Nopeusmittarin lineaarisuus?
Jarkko Antila
Tulipa mieleeni, että jos saa jonkun auton perässä kellotettua itselleen
todellista nopeutta vastaavan lukeman tienvarsinäyttötaulusysteemistä,
niin päteekö tämä vaikkapa n. satasen vauhdissa mitattu heittoprosentti
(esim. 6%) vielä siellä kolmessasadassa.
Äkkiseltään ajatellen, koska kyseessä on (ainakin minulla) pelkästään
mekaanisia osia sisältävä mittari, pitäisi tämän yhteyden olla hyvin
suoraviivainen. Virhe, joka tähän saattaa tulla, on lähinnä eturenkaan
halkaisijan kasvaminen vauhdin kasvaessa, mutta luulisi tämän
vaikutuksen olevan kyllä aika pienen?
Jos siis mopon mittari näyttää 100km/h kun näyttötaulu (tai
polliisisetä) näyttää 94km/h, on näyttövirhe 6% alaspäin. Jos mittari
toimii täysin suoraviivaisesti on todellinen nopeus, kun mittari näyttää
250km/h, siis: 0,94 * 250km/h = 235km/h.
Onko joku mitannut joskus esim. kaksi tai kolme eri nopeutta ja katsonut
näiden heittävän suhteessa yhtä paljon samaan suuntaan? Jos ei, niin
siinähän olisi jollekin oiva testi jonkun lentokenttäajon yhteydessä...
Regards,
Jarkko Antila, Honda VFR750F '86
Jari Smura
Honda CB125T mittari vs. kalibroitu BC700:
-------------------
40 35
80 72
120 105
-------------------
Näyttää todellinen tulevan kertoimella .88.
Jos mekaanisen mittarin mittaritaulukin on vielä
symmetrinen niin luulisi virheenkin olevan sama
koko ajan.
Jari
Jarkko Antila <jarkko...@vtt.fi> wrote in message
news:395AFA67...@vtt.fi...
Kalevi Kasvi
"Jarkko Antila" <jarkko...@vtt.fi> wrote in message
news:395AFA67...@vtt.fi...
> Terse!
>
> Tulipa mieleeni, että jos saa jonkun auton perässä kellotettua itselleen
> todellista nopeutta vastaavan lukeman tienvarsinäyttötaulusysteemistä,
> niin päteekö tämä vaikkapa n. satasen vauhdissa mitattu heittoprosentti
> (esim. 6%) vielä siellä kolmessasadassa.
>
> Äkkiseltään ajatellen, koska kyseessä on (ainakin minulla) pelkästään
> mekaanisia osia sisältävä mittari, pitäisi tämän yhteyden olla hyvin
> suoraviivainen. Virhe, joka tähän saattaa tulla, on lähinnä eturenkaan
> halkaisijan kasvaminen vauhdin kasvaessa, mutta luulisi tämän
> vaikutuksen olevan kyllä aika pienen?
>
> Jos siis mopon mittari näyttää 100km/h kun näyttötaulu (tai
> polliisisetä) näyttää 94km/h, on näyttövirhe 6% alaspäin. Jos mittari
> toimii täysin suoraviivaisesti on todellinen nopeus, kun mittari näyttää
> 250km/h, siis: 0,94 * 250km/h = 235km/h.
>
Itseasiassa tuossa on näyttövirhe noin 6.4% ylöspäin.
Nopeusmittarin toimintaperiaatteesta johtuen virhe kasvaa, kun siirrytään
suurempiin lukemiin, joten aivan noin suoraviivaisesti ei voi laskea.
Asiaa voi tutkia ihan ilman tutkia/näyttötauluja, jos on tiedossa
kokonaisvälityssuhde jollakin, vaikkapa suurimmalla vaihteella + takarenkaan
vierintäkehän pituus.
Näiden avulla voi laskea teoreettiset moottorin kierrokset eri nopeuksille,
vaikkapa 50,100,150,200,250, 300 ja 350 km/h ;-).
Sitten vain ajelemaan, ja katselemaan mittareita. Jos mittari näyttää 50
km/h kierroksilla jotakin, pitäisi täysin lineaarisen nopeusmittarin näyttää
100 km/h kierroksilla kaksi kertaa niin paljon. Erittäin todennäköisesti
näyttää kuitenkin enemmin, ja virhe kasvaa, kun nopeutta tuosta vielä
nostetaan.
Ja jos kaikkien mittarien lukemat laskevat äkkiä nollaan, olet tuijotellut
niitä liian kauan, joten kokeillessa kannattaa valita sopivan hiljainen
tienpätkä.
--
Kalevi Kasvi
Suzuki Intruder VS1400
Vesa.P...@poista.rintekno.fi
: Tulipa mieleeni, että jos saa jonkun auton perässä kellotettua itselleen
: todellista nopeutta vastaavan lukeman tienvarsinäyttötaulusysteemistä,
: niin päteekö tämä vaikkapa n. satasen vauhdissa mitattu heittoprosentti
: (esim. 6%) vielä siellä kolmessasadassa.
Teoriassa olet oikeilla jäljillä. Mittarivirhe järkevää laskea
prosenteissa. Jotkut ilmoittelevat, että mittari heittää 3 km/h.
Sellaisella ei ole mitään pohjaa. Heitto riippuu nopeudesta,
heittoprosentti ei.
Näin siis teoriassa. Käytännössä mittarin sisällä on jousi ja se ei ole
aivan lineaarinen. Suurin osa jousen toiminta-alueesta on käytännössä
lineaarista, mutta ääripäissä yleensä heitto kasvaa. Mittarin luotettavuus
on siis myös jotenkin riippuvainen ajetun nopeuden ja tappilukeman
suhteesta.
Sitten on vielä se renkaan keskipakopaisuminen, joka aiheuttaa poikkeamaa
ideaalista. Sen suuruutta tai merkittävyyttä en rupea spekuloimaan.
