Re: Pianon sointutaulukko?
ftec
> > Mistähän mahtaisi saada täydellisen pianon sointutaulukon?
>
> Eikö pikemminkin kannattaisi opetella, kuinka ne muodostetaan?
Tein nettisivuani varten pari vuotta sitten. Korjatkaa mitä on
korjaamista, niin saadaan hyvä lista. Jos kopioitte suoraan
jonnekin nettisivulle tms. niin please allekijoittanut tekijäksi
(=syylliseksi), oli siinä silloin sen verran hommaa. Tapa jolla
jaoteltu ryhmiin ei välttämättä ole paras mahdollinen.
trev. -risto
CHORD SCALE NOTES
X= juurisävel, numerot ovat juurisäveltä vastaavan
skaalan nuotin järjestysnumero.
X (peruskolmisointu) 1,3,5
X5 Power Chord 1,5
X+5 Xaug, X#5 1,3,5#
Xb5 1,3,5b
Xsus2 1,2,5
Xsus4 1,4,5
Xsus6 1,3,6
Xsus2+5 Xaugsus2 1,2,5#
Xsus4+5 Xaugsus4 1,4,5#
Xm (perusmollikolmisointu) 1,3b,5
Xdim 1,3b,5b
Sointuja joissa mukana skaalan 6. sävel
X6 1,3,5,6
X6sus2 1,2,5,6
X6sus4 1,4,5,6
X6sus6 1,3,6,6
X6Add9 X6/9 1,3,5,6,9
X6Add7Add9 X6/7/9 1,3,5,6,7,9
Xm6 1,3b,5,6
Xm6Add9 Xm6/9 1,3b,5,6,9
Sointuja joissa mukana skaalan 7. sävel
X7 1,3,5,7b
X7#5 X7aug, X7+5 1,3,5#,7b
X7b5 1,3,5b,7b
X7sus2 1,2,5,7b
X7sus4 1,4,5,7b
X7sus6 1,3,6,7b Ref. 3)
Xhalf-dimished7 1,3b,5b,7b (=Xm7b5)
Xdim7 1,3b,5b,7bb (=1,3b,5b,6)
X7Add6 X7/6 1,3,5,6,7b
X7#9 X7+9 1,3,5,7b,9#
X7b9 X7-9 1,3,5,7b,9b
X7b5(b9) 1,3,5b,7b,9b
X7b5(#9) 1,3,5b,7b,9#
X7#5(b9) 1,3,5#,7b,9b
X7#5(#9) 1,3,5#,7b,9#
X7Add11 X7/11 1,3,5,7b,11
X7(#11) X7/#11 1,3,5,7b,11#
X7Add13 X7/13 1,3,5,7b,13
Xmaj7 1,3,5,7
Xmaj7b5 1,3,5b,7
Xmaj7#5 1,3,5#,7
Xmaj7#11 1,3,5,7,11#
Xmaj7(13) 1,3,5,7,13
Xmaj7sus2 1,2,5,7
Xmaj7sus4 1,4,5,7
Xmaj7sus6 1,3,6,7
Xm7 1,3b,5,7b
Xm7b5 1,3b,5b,7b (=Xhalf-dimished7)
Xm7b9 1,3b,5,7b,9b
Xm7Add11 Xm7/11 1,3b,5,7b,11
Xm7Add13 Xm7/13 1,3b,5,7b,13
Xm-maj7 1,3b,5,7
Xm-maj7Add11 1,3b,5,7,11
Xm-maj7Add13 1,3b,5,7,13
Sointuja joissa mukana skaalan 9. sävel (9.=2. sävel)
X9 1,3,5,7b,9
XAdd9 1,3,5,9
X9sus2 1,2,5,7b,9 2 = 9 > 1,2,5,7b = X7sus2
X9sus4 1,4,5,7b,9
X9sus6 1,3,6,7b,9 Ref. 3)
X9b5 1,3,5b,7b,9
X9#5 1,3,5#,7b,9
X9#11 1,3,5,7b,9,11#
X9b13 1,3,5,7b,9,13b
Xmaj9 1,3,5,7,9
Xmaj9sus2 1,2,5,7,9 9 = 2 > 1,2,5,7 = Xmaj7sus2
Xmaj9sus4 1,4,5,7,9
Xmaj9sus6 1,3,6,7,9
Xmaj9#5 1,3,5#,7,9
Xmaj9#11 1,3,5,7,9,11#
Xm9 1,3b,5,7b,9
XmAdd9 1,3b,5,9
Xm9b5 1,3b,5b,7b,9
Xm9-maj7 1,3b,5,7,9
Sointuja joissa mukana skaalan 11. sävel (11.=4. sävel)
X11 1,3,5,7b,9,11
X11sus2 1,2,5,7b,9,11 9 = 2 > 1,2,5,7b,11 = X7sus2add11
X11sus4 1,4,5,7b,9,11 11=4 > 1,4,5,7b,9 = X9sus4
X11sus6 1,3,6,7b,9,11 Ref. 3)
