No tänään kokeilin vauhdissa äänimerkkiä (korvessa ihan huvikseni, kun
se kuulostaa niin komealta ;) ja huomasin kummastuksekseni, että
nopeusmittaripa valahti alaspäin tööttäyksen seurauksena. Lisätesteillä
mittari tipahti ja jämähti nollaan :( Se tokeni siitä kuitenkin, kun
eteenpäin ajeli. Uudella testillä (no pitipä taas testata!) se tipahti
taas nollaan, ja palasi siitä sitten jonkin ajan päästä.
Myöhemmin nopeusmittari alkoi sekoilla ihan omiaan. Heilui ja vaappui,
tipahti välillä nollaan ja välillä näytti normaalisti. Töötön kokeilu
tipautti taas mittarin nollaan, josta se taas tokeni ja sitten pääsinkin
kotiin.
No ensimmäinen toimenpide tässä on kai purkaa tuo arveluttava
tööttöviritys, ja kaipa se mittaristokin on aukaistava, mutta silti
mietityttää, mikähän tuossa mahtaa olla varsinainen ongelma? Kun ei tuo
töötön ja nopeusmittarin yhteys kuitenkaan taida olla mittariston
sisuskaluista riippuvainen asia. Ja tööttökin toimi ennen ihan
moitteetta. Eli olisiko raadilla ehdotuksia, mitä kytkentöjä pitäisi ropata.
Kati
Muistathan että nuo töötit vievät todella rajusti virtaa. Eli jos et
jo polttanut sulaketta, niin ohuen piuhan päässä jännite
todennäköisesti tippui niin paljon että mittaristo ei enään toiminut.
Sähkökaaviosta näkisi onko tuo mittaristo samassa piirissä töötin
kanssa...
Ratkaisuna on vetää omalla piuhalla sähköt töötille ja ottaa releen
ohjausvirta tuon vanhan töötin rinnalta. Muista laittaa sulake tuohon
uuteen piuhaan..
/Timo (R1100RT)
>
> Muistathan että nuo töötit vievät todella rajusti virtaa. Eli jos et
> jo polttanut sulaketta, niin ohuen piuhan päässä jännite
> todennäköisesti tippui niin paljon että mittaristo ei enään toiminut.
> Sähkökaaviosta näkisi onko tuo mittaristo samassa piirissä töötin
> kanssa...
>
> Ratkaisuna on vetää omalla piuhalla sähköt töötille ja ottaa releen
> ohjausvirta tuon vanhan töötin rinnalta. Muista laittaa sulake tuohon
> uuteen piuhaan..
Sähkökaaviosta löytyy jo tööttirele, enkä löydä yhteyttä mittariston ja
töötin välillä (paitsi maajohdoista). Tosin sähkökaavionlukutaitoni on
tällä hetkellä aika vähäinen.
Kati
Olisiko maavikaa? eli löysät + hapettuneet kosketukset.
Onko torvella ja mittaristolla yhteinen maapiste?
T/Pekka
> Kati
>
..
>
> Sähkökaaviosta löytyy jo tööttirele, enkä löydä yhteyttä mittariston ja
> töötin välillä (paitsi maajohdoista). Tosin sähkökaavionlukutaitoni on
> tällä hetkellä aika vähäinen.
Yleensä moottoripyörissä, nyt en siis sano varmasti että Bemarissa on
maaohjattu töötti. Siis töötille tulee jatkuvana plus ja töttiä soitettaessa
ohjataan maata.
--
Tero
" elämä alkaa 200 mph:sta "
> Olisiko maavikaa? eli löysät + hapettuneet kosketukset.
> Onko torvella ja mittaristolla yhteinen maapiste?
Taisi niillä olla. Hitto kun en nyt muista mitä eilen silmät tihrussa
sain sähkökaaviosta selville. Oliko se nyt niin, että katkaisija ohjasi
sitä relettä, ja maa meni sitten samaan pisteeseen kuin about kaikki
muutkin etupään maat. Tai sitten jotenkin muuten... Täytyy vielä
tarkistaa kotona.
