Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

Hank Marvin

277 views
Skip to first unread message

Sami Verho

unread,
Sep 30, 1998, 3:00:00 AM9/30/98
to
Tulinpa juuri konserttireissulta Finlandia-talolta.

Eipä ole pitkään aikaan näkynyt niin ällistyneitä naamoja kuin Marvinin
soiton aikana oli; rautalanka mitä parhaalla saundilla puree yhä.

Paikalla oli mitä tylsimmän tuntuinen yleisö...mutta Marvin osasi temput ja
kaikki olivat kuin vahaa, allekirjoittanut mukaan lukien.

Tosin maestron jälkikasvun saundi ei kyllä ollut parhaasta päästä...saati
ainakaan sopinut mukaan klassisimpiin kappaleisiin. Tämä toki mainittakoon
henk. koht. mielipiteenä.

Olen muuten aina luullut, että HM soittelee VOXin vahvistimilla
siivitettynä. Ei näkynyt yhtään kaunokaista
lavalla...-------------------------------------
Sami Verho

Sami Ve...@aka.inet.fi


--
-------------------------------------
Sami Verho

Sami Ve...@aka.inet.fi

Seppo Nurmi

unread,
Sep 30, 1998, 3:00:00 AM9/30/98
to
"Sami Verho" <Sami....@aka.inet.fi> wrote:

>Tulinpa juuri konserttireissulta Finlandia-talolta.

Ja minä olin hänen konsertissaan Tampere talolla


>
>Paikalla oli mitä tylsimmän tuntuinen yleisö...mutta Marvin osasi temput ja
>kaikki olivat kuin vahaa, allekirjoittanut mukaan lukien.

Yleisö oli ylempää keski-ikää, 50v ja silleen, mutta hauskaa
oli!


>
>Tosin maestron jälkikasvun saundi ei kyllä ollut parhaasta päästä...saati
>ainakaan sopinut mukaan klassisimpiin kappaleisiin. Tämä toki mainittakoon
>henk. koht. mielipiteenä.

Näin oli, mutta emme olleetkaan rautalankamuseossa, vaan
elävässä konsertissa. Nuoriso-osasto soitti todella hyvin, mutta
tottakai mukana oli nykytyyliä.


>
>Olen muuten aina luullut, että HM soittelee VOXin vahvistimilla
>siivitettynä. Ei näkynyt yhtään kaunokaista
>lavalla...-------------------------------------

Eipä ollut ei, enkä nähnyt yhtään nauhakaikuakaan, mutta
soundit olivat vanhalla herralla just oikeat. Miten piru se tekee sen?
Sillä kuten tiedetään, niin lähtee Stratosta toisenkinlaisia ääniä,
vrt. Jimi Hendricks.

Ja sitten se kysymys: Ainakin Tampereella maestro vaihtoi aina
parin kappaleen jälkeen Straton toiseen samanlaiseen, mutta soundeissa
ei kuulunut eroa. Paras syy, mitä olen keksinyt, on että voimakkaan
vibrakammen vatkauksen takia kitara päästää virettään ja siksi se
vaihdettiin toiseen vastaviritettyyn. Jos joku keksii paremman
selityksen, niin tuokoon julki. Muutenkin haluaisin kommentteja tästä
konsertista, sekä laitteiden että tulkintojen osalta.

>Sami Verho
>
nimim. Jo vanhakin nyt nuortuu alias Seppo Nurmi


Kari Änäkäinen

unread,
Sep 30, 1998, 3:00:00 AM9/30/98
to
Tere,
Mä olin Tampereen konsertissa ja Hank oli todella loistava.
Nuorempi Marvin jäi isänsä varjoon ja konsertin alussa hän osoitti amatöörin
elkeitä käyden ruuvaamassa vahvistintaan alinomaan. Onneksi se ei
vaikuttanut lopputulokseen joskin miksaaja ei varmaan siitä tykännyt.
Hank vaihtoi kitaraa just vireen takia ja epäilempä että samalla kun
avustaja trimmasi kitaraa niin siihen vaihdettiin varmaan kielet. ( uudet
kielet soi kirkkaamin.)
Toinen kitara mielestäni soi täyteläisemmin ja Kitarat eroavat ilmeisesti
mikitykseltään. Itse yllätyin siitä, että Hank käytti langatonta
järjestelmää.
Basisti ja Bil Marvin käyttivät Fenderin kamoja Ja Hankin käyttämä
vahvistin ( merkkiä en muista) oli VOX johdannainen. Tampereen konsertissa
oikeanpuolimmainen oli pois päältä joten se tais olla varalla.
Kokonaisuutena saundit oli loistavat. Basisti oli muuten ihan Ismo Jokisen
näkönen ja urkuri Paul Mc....no joo.
Terv. Kari
Seppo Nurmi kirjoitti viestissä <361318ed...@news.cc.tut.fi>...

Seppo Nurmi

unread,
Oct 2, 1998, 3:00:00 AM10/2/98
to
Mara@(Martti.Alkio) wrote:


>Hankin kitarateknikko ei varmasti vaihtanut kieliä kesken setin,
>kitaroita oli 2kpl ja niitä vaihdettiin yleensä 2 kappaleen välein.
>Sinä aikana kaveri viritti skitan luurit päässään. Arvaa pysyisikö
>hyvin vireessä, jos kieliä vaihdettaisiin koko ajan? Eikä ollut
>syytäkään.

Juuri näin tehtiin Tampereellakin. Kielten vaihtoa on vaikea
uskoa, sillä uudet kielet viruvat jonkin aikaa, jolloin vire laskee.

>Skitat olivat mielestäni identtisiä. Olisiko ollut Fender "Hank
>Marvin" Signature Series? Niissä oli kullatut heloitukset ja
>maple-otelauta ja ainakin Hesassa kummastakin tuli sama soundi.

Minustakin soundit olivat identtiset, mutta kun joku vielä
kertoisi, miten se soundi syntyy.

>Hankin poika on muuten Ben Marvin (ei Bil). Rumpali oli myös
>Shadows-kaartia, Brian Bennetin poika Warren.

Eikös Warren Bennett ollut se kitara/syntikka kaveri?

Joka tapauksessa kiitokset Martti Alkiolle informatiivisesta
vastauksesta.
>
>-Mara
>

Seppo Nurmi


Pertti Ruismäki

unread,
Oct 2, 1998, 3:00:00 AM10/2/98
to
Seppo Nurmi wrote:

> Minustakin soundit olivat identtiset, mutta kun joku vielä
> kertoisi, miten se soundi syntyy.

Mikä siinä Hank Marvinin soundissa oikein on niin ihmeellistä? Voisiko joku
vääntää rautalangasta? Paksut kielet Stratossa, putkivahvari ja sopivassa
suhteessa delaytä ja reverbiä, niin eikös tuo riitä? Näkikö kukaan, missä
asennossa mikkikytkin oli?

-Pertti


--
I'd like to have a water power plant,
but nobody gives a dam!

Bruno Helenius

unread,
Oct 3, 1998, 3:00:00 AM10/3/98
to
Martti.Alkio wrote:

> vaadittiin jotain tiettyä kappaletta. Hank seisoi vähän neuvottomana
> sellaisen valtavan räkkitelineen vieressä (jota muutoin räpläsi vähän
> väliä) ja totesi, että "ei voida soittaa, ei ole soundeja". Ehkä se
> oli brittihuumoria :-))

Hank asteli Jean-Michel Jarren konsertissa
(Destination Docklands) lavalle vierailevana
tähtenä ja ankaran vesisateen piiskatessa
Jarre huomautti "A little wet tonight?" tms,
johon Hank sydämellisesti hymyillen vastasi:
"This is no wet, this is England!"
--
Bruno Helenius

"If the phone doesn't ring, baby, you'll know it's me"

Petteri Mäyrälä

unread,
Oct 4, 1998, 3:00:00 AM10/4/98
to
On Fri, 02 Oct 1998 10:53:34 +0200, "Pertti Ruismäki"
<pertti....@datex-ohmeda.com> wrote:


>Mikä siinä Hank Marvinin soundissa oikein on niin ihmeellistä? Voisiko joku
>vääntää rautalangasta? Paksut kielet Stratossa, putkivahvari ja sopivassa
>suhteessa delaytä ja reverbiä, niin eikös tuo riitä? Näkikö kukaan, missä
>asennossa mikkikytkin oli?

Osuit ytimeen. Ei se tana paivana niin kummalliselta kuullosta. Moni
HB fani vaan toistelee niita samoja mantroja, kun kuuskytluvullakin,
jolloin se tosiaan kuullosti uudelta ja tuoreelta:

HB on ainoa oikea rautalankahemmo, sen soundeja ei kukaan ikina ylita.
Kukaan ei soita rautalankaa niin kuin meitin oma rautalankamessias HB.
HB loi rautalankamusiikin...bla..bla..bla... HB on ylittamaton
.bla...bla... Sama juttu kuin Henkan kanssa.

Jos on soveltuvat laitteet (niita saa kaupasta) ja lisaksi osaa
soittaa ja erityisesti plektratekniikka on riittavasti hanskassa niin
kyllahan sen soundin sielta irti saa . Jos on lisaksi tyylitajua ja
ehkapa vahan perinnetietoinen otekin, niin rautalangaltahan se
kuulostaa. Siis hyvalta 8-)

Petteri

Pertti Ruismäki

unread,
Oct 5, 1998, 3:00:00 AM10/5/98
to
Petteri Mäyrälä wrote:

> Jos on soveltuvat laitteet (niita saa kaupasta) ja lisaksi osaa
> soittaa ja erityisesti plektratekniikka on riittavasti hanskassa niin
> kyllahan sen soundin sielta irti saa . Jos on lisaksi tyylitajua ja
> ehkapa vahan perinnetietoinen otekin, niin rautalangaltahan se
> kuulostaa. Siis hyvalta 8-)

Näin on.

5-vuotiaana Hankin soittaman Apachen myötä rautalankaan hurahtaneena olen
oppinut, että tyylitaju on kaiken a ja o, nauhakaiun puuttuessa
digitaalireverbikin ajaa tarvittaessa asian, pääasia , että kaikuu.

Suomessa on tehty ja tehdään hyvää rautalankaa. Quiets on tehnyt varsin
perinnetietoista kamaa, joka aika ajoin kuulostaa jopa paremmalta kuin Shadows.
Pulliainen taas tuntuu olevan parhaimmillaan laulajan taustalla, instrumentaalit
ovat hiukan vaisuhkoja. Laika & The Cosmonauts, joka toi surfin Suomeen taas on
läpeensä guruja joka hemmo.

