuraa ilmiö "artikkelit eivät
> riitä":
>
> [x] "Kappas, koira söi kovalevyn. Kaikki meni."
> [ ] "Juujuu, jutut ovat jo melkein valmiina. Mitä? Miten niin julkaisu
> oli eilen? No, seuraavaan num... miten niin ei sovi teemaan?"
> [x] "Kirjoittajat pääsivät vapaaksi ja vipeltävät nyt pitkin metsiä.
> Mistäs nyt artikkelit revitään?"
Rastittamattomasta vaihtoehdosta, varsinkin jos julkaisu muutetaan
deadlineksi, seuraa pätoimittajalle töitä, kun juttuja joutuu
anelemaan (tai kirjoittaijia uhkailemaan perin aseettomasti).
Viimeisenkin voi vielä korjata samoin metodein, mutta työläämmin.
Erik Bunn
> > [ ] "Juujuu, jutut ovat jo melkein valmiina. Mitä? Miten niin julkaisu
> > oli eilen? No, seuraavaan num... miten niin ei sovi teemaan?"
> Rastittamattomasta vaihtoehdosta, varsinkin jos julkaisu muutetaan
> deadlineksi, seuraa pätoimittajalle töitä, kun juttuja joutuu
> anelemaan (tai kirjoittaijia uhkailemaan perin aseettomasti).
Umm... ja sen eilisen julkaisun artikkelit sitten korvattiin sivukaupalla
"All work and no play..." -tekstiä, joten artikkelit riittivät, vai?
I'd rest my case, if I didn't fear for its innocent, frail life.
//ebu
Eero Tuovinen
> nyt (tai siis muutaman kuukauden päästä), on
> toimituksen ydin (erityisesti päätoimittaja) sitoutunut
> siihen, että tekee lehteä vielä kahden vuoden päästä.
Juuri sitä minäkin tarkoitin, ja sitä, että on hyvä rakentaa systeemistä
todellakin jaksottainen sen sijaan että toimitus on kiinni hommassa maailman
tappiin asti. Tekee siitä kummasti houkuttelevampaa kun on valmiiksi
mietitty että mihin on ryhtymässä, ja voi värväytyä aina kahden vuoden
välein uudelleen. Eikä lehti lopu samalla kun pt loppuu, kuten kävi
Magukselle.
- E.T.
P.S: Mutta mietipä tätä kommunikaation vaikeutta, jos toinen meistä olisi
trolli ;)
Eero Tuovinen
> Tuo oli heeelvetin hyvä pointti! Valtiolta tukea ja/tai
> EU;lta tukea. Taatusti saisi ainkain jotain, jos oikein
> vinkuisi, mutta siinä vaan on hirveä byrokraattnen suo.
> Jos lehti vielä olisi sidoksissa johonkin
> yhdistykseen niin varmaan auttaisi asiaa.
Kyllä se vain muilta harrasteilta ja kansalaisyhdistyksiltä onnistuu.
Pistetään listalle, että kun on jotakin valmista niin ruvetaan kiertämään
virastoa...
- E.T.
Kalle Kivimaa
> Juuri sitä minäkin tarkoitin, ja sitä, että on hyvä rakentaa systeemistä
> todellakin jaksottainen sen sijaan että toimitus on kiinni hommassa maailman
> tappiin asti. Tekee siitä kummasti houkuttelevampaa kun on valmiiksi
Eijeijei. Toimituskunta tekee lehteä niin kauan kuin haluaa mutta
_vähintään_ sen kaksi vuotta (tai tähtää siihen kahteen vuoteen,
ainahan voi tapahtua yllätyksiä).
--
* Killerin laki: Portviinin määrästä riippumatta maailmassa on aina *
* liian vähän portviiniä. *
Mikko Kurki-Suonio
> Voi kuule.
> Kirjallisen työn harrastajat - toivottavasti myös tulevat ammattilaiset -
> tekevät paljon ja halvalla jo silkan maineen ja kokemuksen vuoksi. =)
>
Et tainnut ymmärtää.
Tarkoitin, että jos "maine ja kokemus" ei riitä, minusta mikään 10e
pellepalkkio ei olennaisesti muuta tilannetta. Korkeintaan se houkuttelee
ala-arvoista materiaalia, jonka setvimiseen toimitus hukkaa turhaan aikaa.
//MK-S
Eero Tuovinen
> haluaa mutta _vähintään_ sen kaksi vuotta (tai tähtää
> siihen kahteen vuoteen, ainahan voi tapahtua yllätyksiä).
Emmehän me ole vaikeita tahallamme, emmehän? Tietenkin pidempäänkin voi
tehdä, mutta oleellista on että kaikki joita asia koskettaa tietävät että
miten kauan ainakin ovat sitoutuneet jatkamaan, ja kaikki muutkin tietävät
sen, että henkilöstön mahdollinen vaihtuminen ei tule yllätyksenä. Nyt minä
lopetan tämän keskustelun, sopii tulla kysymään jos tässä on vielä jotakin
epäselvää.
- E.T.