MIKA IHMEEN KOVALEVYAANITTAMINEN?
Jouni Knuuttila
>Haluaisin tietää musiikin äänittämisestä tietokoneen kovalevylle.
>
>Voiko tietokoneen nauhuriohjelmalla korvata
>tavallisen neliraitanauhurin esim. bändin demonteossa
>elikä kuinka hyvin muiden kuin
>MIDI-signaalien tallentaminen raidoille onnistuu?
>Kuinka homma tapahtuu? Mitä etuja kovalevyäänittämisestä on tavalliseen
>analogiseen äänittämiseen verrattuna?
>
>Minkälaisia laitteistovaatimuksia touhu edellyttää?
>
>Ovatko tämäntapaiset systeemit jo laajalti käytössä?
Vaihtoehtoja lienee kolme: Varsinaiset studiokäyttöön rakennetut kovalevy-
nauhoittimet*, joiden hinta on aika karvas. Etenkin näiden laitteiden
naurettavan pienet kovot ihmetyttävät (15 - 35 donaa 800 Megatavun levyllä
varustetusta vehkeestä ei oikein tunnu järkevältä). Muutamia edullisempia
"neliraiturin" tappajiakin lienee esitelty. Ainakin rec.audio.pro:ssa joku
kehui tällaista pilviin. En sano enempää kun en tiedä enempää. Hinta oli
muistaakseni jotain 2000 $ kieppeillä. Etuna näissä on, että muuntimet (AD/DA)
tulee mukana ja pelit toimivat kun pistää virrat päälle.
Sitten on PC ja MAC pohjaiset systeemit. Näitäkin saa avaimet käteen
periaatteella** ainakin jenkeistä mutta hinta on luonnollisesti hirveä.
Mutta jos oletetaan, että käytettävissä on esim. PC (486/Pena) ja siitä
olisi tarkoitus itse kasata edullisesti neliraituri (siis neljä monoraitaa)
niin...
Kovoa tarvitaan: 1,2 gigainen kovo, joka on pyhitetty audiokäyttöön riittänee
kummasti projekteihin. Projektien arkistointiin siitä ei luonnollisesti ole.
Uusissa kovoissa nopeuskin riittänee tuohon 4 raitaan ihan kivasti.
Muistia olisi hyvä olla ainakin 16 Megaa. Muuten voi pätkiä.
Äänikortti: Tässä on PC pohjaisen äänittämisen heikko kohta. Välttävän DA-
muuntimen kasaaminen ei näemmä ole ongelma (esim. AWE:n DA on suhteellisen
kelvollinen) mutta AD-muuntimet ovat halvoissa korteissa hirveitä. Ongelman
voi kiertää ostamalla kalliin äänikortin***, jossa on kunnolliset AD/DA
muuntimet tai hakemalla halpojen korttien joukosta sellaisen, jonka muuntimet
eivät ole ihan karmeita ja tyytymällä niiden tarjoamaan äänenlaatuun. Korteista
on viime aikoina julkaistu muutama testi, jossa niiden äänenlaatua on mitattu
kunnolla. Hifilehtikin uhkasi tehdä jotain tällä saralla.
Digitaalista I/O halvoista korteista ei löydy, joten ulkopuolisen muuntimen
kuten esim. DAT:in käyttö ei onnistu. Luonnollisesti DAT:it eivät myöskään
ole ilmaisia.
Viimeisenä kortteihin liittyvä ongelmana on vaatimus yhtäaikaisesta äänityk-
sestä ja toistosta. Löytyy joistain korteista ja toisista ei. Asiassa on
tapahtunut kehitystä viimeaikoina.
Softat: Kalliita ovat perkules. Toki joku moraaliton ihminen voisi väittää,
että köyhä muusikko/opiskelija/työtön/muuten sorrettu ihminen voi kopioida
softan laittomasti _omaan_ käyttöönsä (jos käsiinsä saa). Suurin osa ohjelmista
toimii periaatteella: "Lataa äänifile sisään ja editoi sitä jotenkin". Näillä
ei neliraituria korvata, sillä ne eivät tue useiden raitojen yhtäaikaista
toistoa, joka vaatii raitojen miksaamisen yhteen (realiajassa), eivätkä ne
myöskään pysty yhtäaikaiseen toistoon ja äänittämiseen. Sitten on ohjelmia,
jotka pystyvät tähän (SAW+ & Samplitude). Samplitude tosin vaikutti lähinnä
samplerilta. En usko, että sillä pystyy työskentelemään sujuvasti 5 minuutin
mittaisten biisien kanssa. SAW+ näyttäisi pystyvän moiseen paremmin.
