Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

[Praedor] Suola ja muut mausteet

22 views
Skip to first unread message

Joni Virolainen

unread,
Sep 19, 2002, 1:44:39 AM9/19/02
to
Terves,

Miettiessäni Jaconian kauppaa aloin miettimään millä Jaconialaliset
säilövät elintarvikkeensa. Ensimmäisenä tuli tietysti mieleen suola
(yllättäen), mutta kun koko Jaconiassa ei ole yhtä ainutta suolaisen
veden aluetta (eikös sisämerikin ole makeaa vettä?), niin ilmeisesti
kyse on jostain suolakaivoksista. Itselläni ei ole juurikaan tietämystä
siitä, missä näitä suolakaivoksia voisi olla, joten tämän osalta kaikki
apu on tarpeen.

Suolasta pääseekin sitten näppärästi muihin mausteisiin. Jaconiahan on
kohtuullisen pieni paikka, siis jos verrataan siihen, mistä asti
mausteita rahdattiin keskiajalla pohjoiseen. Oletan siis että ihan
samanlaisia mausteita ei taida olla käytössä, kuin meillä, vaan siellä
käytetään enemmänkin erilaisia yrttimausteita (vai?), joten se olisi
ainakin yksi myyntiartikkeli lisää etelästä pohjoiseen.

// J

Mika-Petri Lauronen

unread,
Sep 19, 2002, 2:11:25 AM9/19/02
to
Quoth the Joni Virolainen <joni.vi...@welho.com>:

> Terves,
>
> Miettiessäni Jaconian kauppaa aloin miettimään millä Jaconialaliset
> säilövät elintarvikkeensa. Ensimmäisenä tuli tietysti mieleen suola
>

En ole mikään Jaconian asiantuntija, kun Praedoria minulla ei vielä ole
(sori vaan, Ville ja Petri!), mutta ruoka on paremmin hallussa. Se mitä
Jaconiasta tiedän, niin muita mahdollisia tapoja ovat:
- kuivaaminen
- savustaminen
- hapattaminen

pakastaminen lienee hieman hankalampaa.
--
-- Rauha, rakkaus, raparperi!
-- Peace, love, vegetables!
-- Mixu Lauronen, mpla...@paju.oulu.fi

Ville T Vuorela

unread,
Sep 19, 2002, 3:37:53 AM9/19/02
to
Joni Virolainen <joni.vi...@welho.com> wrote:
: Terves,

: Miettiessäni Jaconian kauppaa aloin miettimään millä Jaconialaliset
: säilövät elintarvikkeensa. Ensimmäisenä tuli tietysti mieleen suola
: (yllättäen), mutta kun koko Jaconiassa ei ole yhtä ainutta suolaisen
: veden aluetta (eikös sisämerikin ole makeaa vettä?), niin ilmeisesti
: kyse on jostain suolakaivoksista. Itselläni ei ole juurikaan tietämystä
: siitä, missä näitä suolakaivoksia voisi olla, joten tämän osalta kaikki
: apu on tarpeen.

Suolakaivoksia on Alabar-joen eteläpuolisilla kukkuloilla, Itäisten
vuorten juurella.

: Suolasta pääseekin sitten näppärästi muihin mausteisiin. Jaconiahan on

: kohtuullisen pieni paikka, siis jos verrataan siihen, mistä asti
: mausteita rahdattiin keskiajalla pohjoiseen. Oletan siis että ihan
: samanlaisia mausteita ei taida olla käytössä, kuin meillä, vaan siellä
: käytetään enemmänkin erilaisia yrttimausteita (vai?), joten se olisi
: ainakin yksi myyntiartikkeli lisää etelästä pohjoiseen.

Maustekauppa ei ole aivan samanlainen kultakaivos jaconiassa kuin se oli
meidän keskiajallamme, mutta metsien yrtit ovat haluttua tavaraa ja sen
lisäksi monia maustekasveja voidaan viljellä paikallisesti. Jaconiassa on
paljon ihmisiä ja pohjoisessa syödään kaikkea mahdollista (vrt. Kiina)
koirista heinäsirkkoihin. Jos mausteisiin ei ole varaa, asioita
säilötään suolalla, hapattamalla ja etikalla. Kuivattaminen on yleistä
etelässä, Piperiassa taas savustetaan asioita innokkaasti.

Joo, olisi hyödyllistä jos Petri oppisi käyttämään nyyssejä. Näitä
kysymyksiä pohtiessa kannattaa muista ettei Petri (tai minä) olla
mietitty niitä sen kummemmin eväin kuin kysyjätkään (Jaconiasta kun ei
ole olemassa mitään minusta tai petristä riippumatonta tietoa), joten
teidän keksimänne ratkaisu on todnäk. yhtä käyttökelpoinen kuin mikä
tahansa minun jorinoistani.