Auton perässä on muuten ihan älyttömän vaikea ajaa samalla vauhdilla, jos
auton nopeus ei ole aivan vakio. Muutenkin parin km/h:n nopeuseroja ei
heti huomaa normaalilla turvavälillä. Puskurissa roikkuminen helpottaa
tehtävää, mutta sitten saadaan taas uusi thereadi prätkähiiristä tuonne
autopuolelle.
--
Vesa Peltonen
CB125T '80
Jarkko Antila
>
> Itseasiassa tuossa on näyttövirhe noin 6.4% ylöspäin.
>
>
No hei. Sori. Jos siirryttäisiin vaikka prosenttiyksiköihin, niin
normaali-ihmisetkin pysyvät mukana, eikä tarvitse aina laskimella näpytellä
jotain kryptistä. NOPEUSvirheestä kai olisi vähän hölmö puhua...
Sitäpaitsi suomen kielessä käytetään desimaalipilkkua, joten näyttövirhe oli em.
tapauksessa n. 6,38% ylöspäin (heh, heh, pientä vastapilkutusta).
> Nopeusmittarin toimintaperiaatteesta johtuen virhe kasvaa, kun siirrytään
> suurempiin lukemiin, joten aivan noin suoraviivaisesti ei voi laskea.
>
No tuo toimintaperiaate olisi oikeastaan kiva tietää, kun en ole koskaan
mittaristoa purkanut. Vaijerin yläpäähän asti on tietoa, mutta
vaijeri-neulayhteys on vähän hämärän peitossa. Luulisin, että vaijerin
pyörimisnopeuden kasvaessa mittaristossa kiristyy joku spiraalijousi tai
vastaava ja joka sitten liikuttaa neulaa. Jos näin on, niin käytännön
jousissahan jousivakio (ja näin ollen jousen aiheuttama vastavoima) ei ole vakio
koko "venymisalueella" ja tästä voisi johtua nopeusmittarin epälineaarisuus.
Mutta kertokaapa tarkemmin, jos tiedätte.
Entäs muuten digitaalisissa nopeumittareissa? Havaitaanko siellä vaijerin
pyörintä (mikäli vaijeri löytyy) optisesti vai onko sielläkin vielä lisäksi
joitain jousia? Jos jousia ei ole, luulisi jälleen kerran, että
nopeusmittarinkin lineaarisuus saavutettaisiin. Näin voisi olla ainakin niissä
malleissa, joissa havaitaan vanteessa pyörivää heijastuspintamönttiä (vrt.
polkupyörän mittari).
>
> Näiden avulla voi laskea teoreettiset moottorin kierrokset eri nopeuksille,
> vaikkapa 50,100,150,200,250, 300 ja 350 km/h ;-).
>
Prrkl, menee kalliiksi tuo virittäminen. Eikö sitä tosiaan voisi tutkia vaan
sinne 200km/h asti...?
Muuten tossahan oli aivan helevetin hyvä idea! Jos joku muukin haluaa tehdä
saman, niin tässä vähän laskukaavaa:
Takarenkaan kierrokset minuutissa = kierroslukumittarin näyttämä lukema /
(välityssuhde halutulla vaihteella * ensiövälityssuhde * toisiovälityssuhde)
=> Takarenkaan kulkema matka (metriä) minuutissa (=koko pyörän kulkema matka
minuutissa) eli nopeus m/min V[m/min] = takarenkaan ulkokehän pituus *
takarenkaan kierrokset minuutissa
=> Nopeus kilometreinä tunnissa V [km/h] = V[m/min] * 60/1000
Välityssuhteet löytyvät manuaaleista ja takarenkaan kehän pituuden saa helpoiten
piirtämällä viiva renkaaseen ja liikuttamalla pyörää siten, että takarengas
pyörähtää yhden kierroksen. Sitten mitataan matka alkupisteestä loppupisteeseen
maata pitkin mittanauhalla.
Jos siis vaikka pyörä on eräs Yamaha SR500
(http://www.finnbike.com/sr500ridersmc/SR500.html), niin olkoon:
ensiövälitys = 77/30 (2,567)
toisiovälitys = 42/16 (2,625)
vaihteiston välityssuhde kolmosrattaalla = 1,19
takarenkaan kehän pituus (arvio) = 160cm = 1,6m
kierroslukumittarin näyttämä = 6000rpm
Tällöin takarenkaan kierrokset minuutissa = 6000rpm / (1,19 * 2,567 * 2,625) =
748,25 rpm
=> V[m/min] = 748,25rpm * 1,6m = 1197,21m/min
=> V[km/h] = 60/1000 * 1197,21m/min = 71,83 km/h
Tälle pyörälle muuten 5. vaihteella 10000 kierroksella tulisi em. laskun mukaan
nopeudeksi 183,12km/h.
Näiden kaavojen ja yhden "kalibroidun" nopeusmittarilukema-nopeus -suhteen
(esim. se 94km/h vs. 100km/h) voipi itselleen laskeskella taulukot, joista näkee
sitten todellisen nopeuden, kun tietää kierrosluvun ja vaihteet.
En kuitenkaan ota vastuuta, jos poliisit väittävät tutkansa kanssa teitä
vastaan, kun yritätte epätoivoisesti osoittaa, että: "eihän tässä voinut millää
olla kahtasataa..."
>
> Ja jos kaikkien mittarien lukemat laskevat äkkiä nollaan, olet tuijotellut
> niitä liian kauan, joten kokeillessa kannattaa valita sopivan hiljainen
> tienpätkä.
>
No joo. Kakkamainen muutenkin kirjoitella mittauslogiin kierroslukuja siellä
350km/h:n nopeuksissa...
Menipähän tieteelliseksi, toivottavasti on edes jollekin muullekin jotain
hyötyä!
--
M. Brunberg
> näiden heittävän suhteessa yhtä paljon samaan suuntaan? Jos ei, niin
> siinähän olisi jollekin oiva testi jonkun lentokenttäajon yhteydessä...
>
>
> Jarkko Antila, Honda VFR750F '86
Itse olen mitannut VFR:n mittarin heittoa kalibroidulla BC1200:lla sekä
GPS:llä (Garmin III+), tässä hieman tuloksia:
VFR BC GPS
80 75 75
100 93 93
120 109 109
150 137 137
Kuten jokainen voi itse laskea niin tuo virhenäyttämä on tosiaankin
suhteellisen lineaarista.