Juu ja sitten Macit: Joku jolla on moinen käytössä voi kertoa asiasta enemmän,
meikä ei edellenkään pidä monopoleista (ja jos joku haluaa väitellä tästä,
niin ei muuta kuin takki oksanhaaraan ja tervetuloa aitan taakse selvittämään
asia luuvitoseni kanssa). Totuus kuitenkin on, että Maceilla on etumatkaa
näissä audiohommissa. Tekisi mieli silti kysyä, paljonko Macintosh
yhteensopiva Macintosh tietokoneeseen sopiva 1,2 Gb Macintosh kiintolevy
maksaa ? PC koneeseen tommosen saa...donalla ?
No, jos laitteiston saa kasaan (maksaa sitten mitä maksaa..) niin kyllä se
neliraiturin korvaa. Paitsi...kaikkien neljän raidan yhtäaikainen nauhoitus
ei tule onnistumaan, ellei äänikortteja ole tullut hommattua kahta kipaletta
ja kovo ole todella nopea. Monitorointi & nauhotus kyllä sujuu, mutta muistaa
täytyy, että homma pyörii kokoajan yhden stereo I/O:n kautta !
Etuja: Digitaalinen ohjelmoitava miksauspöytä tulee kaupanpäällisenä, jos softa
on hyvä esim. SAW+ ja prossu jaksaa mukana (Pena jaksaa 4 monoa kevyesti).
Lisäksi raitoja pystyy siirtämään toisiinsa nähden (sekunnin sadasosien
tarkkuudella), raitoja voi muokata ulkopuolisilla "lataa ja editoi" ohjelmilla
_mielivaltaisesti_ äänenlaadun kärsimättä. Kovolla voi olla useita eri ottoja,
raitoja voi kasata päällekkäin loputtomasti tekemällä välimiksauksia.
Alkuperäiset raidat pysyvät haluttaessa koskemattomina ja editointi tapahtuu
vain raitoja soitettaessa..etc.
Suurin etu on kuitenkin äänenlaatu. Jos muuntimet ovat hyvät, äänenlaatu tulee
melko lähelle CD:tä ja se myös pysyy vaikka raitoja viilaisi 546:tta kertaa.
Lisäksi jos systeemiin saa toteutettua digitaalisen I/O niin lopputuloksen
siirto esim. DATille tyylikkäästi. Jos omistaa CD-R aseman, niin oman demon
voi pyöräyttää suoraan CD:lle. Äänenlaatu ei luonnollisesti tässäkään kärsi
pätkääkään. Kohina & huojunta & pätkivät nauhat & äänipäiden puhdistaminen
ja säätö & hitaat kelaukset eivät enää kiusaa äänittelijää.
Siis: Kovoäänittäminen on digitaalista äänen nauhoittamista ja editointia
kun perinteiset nauhurit ovat analogisia. Edut ovat karkeasti samaa luokkaa
kuin C-nauhuri/DAT systeemien välillä. Minun ainakaan ei tarvitse miettiä
kahta kertaa kumpaa käyttäisin.
Lopuksi voisi todeta, että ala kehittyy todella nopeasti. Puolen vuoden
sisään kaikki mitä olen tässä todennut on luultavasti vanhentunutta tietoa.
Suunta on mielestäni positiivinen ja veikkaisin, että vuoden kahden sisään
kovalevypohjaiset systeemit alkavat todella kilpailla esim. ADAT raitureiden
kanssa. ADATin hinnalla (~22 kmk) saa vuonna 97/98 kevyesti penan, 2 gigaa
kovoa, hyvän äänikortin (todennäköisesti digitaalisella I/O:lla) ja tasokkaan
moniraitaohjelman, vai ? Toisaalta tulevaisuutta ei pitäisi koskaan yrittää
ennustaa...Fakta kuitenkin on, että CD-tasoinen stereodigitaaliääni vaatii
vuonna 98 täsmälleen saman verran kapasiteettia kuin mitä se vaatii nyt ja
tietokoneet & kovot puolestaan halpenevat ja nopeutuvat joka vuosi. Tuon
perusteella asia on pihvi.
