Miksi kuurot hakeutuvat miksereiksi?
PeKa
retuperällä ja ammatteihin, joihin vaaditaan hyvien ihmissuhdetaitojen
lisäksi myös kohtalaisen normaali kuulo, hakeutuu jatkuvasti ihmisiä,
joiden elämäntehtävänä näyttää olevan muidenkin ihmisten kuulon pilaaminen.
Eka elmeri muuten, joka vastaa tähän alustukseen; "kaikki kuiteski käyttää
kuulosuojaimia tms. hihi-nappeja" voi sitten jättää vastaamatta.
Konsertteihin ja tapahtumiin on voitava mennä ilman vakavan kuulovaurion
vaaraa ja aivan au naturell - näin asiasta määrää myös lainsäädäntö.
Toisaalta, vaikka käyttäisi kuinka hyviä vaimentimia, joiden
taajuusvaimennuksen ero välillä 30 -18 KHz on alle +- 1,3 db, niin siitä
huolimatta musiikista leikkautuu pois dynamiikkaa + nyansseja ts. nämä
korvattomat hanikkaheikit eivät pilaa vain ihmisten korvia, vaan myös
esityksen taiteellisen sisällön. Tämä on syvältä ja haisee.
Karmeinta on, että nyt jopa ulkokonserteissa tarjotaan tavaraa sellaisella
äänenpaineella, että olo on epämiellyttävä. Taas sanon jo valmiiksi, että
se pelle-hermanni, joka keksii, että aina voi kävellä kauemaksi lavasta, jos
ääni on liian kovalla niin: "Älä vastaa". Konserteihin mennään viihtymään
ja kokemaan elämyksiä, osa elämyksestä on tämän esittäjän/esityksen
näkeminen - muutenhan ko taidetta voisi kuunnella stereoista sopivalla
voimakkuudella.
Miksi tämmöisestä kirjoitan; no aivan siksi, että hyvä äänentoisto on
mahdollista ilman + 110 db:n ylittämistä. Olen ollut konserteissa, uskallan
sanoa hyvinkin suurissa sellaisissa, joissa äänentoisto on kohdallaan.
Ääntä on riittävästi, mutta ei liikaa ja instrumentit erottuvat toisistaan.
Tämän kesän piinahetki oli nimittäin Porin keskiviikko, jossa miksaaja ei
ilmeisesti edes nähnyt lavalle, sillä häneltä unohtui osalla bändeistä
kokonaisia soittajia ja toisaalta kahvimukin vaatima tila ekvalisaattorin
päällä ilmeisesti oli syynä täysin pe*seestä olleeseen bassotoistoon.
Se mikä asiassa kummastuttaa on, että äänenvoimakkuudesta on olemassa
selkeät ja tiedetyt rajat, joiden ylkopuolelle meno merkitsee vakavan
kuulovaurion vaaraa ja/tai elämänaikaisen haitan aiheuttamista tinnituksen
tai heikenneen kuulon myötä. Nykyinen meininki, jossa konserttivieraat
altistetaan ammattitaidottomien miksaajien ja vastuuttomien järjetäjien
armoille on saatava loppumaan - ryhmäkanne festivaali-/tapahtuma-
järjestäjää vastaan lienee vain ajan kysymys.
Minä ainakin haluan musiikin takaisin ja tämän kuurojen miksaajien talven
päättyvän - pian.
Pentti
Janne Pitkänen
kerta täytyy ikäväkseen todeta että jää show puoliksi kuulematta huonojen
korvatulppien takia (hyvä on, en koskaan ole vaivautunut koittamaan kalliita
korvatulppia), koska ilman tulppia ei pää kestä äänenvoimakkuuksia.
Viimeisen esittäjän (eli yleensä sen parhaan) jälkeen päässä soi ja korvia
jomottaa koska tulppia ei yksinkertaisesti voi pitää pilaamatta nautintoa.
Toisaalta, voi myös ajatella että juuri nuo äänenpaineet ja voimakkuudet
ovat osa festarielämää. (pöh, sanon minä)
-Janne
Jukka Laurila
<janne.p...@mbnet.fi.invalid> wrote:
> Surullista, mutta totta. Muutamia festareita olen taas käynyt läpi, ja joka
> kerta täytyy ikäväkseen todeta että jää show puoliksi kuulematta huonojen
> korvatulppien takia (hyvä on, en koskaan ole vaivautunut koittamaan kalliita
> korvatulppia), koska ilman tulppia ei pää kestä äänenvoimakkuuksia.
> Viimeisen esittäjän (eli yleensä sen parhaan) jälkeen päässä soi ja korvia
> jomottaa koska tulppia ei yksinkertaisesti voi pitää pilaamatta nautintoa.
Kuuroihin miksaajiin sen kummemmin kantaaottamatta kannattaa ihan
oikeasti kokeilla kunnon hifitulppia. Ero standardieareihin on
nimittäin huima sekä äänenlaadun ja mukavuuden suhteen eivätkä ne ole
edes kauhean kalliita: Alpine Musicsafet (käytän itse ja suosittelen
(tm)) maksoivat joskus ryhmätilauksena 120 markkaa. Aikaisemmin
käyttämäni Hifi-EARit ovat likimain samanhintaiset, mutta paljon
epämukavammat pitää ja lisäksi niiden pitkä korvasta törröttävä varsi
näytti harvinaisen hölmöltä. Alpinet näkee vain, jos katsoo
takaviistosta.
--
-- +358503312601 - http://www.iki.fi/jlaurila/
- every vector dreams of matrices -
PeKa
kiitti kommentista, joka saattaa olla ikävän totta....
>"Mara" <martti...@pp.inet.personal.poista> kirjoitti
viestissä:3d394101.1896030
>
> Voihan miksaajien isot volyymit johtua ihan luonnollisistakin syistä:
> kuulo on ollut alunperin normaali, mutta on alkanut vähitellen kadota.
> Seurauksena volyymien lisääminen, joka vain lisää miksaajaan
> kuulovaurion astetta. Ja niin edelleen..?
>
Näin saattaa tosiaan olla ja silloin näiden kavereiden oikea paikka on
kuuloklinikka - ei se, että on oman kuulonsa pilannut anna mitään mandaattia
pilata kymmenien tuhansien muiden kuuloa. Tragedia henkilölle, eli
ammatinvaihto/eläke odottaa, mutta yleisöllä on oikeus turvalliseen äänen
voimakkuuteen.
>
> PS.
> Ennen vanhaan festaritunnelma syntyi ilman kilowattien
> äänenpaineitakin. Beatles esiintyi illalla 15.8.1965 kuuluisassa New
> Yorkin Shea-baseballstadionin konsertissa. Tuohon aikaan tehokkain
> saatavilla oleva voimanlähde oli 3 kpl 200-wattisiksi viritettyjä
> Vox-100:sia. PA:sta ei ollut tietoakaan, kuvista voi nähdä että Voxit
> olivat bändin takana ilman sen kummempaa mikitystä. Pari laulukaappia
> lisäksi. Beatlesit eivät kuulemma kuulleet omaa soittoansa lainkaan
> kun 57 000 hysteeristä fania kirkuivat suoraa huutoa. Konsertista
> tehty dokkari välittää tunnelmat hyvin vieläkin.
Näinkin ;-{)! Nykyään on tarjolla niin huimia vehkeitä hyvän äänentoiston
järjestämiseen, että kyse on enemän todellisesta ammattitaidon puutteesta
kuin mistään muusta.
Terv.
Pentti
PeKa
palautin otsikon, koska sen muuttamiselle ei oikein ole perustetta...
>"Jukka Laurila" <jpla...@nostromo.tky.hut.fi> kirjoitti
viestissä:slrnajgq7d.1rc.jplauril@
>
> Kuuroihin miksaajiin sen kummemmin kantaaottamatta kannattaa ihan
> oikeasti kokeilla kunnon hifitulppia.
<
pielessä, jos konsertteihin menemisen edellytyksenä on korvatulppien käyttö.
Konserteille ja yleisötilaisuuksille on määritetty ihmisen fysiologian
mukaiset rajat äänen määrälle ja niissä pysyttäessä on kuulovaurio
konsertissa kävijälle epätodenäköinen, joskin jatkuva oleskelu tässä
sallitussa enimmäismelussa vaatii korvien suojaamista.
Korvatulpat vaikka olisivat kuinka hihi't vaimentavat musiikin nyansseja ja
litistävät dynamiikkaa - toisin sanoen artisti alkuperäinen tavoite ei
välity, vaan kuulet vaimennetun ja dynamiikaltaan vajaan esityksen.
>Ero standardieareihin on
> nimittäin huima sekä äänenlaadun ja mukavuuden suhteen eivätkä ne ole
> edes kauhean kalliita: Alpine Musicsafet (käytän itse ja suosittelen
> (tm)) maksoivat joskus ryhmätilauksena 120 markkaa.
Sitten vähänä karskia faktaa; nämä hihitulpat saattavat olla käyttäjälleen
vähän sama asia kuin kevytsavukkeet ts. kuulovaurioiden synty ei ole
ollenkaan niin tutkittu juttu ja kyllä minä ainakin odottaisin hivenen
tarkempia selvityksiä näiden tulppien autuaaksi tekevästä voimasta ennenkuin
altistaisin korvani näiden kuurojen miksaajien ja vastuuttomien
konserttijärjestäjien armoille kovin usein.
<Aikaisemmin
> käyttämäni Hifi-EARit ovat likimain samanhintaiset, mutta paljon
> epämukavammat pitää ja lisäksi niiden pitkä korvasta törröttävä varsi
> näytti harvinaisen hölmöltä. Alpinet näkee vain, jos katsoo
> takaviistosta.
>
Positiiviseksi lopuksi totean vain, että mainio juttu, että käytät tulppia -
se on valistunutta toimintaa, mutta ongelma on kyllä saatava kuntoon aivan
perustasolla, eli tilaisuuksien järjestäjät kuriin ja tuoreita korvia
miksauspöydän taakse.
Pentti
Vesa Ahola
<pentti....@kolumbus.fi> wrote:
>Se on aivan sama, mitä korvaasi työnnät - eli koko lähtökohta on täysin
>pielessä, jos konsertteihin menemisen edellytyksenä on korvatulppien käyttö.
Ulkoilmakonserteissa tuo on vähän ongelmainen juttu. Niissä kun ääni
tuppaa häviämään aika tehokkaasti, koska mitään kaikupohjaa ei ole;
aivan kaiuttimien vieressä on siis aivan pakko olla kova ääni, koska
muuten ääni ei kauemmas kuulu selvästi. Sille ei miksaaja taidosta
riippumatta mitään voi, näin se vain on.
Manowarin keikalla Helsingin jäähallissa olin nämä kalliimman tyypiset
"joulukuuset" korvissa aivan kaiuttimien edessä ja korvat olivat silti
aika tukossa keikan jälkeen. Jotain 142.5 desibeliä siinä taisi olla
kun mittasivat, jos nyt oikein muistan. Se on kyllä sisäkeikaksi aivan
tarpeettoman kovalla.
--
Vesa 'wtw' Ahola / Wezz the Warlock * w...@iki.fi.REMOVE
If you would know a man, observe how he treats a cat.
Viltsu
news:3d38c7df...@news.cc.tut.fi...
> On Sat, 20 Jul 2002 01:46:41 +0300, "PeKa"
> <pentti....@kolumbus.fi> wrote:
> >Se on aivan sama, mitä korvaasi työnnät - eli koko lähtökohta on täysin
> >pielessä, jos konsertteihin menemisen edellytyksenä on korvatulppien
käyttö.
>
> Ulkoilmakonserteissa tuo on vähän ongelmainen juttu. Niissä kun ääni
> tuppaa häviämään aika tehokkaasti, koska mitään kaikupohjaa ei ole;
> aivan kaiuttimien vieressä on siis aivan pakko olla kova ääni, koska
> muuten ääni ei kauemmas kuulu selvästi. Sille ei miksaaja taidosta
> riippumatta mitään voi, näin se vain on.
>
> Manowarin keikalla Helsingin jäähallissa olin nämä kalliimman tyypiset
> "joulukuuset" korvissa aivan kaiuttimien edessä ja korvat olivat silti
> aika tukossa keikan jälkeen. Jotain 142.5 desibeliä siinä taisi olla
> kun mittasivat, jos nyt oikein muistan. Se on kyllä sisäkeikaksi aivan
> tarpeettoman kovalla.
Juu hei ja päivää. Tässä threadissä mainitut dB-arvot on aivan poskettomia
lukemia. Tänäkin vuonna lähes sataan konserttiin osallistuneena korkein
desibeli lukema on ollut 108, mitattuna miksauspisteessä.
Tuo 142 vaikuttaa jo ihmisen fysiikkaan eli aiheuttaa kudosvaurioita. Ellei
kyseessä ole piikkiarvo, joka voi hyvinkin olla noin suuri sen takia juuri
pitäisi päästä yhteisymmärrykseen oikeasta mittaustavasta.
Nykyisellään suomessa käytetään EU-suositusta desibelirajana, joka on ensi
vuoden alusta tulossa laiksi. Kyseinen raja on 100 dB/A-painotuksella
mitattuna konsertin keskiarvo. eli konsertin huiput tulevat olemaan n. 105
dB/A. Mittauspiste on miksauspiste, koska se on ainoa paikka, jossa
äänenpaineeseen voidaan vaikuttaa.
A-painotus tarkoittaa sitä että mittaustulokseen ei vaikuta mikään alle 200
herzin, joka alue ei myöskään vaikuta kuuloon, koska kyseessä on lähinnä
pelkkä ilmanpaine.
Ja kuurousasiaan. Itse työskentelen lähes päivittäin yli sadan desibelin
metelissä (kyllä, rock-orkesterien kanssa) muutamia tunteja päivässä noin
kaksisataa kertaa vuodessa. Vajaa vuosi sitten kävin kuulotutkimuksissa
(neljä vuotta kyseisissä hommissa olleena) ja tulos oli oikeinkin mukava.
Selkeästi parempi kuulo kuin keskiverto kadun tallaajalla eli noin 90 %:lla
suomen väestöstä. Saman suuntaisia tuloksia on saanut suurin osa
työtovereistani.
Suuret äänenpaineet festivaaleilla ja konserteissa ovat yleensä ulkomaisten
miksaajien aikaansaannoksia, koska suomessa ei vielä ole lakia
äänenpaineista vaan pelkkiä suosituksia. Muualla maailmassa taas on lähes
poikkeuksetta laki äänenpaineista. Ulkomaiset miksaajat taasen suomeen
tullessaan tietävät ettei ole lakia aiheesta ja sen tähden haluavat kokeilla
mitä vehkeistä lähtee. Suomalaiset miksaajat muutamia poikkeuksia
lukuunottamatta ovat maltillisia äänenpaineiden suhteen pysytellessään 100:n
desibelin hujakoilla.
Ja seuraavaksi kuulovaurioihin. Vastoin yleisiä käsityksiä kuulo palautuu.
Esim neljä päivää festivaaleilla olon jälkeen korvat on tukossa jne. mutta
viikko hiljaisuudessa (normaali taustahäly yms.) vaikuttaa jo huomattavasti.
Tämän voi jokainen festivaalivieras pienellä vaivalla itse todeta. Heti
festareiden jälkeen kuulotestiin ja uudestaan viikon päästä. Tulos on
hämmästyttävä.
Pysyvän kuulovaurion aikaansaaminen vaatii oikeasti jo töitä jokaiselta
asianosaiselta ja eniten ehkä kuulonsa menettävältä. Yleisesti käytössä
oleva 85:n dB:n raja on ihmisille jotka ovat 8 tuntia päivässä, 5 päivää
viikossa, useiden vuosien ajan esim. tehtaassa töissä. Rokkikonsertissa
105:n desibelin ylittäminen ei ole vaarallista kenellekkään, koska
rock-konserteissa ei vietetä yleensä kuin muutama tunti kuukaudessa.
Sitten on vielä metelin laatu, koska myös sillä on merkitystä. 90 desibeliä
katuporan meteliä on suurimmalle osalle ihmisistä pelkkää helvettiä, mutta
mitä samat ihmiset ajattelevat kuullessaan lempikappaleensa 95:n dB:n
voimakkuudella. Normaali kaupunkihäly yms. muu epätasainen musiikiksi
luokittelematon ääni vaikuttaa myös alitajuisesti häiritsevänä toisin kuin
selkeästi musiikiksi luokiteltava ääni.
Seuraavaksi syitä tuohon maagiseen sataan desibeliin. Normaalissa klubissa
ilman minkäännäköistä vahvistettua ääntä on joka tapauksessa 90-95 desibeliä
meteliä jo pelkästään yleisön itse pitämänä, tämän jälkeen orkesteri
täräyttää vehkeet lavalla käyntiin ja ollaa aika tarkalleen siinä 95:n dB:n
nurkilla, jotta miksaaja voisi mitenkään vaikuttaa lopputulokseen olisi
hänen päästävä 5 desibeliä lavalta tulevan metelin yli jolloinka ollaankin
jo tuossa sadassa.
Monelle ihmiselle myös musiikkityyli vaikuttaa desibelikeskusteluun.
Verrataan rokkibändiä Tavastialla ja sinfoniaorkesteria Finlandiatalolla.
Molemmissa arvot ovat 100-105 desibeliä, sinfoniaorkesteri tulee vain
akustisesti ilman vahvistusta. Eli olisiko sittenkin mahdollista että kaikki
äänentoistolaitteet eivät ole saatanasta ;)
Joitain kuukausia sitten mietittyjä rajoja noudattaen tästä maasta olisi
loppunut kaikki elävä musiikki, jopa se naapurin setä mökin laiturilla
haitarin kanssa olisi ollut liikaa.
Hyvää yötä
--
Viltsu
Kajarijätkä
http://personal.inet.fi/palvelu/hc
Rolf Koski
> Se mikä asiassa kummastuttaa on, että äänenvoimakkuudesta on olemassa
> selkeät ja tiedetyt rajat, joiden ylkopuolelle meno merkitsee vakavan
> kuulovaurion vaaraa ja/tai elämänaikaisen haitan aiheuttamista tinnituksen
> tai heikenneen kuulon myötä.
Tässä olet väärässä. Melun sietokyky on erittäin yksilökohtaista ja
riippuu paljon myös siitä mihin tottuu. Lisäksi esim 110dBA ei ole
välttämättä ollenkaan vaarallista jatkuvana, kun taas transientti esim
50db -> 85dB vie mukavasti korvat viheltämään puoleksi päiväksi. Tämän
voit todentaa vaikka menemällä kuuntelemaan eturivistä ison
sinfoniaorkesterin konserttiin "patarumpusinfoniaa" (J Haydn, sinfonia
No 103).
Ja vähän PA-puolen näkökulmaa: usein keikoilla tilanne on se, että se
osaava jätkä on pa-firman puolesta ja tuntee laitteensa, mutta on vain
mailapoikana. Bändillä saattaa olla miksaajana joku kaverinkaverin tuttu,
joka on fiiliksellä otettu miksaamaan ja ei ymmärrä täysin setin kaikkia
hienouksia. Aina toki ei ole näin, mutta luvattoman usein on joutunut
todistamaan tätä nimibändienkin kohdalla.
Lisäksi tietty äänenpaine on tuotettava, jotta sillä olisi edes mitään
merkitystä, että koko pa on edes paikalla. Jos rajat olisivat
rokkikonserttiin 85dB, niin silloin voisi pa:n jättää pois kokonaan, koska
yleisö huutaa jo sen yli. En usko että se kuitenkaan miellyttäisi
ratkaisuna ketään, että palattaisiin siihen beatles-tyyliin.
Voisin kirjoittaa vielä lisääkin, mutta Viltsu ehti kirjoittamaan hyvin
perustellun follarin joka sisältää paljon asiaa.
--
Rolle
Rolf Koski
ro...@iki.fi
+358405527349
PeKa
>"Vesa Ahola" <w...@iki.fi.REMOVE> kirjoitti
viestissä:3d38c7df...@news.cc.tut.fi...
>
> Ulkoilmakonserteissa tuo on vähän ongelmainen juttu. Niissä kun ääni
> tuppaa häviämään aika tehokkaasti, koska mitään kaikupohjaa ei ole;
> aivan kaiuttimien vieressä on siis aivan pakko olla kova ääni, koska
> muuten ääni ei kauemmas kuulu selvästi. Sille ei miksaaja taidosta
> riippumatta mitään voi, näin se vain on.
>
kohtuullinen äänenpaine ja tasokas äänentoisto koko alueelle. Maksaa,
kyllä, mutta se vasta maksaa, kun kuulo heikkenee tai menee kokonaan
puhumattakaan tinnituksesta elämän laadun pilaajana. Voidaan toki puhua
filosofisesti siitä, mikä on yksilön päätöksen merkitys, eli tekeekö yksilö
tietoisen päätöksen mennä konserttiin, jossa melu saattaa vaurioittaa hänen
kuuloaan, vai meneekö hän konserttiin uskoen, että järjestäjä noudattaa
järkeväksi ja lääketieteellisin perustein asetettuja melun määrän
rajoituksia.
> Manowarin keikalla Helsingin jäähallissa olin nämä kalliimman tyypiset
> "joulukuuset" korvissa aivan kaiuttimien edessä ja korvat olivat silti
> aika tukossa keikan jälkeen. Jotain 142.5 desibeliä siinä taisi olla
> kun mittasivat, jos nyt oikein muistan. Se on kyllä sisäkeikaksi aivan
> tarpeettoman kovalla.
>
Ihmettelen kovasti sitä, ettei keikkajärjestäjää tai Helsingin kaupunkia ole
kukaan haastanut oikeuteen, tuo äänimäärä lähentelee jo päällekarkausta.
Missä nukkuu kuulonhuoltoliitto ja Helsingin terveysviranomaiset, noin
aluksi?
Terv.
Pentti
PeKa
>"Viltsu" <viljami...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:f_5_8.84$lN3...@read2.inet.fi...
>
> Juu hei ja päivää. Tässä threadissä mainitut dB-arvot on aivan poskettomia
> lukemia. Tänäkin vuonna lähes sataan konserttiin osallistuneena korkein
> desibeli lukema on ollut 108, mitattuna miksauspisteessä.
> Tuo 142 vaikuttaa jo ihmisen fysiikkaan eli aiheuttaa kudosvaurioita.
Ellei
> kyseessä ole piikkiarvo, joka voi hyvinkin olla noin suuri sen takia juuri
> pitäisi päästä yhteisymmärrykseen oikeasta mittaustavasta.
>
päällekarkaus ja toisaalta on niin, että kuulovaurion äkilliseen syntyyn
johtava mekaniikka on niin yksilöllinen, että toiselle henkilölle jo yksi
142 piikki saattaa olla liikaa ja pysyvä vaurio on tapahtunut. 108 on jo
sinällään aivan liian korkea arvo ja kiinnostaisi kyllä kovasti tietää,
mistä tämä 108 on mitattu ja millä laitteella. Voin aivan
korvaperustaisesti kertoa, että esim Porissa 108 ylittyi reilusti ja usein
ts. silloin kun ihminen kokee melun ahdistavaksi tai ääneen liittyy
kipu/epämiellyttävän tuntemuksen aistimus ollaan varmasti yli hyväksyttävien
äänenpaineiden. Tunsin itseni rikolliseksi, kun lapset pitelivät käsi
korvillaan hauskaksi kokemukseksi tarkoitettuna piknik-päivänä.
> Nykyisellään suomessa käytetään EU-suositusta desibelirajana, joka on ensi
> vuoden alusta tulossa laiksi. Kyseinen raja on 100 dB/A-painotuksella
> mitattuna konsertin keskiarvo. eli konsertin huiput tulevat olemaan n. 105
> dB/A. Mittauspiste on miksauspiste, koska se on ainoa paikka, jossa
> äänenpaineeseen voidaan vaikuttaa.
>
Tämä on mielenkiintoista, eli miksauspaikka on paikasta riippuen kohtalaisen
kaukana äänilähteistä. Kyllä mittaus tulisi olla selkeästi
kaijutinlinjalta, siitä kohtaa jossa ensimäiset asiakkaat istuvat.
> A-painotus tarkoittaa sitä että mittaustulokseen ei vaikuta mikään alle
200
> herzin, joka alue ei myöskään vaikuta kuuloon, koska kyseessä on lähinnä
> pelkkä ilmanpaine.
Mistä olen tämmöisen harhan lukenut? Kaikki äänet ovat ilmanpaineen
värähtelyä, toki, mutta kuulovaurion syntyyn saattaa kyllä vaikuttaa
korkeaenergiainen matala ääni aivan yhtä haitallisesti kuin korkeakin -
kuulovaurioiden synnystä melun aiheuttamana saadaan koko ajan uutta tietoa.
Toki korkeat kovat äänet ovat sikäli ikävämpiä, että niiden aiheuttama
vaurio syntyy nopeammin, mutta väitteesi matalien äänien harmittomuudesta on
puppua.
> Ja kuurousasiaan. Itse työskentelen lähes päivittäin yli sadan desibelin
> metelissä (kyllä, rock-orkesterien kanssa) muutamia tunteja päivässä noin
> kaksisataa kertaa vuodessa. Vajaa vuosi sitten kävin kuulotutkimuksissa
> (neljä vuotta kyseisissä hommissa olleena) ja tulos oli oikeinkin mukava.
> Selkeästi parempi kuulo kuin keskiverto kadun tallaajalla eli noin 90
%:lla
> suomen väestöstä. Saman suuntaisia tuloksia on saanut suurin osa
> työtovereistani.
Juupa juu, tietysti, mää kestän mitä vain logiikka toimii varmasti oikein
hyvin. Minulla kun on tuota kokemusta hivenen pitemältä ajalta ja myös
konkreettisia ongelmia kuulon kanssa, niin voin kertoa Sinulle ja myös
muille, että älä naurata. Kova melu aiheuttaa kuulovaurion ja/tai kuulon
heikkenemisen väistämättä, niin Sinullekin kuin kolleegoillesikin -
teräsmiehiä on vain saduissa. Sinänsä huvittavaa, että noin minäkin
ajattelin ja aivan samoilla verukkeilla noin 20 vuotta sitten - nuorena
tapaa olla optimisti. On se kyllä huvittavaa, kun toistetut asiasta tehdyt
tutkimukset ja raaka käytännön todellisuus selkeästi osoittavat, että näin
käy, niin aina löytyy urheita, jotka kuvittelevat muuta. Faktoja vastaan on
aika paha kapinoida, aivan ystävällisenä kehoituksena, käytä arkityössäsi
kuulosuojaimia, mutta jätä ne keikalla pois päästäsi, niin silloin alkaa
homma toimia - ihmisillä on oikeus turvalliseen musiikinkuunteluun, ei
teräsmiesten; "mää kestän mitä vaan" elvistelyyn.
>
> Suuret äänenpaineet festivaaleilla ja konserteissa ovat yleensä
ulkomaisten
> miksaajien aikaansaannoksia, koska suomessa ei vielä ole lakia
> äänenpaineista vaan pelkkiä suosituksia. Muualla maailmassa taas on lähes
> poikkeuksetta laki äänenpaineista. Ulkomaiset miksaajat taasen suomeen
> tullessaan tietävät ettei ole lakia aiheesta ja sen tähden haluavat
kokeilla
> mitä vehkeistä lähtee. Suomalaiset miksaajat muutamia poikkeuksia
> lukuunottamatta ovat maltillisia äänenpaineiden suhteen pysytellessään
100:n
> desibelin hujakoilla.
>
Ei pidä paikkaansa, viimeksi lähinnä asiallista ollut keikka, jossa kävin
oli tämä Yes'in keikka ja ilmeiset ulkomaanelävät hallitsivat kovasti hyvin
tämän äänenpaineen. Toki ylärajoilla tuokin oli, mutta kohtalaisen hyvä
kuitenkin.
Se on aivan sama, kuka on puikoissa; näissä hommissa kun tilaaja on
vastuussa ja taitaapa olla vielä niinkin, että kunnat jotka myöntävät
tilaisuudelle luvan ovat viime kädessä vastuussa. TS. jos ulkomaan elmeri
haluaa testata vehkeitään, niin tilaaja/kunta on kuitenkin se, joka päättää,
eli ilman sähköä ei kovin pahaa melua saa aikaiseksi(ja siitä huolimatta
esim. sinfoniaorkestereiden jäsenillä saattaa ilmetä kovan melun aiheuttamia
kuulo-ongelmia).
>
> Ja seuraavaksi kuulovaurioihin. Vastoin yleisiä käsityksiä kuulo palautuu.
> Esim neljä päivää festivaaleilla olon jälkeen korvat on tukossa jne. mutta
> viikko hiljaisuudessa (normaali taustahäly yms.) vaikuttaa jo
huomattavasti.
> Tämän voi jokainen festivaalivieras pienellä vaivalla itse todeta. Heti
> festareiden jälkeen kuulotestiin ja uudestaan viikon päästä. Tulos on
> hämmästyttävä.
Nyt menee taas puppugeneraattori päälle, syntynyt kuulon alenema tai vaurio,
tinnitusilmiöstä puhumattakaan ei elvy eikä palaudu. Sinällään on hyvä
todeta, että kuvaamasi kuulon hetkellin alenema kertoo pitävästi siitä, että
ko tapahtumassa on ollut vastuuton järjestäjä ja ammattitaidottomat äänen
tekijät ja että vieras on altistunut kuulovauriolle.
> Pysyvän kuulovaurion aikaansaaminen vaatii oikeasti jo töitä jokaiselta
> asianosaiselta ja eniten ehkä kuulonsa menettävältä. Yleisesti käytössä
> oleva 85:n dB:n raja on ihmisille jotka ovat 8 tuntia päivässä, 5 päivää
> viikossa, useiden vuosien ajan esim. tehtaassa töissä. Rokkikonsertissa
> 105:n desibelin ylittäminen ei ole vaarallista kenellekkään, koska
> rock-konserteissa ei vietetä yleensä kuin muutama tunti kuukaudessa.
Jaba jaba, edelleen tulee täyttä tuubaa. Vaikka ihailenkin asennettasi,
niin väittämäsi asiat eivät ole totta. Sinun kannattaa tutustua
kuulovauriohin johtaviin syihin ja jos teet työksesi, jopa käydä
asiantuntijan pakeilla, niin saat oikeaa tietoa asioista.