GPS antaa muuten ihailtavan tarkkoja lukemia varsinkin kun häirintä taannoin
poistettiin. Yleensä pyrin ajamaan suurinpiirtein rajoitusten mukaan
seuraten BC:n näyttämiä ja tämähän tarkoittaa että saavutan autoja melkeinpä
koko ajan. Onkohan muuten BC:n/GPS:n tallentama "max speed" käypää
todistusaineistoa itseään vastaan jos kävisi huono flaksi tutkassa...
lomaa jatkaen...
/MarcusB
http://www.geocities.com/kniven
Jukka Vuokko
>
>Jos siis vaikka pyörä on eräs Yamaha SR500
>(http://www.finnbike.com/sr500ridersmc/SR500.html), niin olkoon:
>ensiövälitys = 77/30 (2,567)
>toisiovälitys = 42/16 (2,625)
>vaihteiston välityssuhde kolmosrattaalla = 1,19
>takarenkaan kehän pituus (arvio) = 160cm = 1,6m
>kierroslukumittarin näyttämä = 6000rpm
>
>Tällöin takarenkaan kierrokset minuutissa = 6000rpm / (1,19 * 2,567 * 2,625) =
>748,25 rpm
>=> V[m/min] = 748,25rpm * 1,6m = 1197,21m/min
>=> V[km/h] = 60/1000 * 1197,21m/min = 71,83 km/h
>
>Tälle pyörälle muuten 5. vaihteella 10000 kierroksella tulisi em. laskun mukaan
>nopeudeksi 183,12km/h.
>
>Näiden kaavojen ja yhden "kalibroidun" nopeusmittarilukema-nopeus -suhteen
>(esim. se 94km/h vs. 100km/h) voipi itselleen laskeskella taulukot, joista näkee
>sitten todellisen nopeuden, kun tietää kierrosluvun ja vaihteet.
Tästä unohtuu se että takarengas sutii kovemmissa vauhdeissa. Jollen
väärin muista niin takarengas pyörii noin 3% enemmän kuin mitä nopeus
on.
--
Jukka Vuokko http://iki.fi/jvuokko/
YZF600R Thundercat
Antsa
> No tuo toimintaperiaate olisi oikeastaan kiva tietää, kun en ole koskaan
> mittaristoa purkanut. Vaijerin yläpäähän asti on tietoa, mutta
> vaijeri-neulayhteys on vähän hämärän peitossa. Luulisin, että vaijerin
> pyörimisnopeuden kasvaessa mittaristossa kiristyy joku spiraalijousi tai
> vastaava ja joka sitten liikuttaa neulaa. Jos näin on, niin käytännön
> jousissahan jousivakio (ja näin ollen jousen aiheuttama vastavoima) ei ole vakio
> koko "venymisalueella" ja tästä voisi johtua nopeusmittarin epälineaarisuus.
Vaijeri pyörittelee magneetteja, joiden lähellä on akseloitu
metallilevy. Pyörrevirta sitten pyörittelee tuota
metallilevyä niin pitkälle kuin jaksaa. Ja jousi vääntelee
vastaan. Ja akselin päässä viisari. Enempi runtua -> enempi
pyörrevirtaa -> enempi käännöstä -> viisari näyttää enempi.
Toimii siis täysin ilman suoraa kosketusta pyörittävän
vaijerin ja viisarin välillä.
Epälineaarisuutta voidaan siis korjata esteettisten rajojen
puitteissa numerointia epätasoittamalla.
Matkamittarissa onkin sitten vain rajut välitykset
mittarivaijerin pyörintää alentamassa.
> Entäs muuten digitaalisissa nopeumittareissa? Havaitaanko siellä vaijerin
> pyörintä (mikäli vaijeri löytyy) optisesti vai onko sielläkin vielä lisäksi
> joitain jousia? Jos jousia ei ole, luulisi jälleen kerran, että
> nopeusmittarinkin lineaarisuus saavutettaisiin. Näin voisi olla ainakin niissä
> malleissa, joissa havaitaan vanteessa pyörivää heijastuspintamönttiä (vrt.
> polkupyörän mittari).
Digitaaliset toimivat pulssilaskureina. Magneettiset anturit
lähettelevät räpsyjä mittarille, joka laskeskelee montako
räpsyä ehtii tulla tiettyyn ajanjaksoon mennessä.
Rengaskoosta, päivitysnopeudesta yms riippuen se sitten
heittelee tiettyjä tikkuja päälle tai pois. Tästä kuski
sitten ymmärtää paljonko on faarttia päällä. Ja nopeammat
spekuloivat sakkojen määrää. ;-)
> Muuten tossahan oli aivan helevetin hyvä idea! Jos joku muukin haluaa tehdä
> saman, niin tässä vähän laskukaavaa:
Yhteen härveliin välistettiin laatikkoa, muutamista eri
ratasyhdistelmävaihtoehdoista laskettiin jouhevat
välityssuhteet. Pitempi ykkönen ja lyhyempi vitonen, väliin
suht tasajaolla kolme muuta. Pohjana oletettu
käyttökelpoinen tehoalue. Kannattaa laskiessaan miettiä mitä
mittayksikköjä käyttää, muuten voi tulla aika kryptisiä
tuloksia. ;-)
> Välityssuhteet löytyvät manuaaleista ja takarenkaan kehän pituuden saa helpoiten
> piirtämällä viiva renkaaseen ja liikuttamalla pyörää siten, että takarengas
> pyörähtää yhden kierroksen. Sitten mitataan matka alkupisteestä loppupisteeseen
> maata pitkin mittanauhalla.
Jos mahdollista, kannattaa käyttää rengasvalmistajien
pyörintäkehätaulukkoja. Tietävät paremmin oikean kehän kun
on nopeuttakin mukana.