--
Yours,
Ville Vuorela/BURGER GAMES
http://www.burgergames.com

-----------------------------------------------------------------------
WILL GAMEMASTER (OLD SCHOOL) FOR FOOD!

Harri Kemppainen

unread,
Sep 19, 2002, 11:44:33 AM9/19/02
to
Ville T Vuorela wrote:

> Maustekauppa ei ole aivan samanlainen kultakaivos jaconiassa kuin se oli
> meidän keskiajallamme, mutta metsien yrtit ovat haluttua tavaraa ja sen
> lisäksi monia maustekasveja voidaan viljellä paikallisesti. Jaconiassa on
> paljon ihmisiä ja pohjoisessa syödään kaikkea mahdollista (vrt. Kiina)
> koirista heinäsirkkoihin. Jos mausteisiin ei ole varaa, asioita
> säilötään suolalla, hapattamalla ja etikalla. Kuivattaminen on yleistä
> etelässä, Piperiassa taas savustetaan asioita innokkaasti.


Hmm. Onko viinietikalla mahdollista säilöä, vai tarvitaanko siihen
väkiviinaetikkaa. Tuotelistoilla kun ei ollut viinaa niin oletan että
Jaconiassa rahvas ainakaan ei osaa tislaamisen taitoa. Velhot on
tietenkin eri asia, mutta osaisivatko alkemistit tislata?

Velhoillahan voi olla erikoisempiakin mausteita saatavilla porttien
kautta. Niitä tuskin kaupitellaan. Velhoilla ei taida olla tarvetta
kaupasta saatavalle rahalle ja toisaalta se voisi synnyttää ikäviä
kysymyksiä mausteiden alkuperästä.

Harri J K

Ville T Vuorela

unread,
Sep 19, 2002, 1:25:08 PM9/19/02
to
Harri Kemppainen <harri.j.k...@iki.fi> wrote:
: Ville T Vuorela wrote:

Viinaa osataan tehdä (ja sitä juodaan innolla). Sen puuttuminen tuotelistasta
on kömmähdys, joskin hupaisan poliittisesti korrekti sellainen. Jaconian
teknologia on Renesanssi/Keisarillinen Kiina-tasoa, ja alkemistit
rikkovat rajoja enemmänkin.

Taneli Pirinen

unread,
Sep 19, 2002, 4:26:29 PM9/19/02
to
"Ville T Vuorela" <vvuo...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:amd19k$t4d$1...@oravannahka.helsinki.fi...

> Viinaa osataan tehdä (ja sitä juodaan innolla). Sen puuttuminen
tuotelistasta
> on kömmähdys, joskin hupaisan poliittisesti korrekti sellainen. Jaconian
> teknologia on Renesanssi/Keisarillinen Kiina-tasoa, ja alkemistit
> rikkovat rajoja enemmänkin.

Hmm, GURPSin termeillä siis TL3/4. Eli keskiaikaista tavaraa on helposti
saatavilla ja joitain renessanssin tavaroita saa helposti, toiset ovat
harvinaisempia, ja joitain ei ole ollenkaan yleisesti saatavilla.

Mikä muuten olisi velhojen/valtaapitävien reaktio tuliaseiden laajempaan
käyttöön? Entä miten ihmiset reagoisivat ensimmäisiin tuliaseisiin?
Varmaankin he ymmärtäisivät sen jonkinlaisena taikuutena? Eräs pelaaja on
nimittäin alkemisti, joka on hyvin kiinnostunut tulijauheen laajemmasta
käytöstä...


- Taneli -


---
Outgoing mail is certified Virus Free.
Checked by AVG anti-virus system (http://www.grisoft.com).
Version: 6.0.384 / Virus Database: 216 - Release Date: 21.8.2002


Mika-Petri Lauronen

unread,
Sep 20, 2002, 3:14:16 AM9/20/02
to
Quoth the Harri Kemppainen <harri.j.k...@iki.fi>:

> Hmm. Onko viinietikalla mahdollista säilöä, vai tarvitaanko siihen
> väkiviinaetikkaa.
>

Viinietikalla on mahdollista säilöä.

Joni Virolainen

unread,
Sep 20, 2002, 3:55:16 AM9/20/02
to
Kiitokset vastauksista!

// J

Teemu Helppi

unread,
Sep 20, 2002, 4:03:27 AM9/20/02
to
"Mika-Petri Lauronen" <mixu...@somewhere.net> wrote in message
news:Xns928F68276B9...@212.50.131.130...

> Quoth the Harri Kemppainen <harri.j.k...@iki.fi>:
>
> > Hmm. Onko viinietikalla mahdollista säilöä, vai tarvitaanko siihen
> > väkiviinaetikkaa.
> >
> Viinietikalla on mahdollista säilöä.

