Musiikkiliikkeen poistolootaa plaratessa jäi 3 eurolla käteen
todellista vintagea elikkä avaamaton sinivalkoinen laatikko, jossa
luki Goldring Ronette Stereo 105. Sisällä oli äänirasia, jossa kaksi
neulaa; toinen 78 kierroksen levyille ja toinen 33/45.
Vipstaakilla sit käännetään kumpaa tarvitaan. (Siis koko rasia kääntyy
eikä vain neula kuten joissain vanhoissa rasiamalleissa).
Pienoinen ongelma heti kättelyssä. Tuossa rasiassa ei ole perinteistä
värikoodia niille oikean/vasemman-kanavan maalle/plussalle [White
(L+), Blue (L-), Red (R+) ja Green (R-)]
vaan tappien juurella on numerot 1 2 3 4.
Arvauskokeilulla meni varmaan pieleen koska kuuluin vain kohtuullista
säröä.
Mielellään ei arvuuttele koska rasia on sen verran hankala, että se
täytyy aina irroittaa headshellistä piuhojen laittamista varten.
Nakkisormelta menee niiden ruuvien paikalleen saamiseen kohtuuttomasti
aikaa :-)
Eli kertokaan mikä väri vastaa mitä numeroa??? Lienee jokin standardi
kuitenkin.
Toki tuosta rasiasta voi jotain sanoa, sillä moista ei tullut nettiä
kahlatessa vastaan.
Varmaankaan ei ole kummoinen vaikka onkin Goldring, mutta kiinnostaisi
kokeilla pyörittää muutamaa 78-kiekkoa, jotka ovat jääneet
kuuntelematta liian uuden tekniikan vuoksi.
Micro groove levyille taitaa toi traktori olla oikea kyntövehje....
Kyllä se kääntyvä rasia on yleisempi malli.
>Pienoinen ongelma heti kättelyssä. Tuossa rasiassa ei ole perinteistä
>värikoodia niille oikean/vasemman-kanavan maalle/plussalle [White
>(L+), Blue (L-), Red (R+) ja Green (R-)]
>vaan tappien juurella on numerot 1 2 3 4.
>
>Arvauskokeilulla meni varmaan pieleen koska kuuluin vain kohtuullista
>säröä.
Kannattaa huomioida, että kyseessä on kiderasia jonka ulostulotaso
on paljon suurempi kuin magneettisen rasian. Vaimenna signaaleja.
Särö johtunee siitä, että rasia yliohjaa etuvahvistinta.
Matti Käki oh2bio
Jou, totakin tuli kokeiltua eli kytkin ihan muuhun sisäänmenoon kuin PHONO.
Täytynee hankkia jokin höyryradio kaveriksi...
Vaan miten piuhat White, Blue, Red ja Green yhdistetään tappeihin 1 2 3 4???
Ja heti kättelyyn lisäkysymys ..
Romulevarini 78rpm reistailee elikkäs jos äänitän kompuutterille 78 kierroksen
levyn 33 taikka 45 kierrosnopeudella niin mikä helpoin tapa saada sit oikeaan
nopeuteen / montako prosenttia täytyy nopeuttaa editorissa, että vastaisi 78
kierrosta... nimittäin järki ja laskutikku hukassa..
-L
Nopeutus tai sävelkorkeuden nosto on
78/33=236,36% tai 14,89 puolisävelaskelta
78/45=173,33% tai 9,52 puolisävelaskelta
-jp
>
> -L
>
...tai siis ei nopeutus, vaan suhde alkuperäiseen nopeuteen, joka olisi 100%
-jp
Jaa-a. En valitettavasti osaa sanoa. Kokeile kytkeä standardin mukaan.
Kannattaa myös kysyä ryhmästä: rec.antiques.radio+phono jossa on
paljon tietävää porukkaa ja saanet varmasti kattavan vastauksen.
>Ja heti kättelyyn lisäkysymys ..
>Romulevarini 78rpm reistailee elikkäs jos äänitän kompuutterille 78 kierroksen
>levyn 33 taikka 45 kierrosnopeudella niin mikä helpoin tapa saada sit oikeaan
>nopeuteen / montako prosenttia täytyy nopeuttaa editorissa, että vastaisi 78
>kierrosta... nimittäin järki ja laskutikku hukassa..