> Näiden kaavojen ja yhden "kalibroidun" nopeusmittarilukema-nopeus -suhteen
> (esim. se 94km/h vs. 100km/h) voipi itselleen laskeskella taulukot, joista näkee
> sitten todellisen nopeuden, kun tietää kierrosluvun ja vaihteet.
Menisiköhän läpi muutoskatsastuksessa jos pelissä on vain
yksi mittari, kiekkamittari ja nopeustaulukko eri vaihteille
ja eri nopeuksille?
--
~Antti~ (AM -no batteries included)
Ari Ikonen
Omien kokemuksieni mukaan tähän asti autoilla ja mopoilla
mittarivirhe näyttäisi olevan erottelutarkkuuden rajoissa sama
kaikilla nopeuksilla - ja normaaleilla nopeuksilla. esim. sama 7% koko
ajan.
Mutta sitten, viitaten tuohon lentokenttäajoon,
aiemmin oli pyörän mittari virkavallan kanssa tarkistettu ja
näytti 100:aa todellisen lukeman ollessa 99. (ihan oma-aloitteisesti
pyydetty tutkatarkastus, hieman pidemmän episodin jälkeen).
Äkkiä laskien noin prosentin heitto.
Meninpä sitten kokeilemaan Utin lentokenttäajoihin,
mitä vauhteja saa kelattua. Kaksi vetoa, toisella mittarilukema
lipuilla n. 260, toisella n. 262. Antoivat tutkalaput, joissa oli 208 ja
218!
Jossain mättää. Enkä ole varma, onko nopeusmittari ainoa epäiltävä.
Jos ne 2??-luvut haluaa tarkasti, ehdotan mittaamaan useamman kerran
ja keskustelemaan tutkaajan kanssa, miten saa luotettavimmat lukemat.
t. Ari.
Jarkko Antila wrote:
> Terse!
>
> Tulipa mieleeni, että jos saa jonkun auton perässä kellotettua itselleen
> todellista nopeutta vastaavan lukeman tienvarsinäyttötaulusysteemistä,
> niin päteekö tämä vaikkapa n. satasen vauhdissa mitattu heittoprosentti
> (esim. 6%) vielä siellä kolmessasadassa.
>
> Äkkiseltään ajatellen, koska kyseessä on (ainakin minulla) pelkästään
> mekaanisia osia sisältävä mittari, pitäisi tämän yhteyden olla hyvin
> suoraviivainen. Virhe, joka tähän saattaa tulla, on lähinnä eturenkaan
> halkaisijan kasvaminen vauhdin kasvaessa, mutta luulisi tämän
> vaikutuksen olevan kyllä aika pienen?
>
> Jos siis mopon mittari näyttää 100km/h kun näyttötaulu (tai
> polliisisetä) näyttää 94km/h, on näyttövirhe 6% alaspäin. Jos mittari
> toimii täysin suoraviivaisesti on todellinen nopeus, kun mittari näyttää
> 250km/h, siis: 0,94 * 250km/h = 235km/h.
>
Rekki
"Jarkko Antila" <jarkko...@vtt.fi> kirjoitti viestissä
news:395B5C45...@vtt.fi...
klips
> . Luulisin, että vaijerin pyörimisnopeuden kasvaessa mittaristossa
kiristyy joku spiraalijousi tai
> vastaava ja joka sitten liikuttaa neulaa. Jos näin on, niin käytännön
> jousissahan jousivakio (ja näin ollen jousen aiheuttama vastavoima) ei ole
vakio
> koko "venymisalueella" ja tästä voisi johtua nopeusmittarin
epälineaarisuus.
> Entäs muuten digitaalisissa nopeumittareissa?
Autoissa olen seurannut sekä mekaanisten että digitaalisten mittarien
heittoja. Aikaisemmat ovat näyttäneet prosenteissa väärin, eli 60/54, 80/72
120/108 tyyliin. Nykyisen kotteron, avensis, heitto on 7 km/h ajoi nopeutta
kuin nopeutta tielaitoksen näyttöjen puitteissa.
Pärrän mittari näyttää ihan oikein ainakin näillä kumeilla.
Halvin tapa lisätä kiihtyvyyttä 0 - 100 km/h on antaa hemmojen kellottaa
oikeasti 0 - 90. km/h. Huppujahan ei kukaan oikeasti tiellä voi kokeilla
;-D
Eki
Tuomas Keski-Korsu
> Menisiköhän läpi muutoskatsastuksessa jos pelissä on vain
> yksi mittari, kiekkamittari ja nopeustaulukko eri vaihteille
> ja eri nopeuksille?
>
> --
> ~Antti~ (AM -no batteries included)
Kyllä onnistuu, ainakin autopuolella, niin miksei silloin mopottimissakin.
Eikä muuten tarvinnut taulukkoa!
-tuomas (DR+BC800)
Jarkko Antila
> aiemmin oli pyörän mittari virkavallan kanssa tarkistettu ja
> näytti 100:aa todellisen lukeman ollessa 99. (ihan oma-aloitteisesti
> pyydetty tutkatarkastus, hieman pidemmän episodin jälkeen).
> Äkkiä laskien noin prosentin heitto.
>
> Meninpä sitten kokeilemaan Utin lentokenttäajoihin,
> mitä vauhteja saa kelattua. Kaksi vetoa, toisella mittarilukema
> lipuilla n. 260, toisella n. 262. Antoivat tutkalaput, joissa oli 208 ja
> 218!
>
> Jossain mättää. Enkä ole varma, onko nopeusmittari ainoa epäiltävä.
> Jos ne 2??-luvut haluaa tarkasti, ehdotan mittaamaan useamman kerran
> ja keskustelemaan tutkaajan kanssa, miten saa luotettavimmat lukemat.
>
Tuolla jossain muualla threadin alla tulikin jo esille, että esim. tuossa
sinun tapauksessasi saisi hyvinkin tarkan nopeuden selville, kun ottaisi
mittaviivalla ylös kierrosluvun ja suhteuttaisi sen siihen kierroslukuun,
jolla (samalla vaihteella) on mitattu tuo tarkka 99km/h. Esim.