Tehdäänkö ulkomailla enää hyvää kaikukitarainstrumentaalia muualla kuin surf
scenessä?

-Pertti

P.S. HUOMIO HUOMIO! Surf Revivalin aloittanut Jon & The Nightriders tänään
Tavalla. Pitäisiköhän vanhankin vääntäytyä paikalle.

Pertti Ruismäki

unread,
Oct 5, 1998, 3:00:00 AM10/5/98
to
Tapio Väättänen wrote:

> Rautalankaa riittävästi ymmärtämättömänä minua kiinnostaa tietää,
> miksi nimenomaan nauhakaiku eli hmm... itseasiassa viive?
> Eikös tuota sitten korvaisi... anteeksi, digitaalinen delay?

Käyhän tuokin, vaikka jotkut väittävät soundissa olevan tyyliinsopimattomia
aineksia. Nauhakaiku nyt vain on puristien mielestä se oikea, koska Hank käytti
sitä.

> Jousikaiku on ilmeisesti sitten rautalankaan soveltumaton.

Kyllä sekin paremman puutteessa käy. Riippuu myös siitä, mitä kaikkea kelpuuttaa
"rautalanka" -käsitteen alle. Itse asiassa surfiahan soitetaan nimenomaan
reverbillä eli jousikaiulla.

> Jos rautalangasta yhä siirrytään kaummans jonnekin surfiin päin,

Eli et laske surfia rautalangaksi. Okei, mikä sitten on rautalankaa ja mikä ei?
Shadows-Spotnicks-Sounds -linja ilmeisesti on, mutta Dick Dale ei. Entäpä Laika
& The Cosmonauts, meneekö surfin puolelle vai onko rautalankaa ja onko sillä
väliä? Ventures teki surf-kipaleitakin, mutta tekikö rautalankaa?

-Pertti

Pentti

unread,
Oct 5, 1998, 3:00:00 AM10/5/98
to
>
> Rautalankaa riittävästi ymmärtämättömänä minua kiinnostaa tietää,
> miksi nimenomaan nauhakaiku eli hmm... itseasiassa viive?
> Eikös tuota sitten korvaisi... anteeksi, digitaalinen delay?

Teoriassa se näin onkin; käytäntö on hieman toinen. Nauhakaiun delay ei
ole aivan identtinen kopio suorasta äänestä, nauha pikkuisen muuttaa
ääntä mm. kompressoi koko spektrin alueella ja ekvalisoi vähän säädöistä
ja nauhatyypistä riippuen. ja vielä yleensä loivasti progressiivisesti,
eli mitä voimakkaampi ääni, sen enemmän transienttien huiput
kompressoituvat. Vielä jos laite on koottu putkista, avott sano... jne!
...siis putket tekevät vähän samaa asiaa.
Digitaalihärveleitä ei voi ajaa rupirajan tuntumaan. Jos ei usko,
kannattaa yrittää, särö on todella vastenmielisen kuuloinen, kaukana
samettisesta. Nykyään on kyllä olemassa näitä mallintavia, jotka
kuulostavat varsin lupaavilta.

>
> Jousikaiku on ilmeisesti sitten rautalankaan soveltumaton.

Niitä voi käyttää molempia, jos tekee sen hyvällä maulla. Jousikaikua
jotkut kutsuvat hallikaiuksi. Esim. "Pipeline"'n lätisevä soundi
perustuu melko pitkästi jousikaikuun.

> Mitä muuten maksavat halvimmat nauhakaiut ja miten on niiden
> kestävyyden laita? Entä nauhojen kestävyys/saatuvuus?
>
Kyllähän niitä on tehty jo niin pitkään, että paremmat ovat varsin
kestävää laatua; vanha totuus tosin pätee tässäkin. Eli jos haluaa hyvän
ja halvan, pitää ostaa molemmat. Nauhojahan ne jonkin verran kuluttavat.


> > Suomessa on tehty ja tehdään hyvää rautalankaa.

Näin on. Mielestäni mm. Soundsien Emmassa on edelleen tautisen hyvät
soundit.

Pentti

Aitomaa Matti

unread,
Oct 5, 1998, 3:00:00 AM10/5/98
to
Tapio Väättänen <t...@iki.fi> wrote:
: Jos rautalangasta yhä siirrytään kaummans jonnekin surfiin päin,
: en voi olla kehumatta Hypnomeniä. Käsittääkseni Kuloniemi
: ei projektissa alusta asti ole ollut mukana, mutta miehen
: kitarointi on parhaimmillaan varsin maittavaa myös muissa
: projekteissa.

Eikös Kuloniemi soita Hypnomenissä bassoa ?? Ainakin keikalla soitti.

-- Matti Aitomaa -- ait...@cc.tut.fi -- 040 529 7787 --
-- http://www.students.tut.fi/~aitomaa/ --

Petteri Mayrala

unread,
Oct 5, 1998, 3:00:00 AM10/5/98
to
Pertti Ruismäki <pertti....@datex-ohmeda.com> wrote:

> tyylitaju on kaiken a ja o,

Miten totta, ja miten vaikeaa onkaan tuoho paasta. Miten soittaa simppeli
melodia siten, etta melodian "tosi olemus" paljastuisi puhtaana ja taytena
kuulijalle ihanan rautalankasoundin kantamana? Se on vaikeaa se eika ole
ensisijaisesti tekniikkakysymys,
vaikka tekniikan olisi tietysti hyva olla hyva. Itse olen paatynyt
ajatukseen, etta jos osaisi fraseerata samoin kuin hyva laulaja sen
tekisi, siis kayttaen ohjenuoranaan luonnollista hengitysrytmia, niin
alkaisi kuulostaa hyvalta. Ehkapa pitaisi ensin opetella ne biisit laulaen
ja soittaa vasta sitten? Soittaessakin olisi ehka hyrailtava ne savelet
samaan aikaan, niin silloin koko homma tulisi vahan kuin kropasta ulos.
Soitosta tulisi tyylikkaampaa ihan kuin itsestaan? Kaikki mestarit tuon
osaavat, mutta olisi mukavaa osata itsekin.


> nauhakaiun puuttuessa
> digitaalireverbikin ajaa tarvittaessa asian, pääasia , että kaikuu.

Ajaa ajaa. Reverbin on syyta olla hyva, joko digitaalinen tai analoginen.
Hyvat digitaalireverbit ovat vaan turhan kalliita ihan jokaiselle
kitaristille.

Digitaalidelayssa sitten voi olla ongelmana se, ettei sita kaiutettua
signaalia saa ekvalisoitua mitenkaan, esim. BOSSin digital delay -pedaali
tuottaa aivan liian kirkkaan ja puhtaan kaiun rautalankakayttoon. Ne
vanhat nauhakaiuthan laikkasi ylapaata pois ja kun se nauha ikaantyi ja
kului, niin tama ilmio vaan lisaantyi. Tuli sita vintage -soundia, jota
nykyaankin tavoitellaan. Mutta nauhakaiut vaativat nauhan vaihtoa,
huoltoa, saatoja, ja kaikenlaista muuta ulkomusiikillista sahlaamista,
joka ei suoraan liity soittamisen. Hyvissa nykyaikaisissa
efektiprosessoreissa on usein mahdollisuus leikata sen kaikusignaalin
ylapaata pois juuri niin kuin tahtoo tai ainakin (niin muin minulla)
saataa sen "savy" helpoilla parametreilla kuten "warm" tai "dark", siis
rullata ylapaata pois. Oikeastaan kyseessa onkin siis
nauhakaikusimulaatio. Ja kuten aina naissa asioissa hyva simulaatio
kuulostaa hyvalta mutta huono (=halpa) jattaa toivomisen varaa.

Mutta vaite etta olisi pakko olla sellainen vanhanaikainen nauhakaiku
_hyvan ja "aidon"_ soundin saamiseksi on kylla puppua. Tama ei tarkoita
etten olisi kiinnostunut retro(henkisista) laitteista. Ja kyllahan niiden
vermeiden ihmettely ja autenttisuuteen pyrkiminen muutenkin mukavaa on.
Mutta se ei ole must.


> Suomessa on tehty ja tehdään hyvää rautalankaa. Quiets on tehnyt varsin
> perinnetietoista kamaa, joka aika ajoin kuulostaa jopa paremmalta kuin Shadows.

Suomi on merkittava rautalankamaa. Uusia bandejakin tulee aika ajoin ja
onpa syntynyt kokonainen tanssimusiikin osa-aluekin rautalankasoundien
ymparille, siis tavallaan fuusiomusa. Kehitys kai alkoi Baddingin ja
Agentsien yhteistyosta ja huipentui sittemmin Topin ja Agentsien
levytyksiin. Ja nyt kun kuuntelee Jorma Kaariaista ja Agentsia, niin
huomaa etta hedelma on kypsa. Ja perassatulijoita riittaa, kaiken
tasoisia. Luulen etta rautalankapohjainen musa on Suomessa tanaan
suositumpaa kuin koskaan.

> Pulliainen taas tuntuu olevan parhaimmillaan laulajan taustalla,

Jostakin syysta nain tuntuu olevan.


> instrumentaalit
> ovat hiukan vaisuhkoja.

Hmm..Mutta soundi on aivan ihana. Perinnetietoinen mutta samalla jotenkin
moderni. Kun vertaa kymmenen vuoden takaisia Topi -aanitteita ja nyt naita
Jorma -kauden soundeja niin ero on kylla suuri. Aanitystekniikkakin
kehittyy, soittotekniikka paranee, kaikki menee eteenpain mutta
rautalankaa se silti vaan aina on 8-)

Petteri

Ilkka Sorsa

unread,
Oct 6, 1998, 3:00:00 AM10/6/98
to
Petteri Mayrala (pett...@kauha.kauhajoki.fi) wrote:

: alkaisi kuulostaa hyvalta. Ehkapa pitaisi ensin opetella ne biisit laulaen


: ja soittaa vasta sitten? Soittaessakin olisi ehka hyrailtava ne savelet
: samaan aikaan, niin silloin koko homma tulisi vahan kuin kropasta ulos.
: Soitosta tulisi tyylikkaampaa ihan kuin itsestaan? Kaikki mestarit tuon
: osaavat, mutta olisi mukavaa osata itsekin.

