uutena lepakkotutkan osahaltijana kaipaisin akuutisti tietoja
lepakkotakseerauksessa käytössä olevista menetelmistä.
Lasketaanko linjoja, päivystetäänkö (yövystetäänkö?) kartoitusalueita
ristiin rastiin, tehdäänkö optimointia hakeutumalla lajikohtaisesti
lupaavimmille paikoille? Mikä on hyvä etenemisnopeus, kuinka skrollataan
taajuusalueita, onko vakioitu kuuntelua esim. k minuuttia 30KHz ja l
minuuttia 45 KHz paikkaa/kuljettua matkaa kohti? Kuinka vertailukelpoisia
eri yön aikoina lasketut määrät ovat? Kannattaako yleensä jatkaa aamuyöhön
asti kun silloin on kuitenkin kylmempää/liian kylmää ainakin näin
syksyisin. Muitakin kysymyksiä varmaan kertyy kun työ Timo Vuorisalon ja
minun ohjaamani kaupunkinisäkästutkijan (gradu) Aila Lehtilän maastotyö
suunautuu lepakoihinkin. Tämä kausi jää epäilemättä alustavaksi asiaan
orientoitumiseksi, mutta luulen ehtivämme kuitenkin kaupunkiteeman kanssa
jotakin saamaan selville.
Jo sentään pohjanlepakon tutkannut
Esa Lehikoinen
| Esa Lehikoinen Section of Ecology |
| Docent, Lecturer of Ecology Department of Biology |
| esa...@utu.fi University of Turku |
| +358 (0)2 333 5772 20014 TURKU, Finland |
| +358 (0)2 333 6550 fax | +358 (0)40 590 4945 field |
=======================================================
-
Viestin Nisakasverkkoon postitti:
Esa Lehikoinen <esa...@utu.fi>
>uutena lepakkotutkan osahaltijana kaipaisin akuutisti tietoja
>lepakkotakseerauksessa käytössä olevista menetelmistä.
>
>Lasketaanko linjoja, päivystetäänkö (yövystetäänkö?) kartoitusalueita
>ristiin rastiin, tehdäänkö optimointia hakeutumalla lajikohtaisesti
>lupaavimmille paikoille?
Kaikkea edellämainittua tehdään, riippuen ihan takseerauksen
tarkoituksesta.
>Mikä on hyvä etenemisnopeus, kuinka skrollataan
>taajuusalueita, onko vakioitu kuuntelua esim. k minuuttia 30KHz ja l
>minuuttia 45 KHz paikkaa/kuljettua matkaa kohti?
Paras on skannata koko ajan taajuusaluetta noin 20 - 60 kHz, muutoin
missaa helposti paljon lepakoita.
>Kuinka vertailukelpoisia eri yön aikoina lasketut määrät ovat?
>Kannattaako yleensä jatkaa aamuyöhön
>asti kun silloin on kuitenkin kylmempää/liian kylmää ainakin näin
>syksyisin.
Eri öiden erot samalla paikalla voivat olla huomattavia aivan
perättäisinäkin öinä. Tai sitten paikalla on täysin samat lepakot...
Eroja öissä voi olla vaikka säätila olisi aivan sama.
Tähän aikaan vuodesta lepakot ovat liikkeellä pääasiassa
auringonlaskun jälkeen ja uudelleen ennen auringon nousua.
Tosin osa lentelee läpi yön. "Maaginen" lentolämpötilaraja on +6 C.
Lepakoita kannattaa nyt etsiä erityisesti (virtaavien) vesistöjen
varsilta ja "sinisten" katuvalojen valaisemilta alueilta.
Muualla on varsin tyhjää.
>Muitakin kysymyksiä varmaan kertyy kun työ Timo Vuorisalon ja
>minun ohjaamani kaupunkinisäkästutkijan (gradu) Aila Lehtilän maastotyö
>suunautuu lepakoihinkin. Tämä kausi jää epäilemättä alustavaksi asiaan
>orientoitumiseksi, mutta luulen ehtivämme kuitenkin kaupunkiteeman kanssa
>jotakin saamaan selville.
>
>Jo sentään pohjanlepakon tutkannut
>
>Esa Lehikoinen
Olin muuten kummipojan kanssa taimenia kalastamassa pari iltaa sitten noin
kello 21 - 22 välillä. Koskella lenteli paljain silmin määritettynä ainakin
vesisiippoja
ja pohjanlepakoita. Yllättäen yksi vesisiippa lensi päin siimaani ja putosi
osittain
veteen, eli vasen siipi kauhaisi kunnolla vettä, mutta kummasti eläin vain
jatkoi
samantien lentämistä...
terveisin, Olli Haukkovaara
-
Viestin Nisakasverkkoon postitti:
"Haukkovaara Olli" <olli.hau...@vlk.fi>
Aila Lehtilä on loppuviikon ollut harjoitusretkillä ja alkaa tehdä
kaupunkialueella linjalaskennan tapaisella menetelmällä yleiskartoitusta
ensi viikolla. Sen lisäksi syöksyn/syöksymme Ruissalon lepakkomaailman
kimppuun myös lähiaikoina.
Esa L.