X11- 1,3,5,7b,9,11b
X11+ 1,3,5,7b,9,11#
X11b9 1,3,5,7b,9b,11
Xmaj11 1,3,5,7,9,11
Xmaj11sus2 1,2,5,7,9,11 9 = 2 > 1,2,5,7,11 = Xmaj7sus2add11
Xmaj11sus4 1,4,5,7,9,11 11=4 > 1,4,5,7,9 = Xmaj9sus4
Xmaj11sus6 1,3,6,7,9,11 6=13 > 1,3,7,9,11,13 = Xmaj11add13(no5th)
Xm11 1,3b,5,7b,9,11
Xm-maj11 1,3b,5,7,9,11
Sointuja joissa mukana skaalan 13. sävel (13.=6. sävel)
X13 1,3,5,7b,9,13
X13sus2 1,2,5,7b,9,13 9=2 > 1,2,5,7b,13 > X7sus2add13, Ref. 3)
X13sus4 1,4,5,7b,9,13 Ref. 3)
X13sus6 1,3,6,7b,9,13 13=6 > 1,3,6,7b,9 > X9sus6, Ref. 3)
X13b5 1,3,5b,7b,9,13
X13b9 1,3,5,7b,9b,13
X13b5b9 1,3,5b,7b,9b,13
Xmaj13 1,3,5,7,9,13
Xmaj13sus2 1,2,5,7,9,13 9=2 > 1,2,5,7,13 > Xmaj7sus2add13
Xmaj13sus4 1,4,5,7,9,13
Xmaj13sus6 1,3,6,7,9,13 13=6 > 1,3,6,7,9 > Xmaj9sus6
Xm13 1,3b,5,7b,9,13
Xm-maj13 1,3b,5,7,9,13
Created 2003, Espoo, Finland by Risto Apajalahti
Tulenkantaja
netissä?
ftec
vaihtamaan kolumbukseen. Siitä saa helposti siistin kun
copy/peistaa exceliin tai teksturiin ja siirtää numerot
omaan sarakkeeseensa. Ehkä joku jaksaa tehdä ja laittaa
linkin tms tänne. -risto
"Tulenkantaja" <tulenk...@tulenkantaja.net.f.in.valid> wrote in message
news:cujgbk$fl1$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Jukka
> linkin tms tänne. -risto
Stilisoin tuon taulukon nettiin, se on tässä
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/chordtables/
Lisäksi siinä on 35 perussointua YAMAHA kosketinsoittimen manuskasta, koska
taulukko oli minusta niin eksoottinen, mutta kiinnostava :-), hyödyllinen se
on...
t. Jukka
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/sanajaylistys
ftec
"Jukka" <nos...@nettila.fi> wrote in message
news:cujki8$hoi$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > omaan sarakkeeseensa. Ehkä joku jaksaa tehdä ja laittaa
> > linkin tms tänne. -risto
>
> Stilisoin tuon taulukon nettiin, se on tässä
> http://www.suunnittelu-konsultointi.net/chordtables/
> Lisäksi siinä on 35 perussointua YAMAHA kosketinsoittimen manuskasta,
koska
> taulukko oli minusta niin eksoottinen, mutta kiinnostava :-), hyödyllinen
se
> on...
Ok, kiva. Nimiä kun vähän aikaa vertailee skaalan nuotteihin
(numeroihin) niin selviää logiikka miten syntyy molli, 7, maj7,
sus(pidätetyt) soinnut, dim, halfdim, 9,11,13 , mitä tarkoittaa
nimessä +, -, b, Add (lisätty ääni). Sen jälkeen voi unohtaa
sointukirjat.
Yhdistelemällä näitä syntyy eksoottisen nimisiä sointuja,
joita harvemmin tulee vastaan.