Rautalangasta niin en tiedä mutta BB Kingin joltain
näin-sinusta-tulee-mini-bb-cd:ltä kuulee oivasti miten miehestä tuntuu
lähtevän enemmin ääntä kuin kitarasta. Erityisen siivolta kuulosti kun BB
sooloili 'itsensä kanssa', vaikkei sitä kenenkään ollut tarkoitus edes
kuulla.

: > nauhakaiun puuttuessa


: > digitaalireverbikin ajaa tarvittaessa asian, pääasia , että kaikuu.
: Ajaa ajaa. Reverbin on syyta olla hyva, joko digitaalinen tai analoginen.
: Hyvat digitaalireverbit ovat vaan turhan kalliita ihan jokaiselle
: kitaristille.

Ja ihan tolkuttoman kalliita ovatkin, ominaisuuksiinsa nähden.
Riffi-lehdessä näkee usein näitä rahat pois-laitteita jotka tekevät yhden
asian hirveään hintaan ainoan bonuksen ollessa se että kaikki kaksi
säätönamikkaa ovat laitteen etulevyssä. Typerää, sanon minä, ainakin
kitarakäytössä. Pedaalit ovat asia erikseen. Itse hankin ammoin ekaa
kitaraa ostaessa bossin dd-5:n. On kallis ja tavallaan hyvä mutta ei sillä
kyllä mitään tee:

: Digitaalidelayssa sitten voi olla ongelmana se, ettei sita kaiutettua


: signaalia saa ekvalisoitua mitenkaan, esim. BOSSin digital delay -pedaali
: tuottaa aivan liian kirkkaan ja puhtaan kaiun rautalankakayttoon.

Jep. 32kHz/16bit, ilman kohinaa steriloi (monessakin mielessä)
välittömästi. Etenkin jos/kun ei soita aivan puhtaasti.

: joka ei suoraan liity soittamisen. Hyvissa nykyaikaisissa


: efektiprosessoreissa on usein mahdollisuus leikata sen kaikusignaalin
: ylapaata pois juuri niin kuin tahtoo tai ainakin (niin muin minulla)
: saataa sen "savy" helpoilla parametreilla kuten "warm" tai "dark", siis

Omassa efeksiprosessorissa saa signaalin myös turmeltua haluamassaan
määrin vähän analogipedaalien tapaan. Kuulostaa hyvältä.

: Mutta vaite etta olisi pakko olla sellainen vanhanaikainen nauhakaiku


: _hyvan ja "aidon"_ soundin saamiseksi on kylla puppua. Tama ei tarkoita
: etten olisi kiinnostunut retro(henkisista) laitteista. Ja kyllahan niiden
: vermeiden ihmettely ja autenttisuuteen pyrkiminen muutenkin mukavaa on.
: Mutta se ei ole must.

Ja kuinka autuasta onkaan kun ei tarvitse kyykistellä piuhojen perässä
soundia vaihtaessaan.. (Propagandaa. Tavoitteena digitaalisuomi vuoteen
2001 mennessä..)

--
-Ipe
[ http://www.kyamk.fi/~y95silso/mp3 ]

Ilkka Sorsa

unread,
Oct 6, 1998, 3:00:00 AM10/6/98
to
Tapio =?ISO-8859-1?Q?V=E4=E4tt=E4nen?= (t...@iki.fi) wrote:

: > > Rautalankaa riittävästi ymmärtämättömänä minua kiinnostaa tietää,


: > > miksi nimenomaan nauhakaiku eli hmm... itseasiassa viive?
: > > Eikös tuota sitten korvaisi... anteeksi, digitaalinen delay?
: >
: > Teoriassa se näin onkin; käytäntö on hieman toinen. Nauhakaiun delay ei
: > ole aivan identtinen kopio suorasta äänestä,

: Eikun lähinnä mietin digitaali-delayn korvaavuutta vs. digitaali-
: reverb. Onko noissa edes merkiittävvä eroa? Nauhakaiku on toki
: nauhakaiku, mutta milläs rigitaalivermeellä sen voi välttävästi korvata.

Delaylla eli viiveellä. Varsinaiset kaiut ovat sitten tilakaikuja eli
eivät _suoranaisia_ viivästettyjä kopioita soitetusta äänestä.
Digitaalireverbillä et välttämättä saa tehtyä edes jousikaiun ääntä.
Itseasiassa täytyy tunnustaa että olen sitä sorttia digitalisoitunut
newbiekitaristi etten välttämättä edes tiedä miltä oikea jousikaiku
kuulostaa..

--
-Ipe
[ http://www.kyamk.fi/~y95silso/mp3 ]

Arimatti Jutila

unread,
Oct 6, 1998, 3:00:00 AM10/6/98
to
Viime viikolla kävin Soitinliike Huttusella (Helsinki), ja ainoa myynnissä
ollut nauhakaiku (käytetty, merkiltään Roland) maksoi 3500 mk.

Jude

Petteri Mäyrälä

unread,
Oct 7, 1998, 3:00:00 AM10/7/98
to

Se on moro.


Taalla on kayty keskustelua rautalankasoundista ja sen luomisessa
kaytetyista laitteista. Toiset vannovat puritaanivarkkien nimeen ja
uudistusmielisimmat hyvaksyvat jopa digitaalipaavotkin.

Nyt olisi mukavaa kayda keskustelua siita, etta kuinka te (tai me),
hyvat nyysseja lukevat kitaristit tuotamme omat soundimme, niin
rautalanka sellaiset kuin muutkin.

Siis millaisia kitaroita, kitaramikofoneja, vahvistimia ja
efektilaitteita kaytamme eri tarkoituksiin. Itse keskustelisin
mielellani juuri noista rautalanka-asioista, mutta kaikki muukin
kiinnostaa. Ja snobbaillakin saa. Sita paitsi kaikkihan me olemme
oikeassa omissa valinnoissamme, vai mita, joten keskustelu pystyyn
vaan?


Petteri

Perttu Raivio

unread,
Oct 7, 1998, 3:00:00 AM10/7/98
to
>>>> Ac dixit "Petteri" == Petteri Mäyrälä:
Petteri>
Petteri> Nyt olisi mukavaa kayda keskustelua siita, etta kuinka te (tai me),
Petteri> hyvat nyysseja lukevat kitaristit tuotamme omat soundimme, niin
Petteri> rautalanka sellaiset kuin muutkin.

Itse olen ollut pitkään sitä mieltä, että piuha on ainoa
efektilaite, jota tarvitaan. Mutta mikäs ei muuttuisi, ellei
ihmisen mieli, joten olen hankkinut CryBabyn ja harkinnut
choruksen tai jopa, horribile dictu, jonkinlaisen digitaalisen
kaikuefektikombinaatioyhdistelmän hankkimista.

Nykyään on käytössä sekasikiökitara (japsistraton runko, ESP:n
kaula, yksi japsimikki, yksi lace sensor, yksi DiMarzio), jos-
sa on D'Addarion .012-setti ikivanhaksi kuoleentuneena (light
jazz?, G-kielen olen kuitenkin korvannut punomattomalla
.024:llä) ja talla tiukasti viidellä jousella kannessa kiinni.
Vahvistimena on Rivera TBR-1 ja kaappina Riveran 2x12-mallinen
värkki. Siinä sitä kitaristien niin rakastamaa nippelitietoa...

--
Hiljaiselta mieheltä kissa vei kielen. Kieli saatiin kuitenkin
pois pikkupedolta, ja keskussairaalassa se ommeltiin paikoilleen.
Tämän jälkeen mies puhui vielä vähemmän kuin ennen.
-- Origo

Petteri Mäyrälä

unread,
Oct 7, 1998, 3:00:00 AM10/7/98
to

> Itse olen ollut pitkään sitä mieltä, että piuha on ainoa
> efektilaite, jota tarvitaan. Mutta mikäs ei muuttuisi, ellei
> ihmisen mieli, joten olen hankkinut CryBabyn ja harkinnut
> choruksen tai jopa, horribile dictu, jonkinlaisen digitaalisen
> kaikuefektikombinaatioyhdistelmän hankkimista.

Niinpa. Jos tahdot wah wah -soundia, niin taitaa olla pakko-ostos 8-o

Monipuolisen soundimaailman luominen _vaatii_ efekteja.
Multiefektiprosessorit muuttavat kylla kitaristin elamaa aika lailla:
ilo lisaantyy suurin piirtein laitteen hinnan neliossa, joten ei
kannata ostaa paskaa. Kannattaa ostaa pikemminkin niin hyva kuin ikina
lompsa kestaa. Tulee varmasti ajan kanssa halvemmaksi kun tarvitsee
ostaa vain yksi.


> Nykyään on käytössä sekasikiökitara (japsistraton runko, ESP:n
> kaula, yksi japsimikki, yksi lace sensor, yksi DiMarzio)


Miten nuo toimivat samassa kepissa? Taitavat olla aika eri tyyppisia
kuitenkin? Tulee mieleen, etta kahden mikin kombinaatiot voivat
kuulostaa aika kummalta?


> jos-
> sa on D'Addarion .012-setti ikivanhaksi kuoleentuneena

Hyi.


> G-kielen olen kuitenkin korvannut punomattomalla
> .024:llä) ja talla tiukasti viidellä jousella kannessa kiinni.

Joo, sama taalla; siis viisi jousta ja ruuvit ihan kirealla siella
takana. Tuo vaikuttaa sointiin ihan alyttomasti. Rautalankaa ajatellen
twangia kylla menetetaan aika lailla eika kammetuskaan onnistu mutta
muussa musassa minakin saadan noin. Minullakin on .024, mutta se on
D...


> Siinä sitä kitaristien niin rakastamaa nippelitietoa...

Hmmm... Kaiken nippelitiedon takana on iso joukko valintoja. Valinnat
taas kertovat soittajista monia asioita: Ne kielivat arvoista,
nakemyksista ,luuloista, kokemuksesta, asiantuntemuksesta jne. Mina
ainakin olen kinnostunut juuri naista asioista.


Petteri


Petteri Mayrala

unread,
Oct 7, 1998, 3:00:00 AM10/7/98
to
Atro Tossavainen <Atro$Tossa...@iki.ll-spam!fi> wrote:


> Räkissä istuu Gallien-Krueger 2000CPL etuvahvistin, hirvittävä Alesis
> Quadraverb ja Rocktron Hush II, pääte on mikä milloinkin, kaappi on
> Marsun 4x12 standardimalli. Räkkiä pyrin välttämään parhaani mukaan ja
> soittamaan vain pelkällä vahvistimella kun jostain saa kunnollisen
> käsiinsä. Hyviä tuloksia on saatu mm. Hughes & Kettnerin omituisilla
> hybrideillä ja CreamSoundilla.

