Normaali ääniala?
Heikki Kähkölä
Morjens, olen first time poster tähän ryhmään.
Kiinnostaisi tietää mikä on ns. normaali mieslaulajan ääniala. Olen
aloittelija, toistaiseksi teen musaa tietokoneella ja laulan itse, eli
yhden miehen orkesteri.
Saan vaivoin kehiteltyä kahden oktaavin välimatkan matalimman ja
korkeimman nuotin välille - kun oikein kähisen. Saako tuota välimatkaa
kasvatettua vai onko jotain fyysisiä rajoitteita olemassa? Äänihuulten
rakenne?
Kiitos!
hk
Antti-Juhani Kaijanaho
On Thu, 30 Oct 1997 10:40:36 +0200, Heikki Kähkölä <he...@iki.fi> wrote:
>Kiinnostaisi tietää mikä on ns. normaali mieslaulajan ääniala.
Klassisessa koulukunnassa laulajat jaotellaan äänialansa mukaan
kuuteen pääluokkaan - sopraano, mezzosopraano, altto, tenori, baritoni
ja basso - näistä kolme viimeistä ovat miesten äänialoja. Kunkin
laulajan paras ääniala on yksilöllinen mutta karkeasti noin oktaavin
kokoinen, bassolla karkeasti sanoen suuresta A:sta pieneen A:han.
Ei siis ole olemassa normaalia mieslaulajan äänialaa. Jostakin olen
kuullut, että useammat miehet olisivat baritoneja kuin tenoreita tai
bassoja - mutta huhu huhuna. Mutta jos kirjoitat laulusi
äänialalle suuresta f:stä pieneen a:han, ei suurempia ongelmia
pitäisi syntyä kenenkään kanssa.
Antti-Juhani
harrastaja
--
Antti-Juhani Kaijanaho, matematiikan opiskelija / Jyväskylän yliopisto
<ga...@iki.fi> student of mathematics / University of Jyväskylä,
<URL:http://www.iki.fi/gaia/> * suomeksi <...gaia/suomi.html> Finland
Niko I J Halonen
Heikki Kähkölä <he...@iki.fi> writes:
Taysin omakohtaisiin, ei opiskeltuihin kokemuksiin perustuen: alaspain
ei savelaskeleita harjoittelemalla oteta, mutta ylospain irtoaa
sekunti-terssi aika nopeasti. Suomalaisilla aijilla vaikuttaa olevan
aika yleisesti tommonen bassobaritoni aani. Geeta tunnutaan
aika helposti laulettavan (siis voluumilla) alaosastosta ja samaan saveleen
se sitten tyssaa 2 oktaavia ylempanakin. Alarajan asettaa selkeasti
aanihuulten koko ja ylarajan sen lisaksi tekniikka.
NHa
--
Ferro /\/\/\ Dem proctus non pasficus,
nhal...@alpha.hut.fi \/\/\/ que si padre nauticum.
Heino Pekka
Niko I J Halonen wrote:
>
> Geeta tunnutaan
> aika helposti laulettavan (siis voluumilla) alaosastosta ja samaan saveleen
> se sitten tyssaa 2 oktaavia ylempanakin. Alarajan asettaa selkeasti
> aanihuulten koko ja ylarajan sen lisaksi tekniikka.
Itse jonkin verran klassista laulua (tenori) harrastaneena sanoisin,
että kaksi oktaavia on kova juttu. Tyypillisesti esim.
aarioiden ääniala menee välillä e-g...a-b joskus harvoin jopa c,
eli about puolitoista oktaavia. Ja ne sentään on sävelletty
ammattilaisille.
- Pekka
Jari J Marjanen
In article <345ECA...@zeus.hut.fi>, Heino Pekka <p...@zeus.hut.fi> wrote:
>Niko I J Halonen wrote:
>>
>> Geeta tunnutaan
>> aika helposti laulettavan (siis voluumilla) alaosastosta ja samaan sav
>että kaksi oktaavia on kova juttu. Tyypillisesti esim.