Siinä kyllä hehkui viime kesänä myös laturin valo, ja Tahlon Matti
neuvoi maavikaa. Se kuitenkin tokeni siitä seuraavalle ajelulle
itsekseen. Näillä perusteilla kannattaisi tuota käydä läpi. Sattuuko
joku tietämään minkänäköinen se etupään maaliitäntä bemarissa on noin
fyysisesti? Itse olen nähnyt että siinä kulkee paljon johtoja mustassa
kuoressa :(
Kati
Kokeilu numero kaksi olisi kannattanut jättää tekemättä... no pessimisti
voisi kiroilla nopeusmittaria, mutta optimistina olisin tyytyväinen, ettei
CDI boxi hajonnut ja pyörä vielä jättänyt sinne korpeen...
En kyllä muista olenko koskaan käyttänyt tööttiä pyörällä... Kaveri kyllä
käytti usein, eli jos auto kiilasi, niin liimautui sen takapuskuriin ja
tööttäri yhtä soittoa pari kilometria, säestettynä pitkien välkyttelyllä..
JarkkoT
______________________________________________________________________
Hae MP Aiheinen Logo tai tee oma tai muokkaa valmista Logo-Editorilla!
http://www.mp-foorumi.com/logo/
BMW:ssä ja Kotarissa lie muuta yhteistä kuin valmistusmaa
(United states of Europe)
Mutta männä kesänä meni mittaristo pimeäksi ja kierroslukumittari
villiksi, kun töötin johto hiertyi poikki.
Kotarissa töötti ja mittarit on saman sulakkeen takana, ja
töötin johdot ilmavirrassa lepattaessaan olivat nuljuttaneet
johdon siitä töötin vierestä apicoliittimen juuresta poikki.
Milloin poltti sulakkeen, milloin lakkasi virta kulkemasta ja
kaikki tökki heilui ja pätki. Lisäksi vielä tuon virtapiirin
virta kulkee töötin apicon kautta, jossa se on haaroitettu
(fiksua, erittäin fiksua). Näin töötille tulevan virran
katkeaminen katkaisee mm. jarruvalot, flektin...
Tsekkaa ne töötille menevät johdot, niiden liitokset ja
etenkin nuo mahdolliset katkokset.
-Tero-
Näin valitettavasti on. Vasta toisella kerralla hoksasin sitoa töötille
menevät johdot reilulla määrällä teippiä. Kun nyt tämän "johtonippu" on
jäykempi ei se enää värise ajon aikana. Eipäilen kannentiivisteen palamiseen
johtaneen tapahtumaketjun juuri alkaneen töötin johtojen katkeamisesta
johtuneesta sulakeen palamisesta => koneen ylikuumeneminen.
-Veijo-
Hau öpaut akku? Kevään yleisimpiä voimasanankirvoittajia... virtapula voip
aiheuttaa kaikenlaista kivaa efektiä...
-Artsi-
Hayabusa RZ
No, nyt on Haynesin ja mopon oma sähkökaavio nenän alla, ja tosiaankin
mittariston ja töötin maa on yhteinen. Osapuilleen kaikki etupäästä
tulevat ruskeat näkyvät menevän saman pisteen kautta maihin. Tässä
näköjään tööttökatkaisija ohjaa tööttörelettä, pätkii sen maata (nro 85,
eikös se ole ohjaus ulos) ja varsinainen tööttövirta menee suoraan
maihin, taikka siihen pisteeseen johon ne kaikki keulan maajohdot
tulevat. Lisäksi siinä on kaikenmaailman laatikoita, joiden merkitystä
en ymmärrä (mm. mikä on flasher unit/blinkgeber, tai load shedding
relay/entlastungsrelais).