Ja valkosipulilla (mmm... valkosipulia... :P°°°°°| ) on ainakin semmosia
ominaisuuksia, että se tappaa pöpöjä ruoasta (niinkuin myös esmes chili ja
muut voimakkaat mausteet), mutta ilmeisesti sillä ei kuitenkaan voi säilöä?

--
-Teemu-

Penguin (water) 3B 80 Spt/30 MF/MF S/- 35B 1(30) 30SPi100 1-50 - - Passive


Ville T Vuorela

unread,
Sep 20, 2002, 8:25:58 AM9/20/02
to
Taneli Pirinen <taneli(.)pirinen@oyk(.)pkky(.)fi> wrote:

: Mikä muuten olisi velhojen/valtaapitävien reaktio tuliaseiden laajempaan


: käyttöön? Entä miten ihmiset reagoisivat ensimmäisiin tuliaseisiin?
: Varmaankin he ymmärtäisivät sen jonkinlaisena taikuutena? Eräs pelaaja on
: nimittäin alkemisti, joka on hyvin kiinnostunut tulijauheen laajemmasta
: käytöstä...

Jos haluat; Ferronin kuolintarinassahan viitataan tuliaseiden
keksimiseen. Mutta pelimaailma on sijoitettu pari vuosikymmentä aikaisemmaksi.

Mika-Petri Lauronen

unread,
Sep 20, 2002, 8:23:01 AM9/20/02
to
Quoth the "Teemu Helppi" <teemu....@uta.fi>:

> Ja valkosipulilla (mmm... valkosipulia... :P°°°°°| ) on ainakin
> semmosia ominaisuuksia, että se tappaa pöpöjä ruoasta (niinkuin myös
> esmes chili ja muut voimakkaat mausteet), mutta ilmeisesti sillä ei
> kuitenkaan voi säilöä?
>

Ei, mutta valkosipulimehusta käytetyllä etikalla kai voisi (hmm...
kuulostaa hyvältä. Pitäisi kai kokeilla). Säilömisen suorittavat erinäiset
hapot, mm. etikkahappo, eivät antibioottiset aineet. Valkosipulikin
homehtuu, mutta jos saat (viini)etikkaan hometta, täytyy jo olla aika
lahjakas.

Teemu Helppi

unread,
Sep 20, 2002, 9:40:25 AM9/20/02
to
"Mika-Petri Lauronen" <mixu...@somewhere.net> wrote in message
news:Xns928F9C7FB34...@212.50.131.130...

> Quoth the "Teemu Helppi" <teemu....@uta.fi>:
>
> > Ja valkosipulilla (mmm... valkosipulia... :P°°°°°| ) on ainakin
> > semmosia ominaisuuksia, että se tappaa pöpöjä ruoasta (niinkuin myös
> > esmes chili ja muut voimakkaat mausteet), mutta ilmeisesti sillä ei
> > kuitenkaan voi säilöä?
> >
> Ei, mutta valkosipulimehusta käytetyllä etikalla kai voisi (hmm...
> kuulostaa hyvältä. Pitäisi kai kokeilla). Säilömisen suorittavat erinäiset

Huu! Mikä idea: valkosipuliviini.... :D

Mika Elmeranta

unread,
Sep 20, 2002, 9:44:33 AM9/20/02
to
"Teemu Helppi" <teemu....@uta.fi> wrote in message
news:amf8fq$e56$1...@news.cc.tut.fi...

> Huu! Mikä idea: valkosipuliviini.... :D

Joo, toi on hiukan kuin "kirjolohijäätelö"; tappaa niin talossa kuin
Borvariassakin... ;P


--
Bibamus, moriendum est...


Mika-Petri Lauronen

unread,
Sep 20, 2002, 1:07:29 PM9/20/02
to
Quoth the "Teemu Helppi" <teemu....@uta.fi>:

> "Mika-Petri Lauronen" <mixu...@somewhere.net> wrote in message


>> Ei, mutta valkosipulimehusta käytetyllä etikalla kai voisi (hmm...
>> kuulostaa hyvältä. Pitäisi kai kokeilla). Säilömisen suorittavat
>> erinäiset
>
> Huu! Mikä idea: valkosipuliviini.... :D
>

EN puhunut valkosipuliviinistä, vaan valkosipulietikasta. Se kuulostaa
oikeasti hyvältä säilömiseen - ja esimerkiksi hapankaalin tekoon. Sekä
valkosipuli että viini kokisivat pyhäinhäväistyksen valkosipuliviinissä.
Valkosipulimehu vielä menisi - esimerkiksi Provecelainen "keitetty vesi" on
todella hyvää - se on käytännössä keitettyä valkosipulia ja oliiviöljyä
(toimii tosin kotimaisella rypsiöljylläkin, jolla sitä olen tehnyt).