>aarioiden ääniala menee välillä e-g...a-b joskus harvoin jopa c,
>eli about puolitoista oktaavia. Ja ne sentään on sävelletty
>ammattilaisille.
>
Ns. kevyen musiikin laulajistamme O. Virralla oli "kyps{n{ laulajana"
n. kolmen oktaavin {{niala.
Nais{{nist{ Yma (Uma?) Sumac oli
kaiketi legenda viiden oktaavin {{nialalla...
------------------------------------------------------------
J. J. Marjanen j...@pcuf.fi
http://www.pcuf.fi/~jjm/
"Parahalla aikaa, sano Keskitupa, kun jouluks trenki kuali."
- Suomalainen sananparsi
------------------------------------------------------------
Markus Stolt
Jari J Marjanen <j...@pcuf.fi> wrote:
> Nais{{nist{ Yma (Uma?) Sumac oli
> kaiketi legenda viiden oktaavin {{nialalla...
Vilkaisin tässä Guinnesin Enkkakirjaa, ja siinä mainitaan seuraavaa:
"Alfred Wolfsonin kouluttama Marita Günther pystyy sävel säveleltä
laulamaan koko klaviatuurin matalimmasta subkontraoktaavin A:sta
aina viisiviivaiseen C:hen. Tästa 7 1/4 oktaavin äänialasta on
kuitenkin vain kuudella oktaavilla musiikin kannalta merkitystä.
...
Korkein laulunuotti on Mozartin lyhyessä aariassa Popoli di
Tessaglia kahdesti esiintyvä neliviivainen G."
Guinnessin Ennätyskirja 1992, s. 77.
--
*********************************************************************
* MARKUS STOLT I "I wake up and I see the face of the devil *
* I and I ask him: 'What time is it?' *
*-sto...@myy.helia.fi-I And he says: 'How much time do you want?'" *
*********************************************************************
Remove the "NOSPAM" stuff from my e-mail address to reply.
Heino Pekka
Jari J Marjanen wrote:
> In article <345ECA...@zeus.hut.fi>, Heino Pekka <p...@zeus.hut.fi> wrote:
> >Itse jonkin verran klassista laulua (tenori) harrastaneena sanoisin,
> >että kaksi oktaavia on kova juttu.
>
> n. kolmen oktaavin {{niala.
>
olevaa äänialaa, koska alkup. kysyjä kertoi tekevänsä musaa
tietokoneella. Tältä pohjalta yhden biisin sisällä olisi suotavaa
rajoittua lähinnä 1,5 oktaavin äänialueelle. On omakin äänialani
about e-f ... h-c, eli reippaat 2 oktaavia, mutta ei se koko tuolla
alueella kunnolla soi, enkä siten myöskään haluaisi esittää biisiä,
jossa moista ääniala tarvittaisiin.
- Pekka
NHa
Heino Pekka wrote:
> Ymmärsin alkuperäisellä viestillä tarkoitettavan yleensä laulettavissa
> olevaa äänialaa, koska alkup. kysyjä kertoi tekevänsä musaa
> tietokoneella. Tältä pohjalta yhden biisin sisällä olisi suotavaa
> rajoittua lähinnä 1,5 oktaavin äänialueelle.
Suotavaa on pysyttäytyä alueella joka toimii esittäjän esittämänä.
Kuka biisintekijä tarvitsee noin ahdasta suositusta?
On omakin äänialani
> about e-f ... h-c, eli reippaat 2 oktaavia, mutta ei se koko tuolla
> alueella kunnolla soi, enkä siten myöskään haluaisi esittää biisiä,
> jossa moista ääniala tarvittaisiin.
Olet kyllä aika peto jos vetäiset matalalta e:n ja vielä ilman falsettia
c:n.