Noniin...eiköhän tässä ollut tarpeeksi liian PC painotteista ja muutenkin
epätäydellistä ja virheellistä tietoa. Lopuksi osoitteet, joista löytyy
ihan oikeaa tietoa, kai.
Yleisiä (linkkejä etc..)
http://www.soundwave.com/
http://www.sfoundry.com/pages/places.htm
http://www.primenet.com/~jahred/proaudio.html
Softat:
SAW+: http://www.iqsoft.com/
Samplitude: http://www.evolution.co.uk/
* Esim. http://www.westworld.com/~fairlte/
** Esim. http://www.spectralinc.com/
*** Esim. http://www.digitalaudio.com/ (hyviä linkkejä - kannattaa katsoa)
Lopuksi kun näännyttävä nauhoitussessio on ohi kannattaakin tutustua seuraavaan
sivuun: http://realbeer.com/rbp/rbp.html :)
- adent -
Ola Rinta-Koski
Jouni> Vaihtoehtoja lienee kolme: Varsinaiset studiokäyttöön
Jouni> rakennetut kovalevynauhoittimet*, joiden hinta on aika
Jouni> karvas.
Uusimmassa Keyboardissa oli jonkin 8-raitaisen Rolandin mainos.
Hintaa ei tainnut olla, mutta peli vaikutti ihan pätevältä. Niinhän ne
tietysti mainoksissa vaikuttavat. PS: lienee hyvä keksiä jokin muu
termi kuin nauhoitin, kun ei nauhalla ole mitään tekemistä asian
kanssa. Äänitin on ihan hyvä niin kauan, kuin on kyse vain äänestä.
Tallennin?
Jouni> Tekisi mieli silti kysyä, paljonko Macintosh yhteensopiva
Jouni> Macintosh tietokoneeseen sopiva 1,2 Gb Macintosh kiintolevy
Jouni> maksaa ? PC koneeseen tommosen saa...donalla ?
Macciin se maksaa tasan saman verran kuin PC:henkin, jos ja kun
kyseessä on SCSI-levy.
Jouni> ADATin hinnalla (~22 kmk)
Eikös noita ole myyty Suomessakin jo 15 kmk:lla?
--
Ola Rinta-Koski http://www.iki.fi/~ola/
===============================================================
"Moog Konttinen" WWW-sivu: http://www.iki.fi/~ola/music/moog.html
Mikko H.
> Vaihtoehtoja lienee kolme: Varsinaiset studiokäyttöön rakennetut kovalevy-
> nauhoittimet*, joiden hinta on aika karvas. Etenkin näiden laitteiden
> naurettavan pienet kovot ihmetyttävät (15 - 35 donaa 800 Megatavun levyllä
> varustetusta vehkeestä ei oikein tunnu järkevältä). Muutamia edullisempia
> "neliraiturin" tappajiakin lienee esitelty. Ainakin rec.audio.pro:ssa joku
> kehui tällaista pilviin. En sano enempää kun en tiedä enempää. Hinta oli
> muistaakseni jotain 2000 $ kieppeillä. Etuna näissä on, että muuntimet (AD/DA)
> tulee mukana ja pelit toimivat kun pistää virrat päälle.
jonkinlaista kompressiota (2:1) joka mahdollistaa pidemmät äänitysajat.
Ilmeisesti tuo kompressointi on tuleva trendi kovalevyäänitysjärjestelmissä
muutenkin.
> Mutta jos oletetaan, että käytettävissä on esim. PC (486/Pena) ja siitä
> olisi tarkoitus itse kasata edullisesti neliraituri (siis neljä monoraitaa)
> niin...
Cubasis Audio, Cakewalk Pro 4.0 ja Digital Orchestrator sekvensseriohjelmat
mahdollistavat 1-4 stereoraitaa synkattuna midin kanssa. Niitä kannattaa
kokeilla jos jo omistaa PC:n ja äänikortin, 2000 - 4000mk rahaa ja midi-
vempaimia. Turtle Beachin Quad Studio on varsinainen digitaalinen neli-
raituri, sitä myytiin ainakin PC Superstoressa n. 3000mk hintaan. Pakettiin
kuuluu TB Tahiti äänikortti, jolla on mm. Motorolan 56001 DSP ja Crystalin
AD ja DA -muuntimet, sekä Quad -softa. Käyttöliittymä neliraiturimainen.