Mutta anteeksi, tämä menee ihan ruoanlaitoksi. Jos on roolipeleihin ja
ruokaan yhtä aikaa liittyviä kysymyksiä, niin vastaan mielelläni... :)

Ja ei, en ole ammattikokki. Teen vain ruokaa joka päivä.

Mika-Petri Lauronen

unread,
Sep 20, 2002, 1:02:56 PM9/20/02
to
Quoth the "Mika Elmeranta" <docw...@hotmail.com>:

> "Teemu Helppi" <teemu....@uta.fi> wrote in message
> news:amf8fq$e56$1...@news.cc.tut.fi...
>> Huu! Mikä idea: valkosipuliviini.... :D
>
> Joo, toi on hiukan kuin "kirjolohijäätelö"; tappaa niin talossa kuin
> Borvariassakin... ;P
>

Äläs nyt... hapansilakkaviini ja erityisesti hapansilakkajäätelö olisivat
aika... mielenkiintoisia.

Teemu Helppi

unread,
Sep 20, 2002, 2:31:55 PM9/20/02
to
"Mika-Petri Lauronen" <mixu...@somewhere.net> wrote in message
news:Xns928FCCBA55...@212.50.131.130...

> Quoth the "Teemu Helppi" <teemu....@uta.fi>:
>
> > "Mika-Petri Lauronen" <mixu...@somewhere.net> wrote in message
> >> Ei, mutta valkosipulimehusta käytetyllä etikalla kai voisi (hmm...
> >> kuulostaa hyvältä. Pitäisi kai kokeilla). Säilömisen suorittavat
> >> erinäiset
> >
> > Huu! Mikä idea: valkosipuliviini.... :D
> >
> EN puhunut valkosipuliviinistä, vaan valkosipulietikasta.

Et puhunutkaan, mutta minä puhuin :)
Mutta ei tuo ideana nyt niin kamalalta loppujen lopuksi kuulosta... vähän
niinkuin valkosipulikiljua, mutta parempaa

> Mutta anteeksi, tämä menee ihan ruoanlaitoksi. Jos on roolipeleihin ja
> ruokaan yhtä aikaa liittyviä kysymyksiä, niin vastaan mielelläni... :)

:)
Ruuanlaitto on kivaa

Markus Battarbee

unread,
Sep 20, 2002, 3:34:12 PM9/20/02
to
Mika-Petri Lauronen wrote:
>> Joo, toi on hiukan kuin "kirjolohijäätelö"; tappaa niin talossa kuin
>>Borvariassakin... ;P
> Äläs nyt... hapansilakkaviini ja erityisesti hapansilakkajäätelö olisivat
> aika... mielenkiintoisia.

Varokaa mitä pyydätte, voitte saadakin sitä...
http://mdn.mainichi.co.jp/japano/0207/ice-cream/1.html

-B

--
Please remove spam from e-mail address when replying
--

Niilo Paasivirta

unread,
Sep 20, 2002, 2:50:57 PM9/20/02
to
Teemu Helppi <teemu....@uta.fi> wrote:

>"Mika-Petri Lauronen" <mixu...@somewhere.net> wrote:
>> EN puhunut valkosipuliviinistä, vaan valkosipulietikasta.
>Et puhunutkaan, mutta minä puhuin :)
>Mutta ei tuo ideana nyt niin kamalalta loppujen lopuksi kuulosta... vähän
>niinkuin valkosipulikiljua, mutta parempaa

Suomalainen perusolut (esimerkiksi Lapin Kulta) muuten paranee huomattavasti,
kun siihen puristetaan vähän valkosipulia sekaan. Tuota saa Kynsilaukka
-nimisestä ravintolasta Helsingissä. Ja ruokakin siellä muuten on todella
hyvää, ja leipovat leivätkin itse. Gourmetravintoloiden tasoiset ruuat
tavanomaisen ravintolan hinnoilla. (Tämä ei ollut maksettu mainos.)

Valkosipulia ei sinänsä voi käyttää säilöntäaineena, mutta sitä toki
käytetään mausteena monenlaisiin säilykkeisiin. Suolakurkkuihin,
korealaiseen hapankaaliin (kim chi), jne.

--
Niilo Paasivirta E-mail: n...@co.jyu.fi URL: http://www.co.jyu.fi/%7Enp/
"Kalvetustauti, joka myöskin on eräänlaatuista yleistä vähäverisyyttä,
esiintyy erittäin kasvavassa nuorisossa, varsinkin tytöissä."
- Wistrand'in Kotilääkäri, 1901

Jussi Häkkinen

unread,
Sep 20, 2002, 4:15:04 PM9/20/02
to

"Niilo Paasivirta" <n...@horus.co.jyu.fi> kirjoitti
viestissä:slrnaomu...@horus.co.jyu.fi...