NHa
J Kivisola
On Thu, 6 Nov 1997, NHa wrote:
> Olet kyll=E4 aika peto jos vet=E4iset matalalta e:n ja viel=E4 ilman fals=
ettia
> c:n.=20
Eih=E4n tuo mik=E4=E4n ihme ole, meikiksen (gr=F6h=F6m!) alaraja on tuossa =
e:n
paikeilla ja ylh=E4=E4lt=E4 menee d, tosin riippuu v=E4h=E4n p=E4iv=E4st=E4=
=2E.. Miten =E4=E4nen
avaa.
=20
J. Kivisola=20
=20
NHa
J Kivisola wrote:
>
> On Thu, 6 Nov 1997, NHa wrote:
>
> > c:n.
>
> paikeilla ja ylhäältä menee d, tosin riippuu vähän päivästä... Miten äänen
> avaa.
Siis puhut nyt siitä e:stä joka on kitaran matalin sävel ja d:stä joka
on ohuimman kielen kymmenes nauhaväli. Sekuntia vaille 3 oktaavia. En
muista kuulleeni millään poplevyllä mieslaulajan käyttävän moista
rekisteriä ilman falsettia. Mutta jos sen teet olen kateellinen ja
onnittelen hienosta kyvystä.
NHa
J Kivisola
On Fri, 7 Nov 1997, NHa wrote:
> on ohuimman kielen kymmenes nauhav=E4li. Sekuntia vaille 3 oktaavia. En=
=20
> muista kuulleeni mill=E4=E4n poplevyll=E4 mieslaulajan k=E4ytt=E4v=E4n mo=
ista
> rekisteri=E4 ilman falsettia. Mutta jos sen teet olen kateellinen ja
> onnittelen hienosta kyvyst=E4.
Juu ei. Ihan vain kaksi.
=20
J. Kivisola=20
=20
Heino Pekka
NHa wrote:
> En
> muista kuulleeni millään poplevyllä mieslaulajan käyttävän moista
> rekisteriä ilman falsettia.
Nyt siis kuitenkin kallistut siihen äänialaan, jota käytetään
esitettäessä? Tätähän minäkin yritin, mutta pari viestiä aiemmin
halusit ilmeisesti puhua äänialasta, jonka saa kyllä tulemaan, vaikka
ei haluaisikaan sitä esittää. Näillä on eroa. Itselläni oktaavin
luokkaa.
- Pekka
NHa
J Kivisola wrote:
>
> On Fri, 7 Nov 1997, NHa wrote:
>
> > muista kuulleeni millään poplevyllä mieslaulajan käyttävän moista
> > onnittelen hienosta kyvystä.
>
> Juu ei. Ihan vain kaksi.
Sitten on kai viisainta lukea threadi tarkemmin ennen pullistelua.
NHa
J Kivisola
On Tue, 11 Nov 1997, NHa wrote:
> Sitten on kai viisainta lukea threadi tarkemmin ennen pullistelua.
Mit=E4 helskutin pullistelua? Viesti johon vastasin, meni n=E4in:
On Thu, 6 Nov 1997, NHa wrote:
=20
> Olet kyll=E4 aika peto jos vet=E4iset matalalta e:n ja viel=E4 ilman fals=
ettia
> c:n.
Oletin ilman muuta ett=E4 tarkoittamasi c on nuottiviivastolla oleva c, ei
t=E4m=E4 oktaavia korkeampi.=20
=20
J. Kivisola=20
=20
Heino Pekka
J Kivisola wrote:
> On Tue, 11 Nov 1997, NHa wrote:
> Oletin ilman muuta että tarkoittamasi c on nuottiviivastolla oleva c, ei
> tämä oktaavia korkeampi.
Tuo yo. kommentti olikin minulle, ja aiemmasta keskustelusta kyllä
piti käydä ilmi, että puhe oli reilun kahden oktaavin äänialasta.
- Peto
janiv
> Olet kyll=E4 aika peto jos vet=E4iset matalalta e:n ja viel=E4 ilman fals=
ettia
> c:n.
Tied=E4n kyll=E4 milloin itse laulan falsetista mutta mist=E4s
sen levy=E4 kuunnellessa tiet=E4=E4 laulaako laulaja oikein vai falsetista =
?