Luenko rivien valista etta et ole oikein tyytyvainen niihin rakkivempeleisiin? Mikset
myy pois ja osta tilalle jotakin muuta? Mina ainakin olisin onnellinen tuosta Hushista.
Noista muista ei ole omaa kokemusta.

Itse soittelen Marshall JMP-1 putkietuasteen lapi ja efektoin samassa rakissa
majailevan Marshall JFX-1:n avulla. Sisaan menevan signaalin kompressoin DOD
pedaalilla. Tuossa efektiprosessorissa ei ole tremoloa, joten siihen tarkoitukseen
kaytan Schallerin vanhanaikaista ja hankalaa kayttaa, mutta ihanan kermaisesti soivaa
pedaalia.

Paatetta ja kaappia en omista lainkaan. JMP-1:ssa on kaiutinsimuloitu ulostulo, jonka
kytken suoraan PA-laitteeseen. Kotona koko homma on kiinni tavallisessa
kotistereovahvistimessa siis aivan sama systeemi kotona, treeneissa ja mahdollisella
keikalla.

Kitaran virkaa toimittaa minulla Fenderin bodi/Warmothin kaula -kombinaatti jossa mikit
on vaihdettu Seymour Duncanin Stratomikkeihin (SSL-1, Vintage Staggered).
Virityskoneistokin on vaihdettu
Sperzeleihin, jotta paasin niista vihonviimeisista vireentuhoajista, kielenohjaimista
eroon. Nyt onneksi pysyy paremmin vireessa jos antaa kampea.
Alkuperaisesta AM. Std. Stratosta taitaa olla jaljella enaan runko, talla ja pleksi
potikoieen.

Kitaran ominaissointi on pirun diskanttinen johtuen vaahteraotelaudasta, massiivisista
virityskoneista, raskaasta kaularaudasta ja isoista nauhoista. Ylapaata joutuu
rullaamaan pois joka paikassa, niin kitarassa, vahvistimesta kuin viela vahan
PA:stakin. Luulen,
etta ruusupuuotelauta palvelisi paremmin, ehka tulee joskus laitettua sellainen.
Kaulaksi kelpuutan tuskin muuta kuin Warmothin, niin olen siihen digastunut.
Niin ja lisaksi tuo kitarani on aika hairioaltis noista mikeista johtuen. Erityisesti
kovemmilla gaineilla saa nauttia kaikenlaisista suhinoista ja pihinoista ihan kylliksi
asti.

Kieliksi on monien kokeilujen ja vuosien jalkeen valikoitunut DR ja gauget menee
09,11,15,24,36,46. Ideana on, etta keskikielet olisivat helpot venyttaa, vahan
kantrihenkinen kielisetti siis. Lisaksi DR tuntuu olevan erittain kestava ja pitkaan
sointinsa sailyttava kieli. Valitettavasti tuollaisen setin joutuu kasaamaan
irtokielista eika kaupassa aina ole tuota 15:tta.

Olen kylla haaveillut pitkaan kunnon puoliakustisesta, lahinna ES-335:sta mutta vasta
lottovoiton jalkeen.

Niin etta aika sekametelisoppa minullakin tuo kalustopuoli nykyaan on.

Petteri

Perttu Raivio

unread,
Oct 8, 1998, 3:00:00 AM10/8/98
to
>>>> Ac dixit "Petteri" == Petteri Mäyrälä:
Petteri>
Petteri> Monipuolisen soundimaailman luominen _vaatii_ efekteja.

Ellei ole Michael Hedges (mikä ei olisi kovin mukavaa, koska
hemmo kuoli viime vuonna)...

Petteri> Kannattaa ostaa pikemminkin niin hyva kuin ikina
Petteri> lompsa kestaa. Tulee varmasti ajan kanssa halvemmaksi kun tarvitsee
Petteri> ostaa vain yksi.

Jos minä nyt ostaisin niin hyvän kuin lompsa kestää, pitäisi
ostaa ainakin kaksi.

Taannoin Guitar Player kehui varsin estoitta ART 415 Quadra/FX
-vempelettä. Onkohan kellään armon lukijoista kokemuksia?

Petteri> Miten nuo toimivat samassa kepissa? Taitavat olla aika eri tyyppisia
Petteri> kuitenkin? Tulee mieleen, etta kahden mikin kombinaatiot voivat
Petteri> kuulostaa aika kummalta?

Pääsääntöisesti käytän kaulamikkinä olevaa Lace Sensoria ja
keskellä olevaa japsistratomikkiä. En tiedä, onko syynä pel-
kästään se, ettei minulla pysy kolvi kädessä, mutta talla-
mikkinä oleva DiMarzion stack humbuckeri kuulostaa ohuemmalta
kuin Katri Helenan tukka. No, sitä tulee käytettyä Poverin
Toverit -tyylisissä biiseissä.

Petteri> Minullakin on .024, mutta se on D...

Kun tarkemmin muistelen, niin taisin narrata. Setissä oleva G
taitaa olla punottu .024, itse käytän punomatonta .020:aa.

Petteri> Hmmm... Kaiken nippelitiedon takana on iso joukko valintoja. Valinnat
Petteri> taas kertovat soittajista monia asioita: Ne kielivat arvoista,
Petteri> nakemyksista ,luuloista, kokemuksesta, asiantuntemuksesta jne. Mina
Petteri> ainakin olen kinnostunut juuri naista asioista.

Minun valintani kertovat ainakin pelkästään arvoista. Varsin-
kin Suomessa soittimet ovat niin arvokkaita, ettei minun pal-
kastani jää asuntolainan, syömisen ja kirjojen ostamisen jäl-
keen niihin yleensä riittävästi. Japsistraton sain aikanaan
nettohintaan, kun olin ständillä messuilla, joilla oli myös
Fazerin osasto - kyseessä oli esittelylaite, mutta eihän
kukaan messuilla niihin uskalla edes koskea. Kaula kitarassa
oli välttävä, ellei suorastaan heikko, mutta onneksi muudan
kaveri oli myymässä ESP:n kelvollista irtokaulaa asevelihin-
taan. Häneltä ostin myös sen DiMarzion halvalla. Japsin tal-
lapalat olivat myös melko huterat, joten ostin Kitarapajasta
jämäkämmät tilalle. Lace Sensor tarttui mukaan jenkeistä pit-
kän harkinnan jälkeen - Visa-laskun saatuani olin kuitenkin
tyytyväinen, että otin sen, enkä kauan puntaroimaani Les
Paulia...

Musamaailmassa katselin salaa ihaillen Riveran TBR-1:stä,
jonka hinnaksi oli käytettynä merkitty kuusi tonnia. Aattelin,
etteivät rahani moiseen riittäneet. Sitten näin Bändikeskuk-
sessa samanlaisen ja kysäisin vain ohimennen, että mitä mahtaa
maksaa. Hemmo mietti hetken ja sanoi, että kolmella tonnilla
irtoaa. Minkäs teet?

--
Kapitalismin tuho ja sosialismin sekä kommunismin voitto on
ihmiskunnan historian kiertämätön laki.
-- Kim Il Sung

Petteri Mayrala

unread,
Oct 8, 1998, 3:00:00 AM10/8/98
to
Perttu Raivio <rai...@iki.fi> wrote:


> Taannoin Guitar Player kehui varsin estoitta ART 415 Quadra/FX
> -vempelettä. Onkohan kellään armon lukijoista kokemuksia?

GP kehuu estoitta kaikkien suurten ilmoittajiensa vermeita. "Ihan hyva" on amerikaksi "Best
I have ever seen" ja "Paska laite" on amerikaksi "Much bang for bugs anyway".
Silti olen kylla itsekin antanut GP:n hypetyksen vaikuttaa itseeni, joten parasta kun en
heita ensimmaistakaan kivesta.


> Minun valintani kertovat ainakin pelkästään arvoista. Varsin-
> kin Suomessa soittimet ovat niin arvokkaita, ettei minun pal-
> kastani jää asuntolainan, syömisen ja kirjojen ostamisen jäl-
> keen niihin yleensä riittävästi.

Et ole taman asian kanssa yksin emmeka ole kaksinkaan.


> Japsistraton sain aikanaan
> nettohintaan, kun olin ständillä messuilla, joilla oli myös
> Fazerin osasto - kyseessä oli esittelylaite, mutta eihän
> kukaan messuilla niihin uskalla edes koskea. Kaula kitarassa
> oli välttävä, ellei suorastaan heikko, mutta onneksi muudan
> kaveri oli myymässä ESP:n kelvollista irtokaulaa asevelihin-
> taan. Häneltä ostin myös sen DiMarzion halvalla.

Nain se kannattaa hoitaa jos mahtollista. Laatukamaa sopivasti "loytaen". Tama tapa on
tietysti vain niille, jotka
ymmartavat etta kitara on koottu osista, joita voi vaihtaa mielensa mukaan. Suuri osa
soittajista kuitenkin ajattelee, etta kitara on tavallan atomistinen kokonaisuus, joka on
jotenkin pilalla, jos siihen vaihtaa ei-alkuperaisia osia. Tai ainakin sen jalleenmyyntiarvo
kaikkoaa tai tapahtuu jotakin muuta pahaa. Mutta kitara on tehty soitettavaksi eika sita
paljon muuhun voi kayttaa, jos kohta eras jo vainajoitunut Jimi H. saattaisi
reklamoida tata vaitetta.

Itse ostin oman Warmoth kaulani kaupasta, joka oli muuttamassa uuteen osoitteeseen sadan
metrin paahan. Olin kaynyt kytistelemassa sita kaulaa jo vuoden paivat eika sita kukaan
ollut ostanut joten tein omalta kannaltani hyvan "poistotarjouksen" ja suureksi
hammastyksekseni myyja myi. Ja se on viela linnunsilmavaahteraa se kaula, loistava yksilo
puoleen hintaan. Sitten sain sen asennustyon teetettya aivan huippuluokan sepalla,
jolle diilasin sen vanhan kaulan sopivasti. Kylla tallaista aina silloin talloin sattuu jos
pitaa silmat auki ja on valmius paattaa asia minuutissa sitten kun sen paikka on.

> Japsin tal-
> lapalat olivat myös melko huterat, joten ostin Kitarapajasta
> jämäkämmät tilalle.

Minulla on GraphTekit. Soundi ei juuri muttunut, mutta tuli jotenkin lampimampi fiilis. Eika
kielet katkeile tallasta ikina.