En tosin oikein ymmärrä sitäkään, mikä on laturin valon yhteys maahan,
mutta ei kai minun sitä tarvitsekaan ymmärtää ;) Mutta ei kukaan tosiaan
sattuisi tietämään, mistä keulan sähköt on johdettu runkoon? Jossain
pitäisi olla 1.5 mm ruskea johto. Taikka siis, kaipa tuon pitäisi olla
idioottihelppo huomata, kun pyörää tutkii. Kai.
Kati
Tarkista nyt sitten se yhteisen maapisteen seutu (hapettumat, löysyys,
hiertymät), rasvaa CRCllä ja ruuvikiinnitys kevyesti auki, CRCtä, ja
takaisin kiinni.
Testaus. Jos tämä ei auta niin katso virtapuoli seuraavaksi.
T/Pekka
JT
Blinkgeber antaa blinkkejä, eli vilkkurele, ja se toinen lienee lastin
kevennykseen - antaa startille kaiken sähkön koneesta kun painaa siitä
napista.
-r
> Lyö useampi kärpänen yhdellä iskulla: laita rele valoihin, ja siitä oma
> paksu maajohto lampun kannasta suoraan akulle. Se maattaa lampun rungon
> kautta koko höskän. Releet kun laittaa niin että saavat ohjauksen
> vanhasta lampun kannasta, pärjää halvimmilla relemalleilla eikä tartte
> relevian sattuessa kuin tuupata se vanha lampunkanta takaisin.
Jaa. Olen kyllä vähän omankin maadoituksen tekoa harkinnut. Tartteeko se
maajohto tosiaan viedä akulle asti? Eikö ohjauslaakerin ohitus runkoon
asti riitä? Onhan siinä jötikässä rautaa, eikö se nyt pirskuta johda
tarpeeksi... Akkuun tulevia ylimääräisiä piuhoja ei tartteisi minun
mielestä liikoja olla.
>
> Blinkgeber antaa blinkkejä, eli vilkkurele, ja se toinen lienee lastin
> kevennykseen - antaa startille kaiken sähkön koneesta kun painaa siitä
> napista.
Ahaa, kiitos. No olishan tuo eka oikeastaan pitänyt arvata...
Kati
> En tosin oikein ymmärrä sitäkään, mikä on laturin valon yhteys maahan,
Negatiivisesti maadoitetussa mopossa maa = miinusjohdin
(akun/laturin/sähköjärjestelmän)
Se ns. "virtapiuha" on plusjohdin.
Jos otat taskulampun polttimon ja pariston, jotta valo palaisi,
se täytyy kytkeä pariston plus- ja miinusnapoihin...
Jotta laturin valo palaisi, sille täytyy tuoda sitä sähköä, ja
se täytyy toisaalta olla kytketty myös miinusnapaan (= 'maadoitus')
Eli kun mietit niitä mopon sähköjä, maadoitus ei ole mikään
suojamaa, niinkuin keittiön pistorasiassa, vaan miinusmaadoitetussa
mopossa se on vaan se miinusnapa.
Tosin BMW:ssä voi olla, että vaikka runko on miinusta, sähkölaitteita
ei kovin monessa pisteessä maadoiteta. Eli se maajohto saattaa olla
löysässä jostain liittimestä tai joku liitin matkan varrella voi
olla hapettunut.
> mutta ei kai minun sitä tarvitsekaan ymmärtää ;) Mutta ei kukaan tosiaan
> sattuisi tietämään, mistä keulan sähköt on johdettu runkoon? Jossain
> pitäisi olla 1.5 mm ruskea johto. Taikka siis, kaipa tuon pitäisi olla
> idioottihelppo huomata, kun pyörää tutkii. Kai.
Se on jossain suojavaipan ja kutistesukan sisällä tankin alla tms.,
eli ainakaan pyörän vieressä seisten sitä ei ihan helposti näe.
Parasta olisi siitä ongelmatöötistä vaan alkaa seurata johtonippuja.
Kyllä se siitä.