J Kivisola
On Wed, 12 Nov 1997, Heino Pekka wrote:
> Tuo yo. kommentti olikin minulle, ja aiemmasta keskustelusta kyll=E4
> piti k=E4yd=E4 ilmi, ett=E4 puhe oli reilun kahden oktaavin =E4=E4nialast=
a.
Jees, my mistake.
(Reilun kahden? Seh=E4n on kyll=E4 jo melkein kolme oktaavia. ;-) )
=20
J. Kivisola=20
=20
NHa
janiv wrote:
>
> > Olet kyllä aika peto jos vetäiset matalalta e:n ja vielä ilman falsettia
> Joo kertokaapas joku mitä falsetti tarkoittaa ?
> Tiedän kyllä milloin itse laulan falsetista mutta mistäs
> sen levyä kuunnellessa tietää laulaako laulaja oikein vai falsetista ?
Äänen sävystä. Falsettiääni on miehillä selkeästi ohuempi kuin
perusääni. On olemassa kuitenkin koko joukko laulajia joiden liukuma
falsettiin on kuin veteen piirretty viiva. Esimerkkinä vaikka Axl Rose.
Falsetti ei ole mikään lisäys rekisterin yläpuolelle vaan kokonaan
fyysisesti erilailla tuotettu ääni, jonka rekisteri menee osittain
päällekkäin normaaliäänen kanssa. Hyvä esimerkki falsetin käytöstä on
Ismo Alangon "Aika kuolla"-biisissä(muistaakseni), jossa on huippumakea
lasku falsetista mörinään.
NHa
janiv
> > Joo kertokaapas joku mit=E4 falsetti tarkoittaa ?
> Falsetti ei ole mik=E4=E4n lis=E4ys rekisterin yl=E4puolelle vaan kokonaa=
n
> fyysisesti erilailla tuotettu =E4=E4ni, jonka rekisteri menee osittain
Osaakos kukaan kertoa ett=E4 miten se on niinkun erilailla tuotettu
=E4=E4ni. Siis onko =E4=E4nihuulet kenties niinkun jotenkin "huilu=E4=E4nia=
sennossa"
tai jotain ???
> Ismo Alangon "Aika kuolla"-biisiss=E4(muistaakseni), jossa on huippumakea
> lasku falsetista m=F6rin=E4=E4n.
Ismo k=E4ytt=E4=E4 muissakin biiseiss=E4=E4n aika paljonkin=20
falsettilaulua.
"Meit=E4 oli siin=E4 ihmisi=E4 kameleita kuikka repo ja m=E4"
Risto Virtanen
In article <Pine.OSF.3.93.971113...@cc.joensuu.fi>, janiv
<ja...@cc.joensuu.fi> wrote:
> > Olet kyllä aika peto jos vetäiset matalalta e:n ja vielä ilman falsettia
> > c:n.
> Joo kertokaapas joku mitä falsetti tarkoittaa ?
> Tiedän kyllä milloin itse laulan falsetista mutta mistäs
> sen levyä kuunnellessa tietää laulaako laulaja oikein vai falsetista ?
Falsettiääni on ohuempaa ja normaalilaulu täyteläistä, sointuvaa,
resonoivaa; tosin joillakin 'laulajilla' mikään ääni ei ole täyteläistä -
vain venytettyä puhetta... Joillakin pelkkä puhe on jo täyteläistä.
En ole mikään laulun asiantuntija, mutta eikös Alppimaiden jodlaustyyli
perustu normaalin ja falsettilaulun vuorotteluun? Pikkupoikana koulussa
osasin itsekin, mutta taito katosi murrosiässä, kun ei silloin muiden
pilkan vuoksi sopinut kimattaa! Matala ääni oli olevinaan niin paljon
'miehekkäämpää'... ;-(
Sitä harrastetaan myös country-lauluissa esim. Hank Williamsin "Lovesick blues".
Frank Ifieldin versio siitä on viime aikoina soinut jonkun TV-mainoksen
taustalla.