>
> Sitten on vielä metelin laatu, koska myös sillä on merkitystä. 90
desibeliä
> katuporan meteliä on suurimmalle osalle ihmisistä pelkkää helvettiä, mutta
> mitä samat ihmiset ajattelevat kuullessaan lempikappaleensa 95:n dB:n
> voimakkuudella. Normaali kaupunkihäly yms. muu epätasainen musiikiksi
> luokittelematon ääni vaikuttaa myös alitajuisesti häiritsevänä toisin kuin
> selkeästi musiikiksi luokiteltava ääni.
>
95 dB onkin aivan hyväksyttävä taso konsertissa - se on hyvä tavoite.
> Seuraavaksi syitä tuohon maagiseen sataan desibeliin. Normaalissa klubissa
> ilman minkäännäköistä vahvistettua ääntä on joka tapauksessa 90-95
desibeliä
> meteliä jo pelkästään yleisön itse pitämänä, tämän jälkeen orkesteri
> täräyttää vehkeet lavalla käyntiin ja ollaa aika tarkalleen siinä 95:n
dB:n
> nurkilla, jotta miksaaja voisi mitenkään vaikuttaa lopputulokseen olisi
> hänen päästävä 5 desibeliä lavalta tulevan metelin yli jolloinka ollaankin
> jo tuossa sadassa.
Väärin, ihmiset reagoivat musiikin määrään, eli kun asiaa on he joutuvat
huutamaan ja tällöin tosiaan saadaan kasaan noin 92-95 dB:tä ja olo on koko
epämiellyttävä, keskustelusta ei voi juuri puhua, vaan ainoastaan
pakollisesta kommunikoinnista. Tähän on olemassa hyvä ratkaisu, tanssitilan
erottaminen ravintolasalista.
> Monelle ihmiselle myös musiikkityyli vaikuttaa desibelikeskusteluun.
> Verrataan rokkibändiä Tavastialla ja sinfoniaorkesteria Finlandiatalolla.
> Molemmissa arvot ovat 100-105 desibeliä, sinfoniaorkesteri tulee vain
> akustisesti ilman vahvistusta. Eli olisiko sittenkin mahdollista että
kaikki
> äänentoistolaitteet eivät ole saatanasta ;)
Oletan, että minä soitin Paranoidia jo silloin, kun Sinä keikuit isäsi
kelleissä, joten se siitä. Sinfoniaorkesteri tosiaan pääsee patarumpujen ja
symbaalien + puuhakkaan torvisektion avulla yli 100 dB:n ja näitä ffff
kohtia on klassisessa musiikissa silloin tällöin. Kuten tuolla aiemin
mainitsen, on sinfoniamuusikoillakin ongelmia kuulon kanssa, joten aivan
ilman sarvia ja hampaita, musiikin laatu ei sinällään ratkaise.
Äänentoistolaitteet eivät ole saatanasta, vaan minusta ongelma on siinä,
että niitä käyttämään päästetään vastuuntunnottomia hölmöjä, jotka kisaavat
siitä kuka saa mittarin pohjaan.
> Joitain kuukausia sitten mietittyjä rajoja noudattaen tästä maasta olisi
> loppunut kaikki elävä musiikki, jopa se naapurin setä mökin laiturilla
> haitarin kanssa olisi ollut liikaa.
Turha pelko, uskallan sanoa, että minä ja kaltaiseni kävisimme paljon enemän
konserteissa, jos niihin voisi mennä nauttimaan musiikista ilman pelkoa
joutua vastuuttoman konserttijärjestäjän, hutiloivan viranomaisen ja
enennkaikke sen kuuron miksaajan terrorin kohteeksi. Hyvä elävä musiikki on
täynnä nyansseja ja hyvät artistit ansaitsevat hyvän äänentoiston - sitä
minä perään. Koita päästä irti tästä 'se haluaa kieltää kaiken' ajattelusta
ja ajattele positiivisesti teemalla:" Musiikki takaisin tapahtumiin!"
Hyvää Päivää
Pentti
J Pekka Makela
> Ulkoilmakonserteissa tuo on vähän ongelmainen juttu. Niissä kun ääni
> tuppaa häviämään aika tehokkaasti, koska mitään kaikupohjaa ei ole;
> aivan kaiuttimien vieressä on siis aivan pakko olla kova ääni, koska
> muuten ääni ei kauemmas kuulu selvästi. Sille ei miksaaja taidosta
> riippumatta mitään voi, näin se vain on.
Ei ole. Nykyään on erittäin pitkälle kehitettyjä viivästettyjen
satelliitti-PA-kaiuttimien systeemejä, jolloin lavan laidassa
on vain osa äänitehosta ja loput on sitten sijoitettu taaemmaksi
taaempana olevien iloksi.
--
"Ken sitaattiin sortuu, on sitaatin vanki
Voi järjen riennon estää umpihanki."
J. Pekka Mäkelä, 2002
Viltsu
news:Uob_8.441$o9.5...@reader1.news.jippii.net...
> Moi Viltsu!
> >"Viltsu" <viljami...@pp.inet.fi> kirjoitti
> viestissä:f_5_8.84$lN3...@read2.inet.fi...
> >
> > Juu hei ja päivää. Tässä threadissä mainitut dB-arvot on aivan
poskettomia
> > lukemia. Tänäkin vuonna lähes sataan konserttiin osallistuneena korkein
> > desibeli lukema on ollut 108, mitattuna miksauspisteessä.
> > Tuo 142 vaikuttaa jo ihmisen fysiikkaan eli aiheuttaa kudosvaurioita.
> Ellei
> > kyseessä ole piikkiarvo, joka voi hyvinkin olla noin suuri sen takia
juuri
> > pitäisi päästä yhteisymmärrykseen oikeasta mittaustavasta.
> >
> Huolimatta siitä onko kyseessä piikkiarvo tai mikä, niin 142 on selvä
> päällekarkaus ja toisaalta on niin, että kuulovaurion äkilliseen syntyyn
> johtava mekaniikka on niin yksilöllinen, että toiselle henkilölle jo yksi
> 142 piikki saattaa olla liikaa ja pysyvä vaurio on tapahtunut. 108 on jo
> sinällään aivan liian korkea arvo ja kiinnostaisi kyllä kovasti tietää,
> mistä tämä 108 on mitattu ja millä laitteella. Voin aivan
Mitattu miksauspisteestä (n. 20 metriä PA:sta ulkona) hitaalla A-
painotuksella kalibroidulla Bruel & Kjaerin mittarilla.
> korvaperustaisesti kertoa, että esim Porissa 108 ylittyi reilusti ja usein
> ts. silloin kun ihminen kokee melun ahdistavaksi tai ääneen liittyy
108:n ylitystä ei ole tapahtunut kyseisissä kisoissa. Fakta.
> kipu/epämiellyttävän tuntemuksen aistimus ollaan varmasti yli
hyväksyttävien
> äänenpaineiden. Tunsin itseni rikolliseksi, kun lapset pitelivät käsi
> korvillaan hauskaksi kokemukseksi tarkoitettuna piknik-päivänä.
Juu kyllä, äänenpaineen kesto ja sen mieltäminen epämiellyttäväksi on
yksilöllistä.
> > Nykyisellään suomessa käytetään EU-suositusta desibelirajana, joka on
ensi
> > vuoden alusta tulossa laiksi. Kyseinen raja on 100 dB/A-painotuksella
> > mitattuna konsertin keskiarvo. eli konsertin huiput tulevat olemaan n.
105
> > dB/A. Mittauspiste on miksauspiste, koska se on ainoa paikka, jossa
> > äänenpaineeseen voidaan vaikuttaa.
> >
> Tämä on mielenkiintoista, eli miksauspaikka on paikasta riippuen
kohtalaisen
> kaukana äänilähteistä. Kyllä mittaus tulisi olla selkeästi
> kaijutinlinjalta, siitä kohtaa jossa ensimäiset asiakkaat istuvat.
Jos miksauspisteen sijaintiin saa vaikuttaa äänimies niin silloin
miksauspiste on yleensä lähempänä PA:ta kuin jonkun muun päättämänä.
Ulkotiloissa 40 metriä on jo liikaa riippumatta lavan/yleisöalueen koosta.
Sisätiloissa taas 15 metriä rupeaa olemaan maksimi. Ja edelleen sen
mittauspisteen tulee olla sama jossa siihen äänenpaineeseen voidaan
vaikuttaa.
> > A-painotus tarkoittaa sitä että mittaustulokseen ei vaikuta mikään alle
> 200
> > herzin, joka alue ei myöskään vaikuta kuuloon, koska kyseessä on lähinnä
> > pelkkä ilmanpaine.
>
> Mistä olen tämmöisen harhan lukenut? Kaikki äänet ovat ilmanpaineen
> värähtelyä, toki, mutta kuulovaurion syntyyn saattaa kyllä vaikuttaa
> korkeaenergiainen matala ääni aivan yhtä haitallisesti kuin korkeakin -
> kuulovaurioiden synnystä melun aiheuttamana saadaan koko ajan uutta
tietoa.
> Toki korkeat kovat äänet ovat sikäli ikävämpiä, että niiden aiheuttama
> vaurio syntyy nopeammin, mutta väitteesi matalien äänien harmittomuudesta
on
> puppua.
Matalat äänet eivät vaikuta kuuloon läheskään niin vahingoittavasti kuin
korkeat äänet.
> > Ja kuurousasiaan. Itse työskentelen lähes päivittäin yli sadan desibelin
> > metelissä (kyllä, rock-orkesterien kanssa) muutamia tunteja päivässä
noin
> > kaksisataa kertaa vuodessa. Vajaa vuosi sitten kävin kuulotutkimuksissa
> > (neljä vuotta kyseisissä hommissa olleena) ja tulos oli oikeinkin
mukava.
> > Selkeästi parempi kuulo kuin keskiverto kadun tallaajalla eli noin 90
> %:lla
> > suomen väestöstä. Saman suuntaisia tuloksia on saanut suurin osa
> > työtovereistani.
>
> Juupa juu, tietysti, mää kestän mitä vain logiikka toimii varmasti oikein
> hyvin. Minulla kun on tuota kokemusta hivenen pitemältä ajalta ja myös
> konkreettisia ongelmia kuulon kanssa, niin voin kertoa Sinulle ja myös
> muille, että älä naurata. Kova melu aiheuttaa kuulovaurion ja/tai kuulon
> heikkenemisen väistämättä, niin Sinullekin kuin kolleegoillesikin -
Kyse onkin siitä että en vietä tuollaisissa äänenpaineissa kuin pakollisen
ajan (työajan), joka on muutamia tunteja päivässä 2-4 päivää viikossa.
> teräsmiehiä on vain saduissa. Sinänsä huvittavaa, että noin minäkin
> ajattelin ja aivan samoilla verukkeilla noin 20 vuotta sitten - nuorena
> tapaa olla optimisti. On se kyllä huvittavaa, kun toistetut asiasta tehdyt
> tutkimukset ja raaka käytännön todellisuus selkeästi osoittavat, että
näin
> käy, niin aina löytyy urheita, jotka kuvittelevat muuta. Faktoja vastaan
on
> aika paha kapinoida, aivan ystävällisenä kehoituksena, käytä arkityössäsi
> kuulosuojaimia, mutta jätä ne keikalla pois päästäsi, niin silloin alkaa
Mutta kun se arkityö on juuri noiden äänivehkeiden kanssa pulailu.
> homma toimia - ihmisillä on oikeus turvalliseen musiikinkuunteluun, ei
> teräsmiesten; "mää kestän mitä vaan" elvistelyyn.
Ei todellakaan, siinä olet aivan oikeassa.
> > Suuret äänenpaineet festivaaleilla ja konserteissa ovat yleensä
> ulkomaisten
> > miksaajien aikaansaannoksia, koska suomessa ei vielä ole lakia
> > äänenpaineista vaan pelkkiä suosituksia. Muualla maailmassa taas on
lähes
> > poikkeuksetta laki äänenpaineista. Ulkomaiset miksaajat taasen suomeen
> > tullessaan tietävät ettei ole lakia aiheesta ja sen tähden haluavat
> kokeilla
> > mitä vehkeistä lähtee. Suomalaiset miksaajat muutamia poikkeuksia
> > lukuunottamatta ovat maltillisia äänenpaineiden suhteen pysytellessään
> 100:n
> > desibelin hujakoilla.
> >
> Ei pidä paikkaansa, viimeksi lähinnä asiallista ollut keikka, jossa kävin
> oli tämä Yes'in keikka ja ilmeiset ulkomaanelävät hallitsivat kovasti
hyvin
> tämän äänenpaineen. Toki ylärajoilla tuokin oli, mutta kohtalaisen hyvä
> kuitenkin.
Kyseisen konsertin jälkeen on suomessa käynyt muutama muukin ulkomainen
orkesteri ;)
Mutta kun löytyy mustaa valkoisella aiheesta, eli kuulotestin tulos.
> > Pysyvän kuulovaurion aikaansaaminen vaatii oikeasti jo töitä jokaiselta
> > asianosaiselta ja eniten ehkä kuulonsa menettävältä. Yleisesti käytössä
> > oleva 85:n dB:n raja on ihmisille jotka ovat 8 tuntia päivässä, 5 päivää
> > viikossa, useiden vuosien ajan esim. tehtaassa töissä. Rokkikonsertissa
> > 105:n desibelin ylittäminen ei ole vaarallista kenellekkään, koska
> > rock-konserteissa ei vietetä yleensä kuin muutama tunti kuukaudessa.
>
> Jaba jaba, edelleen tulee täyttä tuubaa. Vaikka ihailenkin asennettasi,
> niin väittämäsi asiat eivät ole totta. Sinun kannattaa tutustua
> kuulovauriohin johtaviin syihin ja jos teet työksesi, jopa käydä
> asiantuntijan pakeilla, niin saat oikeaa tietoa asioista.
Kyllä noihin kuuloasioihin on paneuduttu, vapaalla ja töissä juurikin sen
takia että työt loppuis aika nopeesti jos sitä ittensä kuuroks tekis.
Juu kannatetaan. Ihmisten on pakko päästä meteliä karkuun niin halutessaan.
Ketään ei pidä pakottaa kuuntelemaan koko ajan täysiä joka paikassa. Eli
taas päästään tuohon sataan. Eli kun bändi soittaa ja miksauspisteellä on
sata niin se on riittävä siihen että päästään yleisön metelin yli ja sitten
kun siirrytään toiseen huoneeseen niin ei sinne niitä kailottimia enää pidä
laittaa.
> > Monelle ihmiselle myös musiikkityyli vaikuttaa desibelikeskusteluun.
> > Verrataan rokkibändiä Tavastialla ja sinfoniaorkesteria
Finlandiatalolla.
> > Molemmissa arvot ovat 100-105 desibeliä, sinfoniaorkesteri tulee vain
> > akustisesti ilman vahvistusta. Eli olisiko sittenkin mahdollista että
> kaikki
> > äänentoistolaitteet eivät ole saatanasta ;)
>
> Oletan, että minä soitin Paranoidia jo silloin, kun Sinä keikuit isäsi
> kelleissä, joten se siitä. Sinfoniaorkesteri tosiaan pääsee patarumpujen
ja
> symbaalien + puuhakkaan torvisektion avulla yli 100 dB:n ja näitä ffff
> kohtia on klassisessa musiikissa silloin tällöin. Kuten tuolla aiemin
> mainitsen, on sinfoniamuusikoillakin ongelmia kuulon kanssa, joten aivan
> ilman sarvia ja hampaita, musiikin laatu ei sinällään ratkaise.
Niin laatu ei ratkaise vaan suuren yleisön (lue: päättäjien) silmissä tekee
siitä hyväksyttävämpää kun kyseessä on ns. oikea kulttuuri..
> Äänentoistolaitteet eivät ole saatanasta, vaan minusta ongelma on siinä,
> että niitä käyttämään päästetään vastuuntunnottomia hölmöjä, jotka
kisaavat
> siitä kuka saa mittarin pohjaan.
Epäonnistunut kevennys välissä. Juu kyllä ylilyöntejä sattuu liikaa ja aivan
liian usein kyseessä on orkesterin kaveri, jolla ei ole mitään käsitystä
mistään ääneen liittyvästä. Äänihommat tulisi jättää ne hallitseville
ammattilaisille.
> > Joitain kuukausia sitten mietittyjä rajoja noudattaen tästä maasta olisi
> > loppunut kaikki elävä musiikki, jopa se naapurin setä mökin laiturilla
> > haitarin kanssa olisi ollut liikaa.
>
> Turha pelko, uskallan sanoa, että minä ja kaltaiseni kävisimme paljon
enemän
> konserteissa, jos niihin voisi mennä nauttimaan musiikista ilman pelkoa
> joutua vastuuttoman konserttijärjestäjän, hutiloivan viranomaisen ja
> enennkaikke sen kuuron miksaajan terrorin kohteeksi. Hyvä elävä musiikki
on
> täynnä nyansseja ja hyvät artistit ansaitsevat hyvän äänentoiston - sitä
> minä perään. Koita päästä irti tästä 'se haluaa kieltää kaiken'
ajattelusta
> ja ajattele positiivisesti teemalla:" Musiikki takaisin tapahtumiin!"
Musiikki on iloinen asia. Vielä kun saisi ne rajat lakiin niin ei tarttisi
spekuloida eikä ihmetellä.
> Hyvää Päivää
>
> Pentti
Juu hei.
JiiHoo
pöytää pyyhki.
> On Sat, 20 Jul 2002 01:46:41 +0300, "PeKa"
> <pentti....@kolumbus.fi> wrote:
> >Se on aivan sama, mitä korvaasi työnnät - eli koko lähtökohta on täysin
> >pielessä, jos konsertteihin menemisen edellytyksenä on korvatulppien käyttö.
>
> Ulkoilmakonserteissa tuo on vähän ongelmainen juttu. Niissä kun ääni
> tuppaa häviämään aika tehokkaasti, koska mitään kaikupohjaa ei ole;
> aivan kaiuttimien vieressä on siis aivan pakko olla kova ääni, koska
> muuten ääni ei kauemmas kuulu selvästi. Sille ei miksaaja taidosta
> riippumatta mitään voi, näin se vain on.
Mutta toisaalta on aivan älytöntä soittaa niin kovaa, että se "musiikki"
on pelkkää säröä. Mikäli laitteilla joutuu soittamaan niin lujaa, että
kovimmat äänet kompressoituu ja säröytyy, niin jotain on pahasti pielessä
ainakin hifisti ajatellen.
Eipä taida näiden PA-miesten joukossa tosin ollakaan ainuttakaan hifistä
kiinnostunutta, joten ei ihme mikäli ne ei edes ymmärrä sellaisia
käsitteitä kuin äänen puhtaus.
> Manowarin keikalla Helsingin jäähallissa olin nämä kalliimman tyypiset
> "joulukuuset" korvissa aivan kaiuttimien edessä ja korvat olivat silti
> aika tukossa keikan jälkeen. Jotain 142.5 desibeliä siinä taisi olla
> kun mittasivat, jos nyt oikein muistan. Se on kyllä sisäkeikaksi aivan
> tarpeettoman kovalla.
Manowar-fanit todennäköisesti saivat mitä halusivat. Muistaakseni Manowar
mainostaakin itseään maailman kovaäänisimpinä bändinä ja noita
desibelilukemia oikein kehuskellaan. Vain extreme-kokemuksien etsijöille.
Musasta kiinnostuneet voivat kuunnella niitä cd-levyjä.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
PeKa
<"Rolf Koski" <ro...@iki.fi> kirjoitti viestissä:ahbdq5$9nl$1@news
>
> Tässä olet väärässä. Melun sietokyky on erittäin yksilökohtaista ja
> riippuu paljon myös siitä mihin tottuu. Lisäksi esim 110dBA ei ole
> välttämättä ollenkaan vaarallista jatkuvana, kun taas transientti esim
> 50db -> 85dB vie mukavasti korvat viheltämään puoleksi päiväksi. Tämän
> voit todentaa vaikka menemällä kuuntelemaan eturivistä ison
> sinfoniaorkesterin konserttiin "patarumpusinfoniaa" (J Haydn, sinfonia
> No 103).
Missaat pointin todella tehokkaasti, eli mikään ei takaa sitä, etä
konserttiin "valikoituu" vain yksilöitä, joiden fysiologiset ominaisuudet
ovat poikkeavia. Nämä määritellyt äänirajat perustuvat siihen, että kuka
tahansa voi turvallisesti osallistua yleisötilaisuuksiin. Tämä
transienttihöpinäsi on sitten taas aivan tyhjän päällä, eli 85 dB:n ylitys
vaikka muutos äänenpaineessa tapahtuisikin suht pienessä ajassa ei
todellakaan aiheuta yhtään mitään, voit kokeilla esim.
äänenvoimakkuusnappulaa käännellen.
> Ja vähän PA-puolen näkökulmaa: usein keikoilla tilanne on se, että se
> osaava jätkä on pa-firman puolesta ja tuntee laitteensa, mutta on vain
> mailapoikana. Bändillä saattaa olla miksaajana joku kaverinkaverin tuttu,
> joka on fiiliksellä otettu miksaamaan ja ei ymmärrä täysin setin kaikkia
> hienouksia. Aina toki ei ole näin, mutta luvattoman usein on joutunut
> todistamaan tätä nimibändienkin kohdalla.
>
Silloin taas astuu esiin tämä tilaisuuden järjestäjä ja tehdyt sopimukset +
viime kädessä sen kunnan viranomainen, joka on tilaisuudelle luvan
järjestänyt - ei ole olemassa vastuutonta tilannetta tässä ketjussa.
> Lisäksi tietty äänenpaine on tuotettava, jotta sillä olisi edes mitään
> merkitystä, että koko pa on edes paikalla. Jos rajat olisivat
> rokkikonserttiin 85dB, niin silloin voisi pa:n jättää pois kokonaan, koska
> yleisö huutaa jo sen yli. En usko että se kuitenkaan miellyttäisi
> ratkaisuna ketään, että palattaisiin siihen beatles-tyyliin.
Rajat tulevat ilmeisesti olemaan luokkaa 100 dB, joten se on kyllä aivan
riittävä taso.
> Voisin kirjoittaa vielä lisääkin, mutta Viltsu ehti kirjoittamaan hyvin
> perustellun follarin joka sisältää paljon asiaa.
Hän kirjoitti aivan samanlaista mutua kuin Sinäkin, eli teräsmiesväittämiä,
vailla minkäänlaista faktapohjaa.
Terv.
Pentti
PeKa
kiitti kommenteista.
>"Viltsu" <viljami...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä:qfc_8.415$lN3.248
>
> Mitattu miksauspisteestä (n. 20 metriä PA:sta ulkona) hitaalla A-
> painotuksella kalibroidulla Bruel & Kjaerin mittarilla.
>
piikkejä) jne... Korvien kannalta näillä asioilla on merkitystä. Tämä
tosin roikkuu vähän asian sivussa, eli kyse oli liian kovasta äänenpaineesta
konserteissa.
>
> 108:n ylitystä ei ole tapahtunut kyseisissä kisoissa. Fakta.
>
hyvin aitoja ja jos lapsi peittää oma-aloitteisesti korvat ja sanoo sattuu,
niin silloin äänenvoimakkuus on varmasti yli 105 ja todennäköisesti jopa yli
108 dB, joka tapauksessa aivan liikaa ulkoilmakonsertille, jonne kaltaiseni
vastuuton vanhempi ottaa jopa lapsensa. En tiedä mihin umpivarma väittämäsi
perustuu, mutta jatkossa nappaan tuon dB mittarin mukaan ja joka kisoissa,
joissa käyn niin tiedän tasan mitä haasteeseen kirjoitan.
>
> Juu kyllä, äänenpaineen kesto ja sen mieltäminen epämiellyttäväksi on
> yksilöllistä.
>
niistä perusteista, joilla nämä rajat on säädetty. Toki pientä vaihtelua
on, mutta kuulon vaurioituminen tapahtuu aistii melun epämiellyttäväksi tahi
ei - tämä on se fysiologinen fakta, jota yrität vältellä ts. onko sillä
eroa, jos saa kuulovaurion onnellisena tai onnettomana; voin vastata ei ole,
se on tassan yhtä piinallista.
>
> Jos miksauspisteen sijaintiin saa vaikuttaa äänimies niin silloin
> miksauspiste on yleensä lähempänä PA:ta kuin jonkun muun päättämänä.
> Ulkotiloissa 40 metriä on jo liikaa riippumatta lavan/yleisöalueen koosta.
> Sisätiloissa taas 15 metriä rupeaa olemaan maksimi. Ja edelleen sen
> mittauspisteen tulee olla sama jossa siihen äänenpaineeseen voidaan
> vaikuttaa.
Tässä varmasti puhuu kokemuksesi asiasta ja kuulostaa aivan hyvältä.
>
> Matalat äänet eivät vaikuta kuuloon läheskään niin vahingoittavasti kuin
> korkeat äänet.
>
Tämä on vanha uskomus, eli melkein Urban Legend - kyllä viimeaikaiset
tutkimukset kuulovaurioista kertovat aivan muuta. Päivitä tietosi, niin ei
tarvitse luulla. Jos tosiaan olet alalla, niin Sinun on muutenkin syytä
konsultoida korvaspesialistia, sillä he kyllä kertovat mielellään miten
asiat todellisuudessa ovat ja miten Viltsulle & kumppaneille käy, jos uskoo
huhuihin ja luuloihin. Se on hyvin sijoitettu 22 euroa, mikä siihen menee -
todennäköisesti saat samalla todella hyvän mittaustuloksen kuulostasi, jota
voit sitten jatkossa käyttää myös työperustaisen sairauden mahdollisesti
oikeuttamien korvausten hakemiseen.
>
> Kyse onkin siitä että en vietä tuollaisissa äänenpaineissa kuin pakollisen
> ajan (työajan), joka on muutamia tunteja päivässä 2-4 päivää viikossa.
>
Noh eivät nuo keikkamiehen tunnit ole kovin paljoa muuttuneet, mutta
väittäisin kuitenkin, että normaali keikkailta kaikkineen vie noin 6 tuntia.
>
> Mutta kun se arkityö on juuri noiden äänivehkeiden kanssa pulailu.
>
Usko vanhaa starbua ja käy korvaspesialistilla - se kannattaa, saat tietoa
ja myös hyviä käytännön ohjeita miten säästää kuuloa mahdollisimman pitkään
valitsemassasi työssä.
>
> Ei todellakaan, siinä olet aivan oikeassa.
>
Mukavaa, että olet samaa mieltä. Varmasti olet seurannut juttuja juuri
nuorison kuulon jatkuvasta heikkenemistä, eli ongelma on todellinen ja yksi
syy on jatkuva liian suuren äänen voimakkuuden käyttö.
> > >
> > Ei pidä paikkaansa, viimeksi lähinnä asiallista ollut keikka, jossa
kävin
> > oli tämä Yes'in keikka ja ilmeiset ulkomaanelävät hallitsivat kovasti
> hyvin
> > tämän äänenpaineen. Toki ylärajoilla tuokin oli, mutta kohtalaisen hyvä
> > kuitenkin.
>
> Kyseisen konsertin jälkeen on suomessa käynyt muutama muukin ulkomainen
> orkesteri ;)
>
On toki, mutta ei vuodesta 2001 kovin kauaa ole varsinkin kun kyseessä on
marraskuu 2001 ;-{) - noh, toki sen jälkeen on tullut käytyä oopperan ohella
myös pienpaikoissa kuuntelemassa paikallismusiikkia, mutta tuo YES oli hyvä
esimerkki vaikean tilan hallinnasta.
>
> Mutta kun löytyy mustaa valkoisella aiheesta, eli kuulotestin tulos.
>
Kuten kerroin, niin minä aikanaan nojasin aivan samoihin väittämiin ja
kehuin, että kuulo on kuin kymmene vuotta nuoremmalla, mutta kaikesta
huolimatta, jos sukunimesi ei ole Teräsmies voit olla varma, että mely vie
kuulosi, ellet huolehdi itsestäsi. Ymmärtääkseni esim. ylen jengi lähti
Porista nostelemaan juuri tuon melumäärän täyttymisen vuoksi - kova päätös,
mutta minä kuulun siihen (ilmeisesti vähemistöön), joka on asiasta
tyytyväinen. On hyvä, että joku nostaa kissan pöydälle. Pori oli sikälikin
pettymys, että jazzjuhlilla sentään voisi kuvitella musiikin olevan
pääosassa, mutta satsaukse sielläpäin on tehty näemmä aivan johinkin muuhun.
>
> Kyllä noihin kuuloasioihin on paneuduttu, vapaalla ja töissä juurikin sen
> takia että työt loppuis aika nopeesti jos sitä ittensä kuuroks tekis.
>
No, sitten kannattaa vaihtaa työsuhdelääkäri oikeaan asiantuntijaan -
Suomessa on asiasta hyvää tietoa saatavissa. Uskoisin, että vierailu
paikallisen/lähimmän yliopistollisen sairaalan korva-osastolla antaa Sinulle
paljon ja ennenkaikkea saat ajantasalle tietosi aiheesta.
>
> Juu kannatetaan. Ihmisten on pakko päästä meteliä karkuun niin
halutessaan.
> Ketään ei pidä pakottaa kuuntelemaan koko ajan täysiä joka paikassa. Eli
> taas päästään tuohon sataan. Eli kun bändi soittaa ja miksauspisteellä on
> sata niin se on riittävä siihen että päästään yleisön metelin yli ja
sitten
> kun siirrytään toiseen huoneeseen niin ei sinne niitä kailottimia enää
pidä
> laittaa.
>
Jepp, tämän toivoisi yleistyvän. Sinun lisäksesi, nimittäin tuolle melulle
altistuu koko joukko muita työntekijöitä näissä anniskelupaikoissa ja miksei
muuallakin.
>
> Niin laatu ei ratkaise vaan suuren yleisön (lue: päättäjien) silmissä
tekee
> siitä hyväksyttävämpää kun kyseessä on ns. oikea kulttuuri..
>
Kyllä sinfoniamuusikoilla on varsin hyvä terveydenseuranta ja normaali turva
eläkkeen ym. muuassa. Suuremmassa vaarassa ovat Sinun kaltaisesi viihde- ja
rock-scenen edustajat, joilla on taipumusta tämmöiseen "sankari" ajatteluun.
Jos sinfoniapumppu jatkuvasti latoisi menemään 105 linssissä, niin aivan
varmasti siihen puututtaisiin, mutta niin ei asia ole.
>
> Epäonnistunut kevennys välissä. Juu kyllä ylilyöntejä sattuu liikaa ja
aivan
> liian usein kyseessä on orkesterin kaveri, jolla ei ole mitään käsitystä
> mistään ääneen liittyvästä. Äänihommat tulisi jättää ne hallitseville
> ammattilaisille.