-Tero-
> Kati Laakkonen wrote:
>
>>En tosin oikein ymmärrä sitäkään, mikä on laturin valon yhteys maahan,
>
> Negatiivisesti maadoitetussa mopossa maa = miinusjohdin
> (akun/laturin/sähköjärjestelmän)
> Se ns. "virtapiuha" on plusjohdin.
> Jos otat taskulampun polttimon ja pariston, jotta valo palaisi,
> se täytyy kytkeä pariston plus- ja miinusnapoihin...
> Jotta laturin valo palaisi, sille täytyy tuoda sitä sähköä, ja
> se täytyy toisaalta olla kytketty myös miinusnapaan (= 'maadoitus')
>
> Eli kun mietit niitä mopon sähköjä, maadoitus ei ole mikään
> suojamaa, niinkuin keittiön pistorasiassa, vaan miinusmaadoitetussa
> mopossa se on vaan se miinusnapa.
Hmm, niin no, tuon kyllä piti olla suunnilleen selvää... Ihmettelin
vaan, kun siihen laturin lamppuun tulee johto laturilta, ja toinen menee
mittariston plussapiuhoihin (isäukko joskus sanoi, että virtalähteen ja
laitteen välisiä johtoja sanottaisiin "kuumiksi", pitäneekö yhä
paikkaansa?) niin miten se laturin valo oikein siinä toimii. Ohjaako se
laturille menevä piuha merkkivaloa (kytkee lampun maahan silloin kun
laturi ei pelitä?) Perhanan johto on merkitty sinisellä, ei voi pieni
nörtti keksiä miten se toimii ;)
Muuten minä olen itsekseni aina rinnastanut maan, miinusnavan
nollajännitteeseen, mikä oletettavasti rungossa vallitsee. Siitä ei saa
rätskösiä näpeilleen ;) Ei kai noissa nimityksissä sen kummempaa...?
> Se on jossain suojavaipan ja kutistesukan sisällä tankin alla tms.,
> eli ainakaan pyörän vieressä seisten sitä ei ihan helposti näe.
> Parasta olisi siitä ongelmatöötistä vaan alkaa seurata johtonippuja.
Okkei, eiköhän sieltä jotain löydy jahka saan aikaiseksi taas irrottaa
tankin ja tehdä asialle jotain...
Kati
-r
Joo, toiset saa kiksejä mustasta kumista. Mutta Santulla on
ymmärtääkseni tekeillä joku projekti valkosivurenkaiden saamiseksi
tee-se-itse-kierrätyskumeista. Jos oikein ymmärsin sen tekstiviestin,
merkki taisi olla F**king Good Year, tai jotain.
> niin miten se laturin valo oikein siinä toimii. Ohjaako se
> laturille menevä piuha merkkivaloa (kytkee lampun maahan silloin kun
> laturi ei pelitä?) Perhanan johto on merkitty sinisellä, ei voi pieni
> nörtti keksiä miten se toimii ;)
>
Laturin merkkivalon toiminta on hyvin yksinkertainen; toinen napa menee
virtalukon plussaan, eli siihen tulee jännite kun avaimesta käännetään virta
päälle ja toinen napa menee laturin diodisiltaan tai jännitteensäätimeen.
Kun pyörä ei ole käynnissä, tai laturi ei lataa, merkkivalo maadoittuu
laturin kautta.
Kun laturi alkaa lataamaan, lampulla onkin molemmissa kannoissaan + jännite,
eli se ei pala, yksinkertaista ja toimivaa :)
Näin homma on toteutettu au*oissa, beemeristä en sano varmaksi, oletan vain
että siinä on sama periaate.
Orastava maavika voi aiheuttaa myöskin sen, että laturi ei saa kunnon
maadoitusta, jolloin se ei tietenkään lataa kunnolla ja tällöin laturin
merkkivalo alkaa hehkua himmeästi.
(Laturi ei saa maata, mutta maadoittaa kuitenkin merkkivalon... Sähkövikojen
ymmärtäminen on joskus utopiaa :) Mutta onpa kuitenkin tällainenkin tapaus
tullut nähtyä ja koettua)
Eli kannattaa myös varmistaa akun ja jännitteensäätimen maadoituspisteet,
vika voi löytyä myös sieltä.