> Lace Sensor tarttui mukaan jenkeistä pit-
> kän harkinnan jälkeen - Visa-laskun saatuani olin kuitenkin
> tyytyväinen, että otin sen, enkä kauan puntaroimaani Les
> Paulia...

Tuollaiset ovat mukavia matkamuistoja.

> Musamaailmassa katselin salaa ihaillen Riveran TBR-1:stä,
> jonka hinnaksi oli käytettynä merkitty kuusi tonnia. Aattelin,
> etteivät rahani moiseen riittäneet. Sitten näin Bändikeskuk-
> sessa samanlaisen ja kysäisin vain ohimennen, että mitä mahtaa
> maksaa. Hemmo mietti hetken ja sanoi, että kolmella tonnilla
> irtoaa. Minkäs teet?

Aivan, aivan. Voisiko jopa sanoa, etta se vahvistin valitsi _sinut_?
Itse saan ihan sairaasti nautintoa, kun tapaan _kaupassa_ asioista perillaolemattoman
kauppiaan ja puhun jotakin alan kamaa itselleni pilkkahintaan. Ei sita useasti satu mutta
kun sattuu niin kehitan ne rahnat kylla vaikka tyhjasta.

Petteri

J Pekka Makela

unread,
Oct 8, 1998, 3:00:00 AM10/8/98
to
Tapio Väättänen <t...@iki.fi> wrote:

> Hienoa! Itsekin olen pitkään ollut halukas tuolle linjalle. Ikävä
> kyllä, kun vahvistimeni ei tarjoa särön häivääkään, "rankkana"
> jätkänä olen tietysti ihastunut särö/fuzz-efekteihin.

Esivahvistin? Itse olen tykästynyt Pignosen patterivahvistimen
käyttämiseen esi- ja äänitysvahvistimena, vehje on hillittömän
dynaaminen sillai että puhtaista soundeista voi siirtyä aika
rankkaan säröön vain vähän sormitatsia muuttamalla (tai
vaihtoehtoisesti kitaran volyymihanikkaa säätelemällä). Transistori-
vehkeeksi särö on sitäpaitsi varsin hyväsoundinen.

(Olit muistaakseni Markiisittaren ensi-illassa, jossa kuuluvuus
oli myöhempiä näytöksiä heikompi ylivarovaisen volyyminkäytön
vuoksi, joten et ehkä pysty vahvistamaan väitettä 8-)


> Vau! Itse vain mietin .011:sta .013:sta siirtymistä. .011
> tatsiltaan on oikein kiva, mutta aina löytyy valittajia. Toisaalta kun

Mä käytän puolihiottuja kakstoistasia, mutta mä olenkin
basisti ja tottunut siihen, että sormien alla on kunnon
metallia... ja tykkään putkenkäytöstä.


--
--j Pekka Mäkelä--Pekka.Makela@Helsinki.Fi--http://www.Helsinki.Fi/~jpmakela/-
--Hattelmalantie 13------00710 Helsinki, Finland--------tel. +358-9-374 1970--
------------------------------------------------------------------------------
--40-luku: Kaveria ei jätetä--------------------90-luku: Kaverille ei jätetä--

J Pekka Makela

unread,
Oct 8, 1998, 3:00:00 AM10/8/98
to
Tapio Väättänen <t...@iki.fi> wrote:
> Pignose olisi kyllä varsin kiva kapine. Toisaalta kun ei ole
> tullut investoitua, eikä pysty investoimaan nytkään, niin
> unohdan toistaiseksi.

Rahaahan se vaatii, totta. Tosin Huttunen taisi Espoon
Kesäteatterilta veloittaa tuosta vain seitsemisensataa...

> Kun en myöhempiä näytöksiä ollut kuuntelemassa, en tiedä
> oliko kuuluvuus kenties liian alhainen. Minusta kuuluvuus
> oli loistava;)

No hyvä... eturivissä istuneet valittivat kahden ensimmäisen
näytöksen huonosta musiikin kuuluvuudesta. Jonka jälkeen rupesin
sitten käyttämään Pignosea myös resonaattorikitaran kanssa
(ja pysyttelemään koko ajan feedback-rajan paremmalla puolen 8-)
ja väänsin Kärsästä lisää volyymia.

Kolmosnäytöksessä olikin sitten sisätila ja PA, joten kuuluvuus
ja äänikuva olivat ihan eri luokkaa... siellä oli Straton
perässä Pignosen sijaan ART Tube MP ja H&K Red Box II.

(Olisit muuten tullut moikkaamaan.)

> Täytynee aloittaa putken treenaus. Pitäisi ilmeisesti ensi alkuun
> nostaa kieliä ja paksuntaa satsia samoin tein.

Itse olen pitänyt Straton kieliä aika alhaalla - tosin
satula ja talla on säädetty niin, että kielet ovat suhteellisen
tasossa eivätkä kaareudu otelaudan myötä - ts. keskikielet
ovat lähinnä otelautaa. Tuolla kielityksellä systeemi toimii
ihan hyvin sitten, kun oppii tosiaan olemaan painamatta
sitä putkea otelautaa vasten. Ja kitaran tatsi on hyvä myös
putkettomaan soittoon. Samoin Sonny Landreth-tyylinen kielten
painaminen nauhoille putken takaa onnistuu.

Ilkka Sorsa

unread,
Oct 8, 1998, 3:00:00 AM10/8/98
to
Petteri Mäyrälä (pett...@kauhajoki.fi) wrote:

: Nyt olisi mukavaa kayda keskustelua siita, etta kuinka te (tai me),
: hyvat nyysseja lukevat kitaristit tuotamme omat soundimme, niin
: rautalanka sellaiset kuin muutkin.

: Siis millaisia kitaroita, kitaramikofoneja, vahvistimia ja
: efektilaitteita kaytamme eri tarkoituksiin.

No niin ! Jo oli aikakin.. Englanninkielisissa uutisryhmissahan
kilkelistat ovat arkipaivaa mutten viela taalla muista nahneeni. Mina Itse
soitan viritellylla amstd Stratocasterilla seka Ibanezin rg570:lla.
Kummatkin aivan jees. Ibanez on vaanneltya ja lyhennettya vibrakampea
lukuunottamatta originaali, Stratoon on vaihdettu graph techin osia
parantamaan vireessa pysymista, seka tietenkin muutettu kampi
_oikeanlaiseksi_. Kielina kaytan nykyaan Ballin Ernien .009-.046- sarjaa.
Ennen DR:n .010-.054, mutta totesin ne sittemmin ihan mahdottomiksi
(paksuudeltaan, soundi on edelleen kuin taivaasta), kun Strato ei kestanyt
vireessa sitten ollenkaan. Ehka sitten taas kun saan aikaiseksi hankkia
tremsetterin. Mikit ovat molemmissa vakiot, Stratossa amstd:t (Eivatka
talla tietoa vaihdu..), Ibanetsissa V7/S1/V7-yhdistelma, Ibanezin
tuotteita kaikki tyynni. Jahka joskus paasen kokeilemaan jotain muilla
mikeilla varustettua kitaraa, katsotaan josko tulisi tarvetta. Ibanezilla
soittelen kuitenkin sen verran 'tietyntyylisella' soundilla etta s'oon
melkein se ja sama mika mikki efektiprosessoria syottaa.

Piuhat! Happivapaata kuparia ja silikonikumia! Joopajoo.. Jotainhan ne
ovat. Paaasiallinen kriteeri piuhojen hankkimiselle on se etteivat ole
ihan korppua kumia ja liittimet saa auki korjausta varten. On tassa
piuhoista puhumisessa ihan selkea funktiokin, silla tein jokin hetki
sitten hankinnan joka on sitten toisen kitaran hankkimisen mullistanut
koko soittamisen. Yksinkertaisesti, hankin sellaisen plugin kitarapiuhaan
joka laittaa piuhan oikosulkuun kun sen vetaa pois soittimesta. Mika
vapauden tunne kun voi heittaa soitinta vaihtaessa piuhanpaan lattialle.
Puhumattakaan siita ettei tule sita brummia joka tulee tavallisella
plugilla joka tapauksessa kun tuuppaat sita soittimeen. Kannattava
hankinta jonka merkitys ei taydessa mitassa kirkastu ennenkuin sita
kayttaa.

Efektiprosessorina on Digitechin sgs2112 ja siina Control one-
ohjainpedaali. Se on hyva. Putki/trankku mix'n'match-etuaste,
analogikompressointi/wah/yms. Omat 10 kaistaiset eq:t molemmille saroille,
hyva kohinasalpa, kahdeksan vapaavalintaista efektia, pehmeat liu'utukset
patchien valilla, ohjelmoitavuutta ja saadettavyytta niin etta heikompaa
hirvittaa. Asiallinen peli sikali etta kaikesta Jumalaisuudestaan
huolimatta sita on nopea ja helppo kayttaa. Laitteen efektiloopissa on
CryBaby, silla vehkeen oma wah on crybabyyn verraten syvalta ja pimeasta.
On sillakin tietty oma kayttonsa, joko laittaa sen lfo:n tai
soittodynamiikan ohjaukseen.

Vahvistimeksi hankin vast'ikaan Marshallin 8008 stereorakkipaatteen joka
toiminee hommassaan ihan riittavan hyvin. Kuitenkin ehka positiivisimmat
puolet laitteessa ovat siina etta se vie vain yhden rakkipaikan ja se
sopii variltaan digitechin kanssa. Eli mitaan varsinaista omistamisen iloa
ei ole. Ja se on Marshall! Joskus ammoin paatin etta marsua en hanki
sitten ikina. Periaatteen mies.

Kaappina on Riveran cs212. Se on vallan mainio, vaikka periaatteessa
hieman liian iso. Ajattelin nimittain aiemmin etta hankkisin myohemmin
toisen cs212:n pariksi tuolle (stereona, najetsen) mutta nyt kun olen tuon
livena nahnyt, vaikuttaa silta etta olisin oikeastaan voinut ostaa 4*12
tuumaisen samalla tilankulutuksella.

Soundeista en oikein viela osaa sanoa silla tuo vahvistin/kaappi-systeemi
on sen verran uusi tuttavuus etten ole oikein kerint tehda soundeja sita
ajatellen. Vaan kylla ne linjasoittoon tarkoitetut sounditkin kohtuuhyvin
pelaavat, kunhan poistaa kaappisimulaatiot ja hieman muuttaa eq:ta.
Tiettya rajoitusta aiheuttaa se etta soundeja on vahan paha tehda noin
suuremmassa mittakaavassa (ajallisesti) silla kerrostaloasunto
(==naapurit) saattavat alkaa osoittaa mieltaan.