Olemme samaa mieltä, paino sanalla ammattilainen(ei kuuro).
>
> Musiikki on iloinen asia. Vielä kun saisi ne rajat lakiin niin ei tarttisi
> spekuloida eikä ihmetellä.
>
Kirjoituksessasi on hyvä ote ja Sinulla asiallinen meininki.
Terv.
Pentti
kapteeni kosminen
<jpla...@nostromo.tky.hut.fi> wrote:
> Kuuroihin miksaajiin sen kummemmin kantaaottamatta kannattaa ihan
> oikeasti kokeilla kunnon hifitulppia. Ero standardieareihin on
> nimittäin huima sekä äänenlaadun ja mukavuuden suhteen eivätkä ne ole
> edes kauhean kalliita: Alpine Musicsafet (käytän itse ja suosittelen
> (tm)) maksoivat joskus ryhmätilauksena 120 markkaa. Aikaisemmin
> käyttämäni Hifi-EARit ovat likimain samanhintaiset, mutta paljon
> epämukavammat pitää ja lisäksi niiden pitkä korvasta törröttävä varsi
> näytti harvinaisen hölmöltä. Alpinet näkee vain, jos katsoo
> takaviistosta.
(en ole alkuperäinen threadin aloittaja jne., mutta) mistä noita
tilasit? en suomesta oikein löytänyt mistään.
kiinnostaisi.
--
anssi hautamäki
Timo Suomela
>
> Missaat pointin todella tehokkaasti, eli mikään ei takaa sitä, etä
> konserttiin "valikoituu" vain yksilöitä, joiden fysiologiset ominaisuudet
> ovat poikkeavia. Nämä määritellyt äänirajat perustuvat siihen, että kuka
> tahansa voi turvallisesti osallistua yleisötilaisuuksiin. Tämä
> transienttihöpinäsi on sitten taas aivan tyhjän päällä, eli 85 dB:n ylitys
> vaikka muutos äänenpaineessa tapahtuisikin suht pienessä ajassa ei
> todellakaan aiheuta yhtään mitään, voit kokeilla esim.
> äänenvoimakkuusnappulaa käännellen.
>
En ole ihan varma, onko seuraava analogia täysin pätevä, mutta kyllä
minua on ainakin varoiteltu korvatulppien käyttämisen yhteydessä siitä,
että niitä pitäisi sitten pitää koko ajan kun on melussa. Eikö tulppien
poistaminen kesken keikan sitten vastaisi yhtäkkistä "nappulat kaakkoon"
-efektiä? Joka tapauksessa kuulohuoltoliiton sivuilta löysin pätkän,
jossa sanotaan: "Jos käytät suojaimia melua vastaan, on hyvä muistaa,
että niitä on käytettävä koko altistuksen ajan."
Timo Suomela
Pentti Lajunen
"PeKa" <pentti....@kolumbus.fi> writes:
> Murheellista huomata, että ammatinvalinnan ohjaus on edelleen pahasti
> retuperällä ja ammatteihin, joihin vaaditaan hyvien ihmissuhdetaitojen
> lisäksi myös kohtalaisen normaali kuulo, hakeutuu jatkuvasti ihmisiä,
> joiden elämäntehtävänä näyttää olevan muidenkin ihmisten kuulon pilaaminen.
Ehkä niillä oli normaali kuulo vielä silloin kun hakeutuivat
alalle, mutta ammatti vei terveyden.
--
Paikka on varattu
vali deille
an uksille
Pentti Lajunen
w...@iki.fi.REMOVE (Vesa Ahola) writes:
> <pentti....@kolumbus.fi> wrote:
> >Se on aivan sama, mitä korvaasi työnnät - eli koko lähtökohta on täysin
> >pielessä, jos konsertteihin menemisen edellytyksenä on korvatulppien käyttö.
>
> Ulkoilmakonserteissa tuo on vähän ongelmainen juttu. Niissä kun ääni
> tuppaa häviämään aika tehokkaasti, koska mitään kaikupohjaa ei ole;
> aivan kaiuttimien vieressä on siis aivan pakko olla kova ääni, koska
> muuten ääni ei kauemmas kuulu selvästi. Sille ei miksaaja taidosta
> riippumatta mitään voi, näin se vain on.
Ongelman ratkaisu ei ole volyymin, vaan kaiuttimien
(vai pitäisikö sanoa reilusti vaan kovaäänisten) lisääminen (ei,
ei lavan reunaan, vaan tasaisesti yleisöalueelle. Ei tämä mikään
spinal tap-viisaus ole).
Roope
Muutamia kommentteja edeltäviin posteihin:
Äänenpaineesta:
Alle 100hz taajuudet kuulemma (kuulonhuoltoliiton täti kertoi) tunkevat
kallon ym. luiden kautta jo sellaisella voimalla kuuloelimiin, että vaurio
on saletti pitkäaikaisella altistumisella tai liian suurilla db-määrillä.
Ihmisen luontainen kuulokäyrä vain tekee sen, ettei 60hz tunnu kipuna
niikuin esim tuo rakastamamme 2khz 'puukko'
Toisaalta täytyy myös todeta, että tietynlaisissa tilaisuuksissa murhaava
äänenpaine kuuluu asiaan. Esim. jos ACDC soittaisi jaffahallissa 85db
voimakkuudella, haastaisin ukot henkilökohtaisesti oikeuteen. Festareillahan
tämä on sangen ikävä tilanne kun olet juuri hilannut itsesi eturiviin
odottelemaan Bo Kasper's Orkesteria tms. ja se yksi bändi ennen sitä onkin
Slayer/Pantera tms...
Pori Jazzista:
En ole pariin vuoteen Porissa käynyt 'viihtymässä', mutta uskoisin, että
pääkonserttiin on vanhaan malliin raahattu Jyrki Kankaan parhaan frendin
PA-kamat, joita ulkomaita myöden markkinoidaan JBL-settinä, vaikka totuus
onkin ehkä hieman toisenlainen.
Lisäksi herrat miksaajat on sijoitettu aivan päin helvettiä, ettei
siiderikansalta lähde asiakaspaikkoja. Aika paha on ammattimaisenkin hahmon
saada säkäpohjalta hommaan jotain tolkkua.
Hifi-asiaa:
'JiiHoo' sanoi:
>Eipä taida näiden PA-miesten joukossa tosin ollakaan ainuttakaan hifistä
>kiinnostunutta, joten ei ihme mikäli ne ei edes ymmärrä sellaisia
>käsitteitä kuin äänen puhtaus.
Taitaapa olla karkeasti kärjistäen niinpäin tämä homma, että hifikansa, tuo
hellasärön vihollinen nro.1, on se jolta on totaalisesti kateissa
minkäänlainen taju mistään mikä _oikeasti_ vaikuttaa mihinkään
äänipoliittiseen. Ei millään pahalla, mut vittu hei oikeesti.
Äidinkielestä (pilkun-nussinta varoitus):
Ne kaverit on miksaajia. Mikseri on se vehje mistä kysytään, että 'tietsä
muka mitä noist kaikist tapahtuu?' Ja siihen tietty vastataan 'e. soita
hifilehtee.'
Tsemppistä punttiin,
R
PeKa
>"Pentti Lajunen" <plaj...@timantti.hut.fi> kirjoitti
viestissä:nf7u1munynq.fsf@tim
>
> Ehkä niillä oli normaali kuulo vielä silloin kun hakeutuivat
> alalle, mutta ammatti vei terveyden.
>
arkisempaan selitykseen; miksaajat käyttävät kuulonsuojaimia, jolloin heiltä
menee käsitys kuinka kovalla he ohjelmaa ajavat.
Terv.
Kaima
JiiHoo
pyyhki.
>
> 'JiiHoo' sanoi:
> >Eipä taida näiden PA-miesten joukossa tosin ollakaan ainuttakaan hifistä
> >kiinnostunutta, joten ei ihme mikäli ne ei edes ymmärrä sellaisia
> >käsitteitä kuin äänen puhtaus.
>
> Taitaapa olla karkeasti kärjistäen niinpäin tämä homma, että hifikansa, tuo
> hellasärön vihollinen nro.1, on se jolta on totaalisesti kateissa
> minkäänlainen taju mistään mikä _oikeasti_ vaikuttaa mihinkään
> äänipoliittiseen. Ei millään pahalla, mut vittu hei oikeesti.
Mikäli viittaat tuolla kommentilla näihin "kultaiset johtimet, jotka on
kääritty täydenkuun aikaan"-tyyppeihin, niin nehän on näitä erääseen high-
end alalajiin kuuluvia mystiikkaan uskovia kavereita. Heitä on todella
vähän hifistien joukossa. Sen verran voin tuohon äänipoliittiseen
vaikuttamiseen todeta, että liian lujaa soittaminen tuhoaa maailman
parhaimmankin äänentoistojärjestelmän soundin. Liian lujaa tarkoittaa
säröytymistä ja kompressoitumista.
> Äidinkielestä (pilkun-nussinta varoitus):
>
> Ne kaverit on miksaajia. Mikseri on se vehje mistä kysytään, että 'tietsä
> muka mitä noist kaikist tapahtuu?' Ja siihen tietty vastataan 'e. soita
> hifilehtee.'
Minkäs takia yleensäkään jonkun ulkopuolisen pitäisi tietää mistä napista
väännetään mitäkin? Riittää kun sanoo sille kaverille, että soundit on
perseestä, korjaa se. Vai tarkoitatko, että ainoastaan ne saavat esittää
kritiikkiä, jotka jotain tajuavatkin miksaamisesta?
P.S. Hifi-lehti on nykyään surkea.
Viltsu
> Moi Viltsu,
> kiitti kommenteista.
> >"Viltsu" <viljami...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:qfc_8.415$lN3.248
> >
> > Mitattu miksauspisteestä (n. 20 metriä PA:sta ulkona) hitaalla A-
> > painotuksella kalibroidulla Bruel & Kjaerin mittarilla.
> >
> Mittauskorkeus, oliko jatkuva mittaus, mitkä olivat
piikkiarvot(seurattiinko
> piikkejä) jne... Korvien kannalta näillä asioilla on merkitystä. Tämä
> tosin roikkuu vähän asian sivussa, eli kyse oli liian kovasta
äänenpaineesta
> konserteissa.
Kyseessä oli hitaalla A-painotuksella mitattu tulos ja piikki oli 108.
Mittauskorkeus oli normirokun otsalohkon korkeudelta. Kyseessä oli jatkuva
mittaus ja muuten se pyöri siinä 104-106 dB:tä.
> > 108:n ylitystä ei ole tapahtunut kyseisissä kisoissa. Fakta.
> >
> Uskallan väittää, että kyllä ja melko kaukana lavasta. Lasten reaktiot
ovat
> hyvin aitoja ja jos lapsi peittää oma-aloitteisesti korvat ja sanoo
sattuu,
> niin silloin äänenvoimakkuus on varmasti yli 105 ja todennäköisesti jopa
yli
> 108 dB, joka tapauksessa aivan liikaa ulkoilmakonsertille, jonne
kaltaiseni
> vastuuton vanhempi ottaa jopa lapsensa. En tiedä mihin umpivarma
väittämäsi
> perustuu, mutta jatkossa nappaan tuon dB mittarin mukaan ja joka kisoissa,
> joissa käyn niin tiedän tasan mitä haasteeseen kirjoitan.
Kyseisissä kisoissa paineet on pyörinyt siinä sadan hujakoilla. Toi 108
kahdeksan on jo kivuliasta. Kun sen mittarin otat matkaan niin muistathan
naputella siihen että mittaus tapahtuu hitaalla A-painotuksella, koska se on
se joka on nykyisin hyväksytty oikeaksi mittaustavaksi jopa
kuulonhuoltoliiton puolesta.
> > Juu kyllä, äänenpaineen kesto ja sen mieltäminen epämiellyttäväksi on
> > yksilöllistä.
> >
> Olet tässä väärässä, kannattaisi lukea kuulovaurioiden aiheuttajista ja
> niistä perusteista, joilla nämä rajat on säädetty. Toki pientä vaihtelua
> on, mutta kuulon vaurioituminen tapahtuu aistii melun epämiellyttäväksi
tahi
> ei - tämä on se fysiologinen fakta, jota yrität vältellä ts. onko sillä
> eroa, jos saa kuulovaurion onnellisena tai onnettomana; voin vastata ei
ole,
> se on tassan yhtä piinallista.
Tarkoitin sitä että kaikki eivät koe 105 dB.n voimakkuudella musiikkia
piinaksi.
Juu normaali keikkapäivä vie yleensä sen 17 tuntia mutta metelissä ollaan
vaan se 2-4 tuntia.
> > Mutta kun se arkityö on juuri noiden äänivehkeiden kanssa pulailu.
> >
> Usko vanhaa starbua ja käy korvaspesialistilla - se kannattaa, saat tietoa
> ja myös hyviä käytännön ohjeita miten säästää kuuloa mahdollisimman
pitkään
> valitsemassasi työssä.
> >
> > Ei todellakaan, siinä olet aivan oikeassa.
> >
> Mukavaa, että olet samaa mieltä. Varmasti olet seurannut juttuja juuri
> nuorison kuulon jatkuvasta heikkenemistä, eli ongelma on todellinen ja
yksi
> syy on jatkuva liian suuren äänen voimakkuuden käyttö.
Pienimpänä syynä tähän kuulon alenemiseen eivät ole korvalappustereot,
autoradiot yms. Nämä kyseiset härvelit kun sattuu olemaan käytössä
nykyteinillä päivittäin mutta yleisötilaisuuksissa ei käydäkkään ihan niin
usein eli ihmiset altistuu melulle myös konserttien ulkopuolella, johon
pitäisi mielestäni myös keskittyä melukeskustelussa.
YLE:n ryhmän paikalta poistuminen johtui heidän henkilökohtaisista
desibelimittareista, joilla valvotaan kameramiesten yms. viikottaista
meluannosta. Sen ylittyessä kaverit lopetttaa hommat siihen. Ainoa miina
tossa mittaustavassa on se että mittari mittaa sen mikä on lukema ilman
suojaimia, mutta joka jannulla on 15dB:tä vaimentavat Peltorin intercomit
päässä.
Kiitos ja anteeks.
Matti Seppälä
Tampereen yökerhoissa soi musiikki liian hiljaa, selitä vaimentumistasi
joillekin joita kiinnostaa. Itse panostan elämän laatuun, en pituuteen ja
sitäpaitsi korvani kestävät meteliä helvetin hyvin näemmä, tai pitäiskö
sanoa kuulemma. Sensijaan niiden on vaikea kestää tuollaisia kirjoittamiasi
jaarituksia ja vaikka tämäkin oli nyt sitten näköhavainto, mutta se olisi
yhtä hyvin voinut tulla ilmateitse.
Matti Seppälä
"Viltsu" <viljami...@pp.inet.fi> wrote in message
news:f_5_8.84$lN3...@read2.inet.fi...
>
> Ja kuurousasiaan. Itse työskentelen lähes päivittäin yli sadan desibelin
> metelissä (kyllä, rock-orkesterien kanssa) muutamia tunteja päivässä noin
> kaksisataa kertaa vuodessa. Vajaa vuosi sitten kävin kuulotutkimuksissa
> (neljä vuotta kyseisissä hommissa olleena) ja tulos oli oikeinkin mukava.
> Selkeästi parempi kuulo kuin keskiverto kadun tallaajalla eli noin 90
%:lla
> suomen väestöstä. Saman suuntaisia tuloksia on saanut suurin osa
> työtovereistani.
>
saada maksakirroosi, mitä säännöllisestä musiikin kuuntelusta on saada
kuulovaurio. Oikeastaan noita ei pitäisi edes verrata. Se on joku
geneettinen heikkous korvissa jos ei kestä melua. Sitten voisi ehkä jättää
ne konsertit väliin ja olla valittamatta. Ei pyörätuoli-ihmisetkään rutise
siitä, että muut ihmiset pääsee eteenpäin liian kovaa.
Roope
"JiiHoo" <jor...@mbnet.fi> wrote in message
news:MPG.17a3df836...@news.mbnet.fi...
>että liian lujaa soittaminen tuhoaa maailman
> parhaimmankin äänentoistojärjestelmän soundin. Liian lujaa tarkoittaa
> säröytymistä ja kompressoitumista.
>
Nykyajan äänentoistolaitteilla saadaan aikaan puhtaasti sellaisia
äänenpaineita, että säröytyminen ja kompressointi tapahtuu vasta kuulijan
korvassa. En silti väitä etteikö säröytynyttä signaalia kuule siellä sun
täällä, enkä myöskään väitä etteikö sen kuuleminen ole joskus helvetin
siistiä.
> > Ne kaverit on miksaajia. Mikseri on se vehje mistä kysytään, että
'tietsä
> > muka mitä noist kaikist tapahtuu?' Ja siihen tietty vastataan 'e. soita
> > hifilehtee.'
>
> Minkäs takia yleensäkään jonkun ulkopuolisen pitäisi tietää mistä napista
> väännetään mitäkin? Riittää kun sanoo sille kaverille, että soundit on
> perseestä, korjaa se. Vai tarkoitatko, että ainoastaan ne saavat esittää
> kritiikkiä, jotka jotain tajuavatkin miksaamisesta?
Kuka on väittänyt että pitäisi tietää? Luetunymmärtäminen kunniaan.
> P.S. Hifi-lehti on nykyään surkea.
>
Hifi-lehti on aina ollut ihan hanurista.
R
Mika Yrjola
> Jaa, kyllä minun mielestäni konserteissa ja ihan joka paikassa paitsi
> Tampereen yökerhoissa soi musiikki liian hiljaa, selitä vaimentumistasi
> joillekin joita kiinnostaa. Itse panostan elämän laatuun, en pituuteen ja
Tunge korvasi kaiuttimeen kiinni jos ei volyymi riitä.
--
/-------------------------------------------------------------------------\
I Fantasy, Sci-fi, Linux, Amiga, Telecommunications, Oldfield, Vangelis I
I Seti@Home, Steady relationship, more at http://www.lut.fi/%7emyrjola/ I
\-------------------------------------------------------------------------/
PeKa
"Roope" <roope.p...@nic.fi> kirjoitti
viestissä:Fev_8.624$o9.9...@reader1.news.jip
> >
> Nykyajan äänentoistolaitteilla saadaan aikaan puhtaasti sellaisia
> äänenpaineita, että säröytyminen ja kompressointi tapahtuu vasta kuulijan
> korvassa. En silti väitä etteikö säröytynyttä signaalia kuule siellä sun
> täällä, enkä myöskään väitä etteikö sen kuuleminen ole joskus helvetin
> siistiä.
>
tarkoituksellisesta äänen säröytymisestä vai hallitsemattomasta? Mitä on
puhdas äänenpaine jne... Kuulijan korvassa ei tapahdu säröytymistä tai
kompressoitumista, vaan liian kova äänenpaine aiheuttaa kuulovaurion ja
kipuaistimuksen, eli panisitko termit kohdalleen aivan ymmärrettävyydenkin
vuoksi?
Terv.
Pentti
Ersu
> >
> Jep, olen itse sitä mieltä, että alkoholin käytöstä on todennäköisempää
> saada maksakirroosi, mitä säännöllisestä musiikin kuuntelusta on saada
> kuulovaurio. Oikeastaan noita ei pitäisi edes verrata. Se on joku
> geneettinen heikkous korvissa jos ei kestä melua. Sitten voisi ehkä jättää
> ne konsertit väliin ja olla valittamatta. Ei pyörätuoli-ihmisetkään rutise
> siitä, että muut ihmiset pääsee eteenpäin liian kovaa.
>
kovinkaan suureksi nautinnoksi...? Minä kuulun tähän kuuluisaan nuorisoon,
joka aina pilaa kuulonsa huudattamalla rock-musiikkia niin kovalla kuin vain
mahdollista, mutta en silti kestä järjettömiä konserttivolyymeita, joita
tapaa ikävän usein mm. kaikille oppilaille pakollisissa "koulukonserteissa".
Taisi joku mitata 105dB meidän koulun oman rokkibändin soittaessa...olisihan
tuo ihan ok, jos se ei olisi pakollinen tilaisuus, kyllä siellä moni tuntui
korviaan pitelevän...oma kuuloni kai jo niin heikentynyt, etten tuota vielä
kipuna tuntenut, tuli vaan fiilis, että niillä äänentoistovempeleillä olisi
varmaan hiukan hiljaisempikin riittänyt, aika karseasti rätisivät laitteet
äärirajoillaan.
Ersu
ovat
> hyvin aitoja ja jos lapsi peittää oma-aloitteisesti korvat ja sanoo
sattuu,
> niin silloin äänenvoimakkuus on varmasti yli 105 ja todennäköisesti jopa
yli
> 108 dB, joka tapauksessa aivan liikaa ulkoilmakonsertille, jonne
kaltaiseni
> vastuuton vanhempi ottaa jopa lapsensa.
Asiaa muuten kommentoimatta:
Jos tapahtuma on suunnattu "koko perheelle" lapsia myöten, ja vieläpä
picnic-konsertiksi tms. voitaisiin volyymia hiukan laskea, ettei lasten
tarvitse peittää korviaan. Voiko sitä siinä vaiheessa enää kutsua musiikin
kuunteluksi, jos joutuu samalla peittämään korviaan joihin koskee niin
helvetisti...?
Itse en ainakaan pitäisi tuollaisia ~100 dB lukemia mitenkään sopivina
tilaisuuteen, jossa on tarkoitus tehdä muutakin kuin kuunnella musiikkia.
Picnic-tapahtumassa minä ainakin haluaisin.
Ja älkää nyt sanoko, että voisi ne lapsetkin varustaa kuulotulpilla ja
"kyllä minä ainakin istun metrin korkuisen kaiuttimen vieressä, sen
huutaessa lempimusiikkiani 100 dB voimakkuudella aina syödessäni joten kyllä
muidenkin pitäisi"-vastaukset voi jättää sitten väliin.
Ersu
> kääritty täydenkuun aikaan"-tyyppeihin, niin nehän on näitä erääseen high-
> end alalajiin kuuluvia mystiikkaan uskovia kavereita.
Tulee väkisinkin mieleen se yksi, joka ripusti piuhat lego-palikoilla n. 5cm
korkeuteen lattiasta. Paransi kuulema äänenlaatua.
Ersu
peittyy yleisen taustahälyn taustalla, mutta iän kanssa tuo varmaan tuosta
pahenee. Enkä ole edes hyppinyt metristen kovaäänisten ym. edessä, viettänyt
korkeintaan musiikillisesti tätä normaalin teinin elämää, pyrkinyt
välttämään musiikkikokemuksia jotka tuntuvat korvissa epämiellytävältä, aina
tätä ei voi välttää. Korvalappukuulokkeita en ole käyttänyt varmaan sitten
ala-aste aikojen, silloin taas ei ollut tarvetta kuunnella kohtalaisen
kovalla volyymilla kuten nyt.
En todellakaan kuulu näihin "elämä on valaistu tie joka turvallisesti
perille vie - 90-vuotiaana vanhainkotiin"-ihmisiin, elää pitää kun on nuori
vielä jne, mutta en silti ajatellut poistua keskuudestamme aivan
lähiaikoina, enkä viettää elämää yli 20-vuotiaana ainaisen tinnityksen
kanssa. Jos sinä näin haluat, miksi minunkin...? Omat korvani eivät noita
hyvin korkeita lukemia taida kestää aivan yhtä hyvin kuin sinun.
PeKa
>"Viltsu" <viljami...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä:5Mk_8.717$lN3.87
>
> Kyseessä oli hitaalla A-painotuksella mitattu tulos ja piikki oli 108.
> Mittauskorkeus oli normirokun otsalohkon korkeudelta. Kyseessä oli jatkuva
> mittaus ja muuten se pyöri siinä 104-106 dB:tä.
>
sillä siksi paljon äänen määrä vaihteli.
>
> Kyseisissä kisoissa paineet on pyörinyt siinä sadan hujakoilla. Toi 108
> kahdeksan on jo kivuliasta. Kun sen mittarin otat matkaan niin muistathan
> naputella siihen että mittaus tapahtuu hitaalla A-painotuksella, koska se
on
> se joka on nykyisin hyväksytty oikeaksi mittaustavaksi jopa
> kuulonhuoltoliiton puolesta.
>
tieto kuulovaurioiden synnystä, niin veikkaukseni on, että aika pian
katsellaan asiaa uudelleen.
>
> Tarkoitin sitä että kaikki eivät koe 105 dB.n voimakkuudella musiikkia
> piinaksi.
Eivät koe, mutta nyt mennäänkin sitten filosofian puolelle, eli paljonko se
auttaa asiassa, jos saa kuulovaurion hymyillen?
>
> Juu normaali keikkapäivä vie yleensä sen 17 tuntia mutta metelissä ollaan
> vaan se 2-4 tuntia.
>
Riippuu, millainen tila on, eli tavallisesti nämä takahuoneet ovat
melualueella puhumattakaan ravintoloista.
> Pienimpänä syynä tähän kuulon alenemiseen eivät ole korvalappustereot,
> autoradiot yms. Nämä kyseiset härvelit kun sattuu olemaan käytössä
> nykyteinillä päivittäin mutta yleisötilaisuuksissa ei käydäkkään ihan niin
> usein eli ihmiset altistuu melulle myös konserttien ulkopuolella, johon
> pitäisi mielestäni myös keskittyä melukeskustelussa.
Jepp olet todella oikeassa, eli tämä privaattiäänentoisto on yksi merkittävä
tekijä kuulon hekkenemisen tiellä.
>
> YLE:n ryhmän paikalta poistuminen johtui heidän henkilökohtaisista
> desibelimittareista, joilla valvotaan kameramiesten yms. viikottaista
> meluannosta. Sen ylittyessä kaverit lopetttaa hommat siihen. Ainoa miina
> tossa mittaustavassa on se että mittari mittaa sen mikä on lukema ilman
> suojaimia, mutta joka jannulla on 15dB:tä vaimentavat Peltorin intercomit
> päässä.
>
Todella hieno asia kuitenkin ja Ylelle voi nostaa hattua asiasta - kuulo on
tärkeä aisti ja henkilökunnan terveyden asettaminen 'kansansuosion' edelle
on vaatinut päätöksen tekijältä reippaasti 'munaa' tai 'sarjaa'.
Ilmeisesti olet ammattimiksaaja, joten jos omaksumasi rakentava ajattelutapa
yleistyy ja hommaat vielä lisätietoa todellisilta kuulon ammattilaisilta,
niin hyvällä tiellä ollaan. Mielestäni miksaajan työ on nykytehoilla niin
vaativaa, että hommaan pitäisi olla ajokortti, jonka kanssa sitten pääsee
puikkoihin; homma jäisi ammattilaisille ja nämä bändejä hengaavat
'diletantit' kylänmiehet voitaisiin tylysti käskyttää poistumaan miksaajaa
häiritsemästä.
Terv.
Pentti
Matti Seppälä
"Ersu" <erno.p...@pp.inet.fi> wrote in message
news:AMv_8.117$kd5....@read2.inet.fi...
> kanssa. Jos sinä näin haluat, miksi minunkin...? Omat korvani eivät noita
> hyvin korkeita lukemia taida kestää aivan yhtä hyvin kuin sinun.
>
samanlaisia teräskorvia, mutta lienet parempi sitten jossakin muussa
asiassa, niinhän se elämä menee... Itse olen suurinpiirtein syntynyt 100
desibelin mekkalassa, heti kun konttaamaan pystyi, niin traktorin kyytiin
pellolle oli pakko päästä. Sen ja tämänpäivän välille mahtuu meteliä
kaikenlaisista työkoneista ja lisäksi vielä teini-iän autopoppijutut, kun
piti olla kovimmat laitteet pitäjässä. 1200 wattia oli RMS tehoa ja voin
kertoa että kuunteleminen sattui korviin, mutta ei jäänyt tinnittamaan. En
tiedä sitten miten on niillä samoilla ryyppyreissuilla olleilla kavereilla
joita kyytis oli, kun en ole porukkaa nähnyt vuosiin...
Täytyis kai meidän teräskorvienkin joskus muistaa niitä muita. Eukko on kans
sellainen joka pistää helposti sormet korviin.
Matti Seppälä
"J Pekka Makela" <jpma...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:ahbhp9$q81$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Vesa Ahola <w...@iki.fi.remove> wrote:
>
>
> Ei ole. Nykyään on erittäin pitkälle kehitettyjä viivästettyjen
> satelliitti-PA-kaiuttimien systeemejä, jolloin lavan laidassa
> on vain osa äänitehosta ja loput on sitten sijoitettu taaemmaksi
> taaempana olevien iloksi.
>
aikaan mitä lavalla siellä takana, mutta lavan eteen se viivästetty on
entistä enemmän jäljessä
Stratoblaster
"Matti Seppälä" <matti.s...@koti.soon.removethis.fi> kirjoitti
viestissä:ahdqur$8bi$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> >
> Jep, olen itse sitä mieltä, että alkoholin käytöstä on todennäköisempää
> saada maksakirroosi, mitä säännöllisestä musiikin kuuntelusta on saada
> kuulovaurio. Oikeastaan noita ei pitäisi edes verrata. Se on joku
> geneettinen heikkous korvissa jos ei kestä melua. Sitten voisi ehkä jättää
> ne konsertit väliin ja olla valittamatta. Ei pyörätuoli-ihmisetkään rutise
> siitä, että muut ihmiset pääsee eteenpäin liian kovaa.
>
Tsiisus! Onnea vaan valitsemallesi tielle. Toivottavasti korvia ja kuuloa
riittää koko elämän ajaksi...
-sb
Roope
Tarkoitin noin ylimalkaan sitä, että nykyajan pro-äänentoisto alkaa olla
siinä määrin laadukasta, ettei mekaanista ja/tai tahatonta säröytymistä
useinkaan kuule. Eli ennen kaiutinta hajoaa korva.
R
"PeKa" <pentti....@kolumbus.fi> wrote in message
news:tGv_8.629$o9.9...@reader1.news.jippii.net...
Viltsu
news:ahe34b$nth$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Siis idea järjestelmässä on se että PA (ne isoimmat nyytit siinä lavan
vieressä) antavat tavaraa ulos ajassa 0 ja sitten se viivekaiutin joka on
esim 20 metriä PA:n edellä toistaakin saman signaalin 60 millisekuntia
jäljessä jolloin sen viivepöntön edessä seisoja kuulee saman signaalin
samaan aikaan sekä PA:sta että viiveestä. Tuolla viiveajalla se kauimmainen
pönttö on ikäänkuin peruutettu PA:n kanssa samalla kohdalle.