Sointujen nimille on useita nimeämiskäytäntöjä riippuen siitä
missäpäin ollaan. Minulla on nippu Brasilialaisia choroja
joissa oli todella omaperäisesti esitetty. Kun ymmärtää
logiikan, niin nimi kuitenkin avautuu nuoteiksi vaikka olisi
erikoinenkin. -risto
ftec
vaan tarkoitettu vaihtoehtoisille nimityksille, mutta käyhän
se noinkin. Esim Add useimmiten yksinkertaistettu
kauttaviivaksi / kuten siinä näkyy. -risto
"Jukka" <nos...@nettila.fi> wrote in message
news:cujki8$hoi$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
ftec
Pianonsoittajilla on se etu kielisoittimien soittajiin
nähden että näkevät heti edessään koko skaalan ja
voivat helposti laskemalla valita sointuun kuuluvat nuotit.
Kielisoittimen soittaja joutuu näkemään paljon enemmän
vaivaa skaalojen hallitsemiseksi. Mutta apuna voi myös
käyttää numerokuvaa joka auttaa näkemään miten skaalan
nuotit löytyvät riippuen siitä millä kielellä on juuri nuotti.
Eli esim. jos juuri otetaan kitaran A kieleltä, niin mitä skaalan
nuotteja on E kielellä siinä lähistöllä yläpuolella ja D, G
jne kielillä lähistöllä alapuolella. Kehittelin aikanaan
itselleni ko numerokuvat maniskalle ja 5:kieliselle banjolle,
oppiakseni tuntemaan niiden otelaudat ja kun kerkeän teenpä
myös kitaralle ja laita tänne. Siitä on huomattava apua otelaudan
tuntemisen oppimiseen tavalla jota en ole nähnyt missään
opetettavan ja mikä on mielestäni varsin iso puute.
-risto
Jukka
Kiitos kommenteista. Tekemäsi taulukko on hyvä.
Mitähän tarkoitaa ref 3.
Korjan teksin Selitys -> vaihtoehtoinen merkitys, sehän se on.
Kitaralle ilmeisesti The Only Compelete niminen vihkonen, jota minulla ei
nyt enää ole, (kun vaihdoin pääsoittimekseni kosketinsoittimen tänä talvena)
taisi olla tuo numeromentelmä. Mutta todella jos joku tekee numeroidun
otelaudan kuvan olisi se todella hieno juttu. The Only Completen tekijä on
Seinäjokelainen, mutta en muista nimeä, sitä on myyty musiikkiliikkeissä.
Jukka
> nähden että näkevät heti edessään koko skaalan ja
Noniin, kiitos kommenteista. Täydensin ja korjasin sivua kommenteillasi, ne
olivat niin hyviä.
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/chordtables
Laajensin taulukon käsittämään kosketinsoittimen, sama asia se on.
Soitan itse kosketinsointinta pääsoittimena tällä hetkellä. Matka on
kulkenut ties miten monen soittimen kautta alkaen kansakoulun
perussoittimista 60 luvulta klarinettiin, torvisoittokunnassa,
sähköbassokitara, kaikki eri kitaratyypit, ja nyt kosketinsoitin.
Täytyy sanoa että vaikka tässä vaiheessa näin jälkeenpäin kommentoin basson
soittoa se tuntuu hyvin yksinkertaiselta, mutta siitä on ollut valtava etu,
koska siinä joutuu opettelemaan nuottien paikat otelaudalla, jota
esimerkiksi soinnuista soittava kitaransoittaja ei välttämättä tarvitse,
vaikka onkin hyvä osata.
Lisäksi bassosta löytyy sellainen erikoinen teoria, että kolmisointu on aina
kolmiossa.
Vaikka nykyisin soitan bassoa enää vain studiossa joskus, niin tuo menetelmä
on apu mille tahansa soittimelle, ja se kertoo sen miten
kolmisointusäestyksen soinnut kuuluvat yhteen missä tahansa sävellajissa.
Esimerkiksi G duuri.
tiedät G:n paikan alimmalla E kielellä. Sen yläpuolella on C ja siitä yksi
kokoaskel etenenpäin on D, eli soinnutuksen D7. Siirtämällä mielessä kolmio
toiseen paikkaan, antaa se hei ohjeen, miten laulu menee jossakin toisessa
sävellajissa.
Kosketinsoittimella ja kitaralla ja myös bassolla olen opetellut nostamaan
seitsemän kertaa sävellajia ja se menee vaikka kuusisointuisella laululla.
Nostan siten että sävellajit menevät pianon valkoisia koskettimia myöden.