> Suomalainen perusolut (esimerkiksi Lapin Kulta) muuten paranee
huomattavasti,
> kun siihen puristetaan vähän valkosipulia sekaan. Tuota saa Kynsilaukka
> -nimisestä ravintolasta Helsingissä. Ja ruokakin siellä muuten on todella
> hyvää, ja leipovat leivätkin itse. Gourmetravintoloiden tasoiset ruuat
> tavanomaisen ravintolan hinnoilla. (Tämä ei ollut maksettu mainos.)

Epäilen suuresti, että Lapin Kultaa, Karhua, Karjaloita sun muita suomal.
bulkkilagereita ei paranna kuin viemäriin kaataminen. Kynsilaukka on kyllä
erinomainen rafla, tuon voin allekirjoittaa mieluusti. =)

Mites muuten borvarian gourmetympäristö muuten? Keskiajan/renessanssin
eurooppalaista vai onko sävyjä myös muunlaisista vivahteista?


Jussi


Ville T Vuorela

unread,
Sep 20, 2002, 5:25:52 PM9/20/02
to
"Jussi Häkkinen" <unin...@nospamhotmail.com.invalid> wrote:

: Mites muuten borvarian gourmetympäristö muuten? Keskiajan/renessanssin


: eurooppalaista vai onko sävyjä myös muunlaisista vivahteista?

Borvarialaisessa ruokavaliossa yhdistyy mukana kuljetetun suolalihan
voimakas aromi suolan, ihran ja leipätaikinan sekaiseen matkaleipään ja
siirappisiin kekseihin, jotka huuhdotaan alas runsaalla vedellä. Paikalliset
mausteet tuovat ruokavalioon toki runsaasti eksotiikkaa, mutta turistien on syytä
varautua sivuvaikutuksiin jotka vaihtelevat raivoisasta pahoinvoinnista
välittömään kuolemaan.

Mika Peltola

unread,
Sep 22, 2002, 5:52:27 AM9/22/02
to

>>Ei, mutta valkosipulimehusta käytetyllä etikalla kai voisi (hmm...
>>kuulostaa hyvältä. Pitäisi kai kokeilla). Säilömisen suorittavat erinäiset
> Huu! Mikä idea: valkosipuliviini.... :D

Muuten hyvä, mutta tosielämässä valkosipulin alliini tappaa käyttämis
hiivan. Toisaaalta Praedorissa valkosipulin vaikuttava aine voisi olla
jokin muu kuin alliini... :-)

--Mika
./signoff

Mika-Petri Lauronen

unread,
Sep 23, 2002, 3:11:28 AM9/23/02
to
Quoth the Mika Peltola <mika.p...@celodiamanto.fi>:

>> Huu! Mikä idea: valkosipuliviini.... :D
>
> Muuten hyvä, mutta tosielämässä valkosipulin alliini tappaa käyttämis
> hiivan. Toisaaalta Praedorissa valkosipulin vaikuttava aine voisi olla
> jokin muu kuin alliini... :-)
>

Valkosipulin voi toki lisätä jälkeenpäin...
Mutta tuo kyllä periaatteessa tarkoittaa sitä, ettei valkosipulietikkaa voi
tehdä. Harmi.

Teemu Helppi

unread,
Sep 23, 2002, 4:13:26 AM9/23/02
to
"Mika-Petri Lauronen" <mixu...@somewhere.net> wrote in message
news:Xns929267AEB7...@212.50.131.130...

> Quoth the Mika Peltola <mika.p...@celodiamanto.fi>:
>
> >> Huu! Mikä idea: valkosipuliviini.... :D
> >
> > Muuten hyvä, mutta tosielämässä valkosipulin alliini tappaa käyttämis
> > hiivan. Toisaaalta Praedorissa valkosipulin vaikuttava aine voisi olla
> > jokin muu kuin alliini... :-)
> >
> Valkosipulin voi toki lisätä jälkeenpäin...
> Mutta tuo kyllä periaatteessa tarkoittaa sitä, ettei valkosipulietikkaa
voi
> tehdä. Harmi.