Noiden ohella on kaytossa silloin talloin Bossin dd-5 kaikupedaali (silla
digitechi ei parka osaa reverse-kaikua). Muut pedaalit ovat aivan turhia
silla digitaaliosasto pesee ne miten pain vain.


Etta siina. Mika nautinto onkaan esitella laitepino, sentaan jotain kun
soittamisesta ei viela paljoa voi puhua. ;) Ja kylla, olen vilpittoman
hapeamattoman tyytyvainen laitteisiini!! (Niin syystakin silla noiden
eteen on tehty tyota. Paljon.)

--
-Ilkka, materialisti.
[ http://www.kyamk.fi/~y95silso/mp3 ]

Perttu Raivio

unread,
Oct 8, 1998, 3:00:00 AM10/8/98
to
>>>> Ac dixit "Ilkka" == Ilkka Sorsa:
Ilkka>
Ilkka> Yksinkertaisesti, hankin sellaisen plugin kitarapiuhaan
Ilkka> joka laittaa piuhan oikosulkuun kun sen vetaa pois soittimesta. Mika
Ilkka> vapauden tunne kun voi heittaa soitinta vaihtaessa piuhanpaan lattialle.
Ilkka> Puhumattakaan siita ettei tule sita brummia joka tulee tavallisella
Ilkka> plugilla joka tapauksessa kun tuuppaat sita soittimeen. Kannattava
Ilkka> hankinta jonka merkitys ei taydessa mitassa kirkastu ennenkuin sita
Ilkka> kayttaa.

Minä huomasin tuollaisen virityksen merkityksen silloin, kun
se päätti mennä epädeterministisesti oikosulkuun riippumatta
siitä, oliko se soittimessa vai ei... No, laadultaan eritasoi-
sia heebeleitä varmaan löytyy näistäkin, eikä asialla toisaal-
ta ole merkitystä, koska vielä ei ole ollut varaa pitää kahta
sähkökitaraa muutamaa kuukautta pidemmän aikaa.

Piuha sentään hajosi treeneissä, toisin kuin edellinen styrk-
kari, joka sanoi sopimuksen irti kesken keikan.

--
Aurinko paistoi aikansa risukasaan. Mitään hyötyä siitä ei ollut;
kylliksi paistettuaan aurinko katsoi parhaaksi laskea.
- Origo

J Pekka Makela

unread,
Oct 8, 1998, 3:00:00 AM10/8/98
to
Tapio Väättänen <t...@iki.fi> wrote:

> Normaali myyntihinta taitaa Huttusella tänä päivänä
> olla kahdeksan sadan pintaan. Muistaakseni noin
> puolitoista vuotta sitten hintaa oli tuommoiset 750,-.

Mulla on mielikuva että toi olis vaihtanut hintaa
seitsemällä huntilla... tosin se ei mennyt minun
kukkarostani, joten en ole ihan varma.

> niin käynyt nytkään. Näin ollen tarkempi kokemuksellinen
> jälkianalysointi koski enempi tuota muuta puolta musiikin
> jäädessä tasa-arvoiseksi osaksi kokonaisuutta.

Niin pitikin. Osittain siitä(kin) syystä pidimme
Aleksin kanssa musiikin melko minimalistisena...
äärimmilläänhän minä soittelin yhden nuotin riffejä...

Nyt kun olen kuunnellut eräänä näytöksettömänä iltana
Aleksin kanssa äänittämiämme juttuja ilman itse
näytelmää ne ovat kuulostaneet yllättävänkin hyviltä.
Tosin minulla ei ole aavistustakaan miltä ne kuulostaisivat
sellaiselle joka ei ole näytelmää nähnyt.

(Mutta aion ottaa selvää... jahka saan jutut poltettua
cd-r:lle, yksi kopio lähtee Avaruusromuttamolle)


> Mulla on telessä .011 setti, ja melko alhaalla. Kyllä tuolla
> voi vielä jotenkin putkella pelleillä, mutta vaatisi tosiaan
> varsin paljon aikaa, jotta julkisesti putkella soittelisin.

Markiisitar oli muuten lähestulkoon debyyttini
esiintyvänä kitaristina... ekan bändini kanssa kitaroitsin
ja lauloin yhden biisin joskus -84, mutta sen jälkeen
en ole yleisön edessä kuusikielistä pelannut...

> Jostain syystä Framukseni (ES-335) samalla setillä ja kielet jälleen
> melko alhaalla on aivan mahdoton putkelle. Nostin tosin
> kieliä jo muutenkin puhtaasti huonon soinnin takia. Toisaalta
> tele taitaisi soveltua hommaan muutenkin paremmin.

Telessä taitaa olla pidempi mensuuri, jolloin samanpaksuiset
kielet ovat samassa vireessä jäykempiä?

Petteri Mäyrälä

unread,
Oct 9, 1998, 3:00:00 AM10/9/98
to
On 08 Oct 1998 12:56:35 +0300, Atro Tossavainen wrote:


>Olen pariin otteeseen soitellut kavereiden JMP-1:illä enemmänkin. En
>tiedä onko vika vain mussa, mutta mä en saa siitä yhtään sellaista
>säröä josta tykkäisin.

JMP-1:n kesyttaminen ei onnistu illassa tai kehdessakaan. Sita pitaa
vahasen maanitella, mutta sitten kylla lahtee...

Se on liian hyva ja tarkasti toimiva laite, jotta sita voisi saataa
vahan sinne pain. Mutta kun vahan kayttaa aikaa niin sielta irtoaa
kirurgisen tarkasti ihan kaikkea mita kuolevainen voi toivoa.

Mutta kannattaa muistaa etta se on kuitenkin aito Marshall, niin
hyvassa kuin pahassakin. Jos ei Marshall -tyyppinen saro iske, niin ei
iske JMP-1:kaan.


>Pedaaleihin en koske enää ikinä. Hyvästi dynamiikka, bassot ja diskantit!

Minkalaisiin pedaaleihin oikein olet tormannyt kun olet noin pettynyt
noihin?


Petteri


Petteri Mäyrälä

unread,
Oct 9, 1998, 3:00:00 AM10/9/98
to
On 8 Oct 98 12:22:57 GMT, y95s...@kyamk.fi (Ilkka Sorsa) wrote:


>lukuunottamatta originaali, Stratoon on vaihdettu graph techin osia
>parantamaan vireessa pysymista, seka tietenkin muutettu kampi
>_oikeanlaiseksi_.

Kerro minkalainen kampi on mielestasi kunnollinen niin kokeilen oitis.
Alkuperainen ei ole paras minunkaan mielestani.


>Ennen DR:n .010-.054, mutta totesin ne sittemmin ihan mahdottomiksi
>(paksuudeltaan, soundi on edelleen kuin taivaasta)

DR on parhaiten soiva kieli mihin olen ikina tormannyt ja
tarkasteluperspektiivi on n. 20 vuotta. Lisaksi se sailyttaa kuntonsa
ylivoimaisesti pisimpaan. Kuitenkaan se ole niin kovin paljon
kalliimpi kuin muut merkit.


> kun Strato ei kestanyt
>vireessa sitten ollenkaan. Ehka sitten taas kun saan aikaiseksi hankkia
>tremsetterin.

Ihmettelen kylla sita stratoasi. Ei pitaisi viela noilla gaugeilla
olla mitaan ylipaasemattomia ongelmia. Toisaalta: onko soittotapasi
kammen kanssa rankka ? Straton tallaa ei ole konstruotu rankkaan
kayttoon, siihen on muut vehkeet. Kevyessa kaytossa, esim.
rautalankatyyppisessa kammmetuksessa kylla pysyy vireessa eika riipu
siita onko ysin vai kympin kielet. Onko sinulla kielenohjaimet
asennettuna? Ne on vihonviimeiset vireentappajat, jos annat rankasti
kampea, vaikka olisi GrapfTechitkin. Osta Sperzelin Trimlockit ja
syota kielenohjaimet puluille. Sperzelit maksavat sopivasti
loydettyina siina kolme sataa per setti ja soittoilo kasvaa tuon
sijoituksen kolmannessa potenssissa.

Noita tremsettereita saa jenkeista siina viiteenkymppiin kaytettyna
eika maksa uutenakaan maltaita. Suomen hintoja en kylla maksaisi.
Mutta kirjekuoret kulkevat...


> Mikit ovat molemmissa vakiot, Stratossa amstd:t (Eivatka
>talla tietoa vaihdu..)

Kun itse vaihdoin Am. Std. -mikit ja korvasin ne Seumour Duncanin
Vintage Staggered mikeilla niin koko kitara oli kuin uusi mies. Se
ontto kolina ja rakainen ylapaa olivat poies pyyhkaistyt ja tilalla
oli hyvin maaritelty, dynaaminen stratoakin stratompi soundi. Rupesi
loytymaan twangiakin kuten stratolle kuuluu. Eika tuo paivitys tullut
edes kohtuuttoman kalliiksi: Seymourit maksoivat noin tonnin yhteensa
ja sitten viela myin Am. Std. -mikit poies (Netin valityksella tietty)
joista sain kolmisen sataa. Siis keppi palautui mikkiensa osalta
Leksa-vainaan tarkoittamaan olomuotoon noin seittemalla sadalla
markalla. Ei huonosti minun mielestani.


>Jahka joskus paasen kokeilemaan jotain muilla
>mikeilla varustettua kitaraa, katsotaan josko tulisi tarvetta.

Meilla paasee, jos tulee tannepain asiaa.

Samakin mikki toimii eri puissa eri tavalla. Jos kokeilet esim.
mainittuja SD -mikkeja kitarassa, jossa on vaikkapa eri materiaalista
tehty otelauta ja ehkapa tallakontruktiokin on erilainen, niin et saa
mitenkaan vertailukelpoisia tuloksia.

Ainoa tapa loytaa itselle se paras mikki on kokeilla eri mikkeja
omassa kitarassa. Osviittaa tietysti saa jos paasee kokeilemaan sita
mikkia jossakin muussa kitarassa, mutta se on vain osviittaa se...

Mutta tuon mikin hakeminen on pitka ja joskus hankala prosessi eika
siihen kaikki viitsi ymmarrettavasti lahtea lainkaan.