Tuohon tulikin jo vastauksia mutta jos ajat signaalin etuvahvistimen
kautta niin siitä täytyy poistaa RIAA-korjain käytöstä. Muuten ne
savikiekot kuulostavat hyvin bassovoittoisilta. Netissä on kytkiksiä
Anti-RIAA -korjaimen rakentamiseksi.
Matti Käki oh2bio
http://jorma-lindqvist.net/info/cartrid.html
_______________________________________________
Jorma Lindqvist @ phases of the Nakkila Church
http://jorma-lindqvist.net
_______________________________________________
Kyseessä on kiderasia, jonka voi/ pitää liittää vahvistimen
linjatasoiseen liitäntään. Eli aivan tavalliseen "ceedee"-
sisäänmenoon.
Linjatasoinen ei toimi oikein. Ensinnäkään siinä ei ole RIAA-korjainta
jolloin mikrouraiset levyt (33,33 ja 45 rpm) levyt kuulostavat hyvin
bassottomilta ja toisekseen kiderasian ulostulotaso (n. 250 mV) ei ole
riittävä linjasisäänmenolle (775 mV (0 dBm) / 1,55 V (+ 6dBm)). Riippuu
tietenkin tämän linjasisäänmenon herkkyydestä mutta nuo ovat arvot silloin
kun puhutaan oikeasta linjasisäänmenosta. Suosittelen levysoitinsisäänmenoon
vaimennusta vastuksilla ja 78 rpm levyjä varten Anti-RIAA -korjainta.
CD-sisäänmenon taso on muuten vieläkin suurempi eli noin 2 volttia.
Matti Käki oh2bio
> Linjatasoinen ei toimi oikein. Ensinnäkään siinä ei ole RIAA-korjainta
> jolloin mikrouraiset levyt (33,33 ja 45 rpm) levyt kuulostavat hyvin
Mikäs se oli joku UVS:n ja OAW:n kirja, missä väittivät, ettei kiderasian
kanssa RIAA-korjausta tarvitakaan..? Pitää tarkistaa...
> bassottomilta ja toisekseen kiderasian ulostulotaso (n. 250 mV) ei ole
> riittävä linjasisäänmenolle (775 mV (0 dBm) / 1,55 V (+ 6dBm)). Riippuu
Kamoon, toi on alle 10 dB:iä - volaa enemmän.. :-)
> tietenkin tämän linjasisäänmenon herkkyydestä mutta nuo ovat arvot silloin
> kun puhutaan oikeasta linjasisäänmenosta. Suosittelen levysoitinsisäänmenoon
Se, miksi keraaminen äänirasia ei toimi kunnolla nykyhifin kanssa johtuu
linjaliitäntöjen tavattoman alhaisesta tuloimpedanssista - luokkaa
kymmenen kilo-ohmia pahimmillaan. Kuormittaa liiaksi aiheuttaen tason
laskua ja taajuusvasten kiemuralle menon. Tässä käytössä impedanssin
tulisi olla megaohmiluokkaa, kuten on laita mm. vanhoissa putkiradioissa.
(follarit .kotihifiin)
--
petri
Lisäksi kannattaa muistaa, ettei tuo 78 rpm ollut mikään oikea
standardi, vaan enemmänkin keskiarvo. Eri levymerkit käyttivät
kierroslukuja noin 75-90 rpm väliltä. Korvalla siis vaan...
// Simo
>>In sfnet.harrastus.audio+video.kotihifi Matti Kaki <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
>>
>>> Linjatasoinen ei toimi oikein. Ensinnäkään siinä ei ole RIAA-korjainta
>>> jolloin mikrouraiset levyt (33,33 ja 45 rpm) levyt kuulostavat hyvin
>>
>>Mikäs se oli joku UVS:n ja OAW:n kirja, missä väittivät, ettei kiderasian
>>kanssa RIAA-korjausta tarvitakaan..? Pitää tarkistaa...