11000rpm/5000rpm * 99km/h = 218 km/h
Olikohan kyseessä muuten lasertutka vai normaali (vanha) tutka? Nuo
vanhemmathan menettävät tarkkuutensa kovissa nopeuksissa varsinkin, jos
tutkapinta on epätasainen. Eli esim. virtaviivainen moottoripyörä tai
Stealth-pommittaja...
--
Jarkko Antila
> Vaijeri pyörittelee magneetteja, joiden lähellä on akseloitu
> metallilevy. Pyörrevirta sitten pyörittelee tuota
> metallilevyä niin pitkälle kuin jaksaa. Ja jousi vääntelee
> vastaan. Ja akselin päässä viisari. Enempi runtua -> enempi
> pyörrevirtaa -> enempi käännöstä -> viisari näyttää enempi.
> Toimii siis täysin ilman suoraa kosketusta pyörittävän
> vaijerin ja viisarin välillä.
> Epälineaarisuutta voidaan siis korjata esteettisten rajojen
> puitteissa numerointia epätasoittamalla.
>
Joo, joo. Eipä ihme, että lukemat ovat aina päin p*rsettä.
> Digitaaliset toimivat pulssilaskureina. Magneettiset anturit
> lähettelevät räpsyjä mittarille, joka laskeskelee montako
> räpsyä ehtii tulla tiettyyn ajanjaksoon mennessä.
> Rengaskoosta, päivitysnopeudesta yms riippuen se sitten
> heittelee tiettyjä tikkuja päälle tai pois. Tästä kuski
> sitten ymmärtää paljonko on faarttia päällä. Ja nopeammat
> spekuloivat sakkojen määrää. ;-)
Aivan, siis elektroniikan nopeus kun on tarpeeksi suuri (eipä luulisi olevan mikään
ongelma näin hiljaisissa vauhdeissa), niin tällä vehkeellä pitäisi siis takarenkaan
koon muutos, pyörimisestä aiheutuvan keskihakuvoiman suuruudesta riippuen, olla ainoa
epälineaarisuutta aiheuttava tekijä. Tämäkään heitto ei pitäisi olla kovin paljoa,
varsinkaan, jos rengas on täytetty hieman normaalia suurempaan paineeseen.
>
> > Näiden kaavojen ja yhden "kalibroidun" nopeusmittarilukema-nopeus -suhteen
> > (esim. se 94km/h vs. 100km/h) voipi itselleen laskeskella taulukot, joista näkee
> > sitten todellisen nopeuden, kun tietää kierrosluvun ja vaihteet.
>
> Menisiköhän läpi muutoskatsastuksessa jos pelissä on vain
> yksi mittari, kiekkamittari ja nopeustaulukko eri vaihteille
> ja eri nopeuksille?
>
Heh, sitten joutuis seuraavaksi väsäämään taulukkovalot.
Oskari
Jarkko Antila wrote:
> Takarenkaan kierrokset minuutissa = kierroslukumittarin näyttämä lukema /
> (välityssuhde halutulla vaihteella * ensiövälityssuhde * toisiovälityssuhde)
>
> => Takarenkaan kulkema matka (metriä) minuutissa (=koko pyörän kulkema matka
> minuutissa) eli nopeus m/min V[m/min] = takarenkaan ulkokehän pituus *
> takarenkaan kierrokset minuutissa
>
> => Nopeus kilometreinä tunnissa V [km/h] = V[m/min] * 60/1000
>
> Välityssuhteet löytyvät manuaaleista ja takarenkaan kehän pituuden saa helpoiten
> piirtämällä viiva renkaaseen ja liikuttamalla pyörää siten, että takarengas
> pyörähtää yhden kierroksen. Sitten mitataan matka alkupisteestä loppupisteeseen
> maata pitkin mittanauhalla.
>
Mutta mikä on sitten kierroslukumittarin toimintaperiaate, meinaan onko se sitten
tarkka, ja onko sen virhe lineaarinen?
Tuomas Lindström
pyörä on seissyt paikallaan esim. yön yli, niin nopeusmittarin viisari ei
liikahdakkaan aluksi. Yleensä mittari sitten herää henkiin alle 15min ajon
jälkeen yleensä hetkellä, jolloin nopeus ylittää korkeimman sallitun.
Ajattelin, että vialla ja sateen aiheuttamalla kosteudella voisi olla jotain
tekemistä asian kanssa (pyörrevirrat ei tykkää?)
Ovatko muut havaineet ilmiötä eli onko se yleistä vai onko mittarini tulossa
tiensä päähän?
Kuinkas tarkkoja noi BC1200 tai vastaavat ovat ja missäspäin semmosia
myydään Helsingin lähistöllä?
Tuomas & RD 350
Jukka Vuokko
In article <8jhfv5$q49$1...@nntp.teliafi.net>, Tuomas Lindström wrote:
>Mistäs mahtanee johtua, että toisinaan varsinkin jos on sattunut satamaan ja
>pyörä on seissyt paikallaan esim. yön yli, niin nopeusmittarin viisari ei
>liikahdakkaan aluksi. Yleensä mittari sitten herää henkiin alle 15min ajon
>jälkeen yleensä hetkellä, jolloin nopeus ylittää korkeimman sallitun.
>Ajattelin, että vialla ja sateen aiheuttamalla kosteudella voisi olla jotain
>tekemistä asian kanssa (pyörrevirrat ei tykkää?)
>
>Ovatko muut havaineet ilmiötä eli onko se yleistä vai onko mittarini tulossa
>tiensä päähän?
Tuo oli ainakin Suzukin GS450:sen tyyppivika. Itseasiassa ei tarvittu
edes sadeyötä. Siinä viisarit (myös kierrosmittari!) jäivät
pohja-asentoon jumiin ja lähtivät liikkeelle vasta kun kiertovoimaa tuli
tarpeeksi.
>Kuinkas tarkkoja noi BC1200 tai vastaavat ovat ja missäspäin semmosia
>myydään Helsingin lähistöllä?
Tarkkoja 300km/h:hon asti. Hesassa myy mm. Aggio bike (haagan
liikenneympyrän lähellä, samalla kadulla missä ennen oli pc-superstore).