Totanoin... eikös alkoholia voi saada aikaiseksi ilman hiivaakin? Eihän
minun käsittääkseni noihin valko- ja punaviineihin hiivaa sekoiteta, vaan
marjat käyvät ihan itsestään? Sokerihan se on se tärkeä tavara

Sampo Smolander

unread,
Sep 23, 2002, 4:26:08 AM9/23/02
to
Teemu Helppi <teemu....@uta.fi> wrote:
> Totanoin... eikös alkoholia voi saada aikaiseksi ilman hiivaakin? Eihän
> minun käsittääkseni noihin valko- ja punaviineihin hiivaa sekoiteta, vaan
> marjat käyvät ihan itsestään? Sokerihan se on se tärkeä tavara

Rypäleiden pinnalla on käsittääkseni luonnostaan joitain
hiivoja. Ja käsittääkseni kaiken maailman itiöitä lentelee
ilmassakin. Ja ainakin kotiviinin tekijät heittävät mukaan
viinihiivaa. En sitten tiedä mistä hiiva "oikeisiin" viineihin
mukaan tulee, mutta pakko sen siellä on olla. Ei se sokeri
itsestään osaa käydä alkoholiksi.

--
Sampo Smolander

Mika Elmeranta

unread,
Sep 23, 2002, 4:37:21 AM9/23/02
to
"Markus Battarbee" <markus.canned...@utu.fi> wrote in message
news:amft63$1o8i$1...@bowmore.utu.fi...

> Varokaa mitä pyydätte, voitte saadakin sitä...
> http://mdn.mainichi.co.jp/japano/0207/ice-cream/1.html


No tuota lohijäätelöä ainakin oli jenkeissä myynnissä jo muutama vuosi
takaperin, siksi esimerkki. Hulluja nuo... ;)


--
Bibamus, moriendum est...


Antti Heikkila

unread,
Sep 23, 2002, 4:41:29 AM9/23/02
to

Tuoreiden rypäleiden (tai omenoiden, siideriä varten) kuorissa ja
kannoissa on usein sopiva hiivakanta tai muita bakteereja, joten ne
lähtevät käymään ilman lisättyä hiivaa. Kotiviinien uutepakkaukset ovat
todennäköisesti liian puhtaita ja tarvitsevat sen erillisen hiivan.

Tehtiinhän leipääkin pitkään ilman kaupan hiivaa, hapantuneesta taikinasta
otetulla juurella.

--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila


Mikko Rintasaari

unread,
Sep 23, 2002, 8:16:40 PM9/23/02
to
Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:

: On 23 Sep 2002, Sampo Smolander wrote:

:> Teemu Helppi <teemu....@uta.fi> wrote:
:> > Totanoin... eikös alkoholia voi saada aikaiseksi ilman hiivaakin? Eihän
:> > minun käsittääkseni noihin valko- ja punaviineihin hiivaa sekoiteta, vaan
:> > marjat käyvät ihan itsestään? Sokerihan se on se tärkeä tavara

<snip>
: Tuoreiden rypäleiden (tai omenoiden, siideriä varten) kuorissa ja


: kannoissa on usein sopiva hiivakanta tai muita bakteereja, joten ne
: lähtevät käymään ilman lisättyä hiivaa. Kotiviinien uutepakkaukset ovat
: todennäköisesti liian puhtaita ja tarvitsevat sen erillisen hiivan.

: Tehtiinhän leipääkin pitkään ilman kaupan hiivaa, hapantuneesta taikinasta
: otetulla juurella.

Antti on jo oikeilla jäljillä (jotenkin hirvittää tämä perustiedon puute
tässä keskustelussa).

Eli viininteko onnistuu nimenomaan siksi että viinirypäleiden pinnalla
kasvaa hiivaa. Viinilaatujen kannalta onkin hyvin olennaista minkälaisia
hiivoja eri viinirypälelaatujen pinnalla kasvaa, ja tietysti se ettei
vääränlaisia hiivoja pääse sotkemaan prosessia.

Eli se on nimenomaan hiiva joka metabolisoi sokeria hiilidioksidiksi ja
mm. etanoliksi. Ei olisi alkoholia keksitty ihan ensihätään jos ei hiivoja
olisi melkein kaikkialla. Pilaantuviin hedelmiinkin syntyy yleensä ihan
itsestään havaittavia määriä alkoholeja.

Temppu onkin sitten yrittää optimoida prosessi niin että saadaan
nimenomaan etanolia.

-Adept : "Koska pelinjohtajan pitää tietää ainakin perustiedot
aivan kaikesta*"

--
**** - Hey ape, your planet is dying - ****

* Vaikka vuori onkin liian korkea kiivettäväksi huipulle asti ei se
tarkoita että pitäisi lakata yrittämästä

Tommi S Nirha

unread,
Sep 24, 2002, 2:46:03 AM9/24/02
to
Mikko Rintasaari <rint...@paju.oulu.fi> wrote:

> Eli viininteko onnistuu nimenomaan siksi että viinirypäleiden pinnalla
> kasvaa hiivaa. Viinilaatujen kannalta onkin hyvin olennaista minkälaisia
> hiivoja eri viinirypälelaatujen pinnalla kasvaa, ja tietysti se ettei
> vääränlaisia hiivoja pääse sotkemaan prosessia.