Nyt on käsillä Elektroniikkaa sinulle kirjan kolmas uusitti painos
vuodelta 1979. On juuri edellä mainittujen herrojen käsialaa. Muutama
päivä sitten silmäilin teoksen vanhempaa painosta ja siinä oli
mielestäni enemmän asiaa kiderasiasta. Tässä uudemmassa mainitaan
lähinnä, että magneetttinen äänirasia on ainoa oikea välien hifi-
toistoon.
Minulla on muistikuva, että kirjassa oli kuva jossa oli vanha ja uusi
RIAA-käyrä. Vanhemmassa ei ollut bassoille korjausta. Tuon vanhan
nimittäminen RIAA-käyräksi ei ole kai ihan oikein kun jokaisella
levy-yhtiöllä oli omansa.
>RIAA-painotukset ovat itse _Vinyylillä_ joten ei vaikuta vaikka
>olisi minkälaiset kiteet äänirasiassasi.
Kiderasian suuri kapasitanssiarvo vaimentaa korkeita taajuuksia, jotka
on vinyylille kaiverrettu korostettuina. Kiderasia siis oikaisee
vinyylille korostettuna kaiverrettua informaatiota alkuperäisempään muotoon.
> Kun vinyylin masteri
>tehdään, vaimennetaan bassoja, koska matalilla taajuuksilla uran
>amplitudi on suurimmillaan. Jos vaimennusta ei tehtäisi, neula
>hyppelisi uralla mikä lisäisi säröä. Siksi vinyylissä on tehty
>RIAA-korjaus, missä bassoja vaimennetaan ja toistossa taajuus
>korjataan takaisin.
ÄÄnilevylle tallennettavan informaation muokkaus on alunperin aloitettu
korkeiden äänien korostamisella. Bassoihin kajoaminen tuli käyttöön vasta
myöhemmin. Tarve sille olikin vähäisempi koska shellakkalevyn kierros-
nopeus on 78 kierrosta minuutissa, ura on leveä ja levytykset olivat monoja
eli informaatio vain uran pohjassa ei sivuilla, joten sivuttaisheiluntaa
ei niin paljon kuin stereolevyssä. Neulapainot olivat myös paljon suurempia.
No varmaankin siksi, että neula pysyisi uralla. :)
--
Mikko Lehtikanto
> luki Goldring Ronette Stereo 105. Sisällä oli äänirasia, jossa kaksi
> neulaa; toinen 78 kierroksen levyille ja toinen 33/45.
> Vipstaakilla sit käännetään kumpaa tarvitaan. (Siis koko rasia kääntyy
Tämä neulatekniikka on jäänyt minulle epäselväksi, joten nythän on sopiva
tilaisuus kysellä viisaammilta hiukan tarkennusta.
Lähinnä kiinnostaisi tietää, onko 33/45- ja 78-levyille tarkoitetuilla
neuloilla/äänirasioilla suuriakin eroja? Ja miksi tällainen jaottelu on
alunperin tehty?
Toinen asiaan liittyvä pähkäily; voiko tavallisella 33/45-neulalla soittaa
78-shellakkalevyjä? Ja jos tuota temppua yrittää, niin mitä tuhoja on
mahdollisesti odotettavissa? ;-)
--
TjA
> Tämä neulatekniikka on jäänyt minulle epäselväksi, joten nythän on sopiva
> tilaisuus kysellä viisaammilta hiukan tarkennusta.
Viisaammilla on näemmä kiireitä, niin ajattelin vastata.
>
> Lähinnä kiinnostaisi tietää, onko 33/45- ja 78-levyille tarkoitetuilla
> neuloilla/äänirasioilla suuriakin eroja? Ja miksi tällainen jaottelu on
> alunperin tehty?
Ihan siksi, että hitaat levyt 33/45 eivät ole neulalle/ripustukselle aivan
niin raakoja kuin 78 kiekan levy. Toisaalta pakkaustiheys on suurempi,
jolloin 33/45 neulakiinnityksen tulee olla herkempi.
> Toinen asiaan liittyvä pähkäily; voiko tavallisella 33/45-neulalla soittaa
> 78-shellakkalevyjä? Ja jos tuota temppua yrittää, niin mitä tuhoja on
> mahdollisesti odotettavissa? ;-)
Säröä ja neulan tuhoutuminen pahimmassa tapauksessa.
Pentti
Siellä on paljon asiaa neuloista ja rasioista(kin)
Ensin oli 78 kierroksen savikiekko jonka ura oli suhteellisen leveä.