--
Terveisin Saukki
- CBR 1100 XX
saukki(at)iki.fi (Jos vastaat maililla, korjaa osoite oikeaksi)
> Laturin merkkivalon toiminta on hyvin yksinkertainen; toinen napa menee
> virtalukon plussaan, eli siihen tulee jännite kun avaimesta käännetään virta
> päälle ja toinen napa menee laturin diodisiltaan tai jännitteensäätimeen.
> Kun pyörä ei ole käynnissä, tai laturi ei lataa, merkkivalo maadoittuu
> laturin kautta.
> Kun laturi alkaa lataamaan, lampulla onkin molemmissa kannoissaan + jännite,
> eli se ei pala, yksinkertaista ja toimivaa :)
> Näin homma on toteutettu au*oissa, beemeristä en sano varmaksi, oletan vain
> että siinä on sama periaate.
Joo, sähkökaavion perusteella eiköhän se ole juuri noin. Kiitos tiedosta.
> Orastava maavika voi aiheuttaa myöskin sen, että laturi ei saa kunnon
> maadoitusta, jolloin se ei tietenkään lataa kunnolla ja tällöin laturin
> merkkivalo alkaa hehkua himmeästi.
Jaahas. No, eiköhän minulla nyt ole riittävästi tarkisteltavia
kohteita... Kun nyt vaan löytää ne itse pyörästä. En tunnista laturia
jos sellainen kävelee vastaan.
Kati
> Jaahas. No, eiköhän minulla nyt ole riittävästi tarkisteltavia
> kohteita... Kun nyt vaan löytää ne itse pyörästä. En tunnista laturia
> jos sellainen kävelee vastaan.
>
> Kati
>
Mopon laturi on selvyyden vuoksi piilotettu aivan eri tavalla kuin a*toissa.
Mulla Suzukissa se on kampiakselin päässä vasemmalla puolella, vauhtipyörän
alla. Regulaattori sen sijaan on aivan näkösällä, kaasarin vieressä.
Jos sulla on kakspyttynen BMW niin se onkin mielenkiintoinen kysymys että
missä laturi luuraa?
Ohessa linkki kuvaan laturin keskeisestä komponentista (Kalevi Kasvin
Intruderista) eli staattorista.
http://groups.msn.com/PasisDRZ400Ssite/shoebox.msnw?action=ShowPhoto&PhotoID=15
Nämä toimenpiteet eivät auttaneet (mittari kokeiltiin paikallaan
seisontatuella, ottaa tiedot takapyörältä). Otin vielä mittariston irti,
aukaisin ja putsasin vähän sitä liitosta, joka menee nopeusmittarille.
Tänään nopeus- ja matkamittari (sekin pimeni samalla kuin nopeusmittari,
mikä on kaiketi ihan loogista) toimivat selvästi paremmin, mutta vähän
niissä on vielä häikkää...
Nyt vähän askarruttaa: Mitä tekoa nopeusmittarin sekoamisella oli sen
tööttäongelman kanssa, jos vika nyt kuitenkin paikallistuu itse
mittariston liitoksiin? En tietääkseni vielä näe pahasti harhoja, ja
töötön painaminen _selvästi_ vaikutti nopeusmittarin näyttämään. Vai
voiko se liitos (semmoinen kolmipiikkinen töpseli painetaan plugiin, on
aika väljän oloinen) irrota siitä kun se sai jotain epämääräisiä virtoja
maajohdolta päin? Olisiko siellä käynyt kipinäsirkus? Jotain mustaa
töhnää niissä piikeissä oli, onkos sellainen normaalia? Tämä nyt on
kiinnostuksen kannalta, ja ehkä siksi että tietäisi saiko mittari
oikeasti siipeensä. Mitään varsinaisia sulaneita/kärynneitä kohtia en
huomannut...