Esim. BC800 maksaa 130,-. (BC1200 ei mp-käytössä tuo mitään etua
800:seen verrattuna. Tuskin tarvitset poljinkierrosnäyttöä tai
kehämittamuistia...)
Per{l{ Marko
>> Entäs muuten digitaalisissa nopeumittareissa?
>
>Autoissa olen seurannut sekä mekaanisten että digitaalisten mittarien
>heittoja. Aikaisemmat ovat näyttäneet prosenteissa väärin, eli 60/54, 80/72
>120/108 tyyliin. Nykyisen kotteron, avensis, heitto on 7 km/h ajoi nopeutta
>kuin nopeutta tielaitoksen näyttöjen puitteissa.
Esimerkki automaailmasta: Isä mittasi alkukesällä ja loppukesällä
työmatkalle (n.40km) 400metriä eroa johtuen renkaiden kulumisesta.
________________________________________________________
Marko Perälä (Please remove NOSPAM when replying)
+358 50 3661880
Tommi Salmenhaara
>
> Mistäs mahtanee johtua, että toisinaan varsinkin jos on sattunut satamaan ja
> pyörä on seissyt paikallaan esim. yön yli, niin nopeusmittarin viisari ei
> liikahdakkaan aluksi. Yleensä mittari sitten herää henkiin alle 15min ajon
> jälkeen yleensä hetkellä, jolloin nopeus ylittää korkeimman sallitun.
> Ajattelin, että vialla ja sateen aiheuttamalla kosteudella voisi olla jotain
> tekemistä asian kanssa (pyörrevirrat ei tykkää?)
>
> Ovatko muut havaineet ilmiötä eli onko se yleistä vai onko mittarini tulossa
> tiensä päähän?
Kawasiassa talven jalkeen nopmittari ei pelittanyt ensikilometreilla.
Kiekkamittari sitavastoin tekee moista lahes aamuittain. Reipas lapaytys
tai kaksi mittariin auttaa. Tosin saattaa kiinnitysraudan metalli pian
vasya moisesta. Ehkapa jo ensi talvena irrotan mittarit uuninpankolle
kaamoslepoon. Viittineeko noita purkaa ja rasvailla, varsinkin jos se
oljy alkaa keraamaan polya ja vikaa tulee enempi?
TommiS, LTD450 -85
Tommi Salmenhaara
> Esimerkki automaailmasta: Isä mittasi alkukesällä ja loppukesällä
> työmatkalle (n.40km) 400metriä eroa johtuen renkaiden kulumisesta.
> ________________________________________________________
> Marko Perälä
Tyopaikan vaihdosta johtuen olen taman viikon seuraillut tyomatkan
pituutta melko tarkasti. Primeran mittari antaa 50 km matkalle heittoa
paivasta toiseen 0-200 m noin suunnilleen. Luultavimmin eroa tulee sen
mukaan kuinka paljon kaistaa vaihtaa ohituksissa yms.
Tuosta taulukkohommasta sen verra, etta ainakin isin traktorissa on
kiekkamittarin yhteydessa mittarin taulussa ilmoitettu nopeus kullakin
vaihteella. Ei siina sitten muuta kun kiekkamittaritauluun lisaa
paallekkaisia asteikkoja osoittamaan kiekkoja/vaihdetta/nopeutta ja se
on siina.
TommiS
Lindroos Malkus
Riippuu varmaan pyörästä, mutta ainakin mulla (YZF600R '00) toimii elektronisesti,
eli laskee sytytyksistä. Näin toimivan mittarin pitäisi olla erittäinkin tarkka,
virhe syntyy lähinnä lukuvirheestä ja neulan hieman väärin asetetusta asennosta.
--
Malkus Lindroos
YZF600R
Kalevi Kasvi
"Oskari" <x...@xx.fi> wrote in message news:395C415E...@xx.fi...
>
>
> Mutta mikä on sitten kierroslukumittarin toimintaperiaate, meinaan onko se
sitten
> tarkka, ja onko sen virhe lineaarinen?
>
Kierroslukumittari on yksinkertainen taajuus/jännite muunnin. Viisari
näyttää siis itseasiassa jännitettä, asteikko vain on tehty kierrosluvuille.
Lisäksi paremmissa on sitten elektroniikkaa, joka mm. vaimentaa viisarin
liikettä, jotta vältytään yliheilahdukselta tapauksessa jossa kierrokset
muuttuvat nopeasti.
Tarkkuus on hyvä, en nyt kuitenkaan ilmoita kuinka hyvä, kun ei ole mitään
dokumenttia käsillä. Muistelisin kuitenkin että aikoinaan autoon ostamassani
AutoMeter-mittarissa ilmoitettiin virheeksi koko alueella alle 0.5%.
Mikko Perttala
> Kawasiassa talven jalkeen nopmittari ei pelittanyt ensikilometreilla.
> Kiekkamittari sitavastoin tekee moista lahes aamuittain. Reipas lapaytys
> tai kaksi mittariin auttaa. Tosin saattaa kiinnitysraudan metalli pian
> vasya moisesta. Ehkapa jo ensi talvena irrotan mittarit uuninpankolle
> kaamoslepoon. Viittineeko noita purkaa ja rasvailla, varsinkin jos se
> oljy alkaa keraamaan polya ja vikaa tulee enempi?
>
> TommiS, LTD450 -85
Muistelin lukeneeni joskus, että ainakin gs 450:n kohdalla ongelma on ollut
yleensä mittarin neulan jumiutuminen nollakohdan rajoitintappiin, jossa on jotakin
kumia tms. siitä se sitten tärinän/viisarin vääntövoiman avulla napsahta peliin
mukaan jossakin vaiheessa.
Mikko CBR600F
Antti Ylikorpela
"Kalevi Kasvi" <kalevi...@pp.inet.fi> wrote in message
news:3lZ65.77$2o3....@read2.inet.fi...
Heippa!