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/chordtables/modeup.gif
Nostamisesta on skannattu tekemäni lyijykynäkuva, jota olen käyttänyt asian
jakamisessa eteenpäin. Menetelmä on peräisin kirjasta Playing Guitar in
Worship. Pidän siitä paljon.
Skannatu GIF kuva on printattuna paljon selkeämpi, kuin ruudulla katseltuna.
Monesti omissa kappaleissa käytän nostamista seitsemän kertaa
Se kehittää lauluääntä. Itse hyppään laulussa oktaavin alas G duurista A
duurin ja taas nousee...
CD levyn tietoja
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/joh
tai suoraan MP3 laulu, 7 kertaa nostettu, pianon valkoisia koskettimia
pitkin sävellajit.
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/joh/mp3/
Käytän seuraavia vaihtomentelmiä, sävellajista toiseen.
- Modulaatiosointi oli ensimmäinen, jomman kumman sävellakin 7 sointu
- Hyppy suoraan
- Edellisen sävellajin perussoinnun Dim, joka on oma keksintö,
Modulaatiosointu helpotaa lauluäänen siirtämistä, jos ei ole vielä tottunut
nostamiseen, se ikäänkuin luonnollisesti nousee siihen. Esim C duurin laulu,
modulaatio on G7. Tällöin hypätään D duuriin, johon kolmisointuna kuuluu tuo
G7, joten se menee lauluäänellä aivan luonnollisesti, kun hypätään
kokosävellajia. Mutta sitten kun opin sen, modulaatio on jäänyt pois koska
perässä ei ole kuoroa, joka tulisi laulaen perässä. Kuoro on chorus efekti,
tai sitten studiossa vain muuten kahteen kertaan äänitetty oma lauluääni,
joka tekee hyvän äänen levylle. On muuten hyvä laite Roland AC 60. Paras
lauluchorus mitä tähän saakka minulla on ollut ja vielä nupista säädettävä,
ei kiinteä peresetti.
Jukka
Jukka
Tämän saa printattua niin, että kopioi se omalle koneellesi ja tulosta
vaikka "Single Photo Sheet A4", niin ei tulostu mitään suurta lakanaa siitä,
vaan yksi A4 sivu.
Jukka
>> aina kolmiossa.
>
Kiitos tuosta merkinnästä, se ikään kuin autaa alkuun ymmärtämään miten tätä
suhteellista, relatiivista skaalataulukkoa käytetään.
Tekemäsi kitaran otelautataulukko on todella hyvä ja tein siitä ja
tekstistäsi uuden internet sivun, joiden hakemisto on tässä.
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/chordtables/
Eli siinä hakemisto kaikelle hyvälle musiikkiteorialle, mitä sitten sinne
tuleekin tai löytyy ja tulee vastaan.
> Varauksella että skaaloissa on typoja.
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/chordtables/guitar.htm
Haluaisin kysyä, että voisitko tarkistaa ilmoitamasi skaalat tai voisiko
joku muu kommentoida niitä, ovatko ne oikein?
> EADG bassossa tuo kolmio joka merkitty keltaisella taustavärillä?
Sitten tämä asia.
Tarkoitin sitä, että 1R, 4, 5 kolmio otelaudalla antaa kolmisoinnun
juurisävelten paikat kolmisoinnun asteikoille. Eli basson ja kitaran
otelaudasta löytyy soinnutusteoria, kun tietää sävelten paikat.
Siis se on taulukosta ja laudalta 1R, 4, joka on 1R seuraavan sävellajin
skaalalle ja 5, joka on 1R septimisoinnun skaalalle tai bassoille. Eli
tarkoittamallani kolmiolla, jos tuntee basson hyvin voi siirtää säestyksen
mihin tahansa sävellajiin. Olen siis tietämättäni käyttänyt samaa
geometrista nostessani sävellajia, kuin mikä on relatiivisessa
skaalataulukossa.
Olen siis käyttänyt kosketinsoittimella 7 kertaan sävellajin nostamista
melodisesti siten että 1R paikat vaihtuvat C duuriasteikon mukaisesti.
Muistan kaikki paikat bassosta, vaikka soitan kosketinsoitinta. Eli siis
kyse siitä, että vaikka ala E kieleltä G ja sen yläpuolelta C ja D ovat 1R,
4 ja 5 ja tämä sitten voidaan siirtää vaikka minne. Eli toisin sanoen
yksinkertaisen basson teoria kantaa vielä kosketinsoittimellekin.