Koska nopeusmittari tuossa Hki-Tku välillä välillä vajoili omiaan, on
kai parasta aukaista se vielä ja yrittää putsata paremmin (kaverilla ei
ollut oikein mitään liitinten putsaamiseen sopivia aineita). Mietin
vaan, että kannattaako yrittää tönkää sen mittariliittimen naaraspuolta
esim. piipunrasseilla (vieläkö semmoisia myydään) vai teenkö sillä vain
enemmän vahinkoa.
Ja millähän sen liitoksen saisi paremmin kiinni. Jos silmäni ja näppini
eivät valehdelleet, liitin oli selvästi irti kun aukaisin takakannen.
Oman kokemukseni mukaan se saattaa irtoilla ihan omia aikojaan, silloin
kun aukaisin mittariston ekan kerran toissatalvena, homma piti ottaa
heti uusiksi, kun liitin oli irti (ilmeisesti irronnut mittaristoa
kanniskellessa). Kukaan K-bemaristi keksinyt mitään vippaskonstia?
Kati
>
> Kati
>
Noiden bemareiden huolto-ohjelmaan kuuluu myös sen takapäässä olevan
nopeusmittarin anturin putsaus. Kuusiokolo auki, vekotin irti, töhnät
pois makneetista, takaisin.
Se johtojen korvikkeena oleva liustake siellä sisällä on inhottava.
Mutta muutaman hyppylangan sinne olen saanut asennettua, tarkasti
seuraamalla mikä "lanka" menee millekin nastalle. Talven puuhia, mutta
vaatii kolmekin pärettä, että valoa riittää.
-r
Esitänpä oman af Grannimaisen teoriani: jospa se tööttä aiheuttaa
jonkin sortin resonanssin ja mittari saa sähköä vähän huononlaisesti
kun liittimet värisee samaa taajuutta kuin se töötän ääni. Sitten se
mittari on vielä töötän käyttämisen jälkeenkin tokkurassa vähän aikaa.
Nauraa saa, mutta on lipputankojakin katkennut resonanssin takia ja
isoissa savupiipuissa on tuuliohjurit just sen takia ettei tuuli
rupeaisi humputtamaan niitä yhä enemmän ja enemmän kunnes pöklähtäisivät
poikki :-)
Ihan mitä vain. Nyt puhutaan moottoripyöräsähköstä, joka on jos
mahdollista, vielä mystisempää kuin autosähkö.
> Olisiko siellä käynyt kipinäsirkus? Jotain mustaa
> töhnää niissä piikeissä oli, onkos sellainen normaalia? Tämä nyt on
> kiinnostuksen kannalta, ja ehkä siksi että tietäisi saiko mittari
> oikeasti siipeensä. Mitään varsinaisia sulaneita/kärynneitä kohtia en
> huomannut...
Liittimessä oleva musta töhnä viittaa hapettumaan ja/tai
sen mukana tulleeseen huonoon kontaktiin, joka voi näkyä
kipinöintinä, katkoksina, ihan minä ilmiöinä hyvänsä. On
jopa epäilty BMW-moottoripyörien aikaansaavan revontulia
pohjoisella pallonpuoliskolla.
Eli kannattaisi rassata ne liitospinnat mahdollisimman
kuparikiiltoisiksi ja suhauttaa vielä CRC/WD40 -tyyppistä
öljyä sekaan. Tosin öljyyn tarttuu myös p*ska, ja mustuneet
kontaktipinnat voi johtua myös liiallisesta liitinten
öljyämisestä ja p*skan sinne sittaantumisesta.
Mutta jos saat sen kipinättömäksi eikö revontulet enää näy?
> Ja millähän sen liitoksen saisi paremmin kiinni. Jos silmäni ja näppini
> eivät valehdelleet, liitin oli selvästi irti kun aukaisin takakannen.