Semmoista vain että tuo ihan tavallinen nopeusmittarikin on sähkötoiminen
mittari,
mittarin vaijerista ei ole mekaanista vaan sähköinen yhteys neulaan,
matkalaskuriin
kylläkin on, Nopeusmittareissahan on tarkoituksellisesti virhettä,
kierroslkumittarissa
sellaista ei tarvita, nopeusmittarin lukemaanhan vaikuttaa renkaan
koko/kuluneisuus/paine/jne ja siksi kaiketi myöskin sen halutaan heittävän
varmemmin
ali kuin ylinopeuksille.
Hyvää kesäänjatkoa itse kullekkin 8{)}
Kalevi Kasvi
"Antti Ylikorpela" <antti.yl...@iobox.fi> wrote in message
news:8ji1ej$pmh$1...@tron.sci.fi...
>
>
> Heippa!
> Semmoista vain että tuo ihan tavallinen nopeusmittarikin on sähkötoiminen
> mittari,
> mittarin vaijerista ei ole mekaanista vaan sähköinen yhteys neulaan,
> matkalaskuriin
> kylläkin on, Nopeusmittareissahan on tarkoituksellisesti virhettä,
> kierroslkumittarissa
> sellaista ei tarvita, nopeusmittarin lukemaanhan vaikuttaa renkaan
> koko/kuluneisuus/paine/jne ja siksi kaiketi myöskin sen halutaan heittävän
> varmemmin
> ali kuin ylinopeuksille.
>
No, kenellä on, kenellä ei, nimittäin sähköinen nopeusmittari. Varmasti
ainakin uudemmissa pyörissä lienee sähköinen, vanhemmissa taas mekaaninen,
yleensä etupyörästä, joskus vaihdelaatikosta voimansa saava.
Antti Ylikorpela
Hei!
Jos fundeeraa hetken nopeusmittarin toimintaa, huomaa ettei se voisi
mitenkään toimia mekaanisesti, ainakaan rattailla ja/tai hihnoilla YMS.
Neulahan ei pyöri ympäri vaan voi olla aivan paikallaan vaika vaijeri
pyörii. mittareissa on aina sisällä eräänlainen "roottori" ja "kenttä" kuten
sähkömoottorissa/generaattorissa, mittarin vaijeri pyörittää tuota
roottoria, tämän tuottama voima pyrkii kiertämään jousivoimaa vastaan
kenttää, tämä kentän virkaa hoitava osa on eräänlainen laakeroitu lieriö
joka akseliin mittarin neula on kiinnitetty.
Kivaa kesää kaikille 8{)}
Ari Ikonen
Hmm,
tällä kaavalla saisin - mitä nyt kierroslukuja muistaa -
10000/4000*99 = 247 km/h, joka jo 'näyttää paremmalta'.
Tutkasta tuossa paikassa en tiedä, tutkaajat itsekin mutisivat
kyllä mittaamisen hankaluudesta vielä kiihtyvälle, pienipintaiselle
pyörälle (CBR900).
Täytyypä tehdä lisämittauksia.
Ari.
Jarkko Antila wrote:
>
> mittaviivalla ylös kierrosluvun ja suhteuttaisi sen siihen kierroslukuun,
> jolla (samalla vaihteella) on mitattu tuo tarkka 99km/h. Esim.
> 11000rpm/5000rpm * 99km/h = 218 km/h
>
> Olikohan kyseessä muuten lasertutka vai normaali (vanha) tutka? Nuo
> vanhemmathan menettävät tarkkuutensa kovissa nopeuksissa varsinkin, jos
> tutkapinta on epätasainen. Eli esim. virtaviivainen moottoripyörä tai
> Stealth-pommittaja...
>
> --
> Regards,
>
> Jarkko Antila, Honda VFR750F '86
--
------------------------------------------------------
Ari Ikonen Sun Microsystems Oy
Technical Mgr, Professional Services Lars Sonckin kaari 12
ari.i...@sun.com P.O.Box 112
tel: +358-9-525561 02600 Espoo, Finland
mobile: +358-400-336726 FAX: +358-9-52556252
Jorma Kauppinen
> pyörä on seissyt paikallaan esim. yön yli, niin nopeusmittarin viisari ei
> liikahdakkaan aluksi. Yleensä mittari sitten herää henkiin alle 15min ajon
> jälkeen yleensä hetkellä, jolloin nopeus ylittää korkeimman sallitun.
> Ajattelin, että vialla ja sateen aiheuttamalla kosteudella voisi olla jotain
> tekemistä asian kanssa (pyörrevirrat ei tykkää?)
Paksu rasva akselissa. Halvoissa mittareissa laitetaan paksu
rasva akselille vaimentamaan neulan liikettä. Samoin käy jos
pudotat nopeutta. Kestää aikansa ennenkuin viisari alkaa
vajoamaan. Paremmissa mittareissa on oikea iskunvaimennin. Koskee
sekä nopeus- että kierroslukumittareita. Siis analogisia.
Jorma Kauppinen
> dokumenttia käsillä. Muistelisin kuitenkin että aikoinaan autoon ostamassani
> AutoMeter-mittarissa ilmoitettiin virheeksi koko alueella alle 0.5%.
Tiedä sitten mootoripyöristä. Autoissa alkuperäiset
massatuotantojännitemittarit useimmiten ovat +/- 5% sarjaa.
Santtu Ahonen
Antti Ylikorpela wrote:
> Jos fundeeraa hetken nopeusmittarin toimintaa, huomaa ettei se
> voisi mitenkään toimia mekaanisesti, ainakaan rattailla ja/tai
> hihnoilla YMS.
...ja jos fundeeraa hiukan pidempään huomaa, että mekaaninen nopeusmit-
tari toimii keskipakovoimalla (juu, ns. näennäisvoima).
Ja alkuperäiseen kysymykseen vastauksena; mittari ei näytä todellista
nopeutta lineaarisesti johtuen mm. renkaan sorrosta. Heitto on lähinnä
tieteilijöitä kiinnostavaa luokkaa.