> Paaasiallinen kriteeri piuhojen hankkimiselle on se etteivat ole
>ihan korppua kumia ja liittimet saa auki korjausta varten.

Jaahas jaahas. Kylla niissa soundierojakin on, erityisesti jos on
kovin pitkat piuhat. Kun itse aloin kayttaa Proelin kaapeleita ja
liittimia, niin ylapaata ja selkeytta tuli korvinkuultavasti lisaa.
Tosin kylla edelliset olivat aivan ala-arvoiset eika ehka ole reilua
verrata niihin. Minusta tarkeaa on se, etta niissa liittimissa on
kunnolliset vedonpoistajat ja liittimet ovat miellyttavat kasitella.
Proelin paalysmateriaali on latexia ja tuntuu mukavalta kasitella.
Vedonpoistaja on niissa suunniteltu siten, etta ennen menee johto
poikki kuin tinaukset irtoaa.


>On tassa
>piuhoista puhumisessa ihan selkea funktiokin, silla tein jokin hetki
>sitten hankinnan joka on sitten toisen kitaran hankkimisen mullistanut

>koko soittamisen. Yksinkertaisesti, hankin sellaisen plugin kitarapiuhaan


>joka laittaa piuhan oikosulkuun kun sen vetaa pois soittimesta. Mika

>vapauden tunne kun voi heittaa soitinta vaihtaessa piuhanpaan lattialle.

Hyvia ovat, kerran olen kokeillut ja taidanpa hankkia minakin jostain
tuollaisen.


>Noiden ohella on kaytossa silloin talloin Bossin dd-5 kaikupedaali (silla
>digitechi ei parka osaa reverse-kaikua). Muut pedaalit ovat aivan turhia
>silla digitaaliosasto pesee ne miten pain vain.

Tarkoitat varmaan etta _hyvat_ digitaalitekniikalla toteutetut
laitteet pesevat jne... Kaikki digitaaliset efektilaitteet eivat
kuulosta hyvalta ja kai se nyt on sentaan kaikista tarkeinta?

Rikas mies jos oisin, niin ostaisin kylla digitaalilaitteita:
Lexiconin reverbbeja 15000 mk per kappale ja sita rataa. Parhaat
digivermeet kuulostavat todella hyvilta ei siita mihinkaan paase. Niin
hyvilta, etta niita voi joisi jopa luulla analogisiksi... 8-)

Joka tapauksessa, analogisessa maailmassahan me elamme vai mita?
Noin pohjimmiltaan?

Petteri

Ilkka Sorsa

unread,
Oct 12, 1998, 3:00:00 AM10/12/98
to
Petteri Mäyrälä (pett...@kauhajoki.fi) wrote:

: >lukuunottamatta originaali, Stratoon on vaihdettu graph techin osia
: >parantamaan vireessa pysymista, seka tietenkin muutettu kampi
: >_oikeanlaiseksi_.
: Kerro minkalainen kampi on mielestasi kunnollinen niin kokeilen oitis.
: Alkuperainen ei ole paras minunkaan mielestani.

Saha kateen ja katkot stratokammesta suurinpiirtein sen muovinupin verran
pois. Nuppi paikalleen ja vaannat mutkaa ylospain. Kas siina. Erittain
ergonomaattinen, kammenpohjaan istuva kampi. Lyhyydestaan johtuen rankempi
kayttaa, mutta pienemmalla vaivalla saa enemmin aikaan ja kampea viitsii
kayttaa kun se on kasilla. Enka tarkoita sita etta sita tulisi vatkattua
jatkuvasti vaan sita etta kun vaiva kayttamiseen on pieni, sita voi
kayttaa vain hieman, pikkujuttuihin eika vatkattua hulluna kun sen kerran
on suurella vaivalla saanut poimittua jostain sielta alhaalta roikkumasta.
Niin. Ideaan kuuluu myos se etta kampi pysyy siina asennossaan johon sen
jattaa.

Ibanezissani alkuperainen kampi oli juuri sita osastoa jota kammet sen
tyylisissa kitaroissa tuppaavat olemaan. Kilsan pitka ja liki kiinni
lankussa.

Tuollainen kampi kylla vaatii tiettya kokoa kammeneltakin.

: Ihmettelen kylla sita stratoasi. Ei pitaisi viela noilla gaugeilla


: olla mitaan ylipaasemattomia ongelmia. Toisaalta: onko soittotapasi
: kammen kanssa rankka ? Straton tallaa ei ole konstruotu rankkaan
: kayttoon, siihen on muut vehkeet.

Olen huomannut. Tuo kielisatsi on kylla kitaralle rankempi kuin joku
standardi .013 (Paksut kielet ovat jareammat kuin vakiosatsissa, which is
nice) ja vetaa straton sellaiseen solmuun etta pelottaa. Kaulaa sai
nimittain vaantaa kasin jotta kaularaudan sai riittavan kirealle.
Kampea kaytetaan siten milta tuntuu ja kirotaan kitaraa jos ei se kesta
vireessa. Eli rankka on, tavallaan.

: Kevyessa kaytossa, esim.


: rautalankatyyppisessa kammmetuksessa kylla pysyy vireessa eika riipu
: siita onko ysin vai kympin kielet. Onko sinulla kielenohjaimet
: asennettuna? Ne on vihonviimeiset vireentappajat, jos annat rankasti
: kampea, vaikka olisi GrapfTechitkin. Osta Sperzelin Trimlockit ja
: syota kielenohjaimet puluille. Sperzelit maksavat sopivasti
: loydettyina siina kolme sataa per setti ja soittoilo kasvaa tuon
: sijoituksen kolmannessa potenssissa.

Tieda sitten soittoilosta mutta olisi se pieni hinta siita ilosta ettei
tarvitsisi kelata sita kielta niin mielettomia maaria niiden tappien
ymparille. Kayhan se kun on jo hieman kokemusta kertynyt ja veivi mutta
silti.

: > Mikit ovat molemmissa vakiot, Stratossa amstd:t (Eivatka
: >talla tietoa vaihdu..)

: Kun itse vaihdoin Am. Std. -mikit ja korvasin ne Seumour Duncanin
: Vintage Staggered mikeilla niin koko kitara oli kuin uusi mies. Se
: ontto kolina ja rakainen ylapaa olivat poies pyyhkaistyt ja tilalla
: oli hyvin maaritelty, dynaaminen stratoakin stratompi soundi. Rupesi
: loytymaan twangiakin kuten stratolle kuuluu.

Itseani viehattaa nimenomaan se ylapaa. Tallamikilla ei kylla ihan
puhtaaltaan soitella mutta pienella putkisarolla saa aikaan sellaisen
mukavan rohean stratosoundin. Kaytan kylla yleensa jotain valiasentoja tai
pelkkaa kaula/keskimikkia puhtaalla soundilla soitteluun. Ne on muutenkin
saadetty hieman pyoreamman kuuloisiksi.

: Eika tuo paivitys tullut


: edes kohtuuttoman kalliiksi: Seymourit maksoivat noin tonnin yhteensa
: ja sitten viela myin Am. Std. -mikit poies (Netin valityksella tietty)
: joista sain kolmisen sataa. Siis keppi palautui mikkiensa osalta
: Leksa-vainaan tarkoittamaan olomuotoon noin seittemalla sadalla
: markalla. Ei huonosti minun mielestani.

Njaa. Jotain jos joskus hankin niin korkeimmalla listalla on jokin parempi
tallablokki johon saa paksumman kammen kiinni.

: Mutta tuon mikin hakeminen on pitka ja joskus hankala prosessi eika


: siihen kaikki viitsi ymmarrettavasti lahtea lainkaan.

Enpa usko etta hermo riittaa. Perussoundi kun on kunnossa niin kylla se
taipuu vaik mihin.

: > Paaasiallinen kriteeri piuhojen hankkimiselle on se etteivat ole


: >ihan korppua kumia ja liittimet saa auki korjausta varten.
: Jaahas jaahas. Kylla niissa soundierojakin on, erityisesti jos on
: kovin pitkat piuhat. Kun itse aloin kayttaa Proelin kaapeleita ja
: liittimia, niin ylapaata ja selkeytta tuli korvinkuultavasti lisaa.

Kunhan ei aivan ohutta ruippaa ole niin ei sen mielettomia pitaisi
vaikuttaa. Guitar Playerissa oli jokin aika sitten testi ja suurin anti
silla taisi olla kestavyystestit piuhalle ja liittimille. George L's oli
siina voittaja ja vaikutti kylla jo idealtaan aika omalaatuiselta.
Muistaakseni niissa ei tarvinut juottaa mitaan tms. vaan erilliset
liittimet kierretaan metritavarana hankittavaan piuhaan.

: Tosin kylla edelliset olivat aivan ala-arvoiset eika ehka ole reilua
: verrata niihin.

Niinpa. Ensimmaiset piuhani olivat erittain loistavat Leemit. Erittain
nayttavat, kullanvariset, jareat liittimet. Vaan silkkoa oli sisalta.
Kestivatkohan ehka puoli vuotta? Kotikaytossa. Kokivat
sivuleikkurikohtalon ja nyt niissa on neutrikin plugit. Hatapaissani
laitoin niihin ensin kasille sattuneet 2mk/kilo-osastoa olevat plugit
mutta hermo meni. Piuhat on kylla sellainen asia jossa ei valttamatta
kannata saastaa. Etenkin jos hermo on luonnostaan tiukalla.

: >digitechi ei parka osaa reverse-kaikua). Muut pedaalit ovat aivan turhia


: >silla digitaaliosasto pesee ne miten pain vain.
: Tarkoitat varmaan etta _hyvat_ digitaalitekniikalla toteutetut
: laitteet pesevat jne... Kaikki digitaaliset efektilaitteet eivat
: kuulosta hyvalta ja kai se nyt on sentaan kaikista tarkeinta?

Tarkoitin vain omia pedaalejani. Ei mulla tosin olekaan muuta kuin bossin
chorus, saro ja se delay, eika niista juuri lauluja tehda. Etenkaan kun
minulla ei ole mitaan varsinaista vahvistinta jota niilla olisin ohjannut.

: Rikas mies jos oisin, niin ostaisin kylla digitaalilaitteita:


: Lexiconin reverbbeja 15000 mk per kappale ja sita rataa. Parhaat
: digivermeet kuulostavat todella hyvilta ei siita mihinkaan paase. Niin
: hyvilta, etta niita voi joisi jopa luulla analogisiksi... 8-)

Vaan tekeeko niilla kaiuilla yhthan mithan muualla kuin studiossa ja
linjaan soittaessa? Kitarakaapin kautta toistettaessa ei valttamatta
tarvitse vapaastimaariteltavaa huonekokoa, -muotoa, -pintamateriaaleja
yms. ;)

: Joka tapauksessa, analogisessa maailmassahan me elamme vai mita?
: Noin pohjimmiltaan?