Siinä liittimessä on yleensä semmoiset hampaat sivussa jotka
tarttuvat vastakappaleeseen. Kiinnittäessä kannattaa yrittää saada
ne hampaat napsahtamaan paikalleen, mikäli niitä on enää olemassa
Onko kyse kahdesta johdoissa olevasta tökkelistä, vai mittariston
seinässä olevasta nartusta jonne se johtotökkeli sitten uitetaan?
Jos molemmat liittimet on johdoissa, niitä usein varmistellaan
pyöräyttämällä ohut nippuside 'pituussuunnassa' liitinten yli sinne
johtojen väliin.
Edelleen onnea yritykselle toivottaen:
-Tero-
> Nauraa saa, mutta on lipputankojakin katkennut resonanssin takia ja
> isoissa savupiipuissa on tuuliohjurit just sen takia ettei tuuli
> rupeaisi humputtamaan niitä yhä enemmän ja enemmän kunnes pöklähtäisivät
> poikki :-)
Hmmph. Tietääkseni ääniaallot eivät muodosta von Karmanin pyörreratoja.
Voin kyllä olla väärässäkin.
Mjaa, kiitokset kuitenkin tuesta ja kannustuksesta kaikille
vastanneille. Ehkä se mittaristo tokenee.
Kati
Ilmeisesti moposi mittari on huonojen liitosten ansiosta hieman "herkällä"
tuulella, jolloin tuo tööttäkin häiritsee enemmän...
Kuumaliimalla töpseli kiinni?
"Kati Laakkonen" <ka...@postikaista.net> kirjoitti viestissä
news:_MVic.1049$jS....@reader1.news.jippii.net...
Perinteiset sähkökeijun lepytysmenetelmät, kuten sähkölaskun maksaminen
muka vahingossa kahteen kertaan tai kolikon heittäminen
vesivoimalaitoksen yläjuoksulle eivät tietenkään toimi autoshkön kanssa.
Jonkinverran tuloksia on saatu jättämällä auton sisustukseen, penkkien
väliin tms. pudoneet parkkikolikot sinne, ja tokaisemalla muka
leikillisesti - no, ostaa sähkökeiju sillä itselleen sitten jotain.
Moottoripyörän suhteen oikeastaan ainut konsti on ostaa parhaita
komponentteja, ja niitä asennettaessa muistaa jupista jotain laadusta,
maksoihan se, mutta kait sähkökeiju on nyt sitten tyytyväinen. Jos
vanhoja osia tms. huonoja komponentteja joudutaan asentamaan, pitää
muistaa kertoa niiden olevan ainut mahdollisuus. Nämä keinot
valitettavasti eivät ole mitenkään kovin tehokkaita.
-r
> Moottoripyörän suhteen oikeastaan ainut konsti on ostaa parhaita
> komponentteja, ja niitä asennettaessa muistaa jupista jotain laadusta,
> maksoihan se, mutta kait sähkökeiju on nyt sitten tyytyväinen. Jos
> vanhoja osia tms. huonoja komponentteja joudutaan asentamaan, pitää
> muistaa kertoa niiden olevan ainut mahdollisuus. Nämä keinot
> valitettavasti eivät ole mitenkään kovin tehokkaita.
Ai jaa, siitäkö tämä johtuikin. Olisi pitänyt kertoa sähkökeijulle että
se vanha corollan tööttö on aitoa antiikkia, rakkaudella vaalittu ja
epäröiden käyttöön annettu vain koska kyseinen sähkökeiju on tunnetusti
niin etevä. Ja jättää kertomatta kiinnostuneille mopon ollessa
kuuloetäisyydellä, että otin sen torven kun kerran ilmaiseksi isäukon
romuvarastosta onnistuin onkimaan.
Kati
Näin voi olla. Luulen että moottoripyöräsähkökeijut eivät oikein pidä
siitä taivasalla olosta. Sähköhän on ulkosalla luonnostaan vain
salamassa, joten kaikki ihmisten lähellä viihtyvät sähkökeijut ovat
sisähakuisia. Mikä on yleisesti ottaen hyvä, sillä kylpyyn EI saa ottaa
leivänpaahdinta mukaan.
-r