Noiden Tahitien valmistus ehdittiin jo lopettamaan, mutta laajan kysynnän
vuoksi niitä tehdään tämän kevään aikana vielä 3000 kpl. Kaksi Tahiti
korttia + Quad on suunnilleen sama kuin neliraituri, yhdellä kortilla
saa vain kaksi kanavaa kerrallaan sisään ja ulos, tosin Quad pystyy
miksaamaan reaaliajassa neljä raitaa yhdeksi stereoraidaksi.
Sharewareohjelmiakin on, esim. Cool Editillä ja Goldwavella voi äänittää
ja miksata raitoja, tosin vain yhden stereoraidan kerrallaan, joten ei
ne kyllä hyvin bändiäänityksiin sovellu. Tai jos äänittää eka pohjat
yhteen tiedostoon ja sitten muut erikseen ja miksaa ne sitten yhteen,
niin onnistuuhan se, mutta vaatii paljon vaivaa.
Jonkun demon tekemiseen äänen digitaalisuus ei paljon tuo apua, ellei
äänitystapahtuman onnistumiseen vaikuttavia muita tekijöitä ei ole
huomioitu (akustiikka, mikrofonien sijoittelu, rumpujen viritys,
soitto- ja laulutaito). Bändikäyttöön (siitähän taisi alun perin
olla kysymys) suosittelen esim. vanhaa Fostex tai Tascam 8-raita-
nauhuria (käytettynä n. 6000 mk), 8-kanavaista mikseriä, hyviä
pikkumonitoreja ja erillistä tarkkaamotilaa.
-mh
Jouni Knuuttila
>Jouni> ADATin hinnalla (~22 kmk)
>
> Eikös noita ole myyty Suomessakin jo 15 kmk:lla?
Ai..paljon mahdollista. Oikeastaan haluaisinkin korjata tätä kohtaa jutussani.
ADAT & kovoäänityssysteemit eivät toki ole mitään "kilpailijoita". Päinvastoin
systeemi, joka koostuu ADATista, digitaalisesta interfacekortista (Digital
Audio Labs uhkaa tehdä V8 mallin, joka pystyisi mm. juuri tähän) ja nopeasta
PC:stä tai Macista hyvillä softilla, kuulostaa paketilta, jolla voisi tehdä
suorastaan pervoja juttuja. Etenkin moniraitaprojektien arkistointi olisi
sujuvaa ja molempien laitteistojen vahvat puolet voisi yhdistää. ADAT:in
"muunninkapasiteetin": 8 x AD/DA ja kovosysteemin eksoottiset editointi-
mahdollisuudet. Hitsi nyt alkoi tekemään mieli tuollaista :(
- adent -
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> <<<<<<<<<<
>> Signature suljettu korjaustöiden vuoksi >> << <<
>> Kiertäkää artikkelin loppu merkittyä >> << <<
>> kiertotietä pitkin. >> << <<
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<< <<<<<<<<<<
Affe
>myöskään pysty yhtäaikaiseen toistoon ja äänittämiseen. Sitten on ohjelmia,
>jotka pystyvät tähän (SAW+ & Samplitude). Samplitude tosin vaikutti lähinnä
>samplerilta. En usko, että sillä pystyy työskentelemään sujuvasti 5 minuutin
>mittaisten biisien kanssa. SAW+ näyttäisi pystyvän moiseen paremmin.
Heeetkinen! Pisin file, jota itse olen Samplitudella käsitellyt oli
noin 70 minuuttia pitkä. Eikä aiheuttanut niin minkäänlaisia ongelmia.
Riippuu varmaan käyttötarkoituksesta, mutta omasta mielestäni
Samplituden käyttöliittymä hakkaa SAW+:n mennen tullen.
Vähän infoa Samplitudesta:
-Tukee useampaa äänikorttia (max 4) yhtaikaa (itselläni on AWE-32 ja
Digital Only CardD)
- Max 16 monoraitaa tai 8 steroraitaa yhtaikaa (heittää normaalisti
omalla P90:llä 6 CD-tasoista stereoraitaa, virittelyllä enemmänkin).
Toimii siis ihan kivasti moniraiturin korvikkeena.
- Jos raidat loppuvat kesken, voi koko projektin välimiksata yhdelle
raidalle (digitaalisesti)
- Äänittää ja toistaa yhtaikaa
- Synkkaantuu suoraan useimpiin sekvensserisoftiin, soittaa myös itse
midi-filejä tai .avi-videoita.
- Editointityökaluja joka lähtöön (kompressori, limitteri, gate,
parametrinen ja graafinen eq etc.)