Toiset käyttävät kromaattista sävellajin nostamista, varsinkin jos jokin
kuoro laulaa perässä ja äänialat eivät mene oktaavia ympäri. Mutta sen
pystyy treenaamaan.
Kiitos kaikesta informaatiosta.
Yhdessä tehtyjen sivujen informaatio on kaikkien käytettävissä eli
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/chordtables/ = hakemisto
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/chordtables/guitar.htm Kitara
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/chordtables/keyboard.htm Piano ja
koskettimet
Jukka
Tuolle sivulle on lisätty kuva, ja kuvateksti, joka selventää Riston
taulukkoa.
Kuvan avulla voi helposti paikallista koskettimilta C duurissa Xn,n,n,n,
paikat.
Jukka
käyttöä helpottava A4 tulostettava paperitaulukko oheisessa linkissä.
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/chordtables/yamaha_presets_table.htm
Taulukko on myös Chordtables hakemistossa, joita sivuja on päivitetty
tänään.
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/chordtables
Jukka
Jukka
ftec
> Saanko olla utelias, millä ohjelmalla olet tehnyt tuon kuvan kitara.jpg
>
Kivasti laitoit ja alkuselvennysteksti on hyvä.
Kun aikoinaan esittelin banjonsoittajille ideaa
eivät ensin ymmärtäneet ollenkaan, mutta sitten
kun tajusivat huomasivat mikä hyöty kuvasta
on ja innostuivat. Sointujen rakentamisen oppii
nopeasti.
Sivulle voisi myöhemmin lisätä esim, sointuprog-
ressioita, lisää skaaloja jne. joita voin näpytellä
koneelle kun ehdin ja jos sinulla on tilaa.
Se Ref taulukossa mitä aiemmin kysyit on viittaus
nro kommentteihin koskien dissonanssia yms.
mutta voit poistaa ne.
Tein taulukon Excelillä, painoin Print Scrn
ja peistasin Paint ohjelmaan jossa rajasin ja
tallensin jpg:iin.
Tarkastan ne skaalat ja palaan asiaan kun ehdin.
terv.
-Risto
juk...@suunnittelu-konsultointi.net.paju.nospam
> ressioita, lisää skaaloja jne. joita voin näpytellä
> koneelle kun ehdin ja jos sinulla on tilaa.
Kyllä se käy.
> Se Ref taulukossa mitä aiemmin kysyit on viittaus
> nro kommentteihin koskien dissonanssia yms.
> mutta voit poistaa ne.
Ok.
> Tein taulukon Excelillä, painoin Print Scrn
> ja peistasin Paint ohjelmaan jossa rajasin ja
> tallensin jpg:iin.
Kiva kuulla. Melkein arvasin sen, jotenkin se tuli mieleeni.
Nimittäin tein täsmälleen samalla tavalla kosketinsoittiminen kaksi oktaavia
kuvan.
Kekseliäsyydellä saa jopa Excelillä tehdyksi jotain tuollaista ja sitten
ihme on että Paintilla saa leikattua, vaikka se kuuluu Windowsiin ja paljon
muuta sillä ei tee, mutta siitä huolimatta olen vuonna 2003 leikannut monta
kuukautta asiakkaalle tilaustyönä ohjelmoimani ohjelman helppejä juuri
paintilla, koska se on nopea hyökalu siihen ja sillä saa sen.
> Tarkastan ne skaalat ja palaan asiaan kun ehdin.
Kiitos.
Skaalojen tiedot olivat uutta minulle, oma sävellys menee vain musiikin
lahjkoilla ja korvakuulolla, olin toki tietoinen että niitä yleensä on
olemassa.
Saisinko kysyä, mitenkä on esimerkiksi kun bluesin skaala eroaa mollista,
onko sitten silloin bluesille jokin tyypillinen sointu sarja joka poikkeaa
mollista? Verraten mollin vaikka Cm, Fm G7. Vai onko kysessä vain eri skaala
ja se vain kuulostaa hyvältä. En kovin tunne bluesin rakennetta. Mutta
muuten olen tietoinen ja itse käytän vaikkanyt ja 9 ja m7 Maj7, Aug, Dim,
Sus4, Add2 ym sointuja. Kyllä ne ovat helpompia kosketinsoittimella, vaikka
transponointi on helppomaa kielisoittimilla, koska kaula on tavallaan
lineaarinen sävelaskelten paikkojen suhteen ja se on lineaariskromaattinen
valmiiksi. Vaikkani nauhojen välit kapenevat sävelissä ylöspäin noustessa.