Ja Elton Johnin Crocodile Rockin sanaton väliosa (se Speedy Gonzales laina)
lauletaan myös falsetissa. Samoin Elviksen Blue Moon versio kokonaan!
Eiköhän siinä ole esimerkkejä ainakin aluksi...
--
Jvaqbjf95 - "Lbh znxr n tebja zna pel." - Ebyyvat Fgbarf
This posting contains nobody's opinions; just pure facts.
To mail me: remove .nospam from address!
Jarkko
janiv wrote:
> Joo kertokaapas joku mitä falsetti tarkoittaa ?
"Falsetti - korkea lauluääni, joka syntyy siten, että äänihuulet
toimivat vain osittain", sanoo vanha musiikinkirjani Musiikki ja Me 7-9.
Tarkempaa tietoa halajaville voisin suositella vaikkapa Auta ääntäsi
-nimistä kirjaa, löytynee useista kirjastoista.
> Tiedän kyllä milloin itse laulan falsetista mutta mistäs
> sen levyä kuunnellessa tietää laulaako laulaja oikein vai falsetista ?
Itse koen ainakin, että falsetti on hankalampi hallita, samoin oma
falsettini on voimakkuudeltaan vähäisempää kuin "tavallisesti"
laulettaessa.
Taitavasta laulajasta ei välttämättä ole helppoa sanoa, milloin laulu
kulkee falsetissa ja milloin ei. Esimerkkinä nyt vaikkapa Egotripin
Mikki, joka laulaa esim. Unihiekkaa-biisin kertosäkeessä:
Falsetissa: "Hukuta mut
Ei-falsetissa: unihiekkaan, älä herätä koskaan.
Falsetissa: Anna mun va-
Ei-falsetissa: jota pohjaan, mariaanien hautaan."
...ja c-osassa:
Ei-falsetissa: "Ja kun
Falsetissa: kat-
Ei-falsetissa: son sua,
Falsetissa: hu-
Ei-falsetissa: omaan, ett' olet siinä vain, jos silmäni suljen.
Falsetissa: O-
Ei-falsetissa: lisit siinä edes vähän aikaa."
--Jarkko
(remove "nospam" from the address when replying)
Niko Halonen
Jarkko wrote:
> Taitavasta laulajasta ei välttämättä ole helppoa sanoa, milloin laulu
> kulkee falsetissa ja milloin ei. Esimerkkinä nyt vaikkapa Egotripin
> Mikki, joka laulaa esim. Unihiekkaa-biisin kertosäkeessä:
>
> Falsetissa: "Hukuta mut
> Ei-falsetissa: unihiekkaan, älä herätä koskaan.
Tuo ei kai sitten ollut erityisen hyvä esimerkki kun sen noin tarkasti
kuulit. :)
Olen ihmetellyt tätä falsettiääntä ympäröivää mystisyyttä jo pitkään.
Erittäin usein ihmisillä on vaikeuksia erottaa falsettiääni normaalista
ja jotkut jopa tämän perusteella luulevat joitain laulajia
korkeaäänisiksi. Ja ihmeen ongelmallista falsettiäänen hallintakin
tuntuu olevan. Tuo esimerkkisi nyt ei ehkä ole niitä parhaita, mutta
ehkä se joillekin tuottaa ongelmia, koska biisissä käytetään falsettia
kohtuullisen matalalta (laulaja pystyisi alimmat falsettisävelet
laulamaan varmasti normaaliäänelläkin).
NHa
Jarkko Kuoppamäki
[Falsetista puhuttiin ja annoin esimerkin Egotripin Unihiekkaa:sta]
Niko Halonen wrote:
> Tuo ei kai sitten ollut erityisen hyvä esimerkki kun sen noin tarkasti
> kuulit. :)
Kuuletko sen eron itse?
Huonompi esimerkki olisi ollut joku biisi, jossa "se laulaa välillä
falsetissa ja välillä ei, en minä vaan tiedä milloin", eikö? ;)
Otin ko. biisin esimerkiksi siksikin, että lähes jokaiselle se on tuttu
radiosta yms. ja itse olen seurannut Egotripin edesottamuksia
kohtalaisen
tarkasti jo ajalta kauan ennen kaupallista menestystä.