Juu. Olen eräällä oluttehtaalla kiertokäynnillä kuullut,
että sammiot jossain vaiheessa nostetaan katronrajaan, koska sinne on
pesinyt kunnon hiivakanta. Samoin eräällä viinitilalla Australiassa
(jonka nimeä en jaksa matkapäiväkirjastani tähän väliin kaivaa)
luonnolllinen hiivakanta poistetaan ja tilalle asetetaaan uusi.

Tää voi tulla sinulle yllätyksenä, mutta homeita, hiivoja,
bakteereja ja muita yksisoluisia elämän muotoja lentelee
ympäristössämme aika kasa. Sinun elimistösi käy niitä vastaan
jatkuvaa sotaa. Esiat jotka eivät puolustaudu vastaan (esim
ruoka) ennemmin tai myöhemmin (riippuen olosuhteiden suopeudesta)
pilaaantuvat.

Millaisia yksisoluisia Borvariassa liikkuu?

> -Adept : "Koska pelinjohtajan pitää tietää ainakin perustiedot
> aivan kaikesta*"

Loppu pitää feikata.


--
Tommi Nirha
+358 50 336 9247 Email me at . @helsinki.fi
Kallvikintie 57b14, 00980 Helsinki Finland

Ville T Vuorela

unread,
Sep 24, 2002, 4:21:05 AM9/24/02
to
Tommi S Nirha <tsma...@cc.helsinki.fi> wrote:

: Millaisia yksisoluisia Borvariassa liikkuu?

Fantasian ja todellisuuden raja menee viimeistään tässä.

Antti Heikkila

unread,
Sep 24, 2002, 4:33:09 AM9/24/02
to
On 24 Sep 2002, Mikko Rintasaari wrote:

> Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
> : On 23 Sep 2002, Sampo Smolander wrote:
>
> :> Teemu Helppi <teemu....@uta.fi> wrote:
> :> > Totanoin... eikös alkoholia voi saada aikaiseksi ilman hiivaakin? Eihän
> :> > minun käsittääkseni noihin valko- ja punaviineihin hiivaa sekoiteta, vaan
> :> > marjat käyvät ihan itsestään? Sokerihan se on se tärkeä tavara
> <snip>
> : Tuoreiden rypäleiden (tai omenoiden, siideriä varten) kuorissa ja
> : kannoissa on usein sopiva hiivakanta tai muita bakteereja, joten ne
> : lähtevät käymään ilman lisättyä hiivaa. Kotiviinien uutepakkaukset ovat
> : todennäköisesti liian puhtaita ja tarvitsevat sen erillisen hiivan.
>
> : Tehtiinhän leipääkin pitkään ilman kaupan hiivaa, hapantuneesta taikinasta
> : otetulla juurella.
>
> Antti on jo oikeilla jäljillä (jotenkin hirvittää tämä perustiedon puute
> tässä keskustelussa).
>
> Eli viininteko onnistuu nimenomaan siksi että viinirypäleiden pinnalla
> kasvaa hiivaa. Viinilaatujen kannalta onkin hyvin olennaista minkälaisia
> hiivoja eri viinirypälelaatujen pinnalla kasvaa, ja tietysti se ettei
> vääränlaisia hiivoja pääse sotkemaan prosessia.

Jos mennään viininvalmistuksessa prosenttien ohi ja ajatellaan makujakin,
niin malolaktinen käyminen (joka on leuconostoc-bakteerien aiheuttamaa, ei
hiivan) on monissa viinilaaduissa Tärkeä Juttu. Se ei tosin tee sokerista
etanolia, mutta muuttaa omenahapon (malic acid) maitohapoksi ja voi
parantaa makua.

>
> Eli se on nimenomaan hiiva joka metabolisoi sokeria hiilidioksidiksi ja
> mm. etanoliksi. Ei olisi alkoholia keksitty ihan ensihätään jos ei hiivoja
> olisi melkein kaikkialla. Pilaantuviin hedelmiinkin syntyy yleensä ihan
> itsestään havaittavia määriä alkoholeja.
>
> Temppu onkin sitten yrittää optimoida prosessi niin että saadaan
> nimenomaan etanolia.

Eikä ole! Epäpuhtauksia tarvitaan myös. Jos hiiva ei tekisi metanolia ja
sikunaöljyjä, niin esimerkiksi viskinvalmistus olisi paljon vaikeampaa. Ei
taitaisi tulla Laphroaigia laimeasta spriiliuoksesta lähtien.

--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila

The world has achieved brilliance without conscience...
Ours is a world of nuclear giants and ethical infants.
- Omar Nelson Bradley

Mikko Rintasaari

unread,
Sep 24, 2002, 9:41:10 AM9/24/02
to
Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
: On 24 Sep 2002, Mikko Rintasaari wrote:

<kirjoittelin itse näin>
:> Temppu onkin sitten yrittää optimoida prosessi niin että saadaan
:> nimenomaan etanolia.