Jos joku ihmettelee ilmoittamani kosketinsoitin presettien linkin
toimimattomuutta, ilmoitan että postin sivun, koska se e ole niin
yleiskäyttöinen.
Sitten tein 40 laulun verran tilastoa käytetyistä tyyleistä ja pädyin
siihen, että teen vain joitakin tyyliasetuksia, koska koneessa olevat 2 x 8
presettiä eivät kuitenkaan riitä.
Eli yksi tapa käyttää kosketinsoittimen presettejä on se että jokin presetti
laitaa esimeriksi eri äänien (main, dual, split) balanssit kohdalleen, ettei
niitä tarvitse aina rukata kun aloittaa soittamisen. Näin myös ylläipitotyö
on helpompaa, jos peresettejä on vähän käytössä.
Jukka
juk...@suunnittelu-konsultointi.net.paju.nospam
auttaa ymmärtämään mistä on kyse. Monelle soittajalle, jää eräässä kirjassa
oleva vastaavan oloinen taulukko täysin käsittämättömäksi, mutta tuo
tekemäsi taulukko on siitä hyvä, että ne kolme keltaista 1R sävelestä
lähtien olevaa taustaväriä johdattavat havaitsemaan sen, että ahaa, boogie
säestys bassolla ja joskus kitarallakin alkaa juuri noin. Lukija saa ahaa
elämyksen, "nyt ymmärrän tämän" ja sitten se onkin aivan helppoa.
Kiitos selitystekstistä antamastasi hyvästä palautteesta.
Jos joku nyt lukee tämän, eikä ole lukenut koko theardia, niin tässä linkki,
jossa on edellä mainittu kuva tai se löytyy tästä hakemistosta.
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/chordtables/
Risto, entä sopisiko sinulle, jos laajan ja monipuolisen taulukon
tavallisemmat soinnut korostaisi lihavoidulla tekstillä? Se helpottaisi
tavallisempien löytymistä, koska monelle 13 jne soinnut ovat uusia ja
tuntemattomia. Moni soittaja ei edes tunne Dim, Sus4, Maj7, 6 Aug, 2 ja 9
sointuja, tai osaa ottaa niitä. Näin ainakin minun ystäväpiirissäni on.
Jukka
ftec
>
> Jukka
>
> Risto, entä sopisiko sinulle,
;-)
Älä suotta kysele, tee mitä parhaaksi näet.
Minut saa tuosta kiinni: ft...@kolumbus.fi
-risto
juk...@suunnittelu-konsultointi.net.paju.nospam
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/chordtables/
Riston lähettämät lisäskaalat ovat päivitetyt guitar sivulle.
Kiitos niistä.
---
www.suunnittelu-konsultointi.net/studio
www.suunnittelu-konsultointi.net/
Jari Laamanen
> Sivua on päivitetty:
> http://www.suunnittelu-konsultointi.net/chordtables/
Korjaa vielä tuo kirjoitusvirhe: "ammattimuusiukkotason"
Vaikka jotkut ammattilaiset saattavatkin olla aika muusiukkoja...
Ihan hyvät sivut muuten.
--
Jari
ftec
> Korjaa vielä tuo kirjoitusvirhe: "ammattimuusiukkotason"
> Vaikka jotkut ammattilaiset saattavatkin olla aika muusiukkoja...
Joo ja minulta livennyt skaaloihin kommentti 'kettimusiikki'...
Voihan olla että kettimusiikkiakin on olemassa , mutta tarkoitin
kyllä 'kelttimusiikkia'. Näkyi siellä jossain muitakin typoja
olevan mutta eivät haitanne asiaa. -risto
juk...@suunnittelu-konsultointi.net.paju.nospam
---
www.suunnittelu-konsultointi.net/studio
www.suunnittelu-konsultointi.net/
juk...@suunnittelu-konsultointi.net.paju.nospam
> kyllä 'kelttimusiikkia'.
Korjattu on...
---
www.suunnittelu-konsultointi.net/studio
www.suunnittelu-konsultointi.net/
juk...@suunnittelu-konsultointi.net.paju.nospam
Kiitos palautteesta!
http://www.suunnittelu-konsultointi.net/studio/subbarin2tuumanhifijuttu.htm
Tuossa vielä tähänkin theardiin uusi sivu, jonka tein tänään.
Studioaktiivisubbarin modausprojekti keikkakäyttöön
www.suunnittelu-konsultointi.net/studio
www.suunnittelu-konsultointi.net/