- Todella nopea käyttöliittymä: omat voimakkuussäädöt raidoille ja
jokaiselle miksauselementille. Editointi mahdollista jopa soiton
aikana, tuloksen kuulee välittömästi.
- Kannattaa tsekata demoversio: http://www.sekd.com/
- Ei maksa paljon! (ainakaan meikäläiseltä tilattuna... n. 2000 mk)
Affe
--
*****************************************************************
Anssi 'Affe' Ahonen | MicroBeat Multimedia Production
programmer - producer | Hatanpäänvaltatie 34 D
tel: +358-40-5036201 | 33100 Tampere
fax: +358-31-2221876 | Finland
*****************************************************************
Kimmo J. Tykkala
Mikko H. <mhe...@tnclus.tele.nokia.fi> wrote:
>Cubasis Audio, Cakewalk Pro 4.0 ja Digital Orchestrator sekvensseriohjelmat
>mahdollistavat 1-4 stereoraitaa synkattuna midin kanssa. Niitä kannattaa
>kokeilla jos jo omistaa PC:n ja äänikortin, 2000 - 4000mk rahaa ja midi-
Millä hinnalla Suomesta pitäisi saada Cakewalk Pro Audio tai
Cubasis Audio? Viime perjantaina Pro Centerissä hintoja
kysellessäni Cakewalk Pro Audio maksoi myyjän mukaan
3600 mk, Cubasis Audio 2000 mk ja Cubase Audio n. 6000 mk.
Edellisellä viikolla olin ohimennen kysäissyt samaa toiselta
myyjältä ja tällöin hinnat olivat olleet 2000 mk, 1200 mk ja
Cubase n. 4000 mk. Joko onnistuin kuulemaan edellisellä kerralla
kaikki hinnat väärin tai sitten myyjillä ei ollut aavistustakaan
tuotteiden hinnasta. Hintalaput tietysti puuttuivat sekä
Cubasiksesta että CPA:sta...
Demoversioiden perusteella CPA vaikuttaa melko mukavalta
softalta (jos hinta olisi n. 2000 mk), Cubasis on hieman turhan
karsittu. Mutta ei kyllä innosta maksaa $400 ohjelmasta
kaksinkertaista hintaa muutamaa musiikkikauppiasta tukeakseen.
--
this text written with recycled letters
Antti Lindell
: Cubasis Audio? Viime perjantaina Pro Centerissä hintoja
: kysellessäni Cakewalk Pro Audio maksoi myyjän mukaan
: 3600 mk, Cubasis Audio 2000 mk ja Cubase Audio n. 6000 mk.
: Edellisellä viikolla olin ohimennen kysäissyt samaa toiselta
: myyjältä ja tällöin hinnat olivat olleet 2000 mk, 1200 mk ja
: Cubase n. 4000 mk. Joko onnistuin kuulemaan edellisellä kerralla
: kaikki hinnat väärin tai sitten myyjillä ei ollut aavistustakaan
: tuotteiden hinnasta. Hintalaput tietysti puuttuivat sekä
: Cubasiksesta että CPA:sta...
Pro Centeriss{ tapaavat heitell{ niit{ hintoja v{lill{ v{h{n miten
sattuu. Hommaa voi my|s k{ytt{{ hyv{kseen ja kysell{ eri myyjilt{
hintoja ja ostaa halvimman arvion perusteella. My|s myyj{n egoon
vetoaminen on havaittu toimivaksi. Siis tyyliin "Ai et osaa sanoa
hintaa? No voitko sitten pyyt{{ paikalle jonkun, joka osaa."
T{ll{ joskus saa aikaan toivotun "Perkele, no anna vaikka satanen."
-reaktion ;)
Olen t{ll{ tavoin onnistunut hankkimaan mm Anatekin PocketSyncin 150mk
hintaan ja Schallerin vibrakoneiston huntilla. Toimii siis :)
Pahoittelen poikkeamistani alkuper{isesta aiheesta...
----
Antti Lindell
lin...@karhu.helsinki.fi
----
Juha Tretjakov
> Millä hinnalla Suomesta pitäisi saada Cakewalk Pro Audio tai
> kysellessäni Cakewalk Pro Audio maksoi myyjän mukaan
> 3600 mk, Cubasis Audio 2000 mk ja Cubase Audio n. 6000 mk.