Regards, Stu
--
Santtu Ahonen WB#StuBit Icebreakers DoD#2041 MMAF MC BajaHill
s...@nospam.compart.fi http://www.compart.fi/stu/ HD 1200 Panhead
Opinions presented here are not necessarily the opinions of my employer
Antsa
> Kyllä onnistuu, ainakin autopuolella, niin miksei silloin mopottimissakin.
> Eikä muuten tarvinnut taulukkoa!
Luulis nyt että tuollainen taulukko pitäis sentään olla.
Mutta, katsastusmiesten aatokset ovat joskus tuntemattomat,
lainlaatijoista puhumattakaan.
Antsa
> Joo, joo. Eipä ihme, että lukemat ovat aina päin p*rsettä.
Loppujen lopuksi aika vähän. Jos haluaa, sen mittarin voi
ottaa auki ja kompensoida näytön oikein jollekin tietylle
nopeudelle. Kun massatuotannon toleranssi poistuu,
mittarivirhe vaihtaa merkkiä tuon kompensoidun nopeuden
kohdalla. Ja on muuten joka tapauksessa pienempi koko
alueella.
Kestääkin sitten hetken ennenkuin oikeaan nopeusnäyttöön
tottuu. Kun aiemmin on hiukan ottanut mittarivirhettä pois
näyttämästä, samaa pyrkii edelleen tekemään vaikka mittari
näyttääkin oikein.
Omassa pelissäni tätä ei ole tehty, enpä ole jaksanut nähdä
vaivaa. Kautta aikojen yksi nopeussakko prätkällä ei motivoi
tarkennukseen.
> Aivan, siis elektroniikan nopeus kun on tarpeeksi suuri (eipä luulisi olevan mikään
> ongelma näin hiljaisissa vauhdeissa), niin tällä vehkeellä pitäisi siis takarenkaan
> koon muutos, pyörimisestä aiheutuvan keskihakuvoiman suuruudesta riippuen, olla ainoa
> epälineaarisuutta aiheuttava tekijä. Tämäkään heitto ei pitäisi olla kovin paljoa,
> varsinkaan, jos rengas on täytetty hieman normaalia suurempaan paineeseen.
Yleensä digitaalimittarit laskevat nopeutta melkoisen monta
kertaa sekunnissa, mutta näytön päivitys tapahtuu vain esim
yhden - kolmen sekan välein ettei näyttö mee sumeaksi.
Mittarianturi kannattaa kyllä laittaa etupyörään, takapyörä
luistaa kun siitä tuupataan voimaa asvalttiin. Voipi tietty
testata tuota luistoa kun laittaa identtiset mittarit
molempiin pyöriin. Siitä vain vertailemaan eri kumien
pitkittäispitoa!
Nopeusluokalla on taatusti merkitystä myös tuohon
halkaisijan muutokseen keskipakovoimasta.
> Heh, sitten joutuis seuraavaksi väsäämään taulukkovalot.
;-)
Mutta kuinkahan on? Ovatko mittarivalot pakolliset???
Antsa
> Mistäs mahtanee johtua, että toisinaan varsinkin jos on sattunut satamaan ja
> pyörä on seissyt paikallaan esim. yön yli, niin nopeusmittarin viisari ei
> liikahdakkaan aluksi. Yleensä mittari sitten herää henkiin alle 15min ajon
> jälkeen yleensä hetkellä, jolloin nopeus ylittää korkeimman sallitun.
> Ajattelin, että vialla ja sateen aiheuttamalla kosteudella voisi olla jotain
> tekemistä asian kanssa (pyörrevirrat ei tykkää?)
Mielenkiintoista... Olisikohan sade voinut kohmettaa noin
nopeasti mittarin laakeroinnin? Josko siellä olisi vanhaa
pikeentynyttä vähemmän kosteudenkestävää voiteluainetta
välissä? Tuskin kuitenkaan kyse on voimansiirrosta, siellä
tehot kyllä riittävät pyörittelemään jäykempääkin systeemiä.
Kun mittarin viisari on jumissa, pyöriikö matkamittari
kuitenkin? Jos pyörii, mittari vain auki ja tarkistamaan
että kaikki toimii herkästi. Öljyä ei välttämättä kannata
giganttisesti suihkia. Puolikas tippa ohutta kriittisiin
pisteisiin. Jos matkamittarikaan ei pyöri, kannattanee
tarkistaa vaijerin ja alapään pyörittimen toiminta.
Yksi mahdollisuus on tietty myös viisarin takertuminen
jonnekin. Lähteekö mittari muuten toimimaan jos pitää
mittarivaloja päällä jonkin aikaa ennen liikkeellelähtöä?
Onko muuten toimimisen alkamisnopeudella jotain yhteyttä
paikalla vallitsevaan korkeimpaan sallittuun nopeuteen?-)
> Ovatko muut havaineet ilmiötä eli onko se yleistä vai onko mittarini tulossa
> tiensä päähän?
Jossain mittarissa muistan nähneeni vastaavaa. No, yksi
ahtopainemittari ainakin joskus pyrki jumittelemaan mutta se
nyt muutenkin toimii täysin toisella periaatteella.
Jumittava mittari oli muuten yhden pikkukuorkin ajopiirturi.
Siinä piirturin viisari toimi välillä tai sitten ei. Vika ko
tapauksessa oli kyllä mittarivaijerissa. Ja edelleen, tuo
piirturi toimii kuitenkin enemmänkin sähköisesti kuin
mekaanisesti.
> Kuinkas tarkkoja noi BC1200 tai vastaavat ovat ja missäspäin semmosia
> myydään Helsingin lähistöllä?
Ei kokemusta. Ainakaan vielä.
Juha Roitto
Mikko Perttala wrote:
>
> Muistelin lukeneeni joskus, että ainakin gs 450:n kohdalla ongelma on ollut
> yleensä mittarin neulan jumiutuminen nollakohdan rajoitintappiin, jossa on jotakin
> kumia tms. siitä se sitten tärinän/viisarin vääntövoiman avulla napsahta peliin
> mukaan jossakin vaiheessa.
>
> Mikko CBR600F
Juu noin se oli...pieni täräys mittariin, ja jo toimii....
-Juha-
GS1000G -81