Paha kieltaakaan.. ;) Ei se digitaalisuus mikaan itseisarvo ole. Helppous
ja muunneltavuus viehattaa. Eika kohinan puutekaan haittaa..

--
-Ipe
[ http://www.kyamk.fi/~y95silso/mp3 ]

nobody

unread,
Oct 13, 1998, 3:00:00 AM10/13/98
to
On 12 Oct 1998, Atro Tossavainen wrote:

|pett...@kauhajoki.fi (Petteri Mäyrälä) writes:
|
|> JMP-1:n kesyttaminen ei onnistu illassa tai kehdessakaan. Sita pitaa
|> vahasen maanitella, mutta sitten kylla lahtee...
|

|Hm. Ehkä pitää palata astialle uudestaan kun tilaisuus taas koittaa.


|
|> Mutta kannattaa muistaa etta se on kuitenkin aito Marshall, niin
|> hyvassa kuin pahassakin. Jos ei Marshall -tyyppinen saro iske, niin ei
|> iske JMP-1:kaan.
|

|No iskeehän se, onhan se sentään ainoa oikea. En vaan löytänyt sitä.


|
|>> Pedaaleihin en koske enää ikinä. Hyvästi dynamiikka, bassot ja diskantit!
|>
|> Minkalaisiin pedaaleihin oikein olet tormannyt kun olet noin pettynyt
|> noihin?
|

|Bossin, Ibanezin, Digitechin ym. ym. erilaisiin värkkeihin. Säröä,
|chorusta, delayta, phasereita, multiefektejä jne. Yleinen vaikutelma
|tuntuu olevan että taajuusvaste loppuu alapäässä pahasti kesken eikä
|sitä niissä missä sillä on väliä (chorus, delay...) ole yläpäässäkään
|oikein tarpeeksi. Patteritoimintaisissa vehkeissä tuntuu myös se
|dynamiikka leikkautuvan.

Dynamiikan leikkautuminen tuskin johtuu patterikaytosta, patteri hakkaa
6-0 useimmat tavalliset virtalahteet jos tarvitaan hetkellisesti roimasti
virtaa.

|--
|Atro dot Tossavainen at iki dot fi
|http colon 2*slash www dot iki dot fi slash atossava slash
|
|

------------------------------
aapi
aha...@cc.joensuu.fi
http://fast.to/mordicus
------------------------------
Me Transmitte Sursum, Caledoni
------------------------------


Petteri Mäyrälä

unread,
Oct 21, 1998, 3:00:00 AM10/21/98
to
On 12 Oct 98 07:06:59 GMT, y95s...@kyamk.fi (Ilkka Sorsa) wrote:

>Olen huomannut. Tuo kielisatsi on kylla kitaralle rankempi kuin joku
>standardi .013 (Paksut kielet ovat jareammat kuin vakiosatsissa, which is
>nice) ja vetaa straton sellaiseen solmuun etta pelottaa. Kaulaa sai
>nimittain vaantaa kasin jotta kaularaudan sai riittavan kirealle.

Ei kuulu straton kayttaytya noin. Omassa Am Std. kaulassani ei
aikoinaan tapahtunut juuri mitaan muutoksia kun kielia paksunsi. Tuli
kokeiltua kaikkia gaugeja valilta 09 - 13 ja aina ei tarvittu mitaan
saatoja; joskus ihan pieni ruuvaus riitti. Mutta kaulatkin ovat
erilaisia. Muutenkin kaula oli stabiili kuni kiviseina. Ei vaikuttanut
saatkaan mitaan vaikka talvi on yleensa kielisoittimille raskasta
aikaa.


>Tieda sitten soittoilosta mutta olisi se pieni hinta siita ilosta ettei
>tarvitsisi kelata sita kielta niin mielettomia maaria niiden tappien
>ymparille. Kayhan se kun on jo hieman kokemusta kertynyt ja veivi mutta
>silti.

Joo, kielten laittaminenkin muuttuu todella helpoksi. Eivatka valu
sielta tappien ymparilta mihinkaan!

>Tarkoitin vain omia pedaalejani. Ei mulla tosin olekaan muuta kuin bossin
>chorus, saro ja se delay, eika niista juuri lauluja tehda. Etenkaan kun
>minulla ei ole mitaan varsinaista vahvistinta jota niilla olisin ohjannut.

Joo, ainakaan Bossin digital delaysta ei tehda lauluja, mutta verkon
painoja niistakin saadaan. Mutta ei se Chorus kai nyt niin huono ole?
Ja sarkijoita Boss tekeee vaikka mihin lahtoon. Minulla oli aikoinaan
sellainen Super Overdrive, keltainen variltaan. Se oli kylla hyva
laite kerta kaikkiaan.

>Vaan tekeeko niilla kaiuilla yhthan mithan muualla kuin studiossa ja
>linjaan soittaessa? Kitarakaapin kautta toistettaessa ei valttamatta
>tarvitse vapaastimaariteltavaa huonekokoa, -muotoa, -pintamateriaaleja
>yms. ;)

Ei tarvitsekaan, mutta pari hyvaa simppelia perusreverbbisoundia ovat
tarpeen silloinkin. Jos omaisin mainitun Lehikoisen niin luultavasti
kayttaisin sen ominaisuuksista ehka promillen. Mutta se kaiku, jota
kayttaisin , olisi hyva.


> Helppous
>ja muunneltavuus viehattaa. Eika kohinan puutekaan haittaa..

Tasan totta. Ohjelmoitava etuaste ja kyljessa yhta ohjelmoitava
fxprosessori on kova juttu ja ovat onneksi kaikkien ulottuvilla
nykyaan. Silti minakin haikailen VOXia ihan aidosti.

Petteri


Ilkka Sorsa

unread,
Oct 22, 1998, 3:00:00 AM10/22/98
to
Petteri Mäyrälä (pett...@kauhajoki.fi_remove_this_if_you_reply) wrote:
: On 12 Oct 98 07:06:59 GMT, y95s...@kyamk.fi (Ilkka Sorsa) wrote:

: >Olen huomannut. Tuo kielisatsi on kylla kitaralle rankempi kuin joku


: >standardi .013 (Paksut kielet ovat jareammat kuin vakiosatsissa, which is
: >nice) ja vetaa straton sellaiseen solmuun etta pelottaa. Kaulaa sai
: >nimittain vaantaa kasin jotta kaularaudan sai riittavan kirealle.

: Ei kuulu straton kayttaytya noin. Omassa Am Std. kaulassani ei


: aikoinaan tapahtunut juuri mitaan muutoksia kun kielia paksunsi. Tuli
: kokeiltua kaikkia gaugeja valilta 09 - 13 ja aina ei tarvittu mitaan
: saatoja; joskus ihan pieni ruuvaus riitti. Mutta kaulatkin ovat
: erilaisia. Muutenkin kaula oli stabiili kuni kiviseina.

Mjaa. Meilla on sitten ihan eri soittimet.. ;) Tuon omani kanssa saa
pingertaa ihan tosissaan jos mielii sen haluamiinsa saatoihin.
Kaulaa pidan niin suorana kuin mahdollista. Ei se aivan tikkusuoraksi tule
mutta riittavan kuitenkin. Nyt ei tarvitse edes kayttaa sita
microtilt-ruuvia kun on nuo ohuet kielet. Which is nice. Mutka vastaa
suurinpiirtein (kun ottaa huomioon sen juuressa olevan suoran alueen johon
rauta ei vaikuta) kielen varahdellessaan viemaa tilaa. Hulluna jos hakkaa
tai soittaa paksuilla kielilla kaulan juuressa, kielet kylla rapisevat
nauhoihin mutta eipa haittaa kun muuten on suht. kevea tatsi.

: Ei vaikuttanut saatkaan mitaan vaikka talvi on yleensa kielisoittimille
: raskasta aikaa.

Enpa ole kiinnittanyt huomiota. Viela. Suurimmat vaikutukset ovat silla
etta muistaa lammittaa kielet ennen soittamista ja kaapii silloin talloin
sen mutakerroksen kielten alapinnalta..

: >Tarkoitin vain omia pedaalejani. Ei mulla tosin olekaan muuta kuin bossin


: >chorus, saro ja se delay, eika niista juuri lauluja tehda. Etenkaan kun
: >minulla ei ole mitaan varsinaista vahvistinta jota niilla olisin ohjannut.

: Joo, ainakaan Bossin digital delaysta ei tehda lauluja, mutta verkon


: painoja niistakin saadaan. Mutta ei se Chorus kai nyt niin huono ole?

Ei sinallaan, mutta Digitechin octal chorus vie voiton..
Ehka silkalla siirappisuudellaan.. ;) Tarkoitin kylla lahinna sillalailla
etta chorus on ainoana efektina puhtaassa soundissa.

: Ja sarkijoita Boss tekeee vaikka mihin lahtoon. Minulla oli aikoinaan


: sellainen Super Overdrive, keltainen variltaan. Se oli kylla hyva
: laite kerta kaikkiaan.

Omani on OS-2. En edes muista mika sen nimi oli kun se on ollut kaverilla
lainassa jo varmaan vuoden. Itseasiassa pitaisi hakea se talteen ja
kokeilla jos siita olisi mihinkaan.

: kayttaisin sen ominaisuuksista ehka promillen. Mutta se kaiku, jota
: kayttaisin , olisi hyva.

Terve asenne.

: > Helppous


: >ja muunneltavuus viehattaa. Eika kohinan puutekaan haittaa..

: Tasan totta. Ohjelmoitava etuaste ja kyljessa yhta ohjelmoitava


: fxprosessori on kova juttu ja ovat onneksi kaikkien ulottuvilla
: nykyaan. Silti minakin haikailen VOXia ihan aidosti.

Tulisin minakin toimeen vallan mainiosti jollain Fenderilla ja
overdrive-pedaalilla mutta kun se vapaus puuttuu. Joskus tekee mieli
kokeilla jotain, ja perinteisilla vempeleilla asia kerkeaa jo unohtua
ennenkuin on rahat hankkia laitteet idean toteuttamiseksi.


--
-Ipe
[ http://www.kyamk.fi/~y95silso/mp3 ]

0 new messages