Ja ei se siihen lavan eteen mitenkään jäljessä tuu, koska ei noi PA-kamat
sinne taaksepäin niin kauhiasti ammu että muutamalla viivepöntöllä saataas
sekotettua eturivin päät.
Viltsu
"PeKa" <pentti....@kolumbus.fi> wrote in message
news:6Lv_8.631$o9.9...@reader1.news.jippii.net...
> > Kyseessä oli hitaalla A-painotuksella mitattu tulos ja piikki oli 108.
> > Mittauskorkeus oli normirokun otsalohkon korkeudelta. Kyseessä oli
jatkuva
> > mittaus ja muuten se pyöri siinä 104-106 dB:tä.
> >
> Paikalla olleena on edelleen vaikea uskoa B&K:n sinänsä luottavaa
mittaria,
> sillä siksi paljon äänen määrä vaihteli.
Juu siis kyseessä ei ollut Porijazz.
> >
> > Kyseisissä kisoissa paineet on pyörinyt siinä sadan hujakoilla. Toi 108
> > kahdeksan on jo kivuliasta. Kun sen mittarin otat matkaan niin
muistathan
> > naputella siihen että mittaus tapahtuu hitaalla A-painotuksella, koska
se
> on
> > se joka on nykyisin hyväksytty oikeaksi mittaustavaksi jopa
> > kuulonhuoltoliiton puolesta.
> >
> En tiedä sitten kuinka kauan on hyväksytty, jos otetaan pohjaksi
lisääntyvä
> tieto kuulovaurioiden synnystä, niin veikkaukseni on, että aika pian
> katsellaan asiaa uudelleen.
Kunhan vaan sais asiaan jonkun selvyyden ja yhteiset pelisäännöt (lue:laki)
niin ei aina tarttis arpoa ja tapella.
> > Tarkoitin sitä että kaikki eivät koe 105 dB.n voimakkuudella musiikkia
> > piinaksi.
>
> Eivät koe, mutta nyt mennäänkin sitten filosofian puolelle, eli paljonko
se
> auttaa asiassa, jos saa kuulovaurion hymyillen?
> >
> > Juu normaali keikkapäivä vie yleensä sen 17 tuntia mutta metelissä
ollaan
> > vaan se 2-4 tuntia.
> >
> Riippuu, millainen tila on, eli tavallisesti nämä takahuoneet ovat
> melualueella puhumattakaan ravintoloista.
Hotellihuoneessa onkin paljon nastempaa ja kesäisin bussissa.
Kyllä tämmöinen ajattelutapa on jo suhteellisen laajalle levinnyt juttu
ammattipiireissä.
Rolf Koski
> Hän kirjoitti aivan samanlaista mutua kuin Sinäkin, eli teräsmiesväittämiä,
> vailla minkäänlaista faktapohjaa.
Heh heh :) Tuntuu, että itse kirjotat mutua ja olet päättänyt olla tässä
asiassa oikeassa ja kaikki muut väärässä. Väität koko ajan sellaisia
ihmisiä vastaan, jotka painivat näiden asioiden kanssa käytännössä nykyään
ja päivittäin. Onnea valitsemallasi tiellä.
--
Rolle
Rolf Koski
ro...@iki.fi
+358405527349
Rolf Koski
> Keinot on monet sanoi Roope, kun sfnet.harrastus.musiikki -ryhmällä pöytää
> pyyhki.
>>
>> Hifi-asiaa:
>> 'JiiHoo' sanoi:
>> >Eipä taida näiden PA-miesten joukossa tosin ollakaan ainuttakaan hifistä
>> >kiinnostunutta, joten ei ihme mikäli ne ei edes ymmärrä sellaisia
>> >käsitteitä kuin äänen puhtaus.
>>
>> Taitaapa olla karkeasti kärjistäen niinpäin tämä homma, että hifikansa, tuo
>> hellasärön vihollinen nro.1, on se jolta on totaalisesti kateissa
>> minkäänlainen taju mistään mikä _oikeasti_ vaikuttaa mihinkään
>> äänipoliittiseen. Ei millään pahalla, mut vittu hei oikeesti.
> Mikäli viittaat tuolla kommentilla näihin "kultaiset johtimet, jotka on
> kääritty täydenkuun aikaan"-tyyppeihin, niin nehän on näitä erääseen high-
> end alalajiin kuuluvia mystiikkaan uskovia kavereita. Heitä on todella
> vähän hifistien joukossa. Sen verran voin tuohon äänipoliittiseen
> vaikuttamiseen todeta, että liian lujaa soittaminen tuhoaa maailman
> parhaimmankin äänentoistojärjestelmän soundin. Liian lujaa tarkoittaa
> säröytymistä ja kompressoitumista.
Säröä et saa nykyisillä konsertti-pa:lla tuotettua, jos ei sitä
erityisesti jollakin laitteella tuoteta. Tästä pitävät limitterit ja
nykyinen kaiutinteknologia huolen. Limittereille asti saa vetää ilman
säröä, siitä on yleensä jopa valmistajan takuu. PA-käytössä dynamiikka
taas on pidettävä hyvin tarkoin ohjaksissa, joten materiaalia
komressoidaan säännönmukaisesti lähes aina (kuin myös studiossa, ettei
tule epäselvyyksiä) ja moneen otteeseen ja monella kaistalla.
>> Äidinkielestä (pilkun-nussinta varoitus):
>>
>> Ne kaverit on miksaajia. Mikseri on se vehje mistä kysytään, että 'tietsä
>> muka mitä noist kaikist tapahtuu?' Ja siihen tietty vastataan 'e. soita
>> hifilehtee.'
> Minkäs takia yleensäkään jonkun ulkopuolisen pitäisi tietää mistä napista
> väännetään mitäkin? Riittää kun sanoo sille kaverille, että soundit on
> perseestä, korjaa se. Vai tarkoitatko, että ainoastaan ne saavat esittää
> kritiikkiä, jotka jotain tajuavatkin miksaamisesta?
Nämä ovat juuri niitä kaikkein turhimpia, jotka tulevat valittamaan että
soundi on perseestä ja sitten kun kysyy, että mikä siinä nyt on vikana
niin sitten ei osatakkaan sanoa mitään. Ja yleensä sen mikserin kyljestä
voikin nykyään lukea lapun "Tässä mikserissä on 4087 nappulaa ja KYLLÄ,
minä tiedän mitä jokaikisestä niistä tapahtuu".
PeKa
>"Roope" <roope.p...@nic.fi> kirjoitti
viestissä:2Lx_8.664$o9.9...@reader1.news.jippii.net
> Terve Pentti,
>
> Tarkoitin noin ylimalkaan sitä, että nykyajan pro-äänentoisto alkaa olla
> siinä määrin laadukasta, ettei mekaanista ja/tai tahatonta säröytymistä
> useinkaan kuule. Eli ennen kaiutinta hajoaa korva.
Tämä on jo järkeenkäypää, eli valitettavasti tosiaan näin on kilowateille ei
ole ihmisestä vastusta ;-{)!
Pentti
Timo Haanpää
> Itse olen 16, ja toisessa korvassa on alkava tinnitys, joka onneksi vielä
> peittyy yleisen taustahälyn taustalla, mutta iän kanssa tuo varmaan tuosta
> pahenee.
16 on aika nuori ikä äänenpaineesta johtuvaan tinnitukseen, joskaan
ei millään lailla mahdoton. En ole lääkäri, mutta ymmärtääkseni
esim. hiukan koholla oleva verenpaine voi aiheuttaa korvien
ininää ja kohinaa, ja se on kaikeksi onneksi yleensä ohimenevää.
Jos et ole vielä käynyt lääkärille kertomassa korvien soimisesta,
niin se voisi olla ihan järkevää.
Timo
PeKa
<"Viltsu" <viljami...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:rIy_8.183$kd5....@read2.in
> Juu päivää.
Kuni myös.
>
> Juu siis kyseessä ei ollut Porijazz.
>
Jahah ja minä taas puhuin siitä...
>
> Kunhan vaan sais asiaan jonkun selvyyden ja yhteiset pelisäännöt
(lue:laki)
> niin ei aina tarttis arpoa ja tapella.
>
Tämä lainsäädäntö varmasti kehittyy sitä myötä, kun lisätietoa melun
fysiologisista vaikutuksista saadaan.
>
> Hotellihuoneessa onkin paljon nastempaa ja kesäisin bussissa.
>
Oi niitä aikoja ;-{) - oikein nousee hiki otsaan!
>
> Kyllä tämmöinen ajattelutapa on jo suhteellisen laajalle levinnyt juttu
> ammattipiireissä.
>
Soisi olevan, vaikka empiirinen tutustuminen tilanteeseen vähän eri kuvan
antaakin.
Terv.
Pentti
PeKa
>"Rolf Koski" <ro...@iki.fi> kirjoitti viestissä:ahed72$pbo$2@news.c
>
> Heh heh :) Tuntuu, että itse kirjotat mutua ja olet päättänyt olla tässä
> asiassa oikeassa ja kaikki muut väärässä.
Niin, vaikea sanoa, minä katson asiaa kyllä huomattavan pitkällä
kokemuksella molemista, eli musiikkiscenestä ja myös kuulo-ongelmista.
Toivottavasti kertonet missä kohtaa kylmät lääketieteelliset ja ihmisen
fysiologian kestävyyteen perustuvat faktat ovat mielestäsi pielessä, niin
opastan Sinut oikeaan paikkaan tutustumaan lähdemateriaaleihin. Hyvä alku
olisi, jos kertoisit yhden sellaisen seikan, joka ei ole faktaa
kirjoituksessani.
>Väität koko ajan sellaisia
> ihmisiä vastaan, jotka painivat näiden asioiden kanssa käytännössä nykyään
> ja päivittäin. Onnea valitsemallasi tiellä.
Kiitos kovasti, minä taas edustan sitä ryhmää, joka kuluttaa näitä
kulttuuripalveluita, joten olen tällä hetkellä kuluttaja, mutta takanani on
yli kymmenen vuotta musiikkielämää myös ammattilaisena. Jos oikein tarkasti
luet, niin huomaat, että en väitä ketään vastaan, vaan kerron vain kuinka
asiat ovat ja mitä ihminen kestää. Itse asiassa minä peräänkuulutan
ammattitaitoa ja vastuullisuutta - kerrot varmasti, mikä siinä on väärin
mielestäsi.
Jos empiirinen tutustuminen kulttuuritilaisuuksiin todistaa aukottomsti
siitä, että volyymi on liian kova, niin se tie ainakin on väärä, joten jos
olet sillä - käänny ihmeessä, sillä Rollekaan ei ole teräsmies.
Terv.
Pentti
PeKa
>"Rolf Koski" <ro...@iki.fi> kirjoitti viestissä:ahedob$pbo$3...@news.cc.tut.
>
> Säröä et saa nykyisillä konsertti-pa:lla tuotettua, jos ei sitä
> erityisesti jollakin laitteella tuoteta. Tästä pitävät limitterit ja
> nykyinen kaiutinteknologia huolen.
>
>Limittereille asti saa vetää ilman
> säröä, siitä on yleensä jopa valmistajan takuu. PA-käytössä dynamiikka
> taas on pidettävä hyvin tarkoin ohjaksissa, joten materiaalia
> komressoidaan säännönmukaisesti lähes aina (kuin myös studiossa, ettei
> tule epäselvyyksiä) ja moneen otteeseen ja monella kaistalla.
Valmistajan takuu ja mistä? Kompressointi ei sinällään estä äänen
säröytymistä, mutta se on musiikkinautinnon kannalta hyvin kyseenalaista,
ellei miksaajan tarkoituksena ole soittaa pelkkää hissimusiikkia.
>
> Nämä ovat juuri niitä kaikkein turhimpia, jotka tulevat valittamaan että
> soundi on perseestä ja sitten kun kysyy, että mikä siinä nyt on vikana
> niin sitten ei osatakkaan sanoa mitään. Ja yleensä sen mikserin kyljestä
> voikin nykyään lukea lapun "Tässä mikserissä on 4087 nappulaa ja KYLLÄ,
> minä tiedän mitä jokaikisestä niistä tapahtuu".
Sinä ehkä tiedät, mutta miksi sitten et ole huolehtimassa äänentoiston
laadusta? Porissa tosiaan konaisia soittajia unohtui ja miksaaja keskittyi
esittelemään basson ja rummuista matalimpien tomien ääntä, niin että mm
kosketinsoittimet inisivät kuin paarma kaskessa. Kovasti tuolla edellisessä
kirjoituksessa elämöit tämä ammattilaisten osaamisen tasoa, mutta ei siitä
ainakaan Porissa viime keskiviikkona ollut mitään tietoa.
Pentti Karikko
Pentti Lajunen
"Roope" <roope.p...@nic.fi> writes:
> Tarkoitin noin ylimalkaan sitä, että nykyajan pro-äänentoisto alkaa olla
> siinä määrin laadukasta, ettei mekaanista ja/tai tahatonta säröytymistä
> useinkaan kuule. Eli ennen kaiutinta hajoaa korva.
... ja sekös on vitun siiiistiiiIIIII. ou jeah! Jos korvien hajoaminen
panee vituttaa, vetäkää ensin asianmukaiset kännit!
--
Paikka on varattu
vali deille
an uksille
Roope
"Pentti Lajunen" <plaj...@timantti.hut.fi> wrote in message
news:nf7bs91...@timantti.hut.fi...
>
> ... ja sekös on vitun siiiistiiiIIIII. ou jeah! Jos korvien hajoaminen
> panee vituttaa, vetäkää ensin asianmukaiset kännit!
>
>
Vitun saapas.
R
Ersu
> ei millään lailla mahdoton. En ole lääkäri, mutta ymmärtääkseni
> esim. hiukan koholla oleva verenpaine voi aiheuttaa korvien
> ininää ja kohinaa, ja se on kaikeksi onneksi yleensä ohimenevää.
> Jos et ole vielä käynyt lääkärille kertomassa korvien soimisesta,
> niin se voisi olla ihan järkevää.
>
voisi musiikista johtua, kohtuuttoman kovalla en musiikkia ole koskaan
joutunut puoltatoistaa tuntia kovempaa kuuntelemaan - diskoistakin pääsee
ulos hengittämään ja kuulemaan taas ajatuksensa. Mutta kiitos vinkistä,
pitänee laittaa mieleen tuo.
Jan Sandvik
>
>Jaa, kyllä minun mielestäni konserteissa ja ihan joka paikassa paitsi
>Tampereen yökerhoissa soi musiikki liian hiljaa, selitä vaimentumistasi
>joillekin joita kiinnostaa. Itse panostan elämän laatuun, en pituuteen
Olisiko sinulla parempi elämänlaatu jos olisit kuulovammainen?
-Jan
Pentti Lajunen
"Matti Seppälä" <matti.s...@koti.soon.removethis.fi> writes:
> Jaa, kyllä minun mielestäni konserteissa ja ihan joka paikassa paitsi
> Tampereen yökerhoissa soi musiikki liian hiljaa
Kenties merkki heikentyneestä kuulosta...
> Itse panostan elämän laatuun, en pituuteen
Virheellinen ja valitettavan yleinen lähtökohta olettaa, että
on olemassa jokin yksi standardoitu metodi, jota noudattamalla
ihminen voi sanoa elävänsä nupit kaakossa, eli ns. TÄYSILLÄ.
Melusaaste ei lyhentäne kenenkään elämää, mutta joillekin se saattaa
olla nimenomaan elämänlaatua heikentävä tekijä. Ja jos oikein
filosohviseksi heittäydytään, väittäisin, että yksi suurimmista
elämänlaadun tuhoajista ovat juuri uhoajat jotka sanelevat
muille miten tulee elää jos haluaa elää TÄYSILLÄ, eli
ns. NUPPI KAAKOSSA. Itselläni on alakerran naapurina
näitä epätoivoisia täysillä eläjiä ja olen nyt viimeisen kuukauden
aikana saanut herätä joka viikonloppu aamuyöstä klo 4 heidän meteliinsä.
Mielestäni he sopisivat paremmin asumaan avotunkiolle
sekä ääntensä ja hajujensa puolesta kuin kenenkään
naapuriksi. Valitus on lähdössä isännöitsijälle heti alkuviikosta.
> sitäpaitsi korvani kestävät meteliä helvetin hyvin näemmä
Ja 100% autoilijoista on omasta mielestään keskivertoa parempia
kuskeja...
Pentti Lajunen
"PeKa" <pentti....@kolumbus.fi> writes:
> > Nämä ovat juuri niitä kaikkein turhimpia, jotka tulevat valittamaan että
> > soundi on perseestä ja sitten kun kysyy, että mikä siinä nyt on vikana
> > niin sitten ei osatakkaan sanoa mitään. Ja yleensä sen mikserin kyljestä
> > voikin nykyään lukea lapun "Tässä mikserissä on 4087 nappulaa ja KYLLÄ,
> > minä tiedän mitä jokaikisestä niistä tapahtuu".
>
> Sinä ehkä tiedät, mutta miksi sitten et ole huolehtimassa äänentoiston
> laadusta? Porissa tosiaan konaisia soittajia unohtui ja miksaaja keskittyi
> esittelemään basson ja rummuista matalimpien tomien ääntä, niin että mm
> kosketinsoittimet inisivät kuin paarma kaskessa. Kovasti tuolla edellisessä
> kirjoituksessa elämöit tämä ammattilaisten osaamisen tasoa, mutta ei siitä
> ainakaan Porissa viime keskiviikkona ollut mitään tietoa.
Sä et vain ymmärrä äänentoiston hienouksia. Sivistymätön juntti
valittaa vain sitä, että hänelle tungetaan ruuvimeisseliä korvaan,
kun asiantuntija osaa olla haltioissaan meisselin korkeatasoisesta
metallurgisesta viimeistelystä. :-)
JiiHoo
pöytää pyyhki.
> JiiHoo <jor...@mbnet.fi> wrote:
>
> >
> > Riittää kun sanoo sille kaverille, että soundit on
> > perseestä, korjaa se.
>
> soundi on perseestä ja sitten kun kysyy, että mikä siinä nyt on vikana
> niin sitten ei osatakkaan sanoa mitään.
No, ne onkin ihan pellejä.
> Ja yleensä sen mikserin kyljestä
> voikin nykyään lukea lapun "Tässä mikserissä on 4087 nappulaa ja KYLLÄ,
> minä tiedän mitä jokaikisestä niistä tapahtuu".
Yksillä messuilla oli bändejä soittamassa taustamusaa aivan hirveällä
volyymilla. Kaikki messuilla olevat näytteilleasettajat valittivat ettei
asiakkaitten kanssa pysty puhumaan mitään, koska kukaan ei kuule mitä
sanotaan. Se äänentoistosta vastaava tyyppi jotain selitti ettei pysty
hiljentämään volyymia. Ilmeisesti se kaveri ei tiennyt mitä ne nappulat
tekevät.
Seuraavana päivänä Anna Erikson kuitenkin soitti huomattavasti
inhimillisemmällä volyymilla, joten ei se mahdotonta ollut. Eipä tuo
Annakaan mitään hifiä ollut, mutta kaikki soittimet kuitenkin kuuluivat
eikä mikään ollut aivan epäbalanssissa.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
Ano
> Se on joku
> geneettinen heikkous korvissa jos ei kestä melua.
Siitä sitten vaan harrastamaan vaikkapa ammuntaa tai kannattaa kysyä vaikka
armeijalta jos pääsisit testaamaan omaa genetiikkaasi vaikkapa tykistön
ampumaleirille. Ilman suojia, luonnollisesti...
PeKa
<"Ersu" <erno.p...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:NLA_8.244$kd5....@read2.inet.
<
> Tuo kuulostaa minustakin järkeenkäyvemmältä, koska en käsitä, miten tämä
> voisi musiikista johtua, kohtuuttoman kovalla en musiikkia ole koskaan
> joutunut puoltatoistaa tuntia kovempaa kuuntelemaan - diskoistakin pääsee
> ulos hengittämään ja kuulemaan taas ajatuksensa. Mutta kiitos vinkistä,
> pitänee laittaa mieleen tuo.
>
paljon ja toiselle tinnitus alkaa yhdestä kovasta äänestä(esim laukauksen
ääni tai sitten nämä Manowar tyyppiset elmerit, joiden musiikillinen
intohimo kohdistuu kovaan ääneen eikä niinkään nyanssien hiomiseen.)
Tinnituksen alkaminen yhden konsertin seurauksena oikeuttaa muuten hakemaan
ko järjestäjän tai vastuussa olevan viranomaisen vastuuseen, eli ei se
kuuloon auta, mutta järjestäjä toivottavasti oppii edes jotain.
Terv.
pentti
PeKa
>"Pentti Lajunen" <plaj...@timantti.hut.fi> kirjoitti
viestissä:nf71y9x56ab.fsf@tim
>
> Sä et vain ymmärrä äänentoiston hienouksia. Sivistymätön juntti
> valittaa vain sitä, että hänelle tungetaan ruuvimeisseliä korvaan,
> kun asiantuntija osaa olla haltioissaan meisselin korkeatasoisesta
> metallurgisesta viimeistelystä. :-)
>
Kaima
Ersu
hakemaan
> ko järjestäjän tai vastuussa olevan viranomaisen vastuuseen, eli ei se
> kuuloon auta, mutta järjestäjä toivottavasti oppii edes jotain.
Voiko tuo muka Suomessa toimia, tulee mieleen aivan nämä "olen polttanut 20
vuotta tupakkaa, maksakaa minulle kun sain siitä syövän"- tai "löin
vasaralla naulaan joka kimposi silmääni, minua ei varoitettu että näin voi
käydä"-jutut. Millä tuonkin voisi todistaan, että juuri siinä ja siinä
konsertissa tms on jtn tapahtunut, ellei kyseessä todella ole ollut
tuollainen kieltämättä hullu "maailman suurimmat desibelilukemat"-keikka...?
Noh, itselläni taitaa tämä johtua vain ajoittaisesti kotitekoisesta
useampituntisesta musiikinhuudatuksesta, hulluutta sekin...Siis eivät nuo
volyymit varmaan kovin korkealla nouse tuosta 1000mk tuhnumankasta, mutta
kuitenkin. Äh, pitää käydä tohtorisedälle puhumassa.
Timo Happonen
>
> Yksillä messuilla oli bändejä soittamassa taustamusaa aivan hirveällä
> volyymilla. Kaikki messuilla olevat näytteilleasettajat valittivat ettei
> asiakkaitten kanssa pysty puhumaan mitään, koska kukaan ei kuule mitä
> sanotaan. Se äänentoistosta vastaava tyyppi jotain selitti ettei pysty
> hiljentämään volyymia. Ilmeisesti se kaveri ei tiennyt mitä ne nappulat
> tekevät.
Tähän voi vaikuttaa myös se, että ko. bändin lavasoundi on ollut todella
luja. Ts. rummuista ja instrumenttivahvistimista lähtevä suora möykkä on
tullut etupäästä "läpi" turhan paljon. Tämä ei
sitten jätä miksaajalle paljonkaan vaihtoehtoja. Mikäli eri soittimien
balanssiin, ekvalisointiin tms. halutaan vaikuttaa, täytyy PA:n
äänenpaineet nostaa niin ylös, jotta lavamöykkä peittyy, ja näin
huidellaankin sitten turhan suurissa desibeleissä. Toinen vaihtoehto on
vetää linjat kiinni ja kuunnella yleisön poraamista paskasta soundista.
Voipi olla, että mainitsemasi miksaaja on painiskellut tämän ongelman
kanssa sanoessaan, ettei pysty hiljentämään volyymia.
> Seuraavana päivänä Anna Erikson kuitenkin soitti huomattavasti
> inhimillisemmällä volyymilla, joten ei se mahdotonta ollut. Eipä tuo
> Annakaan mitään hifiä ollut, mutta kaikki soittimet kuitenkin kuuluivat
> eikä mikään ollut aivan epäbalanssissa.
Olisiko ollut hiljaisempi lavasoundi tällä kertaa?
--
Timo Happonen
Rolf Koski
> Rolle jatkaa....
>>"Rolf Koski" <ro...@iki.fi> kirjoitti viestissä:ahedob$pbo$3...@news.cc.tut.
>>
>> Säröä et saa nykyisillä konsertti-pa:lla tuotettua, jos ei sitä
>> erityisesti jollakin laitteella tuoteta. Tästä pitävät limitterit ja
>> nykyinen kaiutinteknologia huolen.
>>
> Juu ja kivi on ikuista?
On se ainakin ihmisikään suhteutettuna. Mutta miten se liittyy
säröytymiseen? Ei niin mitenkään. Ylläoleva toteamukseni pitää edelleen
paikkaansa. Jos jakosuotimissa on limitterit on asetettu vaikka 10dB ennen
clippauspistettä, niin sinne asti vahvistimet eivät koskaan mene, vaikka
kuinka pumppaisi signaalia sisään. Syykin tähän on hyvin yksinkertainen:
jos kaiutinelementti menee särölle, se menee rikki ja se maksaa rahaa,
yleensä paljon. Huomioon ottamatta sitä, että se myös aiheuttaa yleensä
keikan keskeyttämisen välittömästi ja sitten tulee yleisölle paha mieli,
kun jäi se suosikkibändikin näkemättä. Tosin korvien rääkkäyskin loppuu
siihen paikkaan. Mutta veikkaan että tässä tapauksessa valitukset olisivat
vähän eri asioista kuin korvien soimisesta.
>>Limittereille asti saa vetää ilman
>> säröä, siitä on yleensä jopa valmistajan takuu. PA-käytössä dynamiikka
>> taas on pidettävä hyvin tarkoin ohjaksissa, joten materiaalia
>> komressoidaan säännönmukaisesti lähes aina (kuin myös studiossa, ettei
>> tule epäselvyyksiä) ja moneen otteeseen ja monella kaistalla.
> Valmistajan takuu ja mistä? Kompressointi ei sinällään estä äänen
> säröytymistä, mutta se on musiikkinautinnon kannalta hyvin kyseenalaista,
> ellei miksaajan tarkoituksena ole soittaa pelkkää hissimusiikkia.
Valmistaja takaa sen, että jos settiä soitetaan omilla päätteillä, ei sitä
pysty yliohjaamaan. Huomaa, että puhuin limitoinnista, en kompressoinnista
(vaikka ne erityistapauksessa voivatkin tehdä samaa asiaa). Ja kompressio
ja säröytyminen taasen ovat kaksi täysin eri asiaa. Ne eivät liity
toisiinsa, muuta kuin siinä harvinaisessa tapauksessa, että
kaiutinelementtiä yliohjataan, jolloin sille tapahtuu luonnollinen
kompressioilmiö ja säröytyminen. Ja hyvin pian tämän jälkeen puhekela
sanoo työsopimuksen irti, eli sitä iloa ei pitkälle riitä. Missään en
sanonut että kompressio suoraan estäisi säröytymistä, mihin sitä toisaalta
voidaan käyttää osaavissa käsissä. Ja kompressiolla ei myöskään ole mitään
tekemistä hissimusan kanssa, vaan kaikkea musiikkia kompressoidaan, ehkä
lukuunottamatta puristisinta klassista äänitettä.
Konsertissa tilanne on se että lähes kaikkea kompressoidaan. Lähtien jo
siitä, että basson ja bassorummun dynamiikan hallinta on tärkeää myös
soundin kannalta. Ja lisäksi sen takia, että kompressoimalla saadaan ne
alunperin tässä keskustelun alla olleet kuuloa haittaavat piikit kaivettua
materiaalista pois.
>> Nämä ovat juuri niitä kaikkein turhimpia, jotka tulevat valittamaan että
>> soundi on perseestä ja sitten kun kysyy, että mikä siinä nyt on vikana
>> niin sitten ei osatakkaan sanoa mitään. Ja yleensä sen mikserin kyljestä
>> voikin nykyään lukea lapun "Tässä mikserissä on 4087 nappulaa ja KYLLÄ,
>> minä tiedän mitä jokaikisestä niistä tapahtuu".
> Sinä ehkä tiedät, mutta miksi sitten et ole huolehtimassa äänentoiston
> laadusta? Porissa tosiaan konaisia soittajia unohtui ja miksaaja keskittyi
> esittelemään basson ja rummuista matalimpien tomien ääntä, niin että mm
> kosketinsoittimet inisivät kuin paarma kaskessa. Kovasti tuolla edellisessä
> kirjoituksessa elämöit tämä ammattilaisten osaamisen tasoa, mutta ei siitä
> ainakaan Porissa viime keskiviikkona ollut mitään tietoa.
Mistä tiedät etten ollut Porissa töissä? Sielläkin tilanne on se, että
ulkommaalaisilla on omat heput, jotka vastaavat äänenpaineista vedon
aikana. Yleisöllä on varmasti kanttia mennä aukomaan äänen laadusta
tällaiselle miksaajastarballe (ns. ei ole penniäkään kiinni -asenne),
mutta itsellä on usein duuni siitä kiinni, mitä tekee ja mitä sanoo. Ja
sanomisia on hyvin vaikea perustaa mihinkään, kun ei ole missään mustaa
valkoisella, että näin kovaa tässä maassa saa vetää.
Porissa Bo Kaspers veti kovaa, mutta perässä vetänyt Paul Simon taas
veti hiljaa. Et voi koko festaria tuomita yhden konsertin, keikan tai
bändin takia. Ja sitäpaitsi, jos se oli miksaajan taiteellinen näkemys
bändin soundimaailmasta, niin mikä sinä olet, amatööri maallikko siitä
kitisemään :-) (huom, hymiö).
JR
"JiiHoo" <jor...@mbnet.fi> wrote in message
news:MPG.17a525354...@news.mbnet.fi...
> Keinot on monet sanoi Rolf Koski, kun sfnet.harrastus.musiikki -ryhmällä
> pöytää pyyhki.
> > JiiHoo <jor...@mbnet.fi> wrote:
> >
> > >
> > > Riittää kun sanoo sille kaverille, että soundit on
> > > perseestä, korjaa se.
> >
> > Nämä ovat juuri niitä kaikkein turhimpia, jotka tulevat valittamaan että
> > soundi on perseestä ja sitten kun kysyy, että mikä siinä nyt on vikana
> > niin sitten ei osatakkaan sanoa mitään.