> Erittäin usein ihmisillä on vaikeuksia erottaa falsettiääni normaalista
...
> ehkä se joillekin tuottaa ongelmia, koska biisissä käytetään falsettia
> kohtuullisen matalalta (laulaja pystyisi alimmat falsettisävelet
> laulamaan varmasti normaaliäänelläkin).
Pystyisi, mutta kyllä tässäkin tapauksessa falsetin ja ei-falsetin
(miksi
sitä nyt oikein kutsuisi?) ero olisi selvä: Falsetissa laulaminen on
hyvin
"rentoa", "puhdasta", kun taas korkeiden äänien laulaminen ilman
falsettia
vaatii jo sitten ponnistelua, joka takuulla kuuluu.
> NHa
--Jarkko
--
Niko Halonen
Jarkko Kuoppamäki wrote:
> > Tuo ei kai sitten ollut erityisen hyvä esimerkki kun sen noin tarkasti
> > kuulit. :)
>
> Kuuletko sen eron itse?
No enköhän.
> > Erittäin usein ihmisillä on vaikeuksia erottaa falsettiääni normaalista
> ...
> > ehkä se joillekin tuottaa ongelmia, koska biisissä käytetään falsettia
> > kohtuullisen matalalta (laulaja pystyisi alimmat falsettisävelet
> > laulamaan varmasti normaaliäänelläkin).
>
> Pystyisi, mutta kyllä tässäkin tapauksessa falsetin ja ei-falsetin
> ero olisi selvä: Falsetissa laulaminen on hyvin
> "rentoa", "puhdasta", kun taas korkeiden äänien laulaminen ilman falsettia
> vaatii jo sitten ponnistelua, joka takuulla kuuluu.
Ilman muuta, ja tehokeinona falsetin käyttö kyseisessä kappaleessa
onnistuu hienosti. Molemmat mainitsemasi kohdat biisissä toimivat tosi
hyvin (toisin kuin säkeistöt mielestäni).
NHa
Mikko Haapanen
> > > Olet kyllä aika peto jos vetäiset matalalta e:n ja vielä ilman falsettia
Voiko kitaristi ajatella falsetin äänihuulten huiluäänenä. Niin että
äänihuulet värähtelisivät kahdessa (tai useammassa) aallossa yhden
sijaan?
Itse kokeiltuna falsetti ja normaali ääni omaavat tosiaan pienen
päällekkäisen alueen. Voidaanko tämä ajatella jonkinlaisena hystereesinä
ja jos, niin miten?
Niko Halonen
Mikko Haapanen wrote:
>
> > > > Olet kyllä aika peto jos vetäiset matalalta e:n ja vielä ilman falsettia
> > > Joo kertokaapas joku mitä falsetti tarkoittaa ?
> > Falsetti ei ole mikään lisäys rekisterin yläpuolelle vaan kokonaan
>
> Voiko kitaristi ajatella falsetin äänihuulten huiluäänenä. Niin että
> äänihuulet värähtelisivät kahdessa (tai useammassa) aallossa yhden
> sijaan?
Falsetti eroaa normaaliäänestä siinä että äänihuulet eivät kosketa
täysin toisiaan (lähde:tietosanakirja). Eli oletettavasti värinä vain
tuotetaan erilailla ja siihen saadaan vähän 'lisäpotkua' pitämällä ne
jännityksessä koko ajan. Ainakin näin voisi kuvitella kun vertaa muihin
kehon lihasten toimintaan.
>
> Itse kokeiltuna falsetti ja normaali ääni omaavat tosiaan pienen
> päällekkäisen alueen. Voidaanko tämä ajatella jonkinlaisena hystereesinä
> ja jos, niin miten?
Aikaisempi selittämäni tarjoaisi hieman uskottavamman vaihtoehdon.
Jos jollain olisi varmaa tietoa olisi kiva erehtyä.
NHa