Helsingin Musiikin (Kamppi/Albertinkatu) lähettelemässä
mainoskirjeessä CW Pro noteerattiin noin 2600 markkaan ja saman firman
CW Pro Cd-rom kaikilla mausteilla ja joillain lisäjipoilla 3200
markkaa. Mainittiin siinä jotain muutakin, mutta kun en opetellut
ulkoa.
--
Juha.Tr...@hut.fi - taidetta ilman käsiä
Juhana K Kouhia
kokonaisuudessaan valitiedostoon, mika tekee isojen tiedostojen kasittelyn
mahdottomaksi. Arsytys on suurimmillaan, kun yritat tallentaa 10 sekunnin
patkaa 200 Megan tiedostosta toiseen tiedostoon, tai kun olet aanittanyt
useita biiseja samaan tiedostoon ja haluaisit tallentaan kunkin biisin
omaan tiedostoon. Kaikilla softanvaantajilla ei aina leikkaa mika toimii
ja mika ei...
Linuxiin loytyy tietaakseni vain yksi ilmainen interaktiivinen editointi-
softa, MixView (mxv), joka nayttaisi vielapa toimivankin ihan ok. Olen
kayttanyt sita vain spektrin tutkimiseen, joten mitaan kattavaa kayttoko-
kemusta minulla ei ole. Ohjelma sinansa on ihan hyva, mutta ohjelman-
tekija ei innostunut ehdotuksestani lisata siihen gray scale-grafiikkaa
bittigrafiikan oheen, koska se heikentaisi ohjelman siirrettavyytta
koneesta toiseen. Hoh hoijaa....
Olen itse kirjoitellut audionkasittelyohjelmaa ja operoin aina joko
32 bittisilla kokonaisluvuilla tai 32/64 bittisilla liukuluvuilla.
Siis audioni laatu ei juurikaan heikenny, vaikka tekisinkin useita
operaatioita sille. Tallennukset vievat sitten enemman levytilaakin,
mutta toistaiseksi olen generoinut 16 bittisen lopputuloksen ilman
valitallennuksia.
Miten Samplitudet jne. hoitavat laskennan? Kayttavatko ne aina 16
bittista formaattia valituloksille? Jos asia on nain, voin jo
kuvitella miten suuremmat miksaukset epaonnistuvat pahan kerran,
koska nahdakseni efektien suorittamisen jalkeen tehdaan aina valitulos.
16 bittinen AD kelpaa, jos aanittelee vain soundeja, joista isompi miksaus
sitten kasataan. Mutta jos aikoo aanittaa yhden biisin kerralla sisaan ja
tekee tiedostolle jonkin operaation, tai pari, niin tulos ei valttamatta
ole kovin hyva. Nimittain nauhoituksessa taytyy jattaa hieman ilmavaraa
ylilyonteja varten. Itse kayttaisin 20 bittisia AD-muuntimia, jolloin
ilmavaraa on riittavasti ja aanitys saadaan jalkikateen kayttamaan kaikki
16 bittia hyodyksi.
Viela yksi asia. Kun isompi miksaus on tehty kayttaen vaikkapa 24-32 bittisia
lukuja ja kun se korvertoidaan 16 bittiseksi, saadaan paras tulos ditheroi-
malla. Pelkastaan katkaisemalla 32 bittisen luvun 16 bittiseksi saadaan
kvantisointikohinaa. Ditherointi siirtaa kvantisointikohinan koko taajuus-
alueen kattavaksi satunnaiskohinaksi siten, etta 16 bitilla saadaan esitetyksi
reilun 19 bitin dynamiikka. Siis valitulokset taytyisi tallentaa ainakin 20
bitilla. Korva kuulee tuon tasaisen satunnaiskohinan, mutta kun kohinaa siir-
retaan matalilta taajuuksilta ylataajuuksille, kohinaa ei enaa kuule juuri
ollenkaan.
Kopioin CD:lta musiikkia ja tutkin sen spektria. Aivan 20 kHz taajuuksilta
todellakin loytyi kummallinen 'rantu', jonka tulkitsin olevan tuota yla-
taajuuksille siirrettya ditherointikohinaa.
Jos joku haluaa tyostaa musiikkia Linux- jne. ymparistossa, niin suosittelen
Csound- ja Cmix-ohjelmistoja. Itse asiassa molemmat ohjelmistot on hyva
olla olemassa. Csoundia kannattaa kokeilla myos DOS, Mac-ymparistoissa...
Juhana Kouhia