>
> No, ne onkin ihan pellejä.
>
> > Ja yleensä sen mikserin kyljestä
> > voikin nykyään lukea lapun "Tässä mikserissä on 4087 nappulaa ja KYLLÄ,
> > minä tiedän mitä jokaikisestä niistä tapahtuu".
>
> Yksillä messuilla oli bändejä soittamassa taustamusaa aivan hirveällä
> volyymilla. Kaikki messuilla olevat näytteilleasettajat valittivat ettei
> asiakkaitten kanssa pysty puhumaan mitään, koska kukaan ei kuule mitä
> sanotaan. Se äänentoistosta vastaava tyyppi jotain selitti ettei pysty
> hiljentämään volyymia. Ilmeisesti se kaveri ei tiennyt mitä ne nappulat
> tekevät.
Tilaisuuden bändejä ja sen luonnetta enempää tuntematta, voihan olla ettei
ole paljon ehditty soundcheckkejä tehdä
per esiintyvä bändi ja minkäs se miksaaja tekee kun kuitenkin rummut yleensä
määräävät bändin perusvolyymin
ja vaikka slidet vetäsis pöydästä nollaan tulee lavamonitorista,
kitaravahvistimista yms (joita joudutaan balanssin takia pitämään sen verran
kovalla että ne kuullaan rumpujen läpi ), ylimääräista mökää yleisönkin
joukkoon.
>
> Seuraavana päivänä Anna Erikson kuitenkin soitti huomattavasti
> inhimillisemmällä volyymilla, joten ei se mahdotonta ollut. Eipä tuo
> Annakaan mitään hifiä ollut, mutta kaikki soittimet kuitenkin kuuluivat
> eikä mikään ollut aivan epäbalanssissa.
>
Aivan. Et maininnut noiden muiden bändien genreä. Lienee messujen
bändivalinnoillakin voidaan kuuloa suojella ;-)
En puhuisi kylläkään live-esiintymisissä mistään "hifistä" , eli "Suuresta o
ikeellisuudesta" , se mitä kuullaan on just
sitä mitä kuuluu kulloiseltakin bändiltä, hurinoineen, säröineen,
auto-tuneineen päivineen ja muine pieruineen. Se että "Saundaako" se hyvältä
on taasen toinen juttu ;-)
Jukka
PS: en ole miksaaja , vain musiikin harrastaja
samsam
...
> Karmeinta on, että nyt jopa ulkokonserteissa tarjotaan tavaraa sellaisella
> äänenpaineella, että olo on epämiellyttävä. Taas sanon jo valmiiksi, että
> se pelle-hermanni, joka keksii, että aina voi kävellä kauemaksi lavasta, jos
> ääni on liian kovalla niin: "Älä vastaa". Konserteihin mennään viihtymään
> ja kokemaan elämyksiä, osa elämyksestä on tämän esittäjän/esityksen
> näkeminen - muutenhan ko taidetta voisi kuunnella stereoista sopivalla
> voimakkuudella.
...
> Minä ainakin haluan musiikin takaisin ja tämän kuurojen miksaajien talven
> päättyvän - pian.
...
> Pentti
Lyhyesti mainittakoon, että Koria-Rollissa oli tuo äänentoistopuoli
hoidettu mielestäni erittäin asiallisesti. Vaikka lauantain kattauksessa
oli raskaamman pään orkestereita, niin esim. T.R& Trio niskalaukaus
saatiin soimaan kolmen kitaran tykityksestä huolimatta erittäin siististi.
Soundissa oli potkua ilman ylenmääräistä luukutusta.
samsam
> Mikäli viittaat tuolla kommentilla näihin "kultaiset johtimet, jotka on
> kääritty täydenkuun aikaan"-tyyppeihin, niin nehän on näitä erääseen high-
> end alalajiin kuuluvia mystiikkaan uskovia kavereita. Heitä on todella
> vähän hifistien joukossa. Sen verran voin tuohon äänipoliittiseen
> vaikuttamiseen todeta, että liian lujaa soittaminen tuhoaa maailman
> parhaimmankin äänentoistojärjestelmän soundin. Liian lujaa tarkoittaa
> säröytymistä ja kompressoitumista.
Täytyy kuitenkin muistaa, että livetilanteen hallitsemiseen tarvitaan
järjestään kompromissia kompromissin perään. (kuten. esim. Roopen
maininta miksauskarsinan sijoittamisesta pois kohta-konkassa -yrityksen
toimarin ja has-been -mallien edestä metsänreunaan hyvin kertoo).
Kotona, siinä kelluvassa akustoidussa tilassa on kiva kikkailla sitten
vaikka niitä legopalikoita Apache-intiaanin käsinlouhimasta kuparista
punottujen kaapeleiden alle.
Eipä silti. En dissaa henkilökohtaisesti missään tapauksessa ko.
harrastajiakaan, tahdon vain mainita että kyllä siellä tiskin takana on
(useimmiten) ammattimies, joka yrittää parhaansa MAHDOLLISUUKSIEN mukaan.
Näin arvellen
Sami H.
J Pekka Makela
Tuskin olisi. Tutuntuttu ei pysty käymään sellaisissa
intialaisissa tai nepalilaisissa ravintoloissa, joisa
käytetään metallilautasia. Ruokailuvälineiden ja lautasen
pitämä ääni sattuu tinnituksen takia liian pahasti.
--
"Ken sitaattiin sortuu, on sitaatin vanki
Voi järjen riennon estää umpihanki."
J. Pekka Mäkelä, 2002
Matti Seppälä
>
>
> Ja 100% autoilijoista on omasta mielestään keskivertoa parempia
> kuskeja...
>
Matti Seppälä
"Jan Sandvik" <jan.s...@NOSPAMmulti.fi> wrote in message news:RoC_8.201>
> Olisiko sinulla parempi elämänlaatu jos olisit kuulovammainen?
>
Erno Salminen
>> Yksillä messuilla oli bändejä soittamassa taustamusaa aivan hirveällä
>> volyymilla. Kaikki messuilla olevat näytteilleasettajat valittivat ettei
>> asiakkaitten kanssa pysty puhumaan mitään, koska kukaan ei kuule mitä
>> sanotaan. Se äänentoistosta vastaava tyyppi jotain selitti ettei pysty
>> hiljentämään volyymia. Ilmeisesti se kaveri ei tiennyt mitä ne nappulat
>> tekevät.
>
> Tähän voi vaikuttaa myös se, että ko. bändin lavasoundi on ollut todella
> luja. Ts. rummuista ja instrumenttivahvistimista lähtevä suora möykkä on
> tullut etupäästä "läpi" turhan paljon. Tämä ei
Tästä on ollut puhetta ennenkin. Kertokaas nyt joku tapahtuuko tällaista
liian suurta lavavolyymia pelkästään sisätiloissa vai myös
(isoilla) festareilla. Oli kummin tahansa
nin tällöin vika taitaa olla enemmänkin soittajissa kuin miksaajissa, vai?
Peruspointti on kuitenkin, että musiikki on liian lujalla jos pitää käyttää
kuulonsuojausta. Jos jätetään herkkäkorvat pois, niin aika paljon
tuntuvat peruskorvilla varustetutkin ihmiset käyttävät (tai kaipaavan)
kuulonsuojausta keikoilla. Eli monen (ei kaikkien) mielestö musa on
liian kovalla.
Lehdessä joku kaipaili, että ravintoloissakin pitäisi jakaa ihmisille tulppia.
Aivan järjetön idea. Levyltä soitettaessa äänenvoimakkuus lienee helpommin
hallittavissa kuin livetilanteessa. Kai. Syyksi taitaa jäädä jo mainitty
TÄYSILLÄ eläminen tai joku muu mitä minä en ymmärrä.
Mistä päästään pikemmittä aasinsillloitta
taustamusiikkiin. Helvetinkö takia sen pitää olla niin lujalla monissa
paikoissa?
Keikoille ja diskoteekkeihin yleensä mennään (ainakin osittain) musiikin takia,
mutta kahviloihin ja kauppoihin mennään usein jostain muusta syystä.
Vrt. mielilevysi _______ vastaan katupora.
terv.e
JiiHoo
pöytää pyyhki.
> Ja sitäpaitsi, jos se oli miksaajan taiteellinen näkemys
> bändin soundimaailmasta, niin mikä sinä olet, amatööri maallikko siitä
> kitisemään :-) (huom, hymiö).
Tämäkin on varmaan totta. Mikäli bändin soundi on juuri se mitä he ovat
hakeneetkin ja yleisö ei pidä siitä, niin yleisö voi mennä kuuntelemaan
jotain muuta. Se ei ilmiselvästikään ole bändin kohdeyleisö.
Lauri/Pienirumpalipoika
"Erno Salminen" <e...@proffa.cc.tut.fi> kirjoitti viestissä:slrnajnp1...@leopard.cs.tut.fi...
> On Mon, 22 Jul 2002 05:48:21 +0000 (UTC), Timo Happonen wrote:
> > Tähän voi vaikuttaa myös se, että ko. bändin lavasoundi on ollut todella
> > luja. Ts. rummuista ja instrumenttivahvistimista lähtevä suora möykkä on
> > tullut etupäästä "läpi" turhan paljon. Tämä ei
>
> Tästä on ollut puhetta ennenkin. Kertokaas nyt joku tapahtuuko tällaista
> liian suurta lavavolyymia pelkästään sisätiloissa vai myös
> (isoilla) festareilla. Oli kummin tahansa
> nin tällöin vika taitaa olla enemmänkin soittajissa kuin miksaajissa, vai?
Eipä sillä lavavolumella noilla isoilla festareilla niin hirveästi ole merkitystä etupään miksaajan kannalta. Ulkona se ääni mikä
jostain rummuista tulee, hukkuu kyllä kevyesti. Sama koskee periaatteessa kitaroita ja bassoakin - tosin niissähän sitä
äänenvoimakkuutta voi nostaa rajattomasti, mutta harvapa varmaan mitään kymmentä Marsun stäkkiä oikeasti siellä täysillä luukuttaa,
vaikka niitä joku olisi stagelle kannellutkin.
Lauri/PRP
PeKa
>"Ersu" <erno.p...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä:yTE_8.336$kd5.10555@r
>
> Voiko tuo muka Suomessa toimia, tulee mieleen aivan nämä "olen polttanut
20
> vuotta tupakkaa, maksakaa minulle kun sain siitä syövän"- tai "löin
> vasaralla naulaan joka kimposi silmääni, minua ei varoitettu että näin voi
> käydä"-jutut. Millä tuonkin voisi todistaan, että juuri siinä ja siinä
> konsertissa tms on jtn tapahtunut, ellei kyseessä todella ole ollut
> tuollainen kieltämättä hullu "maailman suurimmat
desibelilukemat"-keikka...?
>
kuulosi on varmasti joskus mitattu ja jos Sinua ei ole aiemin diagnosoitu
tinnituksesta, niin aika vaikea tilaisuudenjärjestäjän on tilanteessa
rimpuilla(varsinkin, jos samassa konsertissa olleet kertovat yhdenpitävästi,
että meteli oli kova)
> Noh, itselläni taitaa tämä johtua vain ajoittaisesti kotitekoisesta
> useampituntisesta musiikinhuudatuksesta, hulluutta sekin...Siis eivät nuo
> volyymit varmaan kovin korkealla nouse tuosta 1000mk tuhnumankasta, mutta
> kuitenkin. Äh, pitää käydä tohtorisedälle puhumassa.
Käy ja säästä itseäsi - korvat on kiva keksintö.
Pentti
PeKa
vahvistimien parissa...
>"Rolf Koski" <ro...@iki.fi> kirjoitti viestissä:ahge18$nf4$1@news.
>
> On se ainakin ihmisikään suhteutettuna. Mutta miten se liittyy
> säröytymiseen? Ei niin mitenkään. Ylläoleva toteamukseni pitää edelleen
> paikkaansa. Jos jakosuotimissa on limitterit on asetettu vaikka 10dB ennen
> clippauspistettä, niin sinne asti vahvistimet eivät koskaan mene, vaikka
> kuinka pumppaisi signaalia sisään.
Minkä clippauspistettä? Ainoa mikä voi clipata on pääteaste ja sekin vain
silloin, kun virran tarve ylittää virtalähteen ja sille varattujen
reservikonkkien annon. Kaijutin taas voi vain palaa ts. leikata kiinni ja
tämä taas tapahtuu puhekelan tms. liikevaran muuttumisesta nollaksi
tavanomaisesti lämmön vuoksi - toki mekaanisiakin syitä voi jälkimmäisessä
olla.
>Syykin tähän on hyvin yksinkertainen:
> jos kaiutinelementti menee särölle, se menee rikki ja se maksaa rahaa,
> yleensä paljon. Huomioon ottamatta sitä, että se myös aiheuttaa yleensä
> keikan keskeyttämisen välittömästi ja sitten tulee yleisölle paha mieli,
> kun jäi se suosikkibändikin näkemättä. Tosin korvien rääkkäyskin loppuu
> siihen paikkaan. Mutta veikkaan että tässä tapauksessa valitukset olisivat
> vähän eri asioista kuin korvien soimisesta.
Miten kaiutinelementti menee särölle - se voi vain leikata kiinni tai
mekaanisesti hajota. Valitukset olisivat varmasti siitä, että miksi soititte
niin kovaa, että laitteenne eivät kestäneet?
>
> Valmistaja takaa sen, että jos settiä soitetaan omilla päätteillä, ei sitä
> pysty yliohjaamaan. Huomaa, että puhuin limitoinnista, en kompressoinnista
> (vaikka ne erityistapauksessa voivatkin tehdä samaa asiaa).
>
Tämä ei kuitenkaan ole missään tekemisissä tuotettavan äänenpaineen kanssa.
Limitointi aiheuttaa aina kompressoitumista, jos miksaaja ajaa nupit
kaakossa.
>Ja kompressio
> ja säröytyminen taasen ovat kaksi täysin eri asiaa. Ne eivät liity
> toisiinsa, muuta kuin siinä harvinaisessa tapauksessa, että
> kaiutinelementtiä yliohjataan, jolloin sille tapahtuu luonnollinen
> kompressioilmiö ja säröytyminen.
Jos kaijutinelementtiä yliohjataan ääni tosiaan säröytyy.
>Ja hyvin pian tämän jälkeen puhekela
> sanoo työsopimuksen irti, eli sitä iloa ei pitkälle riitä. Missään en
> sanonut että kompressio suoraan estäisi säröytymistä, mihin sitä toisaalta
> voidaan käyttää osaavissa käsissä. Ja kompressiolla ei myöskään ole mitään
> tekemistä hissimusan kanssa, vaan kaikkea musiikkia kompressoidaan, ehkä
> lukuunottamatta puristisinta klassista äänitettä.
Toki kompressoidaan paitsi akustisia konsertteja. Hissimusiikki on
esimerkki musiikista, jossa ei saa tapahtua mitään ts. sen pitää olla
tasaista pötköä vailla mitään häiritseviä elementtejä. Nykykonserteissa
kompressointi tarkoittaa sitä, että vaikka bändi yrittäisi mitä, niin tämä
kuuro miksaaja kompressoi tuotoksen muutaman desibelin putkeen ja osa
taiteilijan ilmaisusta jää tykkänään tavoittamatta.
>
> Konsertissa tilanne on se että lähes kaikkea kompressoidaan. Lähtien jo
> siitä, että basson ja bassorummun dynamiikan hallinta on tärkeää myös
> soundin kannalta. Ja lisäksi sen takia, että kompressoimalla saadaan ne
> alunperin tässä keskustelun alla olleet kuuloa haittaavat piikit kaivettua
> materiaalista pois.
>
Outo käsitys? Basso ja bassorumpu sinällään saavat aikaan korkeita
äänenpaineita, mutta niistähän pitää tämä mainostamasi limiitteri niin hyvää
huolta, ettei mitään vaaraa ole. Kompressointi on musiikin ja taiteilijan
kannalta todella tympeä asia, eli musiikissa ilmaisu perustuu hyviin moniin
eri ilmiöihin ja voimakkuuden vaihtelu on eräs tärkeistä elementeistä.
>
> Mistä tiedät etten ollut Porissa töissä? Sielläkin tilanne on se, että
> ulkommaalaisilla on omat heput, jotka vastaavat äänenpaineista vedon
> aikana. Yleisöllä on varmasti kanttia mennä aukomaan äänen laadusta
> tällaiselle miksaajastarballe (ns. ei ole penniäkään kiinni -asenne),
> mutta itsellä on usein duuni siitä kiinni, mitä tekee ja mitä sanoo. Ja
> sanomisia on hyvin vaikea perustaa mihinkään, kun ei ole missään mustaa
> valkoisella, että näin kovaa tässä maassa saa vetää.
>
Jos olit, niin sitten mars korvalääkäriin. Jos taas asia on niinkuin
kerrot, niin Kangas ja muu jengi tekee omalle tilaisuudelleen
karhunpalveluksen. Kävijämäärä oli merkittävästi muuten alentunut, eli kova
ääni karkottaa yhä useamman pois näistä suvijuhlista. Olin paikalla
keskiviikkona ja aiinakin silloin miksaushommissa näkyi koko ajan sama
hemmo, eli oliko jossain muualla vierailevien tähtien miksaamo, minä en
sellaista nähnyt.
> Porissa Bo Kaspers veti kovaa, mutta perässä vetänyt Paul Simon taas
> veti hiljaa. Et voi koko festaria tuomita yhden konsertin, keikan tai
> bändin takia. Ja sitäpaitsi, jos se oli miksaajan taiteellinen näkemys
> bändin soundimaailmasta, niin mikä sinä olet, amatööri maallikko siitä
> kitisemään :-) (huom, hymiö).
Toki voin, eli yksikin liian kovaa vedetty satsi onpäin prinkkalaa, eli
aivan sama vaikka lavalla olisi ollut Rolling Beatles vahvistettuna
Henricksin Jimballa, niin liian kovaa on liian kovaa - ei sille ole mitään
perustetta ja jos 'daideellinen näkemys' vaatii 110 mittariin, niin takomoon
töihin sitten vain(Ei Takomon studioon kuitenkaan).
Pentti
Jukka Kuusisto
>Tästä on ollut puhetta ennenkin. Kertokaas nyt joku tapahtuuko tällaista
>liian suurta lavavolyymia pelkästään sisätiloissa vai myös
>(isoilla) festareilla. Oli kummin tahansa
>nin tällöin vika taitaa olla enemmänkin soittajissa kuin miksaajissa, vai?
Ainakin Nummirockissa 1999 Motörhead kuului juuri sopivasti noin 100 metrin
päässä lavasta. Luulisin, että lavan edessä meteli oli hieman kovempi...
Muistaakseni siellä kauempana lavasta oli jonkin kuulonsuojelujärjestön
toimipiste, jossa myivät kuulosuojaimia ja näyttivät desibelimittaria, joka
näytti aika korkeita lukemia.
No, eikös Motörhead yritä kovasti kilpailla tästä kovimpaa soittavan yhtyeen
tittelistä Manowarin kanssa...
-Jukka
--
Jukka Kuusisto
Lauri/Pienirumpalipoika
"PeKa" <pentti....@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä:9nS_8.938$o9.1...@reader1.news.jippii.net...
> Hei Rolle,
> vahvistimien parissa...
> >"Rolf Koski" <ro...@iki.fi> kirjoitti viestissä:ahge18$nf4$1@news.
> Minkä clippauspistettä? Ainoa mikä voi clipata on pääteaste ja sekin vain
> silloin, kun virran tarve ylittää virtalähteen ja sille varattujen
> reservikonkkien annon. Kaijutin taas voi vain palaa ts. leikata kiinni ja
> tämä taas tapahtuu puhekelan tms. liikevaran muuttumisesta nollaksi
> tavanomaisesti lämmön vuoksi - toki mekaanisiakin syitä voi jälkimmäisessä
> olla.
Sillä limitterillä estetään pääsy päätteen klippauspisteeseen.
>
> >Syykin tähän on hyvin yksinkertainen:
> > jos kaiutinelementti menee särölle, se menee rikki ja se maksaa rahaa,
> > yleensä paljon. Huomioon ottamatta sitä, että se myös aiheuttaa yleensä
> > keikan keskeyttämisen välittömästi ja sitten tulee yleisölle paha mieli,
> > kun jäi se suosikkibändikin näkemättä. Tosin korvien rääkkäyskin loppuu
> > siihen paikkaan. Mutta veikkaan että tässä tapauksessa valitukset olisivat
> > vähän eri asioista kuin korvien soimisesta.
>
> Miten kaiutinelementti menee särölle - se voi vain leikata kiinni tai
> mekaanisesti hajota. Valitukset olisivat varmasti siitä, että miksi soititte
> niin kovaa, että laitteenne eivät kestäneet?
Tuota...et tainnut aivan ymmärtää kirjoittajan juttua. Kaiutinelementti menee särölle silloin, kun vahvistin tuottaa säröytynyttä
signaalia kaiuttimelle. Ja se rikkoo kaiuttimet. Saa aika vitusti liian lujaa ajaa kaiuttimelle puhdasta ääntä ennenkuin alkaa skobe
rikkoutumaan.
> Outo käsitys? Basso ja bassorumpu sinällään saavat aikaan korkeita
> äänenpaineita, mutta niistähän pitää tämä mainostamasi limiitteri niin hyvää
> huolta, ettei mitään vaaraa ole. Kompressointi on musiikin ja taiteilijan
> kannalta todella tympeä asia, eli musiikissa ilmaisu perustuu hyviin moniin
> eri ilmiöihin ja voimakkuuden vaihtelu on eräs tärkeistä elementeistä.
Nyt puhuttiin limitoinnista masterissa lähinnä kaiuttimien suojaksi. Ei kanava- ja samalla instrumenttikohtaisesta limitoinnista.
Lauri/PRP
Rolf Koski
bensaa kiukaalle:
PeKa <pentti....@kolumbus.fi> wrote:
>>"Rolf Koski" <ro...@iki.fi> kirjoitti viestissä:ahge18$nf4$1@news.
>> Jos jakosuotimissa on limitterit on asetettu vaikka 10dB ennen
>> clippauspistettä, niin sinne asti vahvistimet eivät koskaan mene, vaikka
>> kuinka pumppaisi signaalia sisään.
> Minkä clippauspistettä? Ainoa mikä voi clipata on pääteaste ja sekin vain
> silloin, kun virran tarve ylittää virtalähteen ja sille varattujen
> reservikonkkien annon. Kaijutin taas voi vain palaa ts. leikata kiinni ja
> tämä taas tapahtuu puhekelan tms. liikevaran muuttumisesta nollaksi
> tavanomaisesti lämmön vuoksi - toki mekaanisiakin syitä voi jälkimmäisessä
> olla.
Vähän sinne päin, mutta ei ihan. Mikä tahansa vahvistinkomponentti voi
clipata signaalitiellä, oli kyseessä sitten opari tiskissä tai
päätevahvistin. Päätevahvistimessakin signaali voi säröytyä jo input
stagessa, eli ei asia ihan noin yksioikoinen ole. Kaiutinkin voi myös
pohjata, jolloin jatkuvasti tämän tapahtuessa kuuluu säröä. Usein ei kovin
pitkään, ennenkuin lämpöenergia polttaa kelan karrelle. Tämän ilmiön saa
helpoiten aikaan toistamalla elementillä liian matalia taajuuksia liian
suurella intensiteetillä.
> Miten kaiutinelementti menee särölle - se voi vain leikata kiinni tai
> mekaanisesti hajota. Valitukset olisivat varmasti siitä, että miksi soititte
> niin kovaa, että laitteenne eivät kestäneet?
Elementti voi säröytyä ja pohjaaminen on yksi esimerkki. Toisaalta,
elementti voi hajota muustakin syystä, kuin kovasta soittamisesta. Esim
joku idiootti headbangeri saattaa kaataa kaljansa elementin sisään...
>> Valmistaja takaa sen, että jos settiä soitetaan omilla päätteillä, ei sitä
>> pysty yliohjaamaan. Huomaa, että puhuin limitoinnista, en kompressoinnista
>> (vaikka ne erityistapauksessa voivatkin tehdä samaa asiaa).
> Tämä ei kuitenkaan ole missään tekemisissä tuotettavan äänenpaineen kanssa.
> Limitointi aiheuttaa aina kompressoitumista, jos miksaaja ajaa nupit
> kaakossa.
Kompressointi ja limitointi ovat eri asioita. Jos ajetaan limittereille
asti, siilloin aiheutuu limitoimista (arvo ei ylitä koskaan tiettyä
pistetta) eikä kompressoimista, vaikka puristi voisikin sanoa että
limitointi vastaa 1:ääretön kompressiota. Asiaa on sivuttu ainakin
.tekeminen ryhmässä aiemmin, joten ei nyt sitä tässä ruodita uudelleen.
> Toki kompressoidaan paitsi akustisia konsertteja. Hissimusiikki on
> esimerkki musiikista, jossa ei saa tapahtua mitään ts. sen pitää olla
> tasaista pötköä vailla mitään häiritseviä elementtejä. Nykykonserteissa
> kompressointi tarkoittaa sitä, että vaikka bändi yrittäisi mitä, niin tämä
> kuuro miksaaja kompressoi tuotoksen muutaman desibelin putkeen ja osa
> taiteilijan ilmaisusta jää tykkänään tavoittamatta.
Nyt sinulla on täysin väärä käsitys. Kompressoimalla ei ole tarkoitus
vetää kaikkea lyttyyn vaan pitää ns ohjat käsissä. Ilman kompressoreita
livenä vetäminen isolla pa:lla on kuin ripustaisi hirttosilmukkaa
kaulaansa. Mitä rokimpi materiaali, niin sitä enemmän sitä joutuu kyllä
yleensä "silottelemaan".
Ja miksi koko ajan tämä "kuuro miksaaja" -anekdootti pomppaa pinnalle.
Tämähän muistuttaa kohta lapsien pelottelua möröillä "kuuro miksaaja tulee
ja vie kuulosi, jos et syö puuroa loppuun" :) Kansainvälisiltä heeboilta
kun on kuullut juuri päinvastaista kommenttia, että Suomessa on maailman
parhaimpiin lukeutuvat äänimiehet. Tämä johtuu lähinnä studiotoiminnan
köyhyydestä täällä pohjolassa, kun äänihemmojen on osattava tehdä myös
livehommat. Ameriikassa kun parhaat äijät tekee vaan studiohommia.
Onko se jotenkin vaikeaa ymmärtää ja uskoa, että kaikki levyt on ajettu
kompressorin läpi jossain vaiheessa :-)
>> Konsertissa tilanne on se että lähes kaikkea kompressoidaan. Lähtien jo
>> siitä, että basson ja bassorummun dynamiikan hallinta on tärkeää myös
>> soundin kannalta. Ja lisäksi sen takia, että kompressoimalla saadaan ne
>> alunperin tässä keskustelun alla olleet kuuloa haittaavat piikit kaivettua
>> materiaalista pois.
>>
> Outo käsitys? Basso ja bassorumpu sinällään saavat aikaan korkeita
> äänenpaineita, mutta niistähän pitää tämä mainostamasi limiitteri niin hyvää
> huolta, ettei mitään vaaraa ole. Kompressointi on musiikin ja taiteilijan
> kannalta todella tympeä asia, eli musiikissa ilmaisu perustuu hyviin moniin
> eri ilmiöihin ja voimakkuuden vaihtelu on eräs tärkeistä elementeistä.
Ei outo käsitys vaan näin se on. Limitointi taas on PA:n suojaksi, ei itse
tarkoitus että sinne asti mennään. Ja kompressori ei ole mikään on/off
-laite, vaan sillä vain sopivasti säädetään soundia, ettei homma karkaa
käsistä. Suosittelen jotain peruslukemista tähän väliin dynamiikan
hallinnasta, ennenkuin jatketaan monimutkaisempiin asioihin. Alkuun
vaikkapa Saarisen setän kertomus aiheesta (suosittelen muillekkin):
http://www.nettiteatteri.com/reiska/kompura.htm
> Jos olit, niin sitten mars korvalääkäriin. Jos taas asia on niinkuin
> kerrot, niin Kangas ja muu jengi tekee omalle tilaisuudelleen
> karhunpalveluksen. Kävijämäärä oli merkittävästi muuten alentunut, eli kova
> ääni karkottaa yhä useamman pois näistä suvijuhlista. Olin paikalla
> keskiviikkona ja aiinakin silloin miksaushommissa näkyi koko ajan sama
> hemmo, eli oliko jossain muualla vierailevien tähtien miksaamo, minä en
> sellaista nähnyt.
Sinulla oli siis näössä vikaa. Näit todennäköisesti paikallisen
mailapojan.
> Toki voin, eli yksikin liian kovaa vedetty satsi onpäin prinkkalaa, eli
> aivan sama vaikka lavalla olisi ollut Rolling Beatles vahvistettuna
> Henricksin Jimballa, niin liian kovaa on liian kovaa - ei sille ole mitään
> perustetta ja jos 'daideellinen näkemys' vaatii 110 mittariin, niin takomoon
> töihin sitten vain(Ei Takomon studioon kuitenkaan).
Taatusti tulee keikalla kuin keikalla 110dB piikkeina, mutta se on eri
asia kuin jatkuvana. Jos vetovolume on välillä 95-105, mikä on omasta
mielestäni ulkotilassa täysin hyväksyttävä arvo, tulee piikkejä 110 ja yli
helposti. Ja jos vedettäisiin ilman dynamiikan hallintaa, tulisi vielä
kovempia ylilyöntejä.
Matti Seppälä
"Ano" <in...@net.fi> wrote in message
news:z7D_8.735$o9.1...@reader1.news.jippii.net...
>
>
> Siitä sitten vaan harrastamaan vaikkapa ammuntaa tai kannattaa kysyä
vaikka
> armeijalta jos pääsisit testaamaan omaa genetiikkaasi vaikkapa tykistön
> ampumaleirille. Ilman suojia, luonnollisesti...
>
osumatarkkuutta. Tykillä nyt tietysti ei tähdätäkään samassa merkityksessä
mitä kiväärillä, mutta ajattelin, että tämä liittyy aiheeseen.
Matti Seppälä
"Stratoblaster" <REMOVEstr...@surfeu.fi> wrote in message
news:ahe3cr$n8j$1...@news1.song.fi...
>
>
> Tsiisus! Onnea vaan valitsemallesi tielle. Toivottavasti korvia ja kuuloa
> riittää koko elämän ajaksi...
>
Mää luulen että maksa loppuu ennen korvia, niin että ei sen sit niin väliä.
Täältä tähän.
PeKa
kiitos kommentista.
>"Lauri/Pienirumpalipoika" <la...@pienirumpalipoika.tk> kirjoitti
viestissä:4RS_8.943$o9.155445@reade
>
> Sillä limitterillä estetään pääsy päätteen klippauspisteeseen.
>
lähetä oikosulkua ;-{)!
>
> Tuota...et tainnut aivan ymmärtää kirjoittajan juttua. Kaiutinelementti
menee särölle silloin, kun vahvistin tuottaa säröytynyttä
> signaalia kaiuttimelle. Ja se rikkoo kaiuttimet. Saa aika vitusti liian
lujaa ajaa kaiuttimelle puhdasta ääntä ennenkuin alkaa skobe
> rikkoutumaan.
Itse asiassa ei näin, eli kaijutin hajoaa, jos vahvistimen virransyöttö
menee hallitsemattomaan tilaan ts. vahvistin ei pysty sille tarjottua
signaalia toistaamaan ilman että signaalin sisältö vääristyy, näitä
vahvistinsäröjä on sitten eri tyyppejä, riippuen vähän missä kohtaa
signaalitietä tämä muutos tapahtuu. Jos taas mennään säröön signaalissa,
niin viulun ääni on teknisesti katsoen lähes pelkkää säröä.
>
> Nyt puhuttiin limitoinnista masterissa lähinnä kaiuttimien suojaksi. Ei
kanava- ja samalla instrumenttikohtaisesta limitoinnista.
>
Silä ei kuulijan kannalta ole kovin suurta merkitystä missä kohtaa
limitoinnilla käytännössä kompressoidaan signaalia.
Pentti
PeKa
perusasiasta ollaan kaukana, mutta meneehän tämäkin.
>"Rolf Koski" <ro...@iki.fi> kirjoitti viestissä:ahh2b3$p54$1...@news.cc.
>
> Vähän sinne päin, mutta ei ihan. Mikä tahansa vahvistinkomponentti voi
> clipata signaalitiellä, oli kyseessä sitten opari tiskissä tai
> päätevahvistin.
>
voimakkaan signaalin tulon etuasteelle, mutta clippaus ei ole kyllä
kyseessä.
>Päätevahvistimessakin signaali voi säröytyä jo input
> stagessa, eli ei asia ihan noin yksioikoinen ole. Kaiutinkin voi myös
> pohjata, jolloin jatkuvasti tämän tapahtuessa kuuluu säröä. Usein ei kovin
> pitkään, ennenkuin lämpöenergia polttaa kelan karrelle. Tämän ilmiön saa
> helpoiten aikaan toistamalla elementillä liian matalia taajuuksia liian
> suurella intensiteetillä.
>
Eli etuvahvistinta yliohjataan, mutta ei sekään ole clippausta se on
yliohjaamista. Kaijuttimen hajoamisen synnystä olemme samaa mieltä, joskin
tuo on vain yksi mekanismi.
> Elementti voi säröytyä ja pohjaaminen on yksi esimerkki. Toisaalta,
> elementti voi hajota muustakin syystä, kuin kovasta soittamisesta. Esim
> joku idiootti headbangeri saattaa kaataa kaljansa elementin sisään...
Elementti säröytyy siinä vaiheessa, kun vahvistimen virransyöttö ylittää
kaijuttimen keston tai sitten vahvistin ei pysty työskentelemään kaijuttimen
tarjoamalla kuormalla puhtaasti, vaan syntyy virranpuutetta, joka taas
kaijuttimessa kuuluu vääristyneenä äänenä.
>
> Kompressointi ja limitointi ovat eri asioita. Jos ajetaan limittereille
> asti, siilloin aiheutuu limitoimista (arvo ei ylitä koskaan tiettyä
> pistetta) eikä kompressoimista, vaikka puristi voisikin sanoa että
> limitointi vastaa 1:ääretön kompressiota. Asiaa on sivuttu ainakin
> .tekeminen ryhmässä aiemmin, joten ei nyt sitä tässä ruodita uudelleen.
>
Ovat ne eri asioita, mutta kuulijan kannalta limitointi vaikuttaa kuten
kompressointi, silloin kun päätteet työskentelevät jatkuvasti lähellä
leikkauspistettä. En ole puristi, mutta fysiikkani lukenut.
>
> Nyt sinulla on täysin väärä käsitys. Kompressoimalla ei ole tarkoitus
> vetää kaikkea lyttyyn vaan pitää ns ohjat käsissä. Ilman kompressoreita
> livenä vetäminen isolla pa:lla on kuin ripustaisi hirttosilmukkaa
> kaulaansa. Mitä rokimpi materiaali, niin sitä enemmän sitä joutuu kyllä
> yleensä "silottelemaan".
>
Kompressointi ei ole minulle ollenkaan vieras asia, eli vaikka kuuloni on
heikentynyt, niin silti harrastan edelleen musiikkia. Kompressointi
vaikuttaa väistämättä musiikin ilmaisuun tavalla, jonka jo pari kertaa
kirjoitin. Mitä rokimpi materiaali, sen tarpeettomampaa kompressointi on,
sillä rokkiyhtyeen dynamiikka on joka tapauksessa muutenkin jo hyvin pieni.
Jos tarkastellaan asiaa hivenen monimutkaisemman musiikin kannalta, niin
luuultavasti ymmärrät mitä ajan takaa.
Sitäpaitsi, juuri kehuit, että limiitterit pitävät huolen siitä, että
maksimitaso ei ylity? Mihinkäs nyt sitten sitä kompressointia yht'äkkiä
tarvitaan ;-[)?
> Ja miksi koko ajan tämä "kuuro miksaaja" -anekdootti pomppaa pinnalle.
> Tämähän muistuttaa kohta lapsien pelottelua möröillä "kuuro miksaaja tulee
> ja vie kuulosi, jos et syö puuroa loppuun" :)
Se pomppaa aivan siitä esiin, että osa yleisöstä on perin juuri kyllästynyt
kuuroihin miksaajiin, jos olet pannut merkille, niin tähänkin threadiin
kirjoittaneista henkilöistä suuri osa on samaa mieltä kanssani siitä, että
miksaajat ovat syvältä ja heidän ammattitaitonsa heikko. Kyllä siinä
festarifiilis aika nollaan menee, kun perheen pienin sanoo äänen sattuvan
korviin - ei siinä ole mitään selittämistä; miksaaja on totaalisen
epäonnistunut.
>Kansainvälisiltä heeboilta
> kun on kuullut juuri päinvastaista kommenttia, että Suomessa on maailman
> parhaimpiin lukeutuvat äänimiehet.
Anteeksi nyt, tämä Sinun tarinasi vähän hypähtelee? Eli aiemin väitit, että
ulkomaanelävät hoitavat aina itse miksauksen, missäs he sitten saavat tämän
kotimaisen voiman työnäytteen - vapaa-aikana vai? Minulla nyt on sattunut
olemaan onni käydä konsertissa vähän siellä sun täällä ja empiiriset
havainnot eivät kyllä mitenkään tue väitettäsi - meillä äänen määrä on pantu
laadun mittariksi, muualla on huomattu, että yleisö arvostaa laadukasta
äänentoistoa.
>Tämä johtuu lähinnä studiotoiminnan
> köyhyydestä täällä pohjolassa, kun äänihemmojen on osattava tehdä myös
> livehommat. Ameriikassa kun parhaat äijät tekee vaan studiohommia.
Niin, naapurimaassa ainakin on studioita, joissa käydään kovastikin kaukaa,
eli puhutaanko vain Suomesta ja Norjasta?
>
> Onko se jotenkin vaikeaa ymmärtää ja uskoa, että kaikki levyt on ajettu
> kompressorin läpi jossain vaiheessa :-)
>
Miksi kuvittelet tämän olevan jonkinlainen uutinen?
>
> Ei outo käsitys vaan näin se on. Limitointi taas on PA:n suojaksi, ei itse
> tarkoitus että sinne asti mennään. Ja kompressori ei ole mikään on/off
> -laite, vaan sillä vain sopivasti säädetään soundia, ettei homma karkaa
> käsistä. Suosittelen jotain peruslukemista tähän väliin dynamiikan
> hallinnasta, ennenkuin jatketaan monimutkaisempiin asioihin. Alkuun
> vaikkapa Saarisen setän kertomus aiheesta (suosittelen muillekkin):
> http://www.nettiteatteri.com/reiska/kompura.htm
>
Kyllä minä taidan tämän kompressointi asian osata aivan ilman lukemistakin,
eli kerrohan minulle miten homma voi karata käsistä?
>
> Sinulla oli siis näössä vikaa. Näit todennäköisesti paikallisen
> mailapojan.
>
Näkö on edelleen säilynyt kiitos kysymästä, eli sattumalta tämä sijaintimme
oli siksi lähellä tätä päämiksaamoa, että voi kyllä lähettää vaikkapa
opaskoiran allekirjoittaman todistuksen, että samalta se ukko haisi koko
ajan.
>
> Taatusti tulee keikalla kuin keikalla 110dB piikkeina, mutta se on eri
> asia kuin jatkuvana. Jos vetovolume on välillä 95-105, mikä on omasta
> mielestäni ulkotilassa täysin hyväksyttävä arvo, tulee piikkejä 110 ja yli
> helposti. Ja jos vedettäisiin ilman dynamiikan hallintaa, tulisi vielä
> kovempia ylilyöntejä.
Mitenkä ihmeessä - eikös se limiitteri sitten toimikaan ;-{)?
Pentti
Jukka "Pitkä" Kurkela
--
> Eipä taida näiden PA-miesten joukossa tosin ollakaan ainuttakaan hifistä
> kiinnostunutta, joten ei ihme mikäli ne ei edes ymmärrä sellaisia
> käsitteitä kuin äänen puhtaus.
Äänentoiston ammattilaisia kiinnostaa erittäin paljon äänen puhtaus. Särötys
hoidetaan jo lavalta käsin esimerkiksi putkivahvistinta yliohjaamalla.
Nykyaikainen ammattitason laitteisto pystyy tarjoamaan riittävän
äänenpaineen ja headroomin ilman ei-toivottua säröytymnistä. Hifistä
kiinnostuneet voivat puolestaan keskittyä alempien keskiäänten
kuusikulmaisuuden pyöreyteen...
Pitk.
Jukka "Pitkä" Kurkela
> > alalle, mutta ammatti vei terveyden.
> >
> Tätä eräs toinenkin kirjoittaja arveli, mutta minä enemänkin uskon hivenen
> arkisempaan selitykseen; miksaajat käyttävät kuulonsuojaimia, jolloin
heiltä
> menee käsitys kuinka kovalla he ohjelmaa ajavat.
En ole koskaan tavannut etupään miksaajaa, joka käyttäisi vedossa
kuulosuojaimia. Monitoripäässä henk koht suosin Elacinin valmistamia -15
dB:tä vaimentavia tulppi / Sennheiser HD25 kuullokkeita / Elacinin tulppia
ja Shuren E1 korvamonitoreja (Sopii Elaciniin kuin nenä päähän, kun kainaa
Shuren mukana tulevista kumituteista pienimmän, kääntää sen takaperin
E1:seen, ottaa tulpista filtterit irti ja asentaa järjestelmät yhteen).
Etenkin festivaaaliolosuhteissa talon monitoriukkona toimiminen on
huomattavasti mukavampaa muppalot päässä, mutta suhteellisen tasaisen
vaimennuksen ansiosta voi kuitenkin toimittaa asian korkealla
ammattimeiningillä.
Pitk.
Jukka "Pitkä" Kurkela
> Eipä sillä lavavolumella noilla isoilla festareilla niin hirveästi ole
merkitystä etupään miksaajan kannalta. Ulkona se ääni mikä
> jostain rummuista tulee, hukkuu kyllä kevyesti. Sama koskee periaatteessa
kitaroita ja bassoakin - tosin niissähän sitä
> äänenvoimakkuutta voi nostaa rajattomasti, mutta harvapa varmaan mitään
kymmentä Marsun stäkkiä oikeasti siellä täysillä luukuttaa,
> vaikka niitä joku olisi stagelle kannellutkin.
Kyllä vaikuttaa. Yksi sata wattinen Marsu + 4 x 12" skobelaattori jyrää 20
kW PA:n. Nimimerkillä kokemusta on (DBTL jotain 1996-1998 Samppalinnan
vuoren päälava ja THe Yardbirds).
Pitk.
Viltsu
> pöytää pyyhki.
> >
> > >
> > > Riittää kun sanoo sille kaverille, että soundit on
> > > perseestä, korjaa se.
> >
> > Nämä ovat juuri niitä kaikkein turhimpia, jotka tulevat valittamaan että
> > soundi on perseestä ja sitten kun kysyy, että mikä siinä nyt on vikana
> > niin sitten ei osatakkaan sanoa mitään.
>
> No, ne onkin ihan pellejä.
>
> > Ja yleensä sen mikserin kyljestä
> > voikin nykyään lukea lapun "Tässä mikserissä on 4087 nappulaa ja KYLLÄ,
> > minä tiedän mitä jokaikisestä niistä tapahtuu".
>
> volyymilla. Kaikki messuilla olevat näytteilleasettajat valittivat ettei
> asiakkaitten kanssa pysty puhumaan mitään, koska kukaan ei kuule mitä
> sanotaan. Se äänentoistosta vastaava tyyppi jotain selitti ettei pysty
> hiljentämään volyymia. Ilmeisesti se kaveri ei tiennyt mitä ne nappulat
> tekevät.
>
> inhimillisemmällä volyymilla, joten ei se mahdotonta ollut. Eipä tuo
> Annakaan mitään hifiä ollut, mutta kaikki soittimet kuitenkin kuuluivat
> eikä mikään ollut aivan epäbalanssissa.
En ollut paikalla joten en tiedä kuka oli puikoissa, mutta en menisi näin
suoralta kädeltä kaveria ammattitaidottomaksi haukkumaan. Välillä tilanne on
se että tavara tulee jo lavalta aivan liian lujaa (näin yleensä pienissä
paikoissa) jolloinka vaihtoehdoiksi jää laittaa popparien vehkitä
pienemmälle tai sovittaa bändi sen lujimpaa tulevan mukaiselle tasolle. Toi
popparin vehkeisiin koskeminen tuottaa hyvin usein minkäännäköistä tulosta
joten useimmiten vaihtoehdoksi jää juuri tuo lujimman instrumentin tasolle
muiden nostaminen. Valitettavaa mutta liian usein totta.
Amatööriorkestereilla vielä suuremmalla todennäköisyydellä ne popparien
vehkeet on huomauttamisen jälkeen tuplasti lujemmalla ;)
--
Viltsu
Kajarijätkä
http://personal.inet.fi/palvelu/hc
Viltsu
news:o8A_8.696$o9.1...@reader1.news.jippii.net...
> > Juu päivää.
>
> Kuni myös.
> >
> > Juu siis kyseessä ei ollut Porijazz.
> >
> Jahah ja minä taas puhuin siitä...
Juu siis tod. kyse oli lukemasta jota olen henk koht ollut todistamassa.
Mutta tuohon Jazziasiaan sielläkin on noudatettu tätä maagista 100:n dB:n
rajaa. Siitä kun mennään se 8 ylös niin ollaankin jo nelinkertaisissa
paineissa eli väitänkin ettei tuota 108:aa olla käyty lähelläkään siellä.
Väittämäni perustuukin sitten keskusteluihin siellä olleiden kollegoideni
kanssa.
> >
> > Kunhan vaan sais asiaan jonkun selvyyden ja yhteiset pelisäännöt
> (lue:laki)
> > niin ei aina tarttis arpoa ja tapella.
> >
> Tämä lainsäädäntö varmasti kehittyy sitä myötä, kun lisätietoa melun
> fysiologisista vaikutuksista saadaan.
> >
> > Hotellihuoneessa onkin paljon nastempaa ja kesäisin bussissa.
> >
> Oi niitä aikoja ;-{) - oikein nousee hiki otsaan!
Mukavampaa lähinnä sen takia ettei noissa paikoissa ole niitä hangaroundeja
eikä mitenkään hirviän kova metelikään.
> >
> > Kyllä tämmöinen ajattelutapa on jo suhteellisen laajalle levinnyt juttu
> > ammattipiireissä.
> >
> Soisi olevan, vaikka empiirinen tutustuminen tilanteeseen vähän eri kuvan
> antaakin.
Niin siis nyt puhun kavereista, jotka päivätyökseen tekee näitä "maailman"
isoimpia kisoja. Enkä niistä joita valitettavasti on n. 80 prossaa alan
ihmisistä. Eli niistä 20 pinnasta alan ihmisistä joita voi oikeasti kutsua
ammattilaisiksi.
Ersu
> kuulosi on varmasti joskus mitattu ja jos Sinua ei ole aiemin diagnosoitu
> tinnituksesta, niin aika vaikea tilaisuudenjärjestäjän on tilanteessa
> rimpuilla(varsinkin, jos samassa konsertissa olleet kertovat
yhdenpitävästi,
> että meteli oli kova)
No en kuitenkaan ryhtyisi syyttelemään tinnityksestä yhtä tiettyä tasoa.
Vaikka pakko sanoa, että kun 300+ koululaista pakotetaan konserttiin, jossa
n. puolet joutuu pitämään korviaan, kuuntelemaan paikallista
örinäsuuruutta - samaan aikaan kun suurin osa opettajista jättää tilausuuden
väliin ja juo kahvia koulun toisella puollella, voi kysyä onko tuossa
järkeä. Liekö muissa kouluissa samanlainen järjestely...
>
JiiHoo
> Etenkin festivaaaliolosuhteissa talon monitoriukkona toimiminen on
> huomattavasti mukavampaa muppalot päässä, mutta suhteellisen tasaisen
> vaimennuksen ansiosta voi kuitenkin toimittaa asian korkealla
> ammattimeiningillä.
Tuota noin. Mikäli musiikkia soitetaan niin kovaa, että miksaajien on
pidettävä kuulosuojaimia etteivät tule kuuroiksi, eikö se sama äänenpaine
vaikuta myös yleisöön vai onko miksaajan kohdalla kovin volyymi?
Viltsu
> Keinot on monet sanoi "Jukka \"Pitkä\" Kurkela" <dou...@NOSPAM.sci.fi>,
> kun sfnet.harrastus.musiikki -ryhmällä pöytää pyyhki.
>
> > Etenkin festivaaaliolosuhteissa talon monitoriukkona toimiminen on
> > huomattavasti mukavampaa muppalot päässä, mutta suhteellisen tasaisen
> > vaimennuksen ansiosta voi kuitenkin toimittaa asian korkealla
> > ammattimeiningillä.
>
> Tuota noin. Mikäli musiikkia soitetaan niin kovaa, että miksaajien on
> pidettävä kuulosuojaimia etteivät tule kuuroiksi, eikö se sama äänenpaine
> vaikuta myös yleisöön vai onko miksaajan kohdalla kovin volyymi?
Nyt et ymmärtänyt asiaa. Kyseessä oli festivaaleilla monitoriukkona
toimiminen. Jos et tiennyt niin monitoriukko on se kaveri joka bändistä
toiseen (festareilla jopa 14 h päivässä) toimii lavalla ollen vastuussa
siitä mitä lavalla tapahtuu ja kuuluu. Ja lavalla meteli on usein (yleensä)
moninkertainen verrattuna siihen mitä yleisössä ja varsinkin kun monella
orkesterilla on oma monitorimiksaaja mukana niin mitä vikaa on siinä että
korvillaan työtä tekevät ihmiset lepuuttavat korviaan kuulosuojaimilla
kesken työpäivän. Etupään mies on se kaveri joka on siellä yleisön keskellä
vastuussa siitä mitä yleisölle toistetaan ja nämä kaverit, jotka sinne
yleisölle sitä ääntä miksaavat eivät käytä kuulosuojaimia (ainakaan tästä ei
ole yhtään todistetta) juuri siitä syystä että he kuulevat omilla korvillaan
sen tuotetun äänen juuri sellaisena kuin se on yleisöllekin.
Viltsu
> Hei Rolle,
> perusasiasta ollaan kaukana, mutta meneehän tämäkin.
> >"Rolf Koski" <ro...@iki.fi> kirjoitti viestissä:ahh2b3$p54$1...@news.cc.
> >
> > Vähän sinne päin, mutta ei ihan. Mikä tahansa vahvistinkomponentti voi
> > clipata signaalitiellä, oli kyseessä sitten opari tiskissä tai
> > päätevahvistin.
> >
> Väärin, etuasteissa ja linjoissa voi toki olla linjasuoja, joka estää
liian
> voimakkaan signaalin tulon etuasteelle, mutta clippaus ei ole kyllä
> kyseessä.
Viimeisin clippaus tapahtuu juurikin siellä päätteessä silloin kun sinne
syttyy punanen valo siihen clip-tekstin viereen. Tämä on se clippaus mistä
Rolf on pääasiassa puhunut tämä on juuri se kaiuttimille kaikkein
vahingollisin.
> >Päätevahvistimessakin signaali voi säröytyä jo input
> > stagessa, eli ei asia ihan noin yksioikoinen ole. Kaiutinkin voi myös
> > pohjata, jolloin jatkuvasti tämän tapahtuessa kuuluu säröä. Usein ei
kovin
> > pitkään, ennenkuin lämpöenergia polttaa kelan karrelle. Tämän ilmiön saa
> > helpoiten aikaan toistamalla elementillä liian matalia taajuuksia liian
> > suurella intensiteetillä.
> >
> Eli etuvahvistinta yliohjataan, mutta ei sekään ole clippausta se on
> yliohjaamista. Kaijuttimen hajoamisen synnystä olemme samaa mieltä,
joskin
> tuo on vain yksi mekanismi.
>
> > Elementti voi säröytyä ja pohjaaminen on yksi esimerkki. Toisaalta,
> > elementti voi hajota muustakin syystä, kuin kovasta soittamisesta. Esim
> > joku idiootti headbangeri saattaa kaataa kaljansa elementin sisään...
>
> Elementti säröytyy siinä vaiheessa, kun vahvistimen virransyöttö ylittää
> kaijuttimen keston tai sitten vahvistin ei pysty työskentelemään
kaijuttimen
> tarjoamalla kuormalla puhtaasti, vaan syntyy virranpuutetta, joka taas
> kaijuttimessa kuuluu vääristyneenä äänenä.
Ja yleensä nimenomaan noi vehkeet hajoa sen takia että niitä ajetaan liian
pienillä päätteillä. Nyrkkissäntönä olisikin hyvä pitää sitä että päätetehoa
tuplat kaiuttimen kestoon nähden niin silloin on kaikkein pienin
mahdollisuus saada vehkeet rikki.
> > Kompressointi ja limitointi ovat eri asioita. Jos ajetaan limittereille
> > asti, siilloin aiheutuu limitoimista (arvo ei ylitä koskaan tiettyä
> > pistetta) eikä kompressoimista, vaikka puristi voisikin sanoa että
> > limitointi vastaa 1:ääretön kompressiota. Asiaa on sivuttu ainakin
> > .tekeminen ryhmässä aiemmin, joten ei nyt sitä tässä ruodita uudelleen.
> >
> Ovat ne eri asioita, mutta kuulijan kannalta limitointi vaikuttaa kuten
> kompressointi, silloin kun päätteet työskentelevät jatkuvasti lähellä
> leikkauspistettä. En ole puristi, mutta fysiikkani lukenut.
> >
> > Nyt sinulla on täysin väärä käsitys. Kompressoimalla ei ole tarkoitus
> > vetää kaikkea lyttyyn vaan pitää ns ohjat käsissä. Ilman kompressoreita
> > livenä vetäminen isolla pa:lla on kuin ripustaisi hirttosilmukkaa
> > kaulaansa. Mitä rokimpi materiaali, niin sitä enemmän sitä joutuu kyllä
> > yleensä "silottelemaan".
> >
> Kompressointi ei ole minulle ollenkaan vieras asia, eli vaikka kuuloni on
> heikentynyt, niin silti harrastan edelleen musiikkia. Kompressointi
> vaikuttaa väistämättä musiikin ilmaisuun tavalla, jonka jo pari kertaa
> kirjoitin. Mitä rokimpi materiaali, sen tarpeettomampaa kompressointi on,
> sillä rokkiyhtyeen dynamiikka on joka tapauksessa muutenkin jo hyvin
pieni.
> Jos tarkastellaan asiaa hivenen monimutkaisemman musiikin kannalta, niin
> luuultavasti ymmärrät mitä ajan takaa.
Itseasiassa se rock on juurikin se tyylilaji missä noita jarruja
(kompuroita) tarvitaan.
Koska
Lavalta tulee instrumenteistä ja laulajien suista semmoisia pärskähdyksiä
joita ei siihen musiikkiin kaivata niin noilla kompuroilla siloitellaan
matsku ihmiselle mukavaksi. Ja todellakaan harvoin sitä tavaraa laitetaan
ihan totaalisen länään vaan esim bassorummusta sillä kompuralla vaan
laitetaan kuriin sen rumpalin yleensä tahattomat muuhun materiaaliin
sopimattomat liian kovat polkaisut. Ja bassossahan (rock-genressä) on niin
jumalaton dynamiikka ettei sitä sikakaan kuuntelisi ilman kompuraa, sillä
vaihtoehtoina olisi että siitä kuuluisi vaan ne kovimmat äänet tai sitten
jos muuten tuntuisi kivalta, mutta kun se basisti keksii että tähän kohtaan
vetäsen semmosen rajumman jutun oikein plekulla niin sillon lähtis taju koko
ryhmältä. Ne kompurat eivät ole siellä pilaamassa orkesterin musiikillista
antia vaan helpottamassa äänimiehiä yrityksissä tehdä konsertista
kuulijoille mahdollisimman nautittava. Suurimmalla osalla rock-orkestereista
dynamiikka ei pysy hallussa vaikka kuinka olisi kokenut ja iäkäs ryhmä ja
kaiken lisäksi vielä ammattimuusikoita. Jazz on lähinnä se tyylilaji
klassisen ohella mihin noita kompuroita ei kannata ekana yrittää laittaa.
> Sitäpaitsi, juuri kehuit, että limiitterit pitävät huolen siitä, että
> maksimitaso ei ylity? Mihinkäs nyt sitten sitä kompressointia yht'äkkiä
> tarvitaan ;-[)?
Ne limitterit ovat siellä huolehtimassa ettei laitteet hajoa eivät
hoitamassa master-kompuran virkaa. Ja limitterit ovat se viimeinen suoja
johon asti ei soisi kenenkään ikinä menevän.
Ulkomaan elävät todellakin hoitavat omien orkestereidensa miksaamisen aivan
itse, mutta festarioloissa esim. ei yksikään ulkomaan pelle ole vetänyt
ainuttakaan piuhaa oman esiintymisensä vuoksi vaan, laitteiden paikalle
tuonnin, pystytyksen, virityksen, mikityksen ynnä muiden pikkuasioiden
hoidosta ovat vastanneet kotimaiset kaverit, joiden ammattitaitoa juuri nuo
ulkomaalaiset äänitaiteilijat ovat kiitelleet. Eli äänialan ammattihommia on
aika paljon muitakin kuin se pelkkä miksaaminen yleisön kiusaksi ;)
> >Tämä johtuu lähinnä studiotoiminnan
> > köyhyydestä täällä pohjolassa, kun äänihemmojen on osattava tehdä myös
> > livehommat. Ameriikassa kun parhaat äijät tekee vaan studiohommia.
>
> Niin, naapurimaassa ainakin on studioita, joissa käydään kovastikin
kaukaa,
> eli puhutaanko vain Suomesta ja Norjasta?
Ei niitä studioita Ruotsissakaan aivan pilvin ja pimein ole. Mutta asiaan
Ruotsissa todellakin on paremmat fasiliteetit huippulevyjen tuottamiseen ja
hyvinkin pitkälti juuri ABBAn takia. Siellä kun on saatu rauhassa tehdä
musiikkia välittämättä tämmöisistä pienistä sodista joita Suomi joutui
kokemaan eli Ruotsi oli vielä muutama vuosi sitten noin 20 vuotta edellä
kotimaatamme studiohommissa, nyt on tosin rako kaventunut huomattavasti.
Tilannetta ei ole auttanut myöskään se että Ruotsi sai oman kansainvälisen
huippunimensä maailman myyntilistoille 30 vuotta aikaisemmin kuin me täällä
kylmässä pohjolassa.
> > Onko se jotenkin vaikeaa ymmärtää ja uskoa, että kaikki levyt on ajettu
> > kompressorin läpi jossain vaiheessa :-)
> >
> Miksi kuvittelet tämän olevan jonkinlainen uutinen?
Hiukan on paistanut läpi että kompressiota ei tarvittaisi ;)
> > Ei outo käsitys vaan näin se on. Limitointi taas on PA:n suojaksi, ei
itse
> > tarkoitus että sinne asti mennään. Ja kompressori ei ole mikään on/off
> > -laite, vaan sillä vain sopivasti säädetään soundia, ettei homma karkaa
> > käsistä. Suosittelen jotain peruslukemista tähän väliin dynamiikan
> > hallinnasta, ennenkuin jatketaan monimutkaisempiin asioihin. Alkuun
> > vaikkapa Saarisen setän kertomus aiheesta (suosittelen muillekkin):
> > http://www.nettiteatteri.com/reiska/kompura.htm
> >
> Kyllä minä taidan tämän kompressointi asian osata aivan ilman
lukemistakin,
> eli kerrohan minulle miten homma voi karata käsistä?
Tällä tarkoitetaan juuri sitä mitä kirjotin tuossa muutama rivi ylempänä eli
otetaan haltuun ne tahattomat pärskähdykset mitä sieltä lavalta niistä
mikrofoneista tulee.
> > Sinulla oli siis näössä vikaa. Näit todennäköisesti paikallisen
> > mailapojan.
> >
> Näkö on edelleen säilynyt kiitos kysymästä, eli sattumalta tämä
sijaintimme
> oli siksi lähellä tätä päämiksaamoa, että voi kyllä lähettää vaikkapa
> opaskoiran allekirjoittaman todistuksen, että samalta se ukko haisi koko
> ajan.
Sama ukko siellä on todellakin pyörinyt kaikki nuo päivät mutta tehden aivan
muuta kuin miksannut. Joka orkesterilla on ollut oma mies hoitamassa
miksauksen ja sitten siellä on ollut tämä samanhajuinen kaveri (etupään
vahti) kattomassa että pysytään rajoissa ja vehkeet kunnossa, samalla sillä
kaverilla on ollu tehtävänä myöskin kytkeä kaikki gatet, kompurat ja efektit
orkesterin miksaajan tahtomalla tavalla. Tämä ei tee tuosta kaverista yhtään
vähäpätöisempää sen takia ettei se miksaa vaan tuo kaveri on muun muassa
virittänyt sen PA:n ja kytkenyt kamat jotta nämä ulkomaiset kaverit voisivat
mitään ylipäätään tehdä.
> > Taatusti tulee keikalla kuin keikalla 110dB piikkeina, mutta se on eri
> > asia kuin jatkuvana. Jos vetovolume on välillä 95-105, mikä on omasta
> > mielestäni ulkotilassa täysin hyväksyttävä arvo, tulee piikkejä 110 ja
yli
> > helposti. Ja jos vedettäisiin ilman dynamiikan hallintaa, tulisi vielä
> > kovempia ylilyöntejä.
>
> Mitenkä ihmeessä - eikös se limiitteri sitten toimikaan ;-{)?
Niin kun sanottu se limitteri on se viimeinen raja johon asti ei haluta
mennä. Koska nykyiset kaiuttimet antavat lähes poikkeuksetta 135-140
desibeliä yhden kilohertsin taajudeella metrin päästä mitattuna, jotenka
noin lujaa kun mennään niin on se siellä F.O.H.-kioskissakin aika haipakkaa.
Ja nuo limitterit ovat usein (aina) tehtaan kavereitten speksien perusteella
laitettu eli ne todellakin ovat se viimeinen raja ennen kuin rupeaa
kaiuttimet hajoilemaan. Ja etkö juuri sinä ole se joka haluat hiljaa,
jotenka sinun luulisi nimenomaan haluavan noita jarruja jo ennen limitteriä
;-)
JiiHoo
pöytää pyyhki.
> Nyt et ymmärtänyt asiaa. Kyseessä oli festivaaleilla monitoriukkona
> toimiminen. Jos et tiennyt niin monitoriukko on se kaveri joka bändistä
> toiseen (festareilla jopa 14 h päivässä) toimii lavalla ollen vastuussa
> siitä mitä lavalla tapahtuu ja kuuluu.
Ok. En tosiaankaan tiennyt, mistä on kysymys.
PeKa
semantiikkaa ;-{)!
>"Viltsu" <viljami...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:TQ__8.592$SE6.20738@re
>
> Viimeisin clippaus tapahtuu juurikin siellä päätteessä silloin kun sinne
> syttyy punanen valo siihen clip-tekstin viereen. Tämä on se clippaus mistä
> Rolf on pääasiassa puhunut tämä on juuri se kaiuttimille kaikkein
> vahingollisin.
Itse asiassa pääteaste on ainoa mikä voi clipata, eli silloin kun signaalin
käsittelyyn tarvittavan virrran määrä ylittää päätteen kapasiteetin pääte
clippaa(leikkautuu), joko hallitusti(Clip-suoja) tai hallitsemattomasti
(Goodbye Diskanttielementti).
>
> Ja yleensä nimenomaan noi vehkeet hajoa sen takia että niitä ajetaan liian
> pienillä päätteillä. Nyrkkissäntönä olisikin hyvä pitää sitä että
päätetehoa
> tuplat kaiuttimen kestoon nähden niin silloin on kaikkein pienin
> mahdollisuus saada vehkeet rikki.
>
Juuri näin, eli rikkoutuminen johtuu aina pääteasteen kyvyttömyydestä
tarjota riittävästi virtaa signaalin sisältämälle tavaralle miksaajan
pyytämällä tasolla.
>
> Itseasiassa se rock on juurikin se tyylilaji missä noita jarruja
> (kompuroita) tarvitaan.
> Koska
> Lavalta tulee instrumenteistä ja laulajien suista semmoisia pärskähdyksiä
> joita ei siihen musiikkiin kaivata niin noilla kompuroilla siloitellaan
> matsku ihmiselle mukavaksi.
Ihan piruillakseni, tämä rolle-veli kertoili, että sitä varten on
limiitterit, jotka huolehtivat tästä ylärajasta; mihinkäs sen kaikkivoipa
voima katosi? Jos sound-check tehdään siten, että lavakamat ovat kympillä,
niin miten soittajat sitten saavat sen 11 päälle? Laulaja toki voi äityä
oikein mekastamaan, mutta ihmisen kurkullakin on rajansa. Rumpali on
tietysti se hankala hemmo, joka intoutuessaan mäiskimään saattaa saada +3
dB:tä enemän irti peltitavarasta kuin tavanomaisessa rummuttelussa, mutta ei
nyt oikein menen lävitse. Minun ikävä epäillykseni on se, että
kompressointia käytetään yksinkertaisesti vain siksi, että joku mölöpää on
keksinyt, että kompressoitu soundi mahdollistaa jatkuvan kovaa ajamisen ja
toki niin, että kompressointi rock-musiikissa saa sen tuntumaan tiukemmalta
ja kehnokin bändi kuulostaa kohtalaiselta, kun soittotekniikan puutteet
liudennetaan keskiääniputkeksi, jota sitten syvennetään näillä
ambienssivekottimilla siten, että saadaan alapäähän kumua ja yläpäähän
kihinää.
>Ja todellakaan harvoin sitä tavaraa laitetaan
> ihan totaalisen länään vaan esim bassorummusta sillä kompuralla vaan
> laitetaan kuriin sen rumpalin yleensä tahattomat muuhun materiaaliin
> sopimattomat liian kovat polkaisut.
Rumpalikin on ihminen ja sound-check on sitä varten, että rumpali pannaan
iskuun.
> Ja bassossahan (rock-genressä) on niin
> jumalaton dynamiikka ettei sitä sikakaan kuuntelisi ilman kompuraa, sillä
> vaihtoehtoina olisi että siitä kuuluisi vaan ne kovimmat äänet tai sitten
> jos muuten tuntuisi kivalta, mutta kun se basisti keksii että tähän
kohtaan
> vetäsen semmosen rajumman jutun oikein plekulla niin sillon lähtis taju
koko
> ryhmältä.
Mistäs tämä käsitys lähtee? Basson dynamiikka on toki laaja ja silloin jos
basisti on suoraan pöytään, niin tosiaan hallittu kompressointi voi olla
paikallaan, mutta jos jeppe soittaa omalla vahvaimella, niin sitten huoli
murhe on hyvin pieni, koska vahvistin itsesään estää kovin suuren
dynamiikkaeron kovilla vahvistuksilla.
>Ne kompurat eivät ole siellä pilaamassa orkesterin musiikillista
> antia vaan helpottamassa äänimiehiä yrityksissä tehdä konsertista
> kuulijoille mahdollisimman nautittava. Suurimmalla osalla
rock-orkestereista
> dynamiikka ei pysy hallussa vaikka kuinka olisi kokenut ja iäkäs ryhmä ja
> kaiken lisäksi vielä ammattimuusikoita. Jazz on lähinnä se tyylilaji
> klassisen ohella mihin noita kompuroita ei kannata ekana yrittää laittaa.
Musiikkityyleistä olemme samaa mieltä, mutta nautittavuudesta tämän
liiallisen äänenvoimakkuuden vuoksi eri mieltä.
>
> Ne limitterit ovat siellä huolehtimassa ettei laitteet hajoa eivät
> hoitamassa master-kompuran virkaa. Ja limitterit ovat se viimeinen suoja
> johon asti ei soisi kenenkään ikinä menevän.
>
Minusta suotavaa olisi, että myös yleisöstä oltaisiin yhtä huolissaan kuin
korviin nähden halvoista kajareista.
>
> Ulkomaan elävät todellakin hoitavat omien orkestereidensa miksaamisen
aivan
> itse, mutta festarioloissa esim. ei yksikään ulkomaan pelle ole vetänyt
> ainuttakaan piuhaa oman esiintymisensä vuoksi vaan, laitteiden paikalle
> tuonnin, pystytyksen, virityksen, mikityksen ynnä muiden pikkuasioiden
> hoidosta ovat vastanneet kotimaiset kaverit, joiden ammattitaitoa juuri
nuo
> ulkomaalaiset äänitaiteilijat ovat kiitelleet. Eli äänialan ammattihommia
on
> aika paljon muitakin kuin se pelkkä miksaaminen yleisön kiusaksi ;)
>
Juu juu, kyllä rakennelmat osataan tehdä ja laitteiden mukana tulee
ohjekirjat, mutta miksaaja on sitten kuitenkin se lenkki, joka pilaa tai ei
pilaa tämän konsertin. On aivan sama, vaikka 90 prosenttia ketjusta on
tehnyt työnsä hyvin, jos tämä 10-% on kuuroa ja vastuutonta jengiä, joka
pilaa muidenkin työn tuloksen osaamattomuudellaan.
>
> Ei niitä studioita Ruotsissakaan aivan pilvin ja pimein ole. Mutta asiaan
> Ruotsissa todellakin on paremmat fasiliteetit huippulevyjen tuottamiseen
ja
> hyvinkin pitkälti juuri ABBAn takia. Siellä kun on saatu rauhassa tehdä
> musiikkia välittämättä tämmöisistä pienistä sodista joita Suomi joutui
> kokemaan eli Ruotsi oli vielä muutama vuosi sitten noin 20 vuotta edellä
> kotimaatamme studiohommissa, nyt on tosin rako kaventunut huomattavasti.
> Tilannetta ei ole auttanut myöskään se että Ruotsi sai oman kansainvälisen
> huippunimensä maailman myyntilistoille 30 vuotta aikaisemmin kuin me
täällä
> kylmässä pohjolassa.
>
Juuri näin, tosin sodilla tms. ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Ruotsissa Abban tehtaillut porukka älysi busineksen päälle ja meillä täällä
pusattiin 'omaa juttua' taideapurahalla.
>
> Hiukan on paistanut läpi että kompressiota ei tarvittaisi ;)
>
Onko väärin vastustaa laitetta, jota väärinkäytetään? Minä olen hyvän
äänentoiston ja hyvän musiikin perässä.
>
> Tällä tarkoitetaan juuri sitä mitä kirjotin tuossa muutama rivi ylempänä
eli
> otetaan haltuun ne tahattomat pärskähdykset mitä sieltä lavalta niistä
> mikrofoneista tulee.
>
Minä taas kerroin, miksi nämä pärskähdykset eivät voi olla peruste
kompressoinnille.
>
> Sama ukko siellä on todellakin pyörinyt kaikki nuo päivät mutta tehden
aivan
> muuta kuin miksannut. Joka orkesterilla on ollut oma mies hoitamassa
> miksauksen ja sitten siellä on ollut tämä samanhajuinen kaveri (etupään
> vahti) kattomassa että pysytään rajoissa ja vehkeet kunnossa, samalla
sillä
> kaverilla on ollu tehtävänä myöskin kytkeä kaikki gatet, kompurat ja
efektit
> orkesterin miksaajan tahtomalla tavalla. Tämä ei tee tuosta kaverista
yhtään
> vähäpätöisempää sen takia ettei se miksaa vaan tuo kaveri on muun muassa
> virittänyt sen PA:n ja kytkenyt kamat jotta nämä ulkomaiset kaverit
voisivat
> mitään ylipäätään tehdä.
>
Olisi mukavaa kuitenkin tietää, missä tämä vieraileva miksaaja sitten
piileskelee?
>
> Niin kun sanottu se limitteri on se viimeinen raja johon asti ei haluta
> mennä. Koska nykyiset kaiuttimet antavat lähes poikkeuksetta 135-140
> desibeliä yhden kilohertsin taajudeella metrin päästä mitattuna, jotenka
> noin lujaa kun mennään niin on se siellä F.O.H.-kioskissakin aika
haipakkaa.
> Ja nuo limitterit ovat usein (aina) tehtaan kavereitten speksien
perusteella
> laitettu eli ne todellakin ovat se viimeinen raja ennen kuin rupeaa
> kaiuttimet hajoilemaan. Ja etkö juuri sinä ole se joka haluat hiljaa,
> jotenka sinun luulisi nimenomaan haluavan noita jarruja jo ennen
limitteriä
> ;-)
Sikäli olet oikeassa, että tämä tarina menee kauas ytimestä, mutta tämä
Rollen tapa käyttää termejä sekaisin vain provosoi vähän venyttämään asiaa.
Varasitko jo ajan korvaspesialistille?
Pentti
Viltsu
> Moi Viltsu,
> semantiikkaa ;-{)!
Kyllä kompressoidu tavaran voi ajaa lujempaa, mutta läheskään aina se ei ole
se syy siihen kompuran käyttöön vaan nimenomaan se minkä jo tuossa aiemmin
kerroin. Je eikö sen miksaajan homma ole tehdä sitä keskiverto-orkastakin
mahd hyvän kuuloinen. Jos ei niin mistä se palkka sitten maksetaan.
> >Ja todellakaan harvoin sitä tavaraa laitetaan
> > ihan totaalisen länään vaan esim bassorummusta sillä kompuralla vaan
> > laitetaan kuriin sen rumpalin yleensä tahattomat muuhun materiaaliin
> > sopimattomat liian kovat polkaisut.
>
> Rumpalikin on ihminen ja sound-check on sitä varten, että rumpali pannaan
> iskuun.
Ja jälleen kerran saa todeta että bändi vetää kahta kauheemmin keikalla kuin
checkissä. Valitettavaa mutta totta. Ja sitten taas festarioloissa kun ei
ole aikaa noihin soundcheckeihin vaan ihan vaan linjat katotaan ja ruvetaan
vetämään.
> > Ja bassossahan (rock-genressä) on niin
> > jumalaton dynamiikka ettei sitä sikakaan kuuntelisi ilman kompuraa,
sillä
> > vaihtoehtoina olisi että siitä kuuluisi vaan ne kovimmat äänet tai
sitten
> > jos muuten tuntuisi kivalta, mutta kun se basisti keksii että tähän
> kohtaan
> > vetäsen semmosen rajumman jutun oikein plekulla niin sillon lähtis taju
> koko
> > ryhmältä.
>
> Mistäs tämä käsitys lähtee? Basson dynamiikka on toki laaja ja silloin
jos
> basisti on suoraan pöytään, niin tosiaan hallittu kompressointi voi olla
> paikallaan, mutta jos jeppe soittaa omalla vahvaimella, niin sitten huoli
> murhe on hyvin pieni, koska vahvistin itsesään estää kovin suuren
> dynamiikkaeron kovilla vahvistuksilla.
Mutta kun. Oli siellä lavalla vaikka 50 ampeggia huutamassa niin se basso
tulee kuitenkin miksauspöytään D.I. boxin kautta ennen varsinaista
bassovahvistinta. Ja kyllä olet oikeassa että siinä bassokaapissa on myös
mikki hyvin usein, mutta se mikki on vaan sen linjakaman kaverina.
> >Ne kompurat eivät ole siellä pilaamassa orkesterin musiikillista
> > antia vaan helpottamassa äänimiehiä yrityksissä tehdä konsertista
> > kuulijoille mahdollisimman nautittava. Suurimmalla osalla
> rock-orkestereista
> > dynamiikka ei pysy hallussa vaikka kuinka olisi kokenut ja iäkäs ryhmä
ja
> > kaiken lisäksi vielä ammattimuusikoita. Jazz on lähinnä se tyylilaji
> > klassisen ohella mihin noita kompuroita ei kannata ekana yrittää
laittaa.
>
> Musiikkityyleistä olemme samaa mieltä, mutta nautittavuudesta tämän
> liiallisen äänenvoimakkuuden vuoksi eri mieltä.
Juu pitkällä ollaan orkkisaiheesta, mutta kompuroiden käyttö (mihin tämä
keskustelu on johtanut) ei ole tae täysiä vetämiselle kuten ei myöskään
niiden käyttämättömyys hiljaiselle konsertille.
> > Ne limitterit ovat siellä huolehtimassa ettei laitteet hajoa eivät
> > hoitamassa master-kompuran virkaa. Ja limitterit ovat se viimeinen suoja
> > johon asti ei soisi kenenkään ikinä menevän.
> >
> Minusta suotavaa olisi, että myös yleisöstä oltaisiin yhtä huolissaan kuin
> korviin nähden halvoista kajareista.
Tämä oli sitten taas sitä aiempaa keskustelua toimintatavoista ja
asenteista.
Kyllä niilläkin on se oma merkityksensä kun esim tuolla Ruotsin maalla oli
päästy jo ohi siitä apurahapelleilystä kun täällä vasta tajuttiin et niin
voi tehdä ;)
Ja todellakin siellä ymmärretään tuon bisneksen päälle paremmin kun täällä,
valitettavasti edelleen.
> > Hiukan on paistanut läpi että kompressiota ei tarvittaisi ;)
> >
> Onko väärin vastustaa laitetta, jota väärinkäytetään? Minä olen hyvän
> äänentoiston ja hyvän musiikin perässä.
> >
> > Tällä tarkoitetaan juuri sitä mitä kirjotin tuossa muutama rivi ylempänä
> eli
> > otetaan haltuun ne tahattomat pärskähdykset mitä sieltä lavalta niistä
> > mikrofoneista tulee.
> >
> Minä taas kerroin, miksi nämä pärskähdykset eivät voi olla peruste
> kompressoinnille.
Edelleenkään en uskaltaisi lähteä keikalle ilman noita kompuroita. Syynä on
juuri nuo pärskähdykset. Toki tutulla orkesterilla niitä tarvitaan vähemmän
kun laumalla kavereita joiden ei ole ikinä kuullut soittavan.
> > Sama ukko siellä on todellakin pyörinyt kaikki nuo päivät mutta tehden
> aivan
> > muuta kuin miksannut. Joka orkesterilla on ollut oma mies hoitamassa
> > miksauksen ja sitten siellä on ollut tämä samanhajuinen kaveri (etupään
> > vahti) kattomassa että pysytään rajoissa ja vehkeet kunnossa, samalla
> sillä
> > kaverilla on ollu tehtävänä myöskin kytkeä kaikki gatet, kompurat ja
> efektit
> > orkesterin miksaajan tahtomalla tavalla. Tämä ei tee tuosta kaverista
> yhtään
> > vähäpätöisempää sen takia ettei se miksaa vaan tuo kaveri on muun muassa
> > virittänyt sen PA:n ja kytkenyt kamat jotta nämä ulkomaiset kaverit
> voisivat
> > mitään ylipäätään tehdä.
> >
> Olisi mukavaa kuitenkin tietää, missä tämä vieraileva miksaaja sitten
> piileskelee?
Siellä se seisoo tiskin takana.
> > Niin kun sanottu se limitteri on se viimeinen raja johon asti ei haluta
> > mennä. Koska nykyiset kaiuttimet antavat lähes poikkeuksetta 135-140
> > desibeliä yhden kilohertsin taajudeella metrin päästä mitattuna, jotenka
> > noin lujaa kun mennään niin on se siellä F.O.H.-kioskissakin aika
> haipakkaa.
> > Ja nuo limitterit ovat usein (aina) tehtaan kavereitten speksien
> perusteella
> > laitettu eli ne todellakin ovat se viimeinen raja ennen kuin rupeaa
> > kaiuttimet hajoilemaan. Ja etkö juuri sinä ole se joka haluat hiljaa,
> > jotenka sinun luulisi nimenomaan haluavan noita jarruja jo ennen
> limitteriä
> > ;-)
>
> Sikäli olet oikeassa, että tämä tarina menee kauas ytimestä, mutta tämä
> Rollen tapa käyttää termejä sekaisin vain provosoi vähän venyttämään
asiaa.
>
> Varasitko jo ajan korvaspesialistille?
En oo vielä kerinnyt, ku on pitäny säätää autoja ja kaikkea että pääsee taas
keikalle ;)
Rolf Koski
isommalla vaihteella. Valitan jos asiapitoisuus laskeutuu paikoitellen
rajattomasti lähelle nollaa.
PeKa <pentti....@kolumbus.fi> wrote:
> Itse asiassa pääteaste on ainoa mikä voi clipata, eli silloin kun signaalin
> käsittelyyn tarvittavan virrran määrä ylittää päätteen kapasiteetin pääte
> clippaa(leikkautuu), joko hallitusti(Clip-suoja) tai hallitsemattomasti
> (Goodbye Diskanttielementti).
Koetan sanoa tämän kohteliaasti: et voisi enempää olla väärässä.
Ilmeisesti osaat yhtä hyvin elektroniikkaa, kuin kaksivuotias osaa solmia
kengännauhansa. Kerran aiemmin jo totesin, että _mikä_tahansa_ vahvistin
voi clipata, oli kyseessä tehovahvistin tai operaatiovahvistin ja tämä on
varma fakta. Lueppa jonkun oparin datasheetti läpi, ja sitten mieti, mitä
se "clip" siellä tarkoittakaan. Tieteellisesti asiaa lienee turha
selittää, kun perusasiatkin on hukassa.
> Juuri näin, eli rikkoutuminen johtuu aina pääteasteen kyvyttömyydestä
> tarjota riittävästi virtaa signaalin sisältämälle tavaralle miksaajan
> pyytämällä tasolla.
Ei todellakaan aina, vaan vain yleensä. Ne ovat kaksi eri asiaa.
Kanttiaallottaminen on vain ja ainoastaan yksi monista tavoista hajottaa
elementti. Tiedät siis ilmeisesti kaiutinelementeistä yhtä paljon kuin
elektroniikasta.
Ja seuraaviin kohokohtia edellisestä kirjoituksesta. Tämä todistaa
lopullisesti, että hra Karikko on trolli tai sitten ei vain totaalisesti
ymmärrä puhumastaan asiasta yhtään mitään.
> Ihan piruillakseni, tämä rolle-veli kertoili, että sitä varten on
> limiitterit, jotka huolehtivat tästä ylärajasta; mihinkäs sen kaikkivoipa
> voima katosi?
> Minun ikävä epäillykseni on se, että
> kompressointia käytetään yksinkertaisesti vain siksi, että joku mölöpää on
> keksinyt, että kompressoitu soundi mahdollistaa jatkuvan kovaa ajamisen ja
> Rumpalikin on ihminen ja sound-check on sitä varten, että rumpali pannaan
> iskuun.
> Mistäs tämä käsitys lähtee? Basson dynamiikka on toki laaja ja silloin jos
> basisti on suoraan pöytään, niin tosiaan hallittu kompressointi voi olla
> paikallaan, mutta jos jeppe soittaa omalla vahvaimella, niin sitten huoli
> murhe on hyvin pieni, koska vahvistin itsesään estää kovin suuren
> dynamiikkaeron kovilla vahvistuksilla.
> Onko väärin vastustaa laitetta, jota väärinkäytetään? Minä olen hyvän
> äänentoiston ja hyvän musiikin perässä.
> Minä taas kerroin, miksi nämä pärskähdykset eivät voi olla peruste
> kompressoinnille.
Koko ylläoleva pätkä aukottomasti todistaa sen, että sinulla ei
(valitettavasti) ole pienintäkään hajua siitä, miten
äänentoistojärjestelmä oikeasti toimii ja miten sitä käytetään. Et ole
ymmärtänyt edes niitä perusasioita dynamiikan hallinnasta, joita tässä
ollaan useamman ihmisen voimin yritetty valottaa. Käytät kautta linjan
aseina sellaisia asioita, joiden tarkoitus on parantaa soundia, ei
heikentää sitä.
Valitettavan usein tilanne onkin tämä, että asioista tietämätön alkaa
arvostelemaan ammatti-ihmisten tekemisiä. Toki tämä on vapaa maa ja
jokaisella on vapaus omaan mielipiteeseen, mutta en minäkään mene
neuvomaan lentokonepilottia miten sitä jumboa tulisi lentää. Aina
kuitenkin on valitettavasti sellaisia ihmisiä joille mikään ei ole
hyvin.
> Sikäli olet oikeassa, että tämä tarina menee kauas ytimestä, mutta tämä
> Rollen tapa käyttää termejä sekaisin vain provosoi vähän venyttämään asiaa.
En ole yhtään termiä käyttänyt poissa kontekstista. Suorista faktasi,
jatketaan sitten.
Kiitos ja anteeks.
PeKa
<"Viltsu" <viljami...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:52f%8.321$8M.19410@re
>
> Kyllä kompressoidu tavaran voi ajaa lujempaa, mutta läheskään aina se ei
ole
> se syy siihen kompuran käyttöön vaan nimenomaan se minkä jo tuossa aiemmin
> kerroin. Je eikö sen miksaajan homma ole tehdä sitä keskiverto-orkastakin
> mahd hyvän kuuloinen. Jos ei niin mistä se palkka sitten maksetaan.
<
ajan kovaa ajaminen ts. rypistetään musiikin luonnollinen dynamiikka
muutamaan dB:hen ja sitten painetaan sitä makkaraa nupit kaakossa
maksaneiden asiakkaiden korvien tuhoksi ;-{)!
>
> Ja jälleen kerran saa todeta että bändi vetää kahta kauheemmin keikalla
kuin
> checkissä. Valitettavaa mutta totta. Ja sitten taas festarioloissa kun ei
> ole aikaa noihin soundcheckeihin vaan ihan vaan linjat katotaan ja
ruvetaan
> vetämään.
>
vaativat sound-chekin ja nämä, jotka eivät vaadi voi ajaa niin hiljaa, että
ei auta vaikka kuinka ylittäisi itsensä.
Rumpalilla on toki mahdollisuus vähän saada dB:tä lisää voimaa lisäämällä,
mutta muut soittajat ovat kyllä miksaajan 'armoilla', eli selityksessäsi on
vähän astian makua.
>
> Mutta kun. Oli siellä lavalla vaikka 50 ampeggia huutamassa niin se basso
> tulee kuitenkin miksauspöytään D.I. boxin kautta ennen varsinaista
> bassovahvistinta. Ja kyllä olet oikeassa että siinä bassokaapissa on myös
> mikki hyvin usein, mutta se mikki on vaan sen linjakaman kaverina.
>
Tulee tulee, mutta, jos se mikin kautta tulee ja tuon edelläkuvatun
vahvistinketjun kautta, niin dynamiikka on sitä kapeampi, mitä kovempaa
kaveri latoo menemään, eli hänen oma vahvistimensa kompressoi luonnollisella
tavalla tätä ääntä.
>
> Juu pitkällä ollaan orkkisaiheesta, mutta kompuroiden käyttö (mihin tämä
> keskustelu on johtanut) ei ole tae täysiä vetämiselle kuten ei myöskään
> niiden käyttämättömyys hiljaiselle konsertille.
>
Ei ole, mutta tämä yhdistelmä kompurat ja ambienssiprosut yhdessä ovat
johtaneet siihen, että soitetaan aivan liian kovaa ja lisäksi musiikista jää
uupumaan monia tärkeitä ilmaisun keinoja - eli pääasia; musiikki kärsii
korvien lisäksi.
>
> Tämä oli sitten taas sitä aiempaa keskustelua toimintatavoista ja
> asenteista.
Jepp, mutta kun kulkevat käsi kädessä, eli jos miksaajat siirtäisivät
huomioon tavarasta tänne inhimilliselle puolelle, niin hyvä tulisi(eikä
kamatkaan olisi vaarassa itse asiassa).
>
> Kyllä niilläkin on se oma merkityksensä kun esim tuolla Ruotsin maalla oli
> päästy jo ohi siitä apurahapelleilystä kun täällä vasta tajuttiin et niin
> voi tehdä ;)
> Ja todellakin siellä ymmärretään tuon bisneksen päälle paremmin kun
täällä,
> valitettavasti edelleen.
>
Jeps, kateeksi käy,vaikka kyllä se täältäkin pikkuhiljaa Valoa löytyy ja
muutakin.
>
> Edelleenkään en uskaltaisi lähteä keikalle ilman noita kompuroita. Syynä
on
> juuri nuo pärskähdykset. Toki tutulla orkesterilla niitä tarvitaan
vähemmän
> kun laumalla kavereita joiden ei ole ikinä kuullut soittavan.
>
Kyllä minä sympatiaa tunnen, mutta en silti hyväksy...
>
> Siellä se seisoo tiskin takana.
>
Siellä piipahti silloin tällöin muita henkilöitä, mutta mitään
pitkäkestoista oleskelua ei ollut. Tämän ranskalaisporukan setin aikana
tämän vierailun tuloksena paljastui, että yhtyeessä on muitakin soittajia
kuin rumpali ja laulaja, eli mm basisti ja kosketinjermu ilmestyivät myös
äänikuvaan ja itse asiassa tuo oli paras pala miksaukseltaan - Cocker oli
loppua kohden kehittyvä, mutta suttuinen se oli silti karmeaan
loppuun(voluumin tasaisesti noustessa kaiken lisäksi).
>
> En oo vielä kerinnyt, ku on pitäny säätää autoja ja kaikkea että pääsee
taas
> keikalle ;)
>
Tee itsellesi palvelus ja käy - saat paljon käytännön tietoa, joka auttaa
Sinua työssäsi.
Keikkakelejä sitten vain!
Pentti
Jukka Kurkela
>Etupään mies on se kaveri joka on siellä yleisön keskellä
> vastuussa siitä mitä yleisölle toistetaan ja nämä kaverit, jotka sinne
> yleisölle sitä ääntä miksaavat eivät käytä kuulosuojaimia (ainakaan tästä
ei
> ole yhtään todistetta) juuri siitä syystä että he kuulevat omilla
korvillaan
> sen tuotetun äänen juuri sellaisena kuin se on yleisöllekin.
>
Pieni korjaus, olen henk kohk käyttänyt keulassa Elacinin tulppia
toimiessani talon ukkona. Tosin ainoastaan, kun spändillä on oma hahmo
puikoissa. Itse ulosmiksatessa tulppia ei korvissa ole. Kun virittää pinon
kunnolla, käyttää sopivaa mittarointia (ja limitointia /
kaiutinprosessointia) ja tuntee järjestelmän, voi vierailevaa tyyppiä ja
äänenpaineen rajoja valvoa tulppienkin kera. Joskus tosin rajat ovat
naurettavat, kuten pari vuotta sitten (vai oliko se viime vuonna?) Maailma
Kylässä, jossa raja oli 90 dB mikserille, sillä lähimmän talon ulkoseinässä
sai olla (muistaakseni) 72bd hitaalla A-painotteisella. Raja aiheutti mm.
kyselyjä yleisön taholta, että onko annettu määtäys, jonka mukaan
PA-kaappien edessä pitää pystyä puhumaan kännykkään? Suurimman osan
esiintyjistä kohdalla rajan noudattaminen oli hyvinkin yksinkertaista,
johtuen monien artistien akustis-luonteisuudesta, mutta esim Ultra Bra
keräsi Kaisaniemen kentällä noin 15000 ihmistä, niin 90 oli aika nihkeä.
Moni ei kuullut bändiä. Ja rajoitus toimitettiin meille suhteellisen
myöhään, eikä festarien budjetti, eikä aikataulu antanut myöten kattavan
viivelinjajärjestelmän rakentamiseen.
--
Pitk.
PeKa
noh ei nyt sentään.
<"Rolf Koski" <ro...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:ahk37u$6gl$1...@news.cc.tut.fi...
> Alkaa tuntua trollilta pikkuhiljaa. Menköön vielä yksi vastine vähän
> isommalla vaihteella. Valitan jos asiapitoisuus laskeutuu paikoitellen
> rajattomasti lähelle nollaa.
No asiasisältösi on tähänkin saakka ollut termeillä hupailua, eli logiikkasi
on vähintäinkin sumea.
> Koetan sanoa tämän kohteliaasti: et voisi enempää olla väärässä.
> Ilmeisesti osaat yhtä hyvin elektroniikkaa, kuin kaksivuotias osaa solmia
> kengännauhansa. Kerran aiemmin jo totesin, että _mikä_tahansa_ vahvistin
> voi clipata, oli kyseessä tehovahvistin tai operaatiovahvistin ja tämä on
> varma fakta. Lueppa jonkun oparin datasheetti läpi, ja sitten mieti, mitä
> se "clip" siellä tarkoittakaan. Tieteellisesti asiaa lienee turha
> selittää, kun perusasiatkin on hukassa.
>
Toki voit yliohjata etuastetta niin, että se leikkaa, mutta sillä ei
kaijutin rikkoudu ts. jos ajat etuvahvistimeen signaalia tasolla, joka
ylittä etuvahvistimen käsittelykyvyn saat lopputulemaksi palaneen
etuvahvistimen. Kertoisitko mitä tarkoitat tässä yhteydessä
operaatiovahvistimella, eli terminologiasi on kyllä hauskaa?
>
> Ei todellakaan aina, vaan vain yleensä. Ne ovat kaksi eri asiaa.
> Kanttiaallottaminen on vain ja ainoastaan yksi monista tavoista hajottaa
> elementti. Tiedät siis ilmeisesti kaiutinelementeistä yhtä paljon kuin
> elektroniikasta.
Kerroin jo aiemin, että mahdollisuuksia mekaaniselle rikkoutumiselle on
muitakin, mutta kyllä kaijuttimen rikkoo aina vahvistimen virran käsittelyn
ongelmat tai kaijuttimen ohjaaminen liian suurella teholla.
> Ja seuraaviin kohokohtia edellisestä kirjoituksesta. Tämä todistaa
> lopullisesti, että hra Karikko on trolli tai sitten ei vain totaalisesti
> ymmärrä puhumastaan asiasta yhtään mitään.
Niin, minä vain kokosin esittämäsi termit ja väitteet siinä kontekstissa,
kun olit ne esittänyt. Ei tarvitse peiliä syyttää, jos naama on vino ;-{)!
>
> Koko ylläoleva pätkä aukottomasti todistaa sen, että sinulla ei
> (valitettavasti) ole pienintäkään hajua siitä, miten
> äänentoistojärjestelmä oikeasti toimii ja miten sitä käytetään. Et ole
> ymmärtänyt edes niitä perusasioita dynamiikan hallinnasta, joita tässä
> ollaan useamman ihmisen voimin yritetty valottaa. Käytät kautta linjan
> aseina sellaisia asioita, joiden tarkoitus on parantaa soundia, ei
> heikentää sitä.
>
Niin, muistaakseni rakentava tapasi keskustella alkoi sillä, että kerroit
etten tiedä mitään ihmisen fysiologiasta ja minä pyysin Sinua sitten
listaamaan ne kohdat, jotka eivät pidä paikkaansa - toistaiseksi et sitten
ole tätä listaa esitellyt.
Nyt sitten yrität tehdä samaa temppua tällä arkifysiikan puolella ja vaikka
ammattiveljesi toisaalla myönsi, että dynamiikkaa litistetään juuri sen
vuoksi, että voitaisiin kokonaisvolyymiä nostaa, niin Sinä sitten jatkat
vain vanhaan malliin. Ihan kaikella ystävyydellä, kompressointi ja
limitterien käyttö + musiikin dynamiikka ja äänenvoimakkuus ovat aivan
tavallisia jokapäiväisiä asioita, jotka jokainen keskimääräisen sivistyksen
hankkinut ihminen ymmärtää, eli se tästä aiheesta.
>
> Valitettavan usein tilanne onkin tämä, että asioista tietämätön alkaa
> arvostelemaan ammatti-ihmisten tekemisiä. Toki tämä on vapaa maa ja
> jokaisella on vapaus omaan mielipiteeseen, mutta en minäkään mene
> neuvomaan lentokonepilottia miten sitä jumboa tulisi lentää. Aina
> kuitenkin on valitettavasti sellaisia ihmisiä joille mikään ei ole
> hyvin.
>
Raaka totuus kuitenkin on, että tähän threadiin kirjoittaneista pääosa oli
kuitenkin sitä mieltä, että musiikkia toistetaan aivan liian kovalla ja myös
äänen musikaalisuudesta ja yleisestä laadusta ei myöskään tullut
positiivisia kommentteja, eli siihen ei ole paljon vastaan sanomista. On
aivan varmaa, että keskustelu aiheesta jatkuu ja nämä ääniasiat saadaan
kuntoon. Aivan selvää on, että näin ei voi jatkua.
Olen onnellinen kaikkien lentokapteenien puolesta, että maltat pysyä
kompressoriesi ja limiitteriesi kanssa poissa ohjaamosta, voisi turbulenssi
poistaa keskihakuvoiman hilavitkuttimen kääntäjältä ja koko flipperi voisi
mennä horisontaalisuunnassa särölle ;-)!
>
> En ole yhtään termiä käyttänyt poissa kontekstista. Suorista faktasi,
> jatketaan sitten.
>
No, itse asiassa termisi ovat kyllä hauskoja ja käytät niitä hupaisasti,
mutta jo olet alalla, niin varaa Sinäkin aika korvalääkärille ja muista,
että on kaksi asiaa, joita musiikkijuhlilla kannattaa arvostaa a) musiikki
b) maksavat asiakkaat(selvennökseksi yleisö).
> Kiitos ja anteeks.
Turhaan pyytelet opettele miksaamaan laatua määrän sijasta, niin olemme
sujut.
Pentti
Jukka Kurkela
> Festarioloissa toki on omat ongelmansa, mutta hyvät bändit kyllä
vaatimalla
> vaativat sound-chekin ja nämä, jotka eivät vaadi voi ajaa niin hiljaa,
että
> ei auta vaikka kuinka ylittäisi itsensä.
Checkkiin ei aina ola mahdollisuutta, tai jos onkin (kuten Ilosaaressa tänä
vuonna), niin tsekkiaika saattaa olla puoli kahdeksalta aamulla. Ja kun
edelliseltä keikalta on Joensuuhun saavuttu kolmelta aamulla, innokkaita
sound-checkaajia on aika vähän.
> Rumpalilla on toki mahdollisuus vähän saada dB:tä lisää voimaa lisäämällä,
> mutta muut soittajat ovat kyllä miksaajan 'armoilla', eli selityksessäsi
on
> vähän astian makua.
Edelleen, Marshall on isoääninen laite. Tapahtui vuosia sitten Nummi-rockin
kakkoslavalla: Backsliders tekee checkiä, Tapsa-Vainaa (RIP) miksaamassa.
Ölli ainoana kitaristina (Danny oli jossa hinku-Intiassa...) ja
festarikattaus: Neljä täyttä stäkkiä Marsua. Faith No Moren miksaaja kävi
ihmettelemässä Pikku-Tapsan vieressä: "Ajelet sitten aika lujaa tuota
PA:ta", johon Tapsa: "Ei se oo vielä auki."
Että silleen.
> Tulee tulee, mutta, jos se mikin kautta tulee ja tuon edelläkuvatun
> vahvistinketjun kautta, niin dynamiikka on sitä kapeampi, mitä kovempaa
> kaveri latoo menemään, eli hänen oma vahvistimensa kompressoi
luonnollisella
> tavalla tätä ääntä.
Basso otetaan livetilanteessa 99,9999999999% ainakin DI-boxilla. Pelkän
mikin käyttäminen on sitten tuo osa, jota en tässä jaksa laskea.
> Ei ole, mutta tämä yhdistelmä kompurat ja ambienssiprosut
Ambienssiprosut? Onks ne jotain syötävää?
> Siellä piipahti silloin tällöin muita henkilöitä, mutta mitään
> pitkäkestoista oleskelua ei ollut. Tämän ranskalaisporukan setin aikana
> tämän vierailun tuloksena paljastui, että yhtyeessä on muitakin soittajia
> kuin rumpali ja laulaja, eli mm basisti ja kosketinjermu ilmestyivät myös
> äänikuvaan ja itse asiassa tuo oli paras pala miksaukseltaan - Cocker oli
> loppua kohden kehittyvä, mutta suttuinen se oli silti karmeaan
> loppuun(voluumin tasaisesti noustessa kaiken lisäksi).
Lyön aika paljon vetoa Cockerilla olleen oman ääni-jehun. Eikä
ulkomaalaisuus tee hyvää miksaajaa. Välillä tuntuu, että puikkoihin on
otettu vanha kalja-kaveri, joka näkee pulpetin ensi kertaa elämässään.
Pitk.
Viltsu
Juu päivää
> > Kyllä kompressoidu tavaran voi ajaa lujempaa, mutta läheskään aina se ei
> ole
> > se syy siihen kompuran käyttöön vaan nimenomaan se minkä jo tuossa
aiemmin
> > kerroin. Je eikö sen miksaajan homma ole tehdä sitä
keskiverto-orkastakin
> > mahd hyvän kuuloinen. Jos ei niin mistä se palkka sitten maksetaan.
> <
> Hehe, tulihan se totuus sieltä, eli kompressoinnilla mahdollistetaan se
koko
> ajan kovaa ajaminen ts. rypistetään musiikin luonnollinen dynamiikka
> muutamaan dB:hen ja sitten painetaan sitä makkaraa nupit kaakossa
> maksaneiden asiakkaiden korvien tuhoksi ;-{)!
Niin kuin tuossa sanoin ei se kompuran käyttö edellytä täysiä vetämistä.
Itse tykkään joitain juttuja (esim kiipparit) vetää kompuralla länään ja
sitten sinne pohjalle hissukseen ihan vaan matoksi (riippuen tietysti
orkasta ja siitä että mitä tekee yhtenä esimerkkinä vaan). Eli niitä
kompuran käyttötapoja on tasan niin paljon kun on käyttökohteita/käyttäjiä.
Ja ei kukaan täysjärkinen sitä koko matskua muutaman dB:n sisään survo,
sillä yllättävää kyllä ;) kompuroita tupataan nykyaikana käyttää ihan
kanavakohtaisina jarruina eikä koko paskan lytistäjänä.
> > Ja jälleen kerran saa todeta että bändi vetää kahta kauheemmin keikalla
> kuin
> > checkissä. Valitettavaa mutta totta. Ja sitten taas festarioloissa kun
ei
> > ole aikaa noihin soundcheckeihin vaan ihan vaan linjat katotaan ja
> ruvetaan
> > vetämään.
> >
> Festarioloissa toki on omat ongelmansa, mutta hyvät bändit kyllä
vaatimalla
> vaativat sound-chekin ja nämä, jotka eivät vaadi voi ajaa niin hiljaa,
että
> ei auta vaikka kuinka ylittäisi itsensä.
Ei se auta vaikka olisit Rolling Stones, sä et sitä checkiä voi vaatia jos
ei aikaa ole. Ja jos aika löytyy niin ei sitä kahden tunnin yöunien jälkeen
huvita ketään lähteä sitä checkiä tekeen puol seittemän aamulla. Joka
paikassa (lue:yleensä) festareilla siihen checkiin ei ole mahdollisuuksia
ellet sitten satu olemaan päivän aloittava orkka.
> Rumpalilla on toki mahdollisuus vähän saada dB:tä lisää voimaa lisäämällä,
> mutta muut soittajat ovat kyllä miksaajan 'armoilla', eli selityksessäsi
on
> vähän astian makua.
Isoilla lavoilla sillä rumpalilla on pienimmät mahdollisuudet nostaa sitä
oman soittonsa volyymiä, siinä hommassa kun tulee kaverin fysiikka vastaan
toisin kun sillä kitarataiteilijalla joka vetää marsun säädöt nelosellakin
jo aivan liian lujaa. Pienillä lavoilla sen rumpalinkin takominen vaikuttaa,
mutta kyllä ne kitaramoottorit siellä lavalla äänekkäimpiä on.
> > Mutta kun. Oli siellä lavalla vaikka 50 ampeggia huutamassa niin se
basso
> > tulee kuitenkin miksauspöytään D.I. boxin kautta ennen varsinaista
> > bassovahvistinta. Ja kyllä olet oikeassa että siinä bassokaapissa on
myös
> > mikki hyvin usein, mutta se mikki on vaan sen linjakaman kaverina.
> >
> Tulee tulee, mutta, jos se mikin kautta tulee ja tuon edelläkuvatun
> vahvistinketjun kautta, niin dynamiikka on sitä kapeampi, mitä kovempaa
> kaveri latoo menemään, eli hänen oma vahvistimensa kompressoi
luonnollisella
> tavalla tätä ääntä.
Kyllä se basso pääsääntöisesti siitä linjasta tulee. Se mikki on ikäänkuin
mausteena vaan mukana. Vertaa esim pihviin se liha voi olla ihan hyvä
sellaisenaan mutta pikkusen maustetta niin siitä tulee loistava.
> > Juu pitkällä ollaan orkkisaiheesta, mutta kompuroiden käyttö (mihin tämä
> > keskustelu on johtanut) ei ole tae täysiä vetämiselle kuten ei myöskään
> > niiden käyttämättömyys hiljaiselle konsertille.
> >
> Ei ole, mutta tämä yhdistelmä kompurat ja ambienssiprosut yhdessä ovat
> johtaneet siihen, että soitetaan aivan liian kovaa ja lisäksi musiikista
jää
> uupumaan monia tärkeitä ilmaisun keinoja - eli pääasia; musiikki kärsii
> korvien lisäksi.
Siis mitkä ambienssiprossut, eli mitä ne on?
Ja ei ne kompurat ole ketään pakottanu täysiä vetämään. Mitä ilmaisun
keinoja jää puuttumaan jos tavaraa laitetaan pikkusen länään?
Vai musiikkiko on vaan jotenkin vajanaisempaa jos siihen on käytetty
kompuraa?
> > Tämä oli sitten taas sitä aiempaa keskustelua toimintatavoista ja
> > asenteista.
> Jepp, mutta kun kulkevat käsi kädessä, eli jos miksaajat siirtäisivät
> huomioon tavarasta tänne inhimilliselle puolelle, niin hyvä tulisi(eikä
> kamatkaan olisi vaarassa itse asiassa).
Sitähän tämä nimenomaan on. Eli tekniset vehkeet apunamme yritämme tarjota
kaikille osapuolille mahdollisimman nautinnollisia kokemuksia musiikin
parissa. Aina ei tämä onnistu (yleensä koskaan) koska kyseessähän on vain ;)
ihmisiä joilla on kaikilla eri mieltymykset ties minkä asioitten suhteen
niin aina siellä joukossa on se yksi jonka mielestä jokin oli päin persettä
oli se sitten basson liika kompressointi tai lehmänkellon aavistuksen
tunkkainen jälkisointi.
> > Kyllä niilläkin on se oma merkityksensä kun esim tuolla Ruotsin maalla
oli
> > päästy jo ohi siitä apurahapelleilystä kun täällä vasta tajuttiin et
niin
> > voi tehdä ;)
> > Ja todellakin siellä ymmärretään tuon bisneksen päälle paremmin kun
> täällä,
> > valitettavasti edelleen.
> >
> Jeps, kateeksi käy,vaikka kyllä se täältäkin pikkuhiljaa Valoa löytyy ja
> muutakin.
Juu juu, kovaa vauhtia perässä.
> > Edelleenkään en uskaltaisi lähteä keikalle ilman noita kompuroita. Syynä
> on
> > juuri nuo pärskähdykset. Toki tutulla orkesterilla niitä tarvitaan
> vähemmän
> > kun laumalla kavereita joiden ei ole ikinä kuullut soittavan.
> >
> Kyllä minä sympatiaa tunnen, mutta en silti hyväksy...
> >
> > Siellä se seisoo tiskin takana.
> >
> Siellä piipahti silloin tällöin muita henkilöitä, mutta mitään
> pitkäkestoista oleskelua ei ollut. Tämän ranskalaisporukan setin aikana
> tämän vierailun tuloksena paljastui, että yhtyeessä on muitakin soittajia
> kuin rumpali ja laulaja, eli mm basisti ja kosketinjermu ilmestyivät myös
> äänikuvaan ja itse asiassa tuo oli paras pala miksaukseltaan - Cocker oli
> loppua kohden kehittyvä, mutta suttuinen se oli silti karmeaan
> loppuun(voluumin tasaisesti noustessa kaiken lisäksi).
Eipä ne siellä mitenkään kauhian paljon enempää kun keikan keston yleensä
ole. Ja tolla Joe Cockerilla ihan takuulla on oma kaveri mukana.
> > En oo vielä kerinnyt, ku on pitäny säätää autoja ja kaikkea että pääsee
> taas
> > keikalle ;)
> >
> Tee itsellesi palvelus ja käy - saat paljon käytännön tietoa, joka auttaa
> Sinua työssäsi.
Pitää käydä jahka kerkiää.
Viltsu
news:Ish%8.1291$o9.2...@reader1.news.jippii.net...
> >Etupään mies on se kaveri joka on siellä yleisön keskellä
> > vastuussa siitä mitä yleisölle toistetaan ja nämä kaverit, jotka sinne
> > yleisölle sitä ääntä miksaavat eivät käytä kuulosuojaimia (ainakaan
tästä
> ei
> > ole yhtään todistetta) juuri siitä syystä että he kuulevat omilla
> korvillaan
> > sen tuotetun äänen juuri sellaisena kuin se on yleisöllekin.
> >
>
> Pieni korjaus, olen henk kohk käyttänyt keulassa Elacinin tulppia
> toimiessani talon ukkona. Tosin ainoastaan, kun spändillä on oma hahmo
Nimenomaan näin sen piti mennä. Ne jannut jotka miksaa ei käytä tulppia ja
ne jotka valvoo vierestä et kaikki toimii jne. voi niitä käyttää ja yleensä
käyttävätkin.
Miikka Lahti
Vesa Ahola <w...@iki.fi.REMOVE> kirjoitti
viestissä:3d38c7df...@news.cc.tut.fi...
>
> Manowarin keikalla Helsingin jäähallissa olin nämä kalliimman tyypiset
> "joulukuuset" korvissa aivan kaiuttimien edessä ja korvat olivat silti
> aika tukossa keikan jälkeen. Jotain 142.5 desibeliä siinä taisi olla
> kun mittasivat, jos nyt oikein muistan. Se on kyllä sisäkeikaksi aivan
> tarpeettoman kovalla.
No mutta eikö joku olisi voinut ystävällisesti pyytää ManOwaR:ia soittamaan
hiljempaa. ;-)
PeKa
<"Jukka Kurkela" <pi...@NOSPAM.40hz.com> kirjoitti
viestissä:uGh%8.1298$o9.2...@reader1.ne
>
> Checkkiin ei aina ola mahdollisuutta, tai jos onkin (kuten Ilosaaressa
tänä
> vuonna), niin tsekkiaika saattaa olla puoli kahdeksalta aamulla. Ja kun
> edelliseltä keikalta on Joensuuhun saavuttu kolmelta aamulla, innokkaita
> sound-checkaajia on aika vähän.
>
enemmän ammattitaitoa. Aivan vakavasti voisi miettiä tämmöisen
miksausajokortin määräämistä pakolliseksi, sillä yksi törppö mikserin takana
voi yhdessä illassa pilata kuulon muutamalta tuhannelta jopa kymmeneltä
tuhannelta ihmiseltä, eli nykylaitteilla tosiaan saadaan aikaan vaarallisia
äänenpaineita.
>
> Edelleen, Marshall on isoääninen laite. Tapahtui vuosia sitten
Nummi-rockin
> kakkoslavalla: Backsliders tekee checkiä, Tapsa-Vainaa (RIP) miksaamassa.
> Ölli ainoana kitaristina (Danny oli jossa hinku-Intiassa...) ja
> festarikattaus: Neljä täyttä stäkkiä Marsua. Faith No Moren miksaaja kävi
> ihmettelemässä Pikku-Tapsan vieressä: "Ajelet sitten aika lujaa tuota
> PA:ta", johon Tapsa: "Ei se oo vielä auki."
>
> Että silleen.
>
>
> Ambienssiprosut? Onks ne jotain syötävää?
>
>
> Lyön aika paljon vetoa Cockerilla olleen oman ääni-jehun. Eikä
> ulkomaalaisuus tee hyvää miksaajaa. Välillä tuntuu, että puikkoihin on
> otettu vanha kalja-kaveri, joka näkee pulpetin ensi kertaa elämässään.
>
kaupaksi - ammattimaisuus on juuri sitä, että saa hommat pelaamaan missä
tahansa - edelleen esimerkiksi kunnianhimoisesta orkesterita sopii tämä Dire
Straits.
Terv.
Pentti
Rolf Koski
postauksekseni tästä aiheesta, ennekuin innostun menemään liikaa
henkilökohtaisuuksiin.
PeKa <pentti....@kolumbus.fi> wrote:
> Toki voit yliohjata etuastetta niin, että se leikkaa, mutta sillä ei
> kaijutin rikkoudu ts. jos ajat etuvahvistimeen signaalia tasolla, joka
> ylittä etuvahvistimen käsittelykyvyn saat lopputulemaksi palaneen
> etuvahvistimen. Kertoisitko mitä tarkoitat tässä yhteydessä
> operaatiovahvistimella, eli terminologiasi on kyllä hauskaa?
Operaatiovahvistin, lempinimeltään opari, on sellainen asia, joka pitäisi
tietää, jos ylipäätään mitään analogitekniikasta ymmärtää.
Google-haku aiheesta pulautti ekana linkin:
http://www.ee.lut.fi/ABB-luokka/Lukion_tyot/11.Operaatiovahvistin.pdf
> Kerroin jo aiemin, että mahdollisuuksia mekaaniselle rikkoutumiselle on
> muitakin, mutta kyllä kaijuttimen rikkoo aina vahvistimen virran käsittelyn
> ongelmat tai kaijuttimen ohjaaminen liian suurella teholla.
Lisää referenssiä tiskiin:
http://www.nettiteatteri.com/reiska/tapaa_paasta_eroon_kaiuttimesta.htm
> Nyt sitten yrität tehdä samaa temppua tällä arkifysiikan puolella ja vaikka
> ammattiveljesi toisaalla myönsi, että dynamiikkaa litistetään juuri sen
> vuoksi, että voitaisiin kokonaisvolyymiä nostaa, niin Sinä sitten jatkat
> vain vanhaan malliin. Ihan kaikella ystävyydellä, kompressointi ja
> limitterien käyttö + musiikin dynamiikka ja äänenvoimakkuus ovat aivan
> tavallisia jokapäiväisiä asioita, jotka jokainen keskimääräisen sivistyksen
> hankkinut ihminen ymmärtää, eli se tästä aiheesta.
Dynamiikkaa hallitaan myös muista syistä. Esimerkiksi bassorummun
napsahdus kaivetaan esiin juuri kompuralla. Tämän tietää jokainen
äänimies. Ilmeisesti limitointi ja kompressointi eivät kuitenkaan ole niin
tuttuja, koska jatkuvasti niiden merkitystä ja käyttötarkoitusta
vääristelet ja sekoitat.
> Raaka totuus kuitenkin on, että tähän threadiin kirjoittaneista pääosa oli
> kuitenkin sitä mieltä, että musiikkia toistetaan aivan liian kovalla ja myös
> äänen musikaalisuudesta ja yleisestä laadusta ei myöskään tullut
> positiivisia kommentteja, eli siihen ei ole paljon vastaan sanomista. On
> aivan varmaa, että keskustelu aiheesta jatkuu ja nämä ääniasiat saadaan
> kuntoon. Aivan selvää on, että näin ei voi jatkua.
Omasta mielestäni pääosa konserteista on nykyään hyvin miksattuja ja tulee
siedettävillä äänenpaineilla. 95dB on mielestäni siedettävä vetovola, se
on nykyään abaut keskimääräinen taso keikoilla, joilla itse olen ollut
paikalla. Jos YLEn pojat ottaa narulle, niin sillon mennään vielä
hiljempaa.
> Olen onnellinen kaikkien lentokapteenien puolesta, että maltat pysyä
> kompressoriesi ja limiitteriesi kanssa poissa ohjaamosta, voisi turbulenssi
> poistaa keskihakuvoiman hilavitkuttimen kääntäjältä ja koko flipperi voisi
> mennä horisontaalisuunnassa särölle ;-)!
Joten jos sinäkin pysyisit erossa meidän kompuroista, geiteistä ja
limittereistä, kun olet antanut ymmärtää, että et täysin ymmärrä ja
hallitse niiden käyttötarkoitusta ;-)
> No, itse asiassa termisi ovat kyllä hauskoja ja käytät niitä hupaisasti,
> mutta jo olet alalla, niin varaa Sinäkin aika korvalääkärille ja muista,
> että on kaksi asiaa, joita musiikkijuhlilla kannattaa arvostaa a) musiikki
> b) maksavat asiakkaat(selvennökseksi yleisö).
Termini ovat niitä, joita yleisesti alalla käytetään. Jos et niitä tiedä
ja pidät hupaisina, et itse selvästikkään alaa tunne. MOT. Kuulontarkastus
on tehty säännöllisesti, vikoja ei havaittu. Kiitos huolenpidosta.
> Turhaan pyytelet opettele miksaamaan laatua määrän sijasta, niin olemme
> sujut.
Milloin olet tietoisesti kuullut minun miksaamaani bändiä, vai
arvosteletko ammattitaitoani vain periaatteesta?
PeKa
jos vielä kerran tästä tekniikasta...
<"Viltsu" <viljami...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä:cai%8.437$8M.2360
>
> Niin kuin tuossa sanoin ei se kompuran käyttö edellytä täysiä vetämistä.
>
kasvattamisen.
> Ei se auta vaikka olisit Rolling Stones, sä et sitä checkiä voi vaatia jos
> ei aikaa ole. Ja jos aika löytyy niin ei sitä kahden tunnin yöunien
jälkeen
> huvita ketään lähteä sitä checkiä tekeen puol seittemän aamulla. Joka
> paikassa (lue:yleensä) festareilla siihen checkiin ei ole mahdollisuuksia
> ellet sitten satu olemaan päivän aloittava orkka.
>
Rolling Stones on siksi ammattimainen yhtye, että se ei heitä keikkaa ilman
Sound-Checkiä. Ammattimaisuus on juuri sitä, että haluaa aina tarjota
yleisölle parasta mitä osaa, eikä sitä, että mennään vähän lätkimään jotain
jotenkin...
> Isoilla lavoilla sillä rumpalilla on pienimmät mahdollisuudet nostaa sitä
> oman soittonsa volyymiä, siinä hommassa kun tulee kaverin fysiikka vastaan
> toisin kun sillä kitarataiteilijalla joka vetää marsun säädöt nelosellakin
> jo aivan liian lujaa. Pienillä lavoilla sen rumpalinkin takominen
vaikuttaa,
> mutta kyllä ne kitaramoottorit siellä lavalla äänekkäimpiä on.
Sound-checkin ideanahan lienee juuri se, että tasoista sovitaan ja
miksaajallahan on mahdollisuus hillitä kitaristin egon pullistumista
vetäisemällä potikkaa kohti nollaa...
>
> Siis mitkä ambienssiprossut, eli mitä ne on?
>
Nämä sound maximaiserit, jotka lisäävät ääneen 'syvyyttä ja elävyyttä'.
> Ja ei ne kompurat ole ketään pakottanu täysiä vetämään. Mitä ilmaisun
> keinoja jää puuttumaan jos tavaraa laitetaan pikkusen länään?
Musiikin koko ilmaisu syntyy muustakin kuin pelkästä melodiasta ja
säestyksestä - äänen voimakkuuden vaihtelulla on varsin suuri merkitys;
kuuntelepa vaikka Smetanan Moldau kompressoituna vaikkapa 6 dB:n sisään ja
sitten toiseen kertaan ilman kompressointia.
> Vai musiikkiko on vaan jotenkin vajanaisempaa jos siihen on käytetty
> kompuraa?
Kyllä se valitettavasti niin on, eli miksaaja vie muusikolta yhden
ilmaisukeinon lähes kokonaan.
>
> Sitähän tämä nimenomaan on. Eli tekniset vehkeet apunamme yritämme tarjota
> kaikille osapuolille mahdollisimman nautinnollisia kokemuksia musiikin
> parissa. Aina ei tämä onnistu (yleensä koskaan) koska kyseessähän on vain
;)
> ihmisiä joilla on kaikilla eri mieltymykset ties minkä asioitten suhteen
> niin aina siellä joukossa on se yksi jonka mielestä jokin oli päin
persettä
> oli se sitten basson liika kompressointi tai lehmänkellon aavistuksen
> tunkkainen jälkisointi.
Liian kovaa soittamiselle vain ei ole mitään perustetta ja se on
yksiselitteinen asia. Siitä ei ole ihmiselle kuin esteettistä haittaa, jos
miksaus muuten on pielessä, mutta liian kovaa soittaminen on edelleen
syvältä ja kertoo ammattitaidon puutteesta.
>
> Juu juu, kovaa vauhtia perässä.
Täytyy vain toivoa, ettei tämä kyräily ja kateus taas kaada venettä - aika
pahalta näytti jo esim. Daruden tullessa pinnalle, miestä lyötiin kuin
naapurin koiraa. Bomfunkit floppasivat ja Villekin kaipaa uutta potkua
koneeseen....noh, jokohan Naikkarit breikkaa?
Hyvää jatkoa Sinulle ja epäilemättä vielä aiheesta keskustellaan, mutta nyt
lienee asia jotakuinkin selvä.
Terv.
Pentti