: Eikä ole! Epäpuhtauksia tarvitaan myös. Jos hiiva ei tekisi metanolia ja
: sikunaöljyjä, niin esimerkiksi viskinvalmistus olisi paljon vaikeampaa. Ei
: taitaisi tulla Laphroaigia laimeasta spriiliuoksesta lähtien.

Yksinkertaistin toki hieman, mutta on harmillisen helppoa saada sokeria
käytettyä metanoliksi, ja muutamaksi muuksikin alkoholiksi, niinkuin esmes
Norjassa on taas saatu huomata.

-Adept

Antti Heikkila

unread,
Sep 24, 2002, 10:15:46 AM9/24/02
to
On 24 Sep 2002, Mikko Rintasaari wrote:

> Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
> : On 24 Sep 2002, Mikko Rintasaari wrote:
>
> <kirjoittelin itse näin>
> :> Temppu onkin sitten yrittää optimoida prosessi niin että saadaan
> :> nimenomaan etanolia.
>
> : Eikä ole! Epäpuhtauksia tarvitaan myös. Jos hiiva ei tekisi metanolia ja
> : sikunaöljyjä, niin esimerkiksi viskinvalmistus olisi paljon vaikeampaa. Ei
> : taitaisi tulla Laphroaigia laimeasta spriiliuoksesta lähtien.
>
> Yksinkertaistin toki hieman, mutta on harmillisen helppoa saada sokeria
> käytettyä metanoliksi, ja muutamaksi muuksikin alkoholiksi, niinkuin esmes
> Norjassa on taas saatu huomata.

Arvasin sen. Mutta harvemmin käymisteitse tehdyssä kiljussa/ kaljassa/
kotiviinissä sitä metanolia myrkytykseen asti on? Etanolia kuitenkin on
enemmän, ja sehän on se ensiapu metanolimyrkytykseen (ihan totta). Tämä
Norjan tapaus ja useimmat muutkin metanolikuolemat johtuvat väärin
*tislatusta* aineesta. Tislausvaiheessa metanoli ja etanoli erottuvat
toisistaan ja pitkäketjuisista alkoholeista, ja siinä piilee se vaara
saada melkein puhdasta metanolia pulloon, jos ei tiedä mitä tekee.

ObDisclaimer: Viinan tislaaminen on myös laitonta. Älkää kokeilko kotona.

Sensijaan on hieman ironista, että metanolipitoisuudet ovat laatuviskeissä
ja -konjakeissa korkeampia kuin tavallisessa Red Labelissä. Puhutaan
kuitenkin niin pienistä pitoisuuksista, että niistä ei ole mitään vaaraa
siihen etanolipitoisuuteen verrattuna.

--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila


Niilo Paasivirta

unread,
Sep 24, 2002, 12:43:43 PM9/24/02
to
Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote:
>*tislatusta* aineesta. Tislausvaiheessa metanoli ja etanoli erottuvat
>toisistaan ja pitkäketjuisista alkoholeista, ja siinä piilee se vaara
>saada melkein puhdasta metanolia pulloon, jos ei tiedä mitä tekee.

Metanoli muistaakseni höyrystyy hiukan aikaisemmin, joten ensimmäiset
tipat on syytä heittää pois.

>ObDisclaimer: Viinan tislaaminen on myös laitonta. Älkää kokeilko kotona.

Itse asiassa en ole varma, oliko tislaaminen sinänsä laitonta. Kun
lakia ei enää voi netistä lukea, en voi tarkistaa, miten se tarkalleen
ottaen oli.

>Sensijaan on hieman ironista, että metanolipitoisuudet ovat laatuviskeissä
>ja -konjakeissa korkeampia kuin tavallisessa Red Labelissä. Puhutaan
>kuitenkin niin pienistä pitoisuuksista, että niistä ei ole mitään vaaraa
>siihen etanolipitoisuuteen verrattuna.

Muistaakseni väkevässä alkoholissa voi olla 30%:kin metanolia - etenkin
jossain venäläisessä tuotteessa, eikä se silti ole tappavaa myrkkyä, koska
etanoli on vastamyrkky. Ja muistelen myöskin, että kotimaisissa viinoissa
on alkoholeista tavanomaisesti 5% metanolia ja 95% etanolia, joka kai
tarkoitti oikein hyvää laatua.

--
Niilo Paasivirta E-mail: n...@co.jyu.fi URL: http://www.co.jyu.fi/%7Enp/

"Hihi! Hän sai ketjureaktion..." - Asterix ja gootit

0 new messages