Ennen vuotta 1925 levyjen kierrosnopeudet vaihtelivat paljonkin.
Alunperin tämä johtui siitä, että pyörittäminen suoritettiin käsin
ja miellyttäväksi pyöritysnopeudeksi todettiin sydämen lyöntitiheys
eli 60-90 rpm. Vuonna 1925 nopeuksia jonkin verran standardisoitiin
mutta silti ne vaihtelivat 78-82 rpm levymerkistä riippuen.
Sitten tuli tarve saada samallla platalle enemmän tavaraa. Tämä alkoi
20-luvulla kun tuli tarve saada tarpeeksi pitkiä äänite elokuvaa varten.
Filmikiekko kesti 11 minuuttia eikä vanha äänilevy näinollen riittänyt.
Niinpä 'standardisoitiin' 33 1/2 rpm levy mutta sen ura oli edelleen
sama kuin savikiekoissa ja levyn halkaisija varsin suuri. Sitten vuonna
1948 keksittiin mikroura eli juuri se mitä käytettiin LP-levyissä ja
single/EP-levyissä. Koska dymamiikka putosi huomattavasti, piti bassoja
varten keksiä jotain. Niinpä sovittiin RIAA-korjauksesta jossa levyssä
oleva bassosognaali on suhteessa paljon heikompi kuin korkeat äänet.
Tämä sitten korjattiin vahvistimessa jolloin saatiin näennäisesti suora
toistokäyrä. Tämä RIAA-korjauksen otti RCA ensi kerran käyttöön 1953
ortofonisen tallennuksen yhteydessä. Voidaan siis ehkä laskea uudenaikaisen
LP-levyn syntyneen silloin vaikka varsinaisesti RIAA-standardoitiinkin
vasta 1956. Itse asiassa vastaavanlaista korjausta käytettiin myös
savikiekoissa. Niiden "standardit" vaihtelivat rajusti eikä suoraa
toistovastetta ole niissä kovinkaan helppoa saavuttaa. Tämä korjaus
tuli käyttöön kun levyjä alettiin kaivertaa elektronisesti.
Savikiekon neulan säde vaihtelee välillä 2.5 - 3.5 mil eli 63,5 - 88,9 um.
Mikrolevyjen neula on 1 mil eli 25,4 um.
Yritettiin myös marrkkinoida 16 rpm levyjä mutta levyn jyrinä osoittautui
niin pahaksi, että siitä luovuttiin ainakin musiikin markkinoinnissa.
Tätä kierrosnopeutta käytettiin jonkin verran kirjoja sokeille luettaessa
ja muissa puheäänityksissä. Tämän vuoksi joissain 60-luvun soittimissa
on neljä nopeutta: 16 - 33 1/3 - 45 - 78 rpm.
>Toinen asiaan liittyvä pähkäily; voiko tavallisella 33/45-neulalla soittaa
>78-shellakkalevyjä? Ja jos tuota temppua yrittää, niin mitä tuhoja on
>mahdollisesti odotettavissa? ;-)
Savikiekkoja _voi_ soittaa mikroneulallakin mutta seurauksena on paljon
kohinaisempi ja huonompi signaali koska neula laahaa uran pohjaa.
Matti Käki oh2bio
--
TjA
> Savikiekon neulan säde vaihtelee välillä 2.5 - 3.5 mil eli 63,5 - 88,9 um.
> Mikrolevyjen neula on 1 mil eli 25,4 um.
Itse asiassa, tästä puuttuu vielä yksi muutos. Mono-LP:t olivat
nimittäin hieman leveämpiuraisia kuin stereolevyt, ja tuo 25 um neula on
nimenomaan monolevyille tarkoitettu. Pyöreät stereoneulat ovat yleensä
18 um halkaisijaltaan. Ero on tietysti niin pieni, että stereoneula
soittaa monolevyjä aivan iloisesti, mutta toisinpäin ei tulos ole yhtä hyvä.
Tämän vuoksi vanhoissa stereolevyissä luki aina kutakuinkin, että "soi
stereolaitteilla tai monolaitteilla, joihin on asennettu
stereoyhteensopiva